Olen siunattu jonkinlaisilla aivoilla, ollut hereillä kun ehkäisystä puhutaan ja päättänyt kouluttautua ettei tarvitsisi elää loppuelämää penniä venyttäen. Olen 24- vuotias ja esimiesasemassa.
Tänään pääsin juttusille, suurinpiirtein ikäiseni naisen kanssa joka oli aloittanut perheleikit. Ette uskokkaan kuinka suunnatonta ärtymystä minulle tuotti katsoa sitä , kun tällainen nuori, ainoastaan peruskoulun käynyt äiti katsoi minua nenäänsä pitkin, ja selitti että en ymmärrä elämästä / vastuunkannosta mitään kun minulla ei ole omaa lasta.
Ihmetellen olen seurannut kun ikäiseni ja nuoremmat tuttunu ovat jo useamman lapsen vanhempia ilman mitään koulutusta tai otetta työelämään. Sitten itketään tutuille,tuntemattomille ja sossunluukulle kun ei ole rahaa huolehtia lapsesta ja itsestään.
Te nuoret ja kouluttautumattomat äidit, avartakaa minun silmiäni ja kertokaa mikä teidät ajaa suunnitelmalliseen lasten tekoon? Miksi ei voisi odottaa ensin, kouluttautua ja hankkia työpaikkaa?
Nuoret ja kouluttautumattomat äidit
32
396
Vastaukset
- PÄLÄPÄLÄPLÄÄ
Meneppä nyt siitä valittamasta. Kaikki eivät halua ensinnäkään esimiesasemaan, tietysti kaikkia raha kiinnostaa, mutta eivät halua elämänsä aikana opiskella tai taivoitella korkeakouluja tai sitten ei yksinkertaisesti pää vain riitä niihin hommiin. Se, että lapsen saa nuorena (vaikkapa 19vuotiaana) on hyvin kerennyt ammatin saamaan jos on halunnut. Jos taas 13vuotias saa lapsen, on vaikeampi tavoitella ammattia ja toivottavasti kovin moni 13vuotias ei vartavasten lapsia tee. Opiskella kerkee aina! Vaikka sitten 50vuotiaana, niinkuin moni nykyään tekee. Lapsia et voi tehdä aina, et enää 50vuotiaana. Miksi pitäisi ura laittaa sen edelle mistä oikeasti haaveilee? Joku haluaa ne 2 lasta, toiset haluaa olla töissä isoissa firmoissa ja tienata. Tietysti toimeentulo kannattaa turvata ja hyvä, että on ammatti, mutten todellakaan näe jokaista ihmistä ns. hyväpalkkaisessa työssä. Tuskinpa sinäkään siellä persettä lepuuttaisit esimiehenä, jollei sinulla olisi alempia työntekijöitä kaitsettavana.
Miksi sinä odotat? Mitä sinä odotat? Veikkaanpa, että juurikin sitä että tienaat tonneja ja elät luksuselämää. Mutta miksipä niin? Lapsiko ei voi olla onnellinen jos rahaa on vähempi? Näistä asioista on riidelty jo tovi näillä suomi24 palstoillaki, eikä ne ajatukset siitä mihinkään muutu. Toiset haluavat tehdä lapset nuorena, toiset haluavat tehdä jotain muuta ja keskittyä johonkin muuhun.
Mitä itseeni tulee, olen 2 lapsen äiti. 19vuotiaana sain esikoisen, mies oli vuoden nuorempi. Molemmilla on ammatit, minulla eilen oli pääsykokeet ammattikorkeaan (hyvin tuntui menevän). Töissä olen kerennyt olemaan ja kerkeen olla loppuelämäni, mistä olen jäänyt paitsi? -En mistään. Mistä lapseni ovat jääneet paitsi? -ei mistään vielä ainakaan.
Ei kannata aina yleistää näitä juttuja, vaan miettiä niitä asioita monelta kannalta. Ok, sehän nyt tuskin on kenenkään tarkoitus (toivottavasti), että sossunluukku tulee olemaan loppuelämän ainut vaihtoehto.
Joten kipitäs nyt huttuun minun internetistäni! - PÄLÄPÄLÄPÄÄ2
Nyt voisin veikata, että minun kannattaisi mennä nukkumaan. Luinkohan tekstiäsi ollenkaan, vai oletinko taas vain. Voivoi, ei tainnu tuo minun tekstini paljon tästä lohkaista.
Mutta joo, siinä olen kyllä samaa mieltä, että jonkinmoinen toimeentulo on hyvä taata. Ettei ajatella, että sossusta saa! Kiitos anteeks ja näkemiin. - TeepäIte!!
pöh ja pah.
Minä olen 26-vuotias, minulla on 2 lasta. Olen hyväpalkkaisessa työssä, tosin kotona tällähetkellä, koska en vielä halua lapsiani hoitoon.
Työpaikallani sijaistan usein ylempiäni ja siellä minua odottaa ylennys, kuulin siitä vkoa sitten. Siis odottaa, kunnes päätän taas mennä työhön.
Teeppä sama ja ole sitten muka olevinasi. Missäs se "johtava"-asemasi on? hesessä?=D
Työstä en saa samaa onnellisuutta kuin saan lapsistani, minulla on ollut todella kovaa aikaa opiskelut etc.. Työpaikan hankkiminen.. Rankkaa ja hektistä. Onneksi minulla on hyvä mies ja tukirinki. - ,-.,.,.-,-.
Ethän sinä selvästikään ymmärrä elämästä mitään, kun ajattelet sinun tapasi toimia olevan se ainut ja oikea. Moni nuori äiti voi elää koko elämänsä onnellisempana kuin sinä tai vähintäänkin onnellisempana kuin itse olisi, jos eläisi samanlaisen elämän kuin sinä. Samalla tavalla sinä katsot nähtävästi nenääsi pitkin nuoria äitejä, joten et ole pätevä arvostelemaan sitä, että joku muu tekee sinulle samoin.
Ihmiset toimivat eri tavalla. Sinä kouluttaudut ensin ja hankit mahdolliset lapsesi sitten myöhemmin - mikäli vielä olet lisääntymiskykyinen ja -ikäinen silloin. Joku toinen hankkii ensin lapset, nauttii elämästä heidän kanssa nuoruuden kunnossa ja kouluttautuu vasta sitten. Joku kolmas ei haluakaan kouluttautua, koska katsoo elämänsä paremmaksi ilman sitä. He kaikki voivat olla yhtä onnellisia tai onnettomia.
Ehkä nuoret, kouluttamattomat ovat vähävaraisempia kuin sinä. He saattavat jopa joskus valitella asiaa. Kenenkään elämä ei ole täydellistä, joten se on ehkä heidän valintojensa heikko kohta. Sinun elämässäsi se on jokin muu, esimerkiksi se, että et olet suvaitsematon ja koet suunnatonta ärtymustä toisten ihmisten ratkaisuista, jotka eivät vaikuta sinuun mitenkään ja jotka eivät kuulu sinulle mitenkään. Mahtaa olla rankkaa elämää.
Itse olen muuten saanut ensimmäisen lapseni hyvin nuorena. Nyt lapsia on viisi. Olen yliopistokoulutettu, esimiesasemassa ja hyväpalkkaisessa työssä. En kadu päivääkään sitä, että olen tehnyt lapseni ajoissa ja kouluttautunut vasta sen jälkeen. - ½½½½½½½½½
Hienoa ap!
Olet mielestäni tehnyt hyvän valinnan vähättelemättä niitä, jotka ovat valinneet toisin (ja silti lapsenteon jälkeenkin hankkineet itselleen hyvän ammatin). - Jos sinä..
olet kouluttautunut ja esimiesasemassa (wau!) niin miksi ikäisesi ei olisi valmis lapsen tekoon?
Itse olin ikäisesi kun aloin odottaa ensimmäistä lastani, koulut oli käyty (amk) ja vakituinen työpaikka. Nyt kolme vuotta myöhemmin lapsia on kaksi ja edelleen sama työpaikka on odottamassa äitiyslomalta palaamista. Elämää on lasten saamisen jälkeenkin, töitä ehdin tekemään vielä piiiitkään ennen eläkeikää. Sossunluukulla en ole koskaan käynyt, enkä opintolainaa tms. ottanut.
Miksi koet olevasi muiden ihmisten yläpuolella? Etkö osaa lainkaan asettua toisen ihmisen asemaan, miksi omat valintasi ovat niin paljon parempia kuin muiden? Oletko varma, että omat valintasi tekevät omasta elämästäsi onnellisempaa? Itse olen hyvin tyytyväinen tämänhetkiseen elämääni enkä voisi olla onnellisempi. - äiti1991
Minä olen nuori ja kouluttamaton äiti (21v, peruskoulun jälkeen en ole ainoatakaan koulua loppuun käynyt kun mikään ala ei ollutkaan se minun juttuni), mutta olen vakituisessa työssä. Ja siis aivan oikeassa työpaikassa ja saan ihan "normaalia" palkkaa.
En kilpaile muiden äitien, naisten tai kenenkään kanssa. Tiedän olevani paras äiti lapselleni ja paras vaimo miehelleni. Eikä tämä meidän elämä ole mitään perheLEIKKIÄ. - Gorko85
ap, ihmettelen aivan samaa kuin sinä!
oikeasti käy sääliksi nämä äidit jotka eivät edes vaivaudu hilaamaan itseään kouluun, kun se on niin helppoa olla vain kotona "synnytyskoneena"..
sisareni aikanaan valmistui ammattikoulusta ja sai stipendinkin kun oli oikeasti hyvä opiskelemaan, mutta siihen se sitten jäikin..nykyään hän on kahden lapsen äiti joka asuu nykyisen aviomiehensä kanssa kerrostaloslummissa, kun parempaan ei ole varaa..lapset olisivat jo niin isoja(ala-aste ikäisiä) että hän voisi hakea töihin, mutta kuulemma saa niin hyvin tukia että ei kannata mennä edes töihin...???
sääliksi käy..ei voi muuta sanoa.
entinen kaverinikin on nykyään 3 lapsen äiti, naimisissa,vain peruskoulun käynyt kotiäiti joka ei eläissään ole töissä ollut..koska ei häntä "kiinnosta" oikein mikään muu kuin "hyväpalkkainen ja helppo" työ(lue: työ jossa ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin hengailla ja käydä röökillä niin saa 20e/h)..
vähän tuon asenteen takia en halua olla kyseisen henkilön kanssa tekemisissä, ja toiseksi hän yritti vain rahallisesti aina käyttää hyväksi esim. kuvitteli aina että minulla on rahaa maksaa hänen oluensa ja ostoksensa(joita en maksanut)..
kolmas nuori äiti jonka tiedän, lopetti ammattikoulun vain sen takia kun ei jaksanut nousta aamulla aikaisin ja "kyllä tuillakin pärjää"..ja hän nyt ei muutenkaan ollut ns. opettajien suosiossa jatkuvan myöhästelynsä ja tekemättömyytensä takia..
näitä nuoria äitejä vain tuntuu täällä potuttavan se että he eivät oikeasti ole kaikkitietäviä vaikka lapsen väänsivätkin jonkun "perusjampan" kanssa, siksi hieman kunnianhimoisempia mollataan..ja varsinkin jos lapseton nainen on kunnianhimoinen(kuin se olisi joku synti, kun eihän elämässä saa olla muuta tavoitetta naisella kuin äitiys).
olen itse parisuhteessa elävä 26-vuotias lapseton nainen, ja olemme miesystäväni kanssa oikeasti pohtineet että kannattaako nykypäivänä edes yrittää perustaa perhettä, kun on niin paljon väkivaltaa ja turvattomuutta ja onhan tämä meillekin tietyllä tavalla "ekologinen" ratkaisu, kun emme halua kuormittaa luontoa yhtään enempää ja lisäksi emme edes halua lapsia, sillä viihdymme vallan mainiosti ilmankin lapsia näin rauhaa rakastavina ihmisinä..en oikeasti näe mitään tavoittelemisen arvoista lapsiperheen perustamisessa; hirveä meteli ja riehuminen päivittäin, jatkuva aikatauluttaminen, jatkuva väsymys, oma hyvinvointi tulee viimeisenä AINA, huoli lapsesta ja hänen terveydestään jne..ei kukaan järkevä ihminen ryhdy moiseen oravanpyörään..
itse olen opiskelun ja mielekkään elämän kannalla kuin että perustaisin perhehelvetin..ei kiitos lapsiperheelle, TERVETULOA TAVOITTEELLINEN JA MAKEA ELÄMÄ=)- Kielioppi!
Heh, sinun kannattaisi aloittaa se makean elämän tavoittelu vaikkapa palaamalla äidinkielentunneille.
Ihan kaikella kunnioituksella, tuo tekstisi vaikutti juuri sellaisen peruskoulun juuri ja juuri läpäisseen ajelehtijan kyhäämältä. Käytä sitä mainostamaasi kunnianhimoa vaikkapa tämän asian korjaamiseen nyt ensialkuun.
- 123333333333
minun tarinani taas on se että sain esikoiseni 20 vuotiaana (avomies 21) koska halusin lapsia ja se sopi siihen elämäntilanteeseen, uskokaa tai älkää. elin silloin välivuotta eikä minulla ollut mitään hajua mihin alalle haluan, olin lukion käynyt ja vuoden ollut ompelulinjalla amiksessa mikä ei yhtään sopinut minulle, en halunnut uudestaan valita väärää alaa joten muutama välivuosi lisää ei haittaisi ajatusten kokoamista.
kun lapsia olen aina halunnut niin tein lapsen avomieheni kanssa, jonka kanssa olin silloin viisi vuotta seurustellut, nyt seitsemän. myös pitkä seurustelu edesautti vauvakuumetta ja en ole päivääkään katunut että teen asiat tässä järjestyksessä. jos kolme vuottakin olen vauvan kanssa kotona niin mitä suurta siinä menetän? monet hakee niin kauan kouluun ja sillä välin ovat mäkissä viikonloppuna töissä eli ei käy kateeksi että olen siinä välissä kotiäiti jos monet ovat sitä kuitenkin joskus, minä vaan aiemmin. samalla ehdin miettiä sopivaa alaa ha hoitoala onkin nyt alkanut kiinnostaa ja voin sinne hakea koska vaan =) ja vietän villiä elämää 40 kymppisenä sitten kun muut vie lapsiaan tarhaan :D
tuota rahan puutetta en ymmärrä sillä monellahan mies käy töissä jolloin miehen esimiesasemastahan tässä pitäisi puhua? sillä välin kun mies on töissä elän tuilla joka tapauksessa eli tiukkaa äitiyslomalla/hoitovapaalla on kuitenkin vai saako joku normaalia palkkaa äitiyslomallaan? paremmat tuet toki, mutta minä pärjään minimilläkin vaikka miehellänikin on pieni palkka =) karsimme sitten esim ulkona syömisestä ja baarireissuista mutta lapsen takia uhraaminen on sen arvoista kun saa takaisin paljon=) kun tuo pieni pallero hymyilee ja halaa niin ei sitä voi mitata rahassa =) me ainakin pärjätäänn hyvin ja ollaan onnellisia, niinkuin joku jo sanoikin niin aina ehtii opiskella ja tehdä töitä, mieluummin tein lapset tähän väliin ja tarkoituksella nuorena =) tämä on vain minun mielipide =) - äiti1991
"kun se on niin helppoa olla vain kotona "synnytyskoneena""
ööööö tosi outo kommentti jos olet äiti.
Minä en nimittäin ainakaan voi sanoa, että synnyttäminen, lähes 24/7 kiinni lapsessa oleminen olisi HELPOMPAA kuin kolme vuotta opiskella!
Kyllä tämä on "vaikeampaa", mutta paljon palkitsevampaa ja tuntuu tällä hetkellä hyödyllisemmältä kuin opiskella alaa, joka ei kiinnosta --> ei luultavasti työllisty edes tälle alalle sitten ---> kolme vuotta hukkaan---> taas kolme vuotta opiskelemaan......
Että en tiedä miten helpolla itse pääset lapsiesi kanssa, hoitaako niitä suurimmaksi osaksi joku muu vai mitä, mutta ihmettelen kyllä tuota kommenttia..
Ja miksi opiskelisin kun minulla on työpaikka jo valmiiksi. Ja ala ei ole hassumpi. Olen nuori, 21v, ehdin opiskella myöhemminkin jos siltä tuntuu.
Nyt olen mielelläni töissä ja kotona lapsen kanssa.- fafarsa
loppuunkin asti saa lukea...jos älyllinen kapasiteetti riittää(ellei lapsen saaminen ole viimeisiäkin aivosoluja vienyt)..
yksi lainaus lisää viestistä jota kopioit:
"olen itse parisuhteessa elävä 26-vuotias lapseton nainen"
- .............
No eivät kaikki halua elää kuten sinä.
- jjjjjhg
Tekee pahaa lukea näitä työelämän välttelijöitä puolustelemassa omaa laiskuuttaan, lapsista huolimatta voi käyä töissä, tehä pitkää päivää ja silti kasvattaa lapsia. Työ ja koulu on raskasta lapsen kasvattaminen vain elämää.
- Whoa!
Kyllä työnteko ja opiskelukin ovat "vain elämää" siinä missä muukin. Olen tehnyt monenlaista työtä elämäni aikana, monta vuotta myös opiskelujen ohessa. Nyt kun lapset ovat pieniä, en raaskisi millään tehdä pitkää työpäivää poissa heidän luotaan. En tehnyt lapsia sen vuoksi, että mahdollisimman pian heidän synnyttyään pääsisin todistamaan omaa ahkeruuttani takaisin työelämään vieraiden hoitaessa pääosan lasten hoidosta. Onneksi ei ole pakkokaan, miehen työssäkäynti ja omat säästöt mahdollistavat muutaman vuoden kotiäitiyden. Työpaikkakin odottaa sen aikaa.
Tuttavani teki asiat aloittajan paheksumassa järjestyksessä: Lapset parikymppisenä, kymmenen vuotta kotiäitiyttä, sitten kouluun, ammattiin ja työelämään. Mitä sen on väliä, missä järjsetyksessä asiat tekee, jos eläkeikään mennessä on kuitenkin painanut suunnilleen yhtä paljon duunia kuin ne toisin valinneetkin? - Itse en..
ainakaan ole koskaan vältellyt työssä käyntiä, sen jälkeen kun kirjoitin ylioppilaaksi, en ole ollut päivääkään työttömänä. Amk:n aikana kävin töissä koulun ohessa. Äitiysloman toki olen ollut kotona, mutta sen jälkeen palannut suoraan normaalisti töihin. Lasten välillä olin töissä reilun vuoden ajan ennen uuden äitiysloman alkua. Helpommalla töissä pääsee kuin kotona lasten kanssa.
- n1iin
Oletteko tulleet ajatelleeksi, ettei kaikki naiset pysty tekemään töitä? Henk. syistä esim.?
- Jokota
Miksi pitää valita joko tai? Odotan vasta ensimmäistä lastani nyt 26-vuoden kypsähkössä iässä. Töitä olen ehtinyt tehdä täysipäiväisesti 6 vuotta ja ammattitutkinto on suoritettu. Menimme juuri mieheni kanssa naimisiin ja omistamme yhdessä tilavan perheasunnon, jonka lainasta mies yksinkin selvitytyisi jos haluaisin olla kotiäiti pidemmän aikaa.
Vaikken olekaan vielä päässyt kokeilemaan äitinä olemista, olen itse sillä kannalla, että mahdollisimman pian palaan vakityöhöni, mutta vain osa-aikaisesti. Olen ajatellut tekeväni töitä 1-3 päivää viikossa ja sukulaisten ja isän kanssa sovittaisiin lapsen hoito niin, että päiväkotiin ei tarvitse mennä.
Kaikille tämä ei tietenkään ole taloudellisesti mahdollista, mutta saanhan sitten sekä kotihoidontuen, että sen pienen palkan. Miksi pitäisi siis valita täysi kotiäitiys tai uraäitiys, välimalli voisi olla monellekin hyvä ratkaisu.. - työtön JA onnellinen
"Tekee pahaa lukea näitä työelämän välttelijöitä puolustelemassa omaa laiskuuttaan, lapsista huolimatta voi käyä töissä, tehä pitkää päivää ja silti kasvattaa lapsia. Työ ja koulu on raskasta lapsen kasvattaminen vain elämää."
kaikki nyt vaan ei halua elää oravanpyörässä.
ps. ennenkuin sossupummiksi joku haukkuu niin sanonpa vaa että eläissäni en ole sossun luukulta rahaa ruinannut :)- no jaa
Ehkä et sossun luukulla ole ollut, mutta pistän pääni pantiksi, että Kelan tukia olet kyllä nostanut. Ne ovat verovaroilla kerättyjä nekin.
- herää PAHVI
no jaa kirjoitti:
Ehkä et sossun luukulla ole ollut, mutta pistän pääni pantiksi, että Kelan tukia olet kyllä nostanut. Ne ovat verovaroilla kerättyjä nekin.
Etkö ole muka itse koskaan, edes opiskellessasi saanut kelan rahoja? asuntotukea tms.?
Ja mitähän niilläkin yleensä nuoret -yleensä työttömät! - opiskelijat ostavat kaupasta...kaljaa, siideriä tms. Joten sekö ei muka ole sitten pummaamista?
Kun ne rahat pitäisi mennä opiskeluun ja vuokraan!
- VOI JA VOI
Minun miniäkokelaani oli 19 vuotias kun sai ensimmäisen, nyt niitä on jo kaksi ja kolmas tulossa, Peruskoulun käynyt, ei kiinnosta opiskelut, eikä liioin työt, mukuloita tehdään, jottei mitään muuta tarvitsisi tehdä. Olisipa minulla alottajan kaltainen miniä ja lapset tehtäisiin kun taloudellinen tilanne sen sallii. Nyt tämä nuoriperhe on kaikkien kukkaron rasitteena. Näin se vaan on.
- lääkärin kehotus..
lääkärin kehotuksesta tein lapsen alle 20 vuotiaana... ammattitutkintoa ei ole, mutta töissä olen kerennyt olemaan.
joskus on pakko tehdä lapset nuorena, jos niitä joskus haluaa. jokainen vuosi jonka olisin odottanut, niin olisin jäänyt lapsettomaksi. joskus sairaus voi pakottaa tekeen lapset nuorena.
kyllä se lääkäri sanoi, että uraa voi luoda sitten sen jälkeen, mutta lapset pitää tehdä ensin jos haluan lapsia.- VOI JA VOI
No ei minun miniälläni ainakaan mikään sairaus estä lapsia saamasta myöhemminkin :D, jos ei lorvikataria lasketa sairaudeksi. Toiset vaan on työtä vieroksuvia ja opiskelua myös.
- lääkärin kehotus..
VOI JA VOI kirjoitti:
No ei minun miniälläni ainakaan mikään sairaus estä lapsia saamasta myöhemminkin :D, jos ei lorvikataria lasketa sairaudeksi. Toiset vaan on työtä vieroksuvia ja opiskelua myös.
aloittaja pyysikin avartamaan hänen käsitystä siitä, miksi lapset tehdään nuorena, eikä kouluttauduta ja mennä töihin..
vastasin oman kokemukseni asiasta ja sun miniäs on päättänyt elää omalla tavallansa.
ja minun sairauteni ei ole mikään lorvikatari.. mulla on sairaus joka estää lapsen saannin, nytkään en voi saada luonnollisin keinoin lasta alulle..
tämä on minun syyni, miksi olen tehnyt lapset nuorena..
- minulla näin....
Ja hei, raskaana ollessakin voi opisekella (koti opiskelua) :D ja jopa silloin, kun lapsi on syntynyt, jos siis jaksaa ja ehtii.
Minä tein niin. Minulle ei ole koskaan henk.koht. ollut ongelma tehdä montaa asiaa yhtä aikaa ja lapset ovat olleet molemman todella helppoja tapauksia :) .
Heräsivät yöllä vain pari kertaa, alkoivat nukkumaan täysiä yöunia vajaa 2kk iässä, ei mahavaivoja..
Kaikille tämäkään ei sovi.
Mutta minulle sopi. Palautin tehtäviä sitten vain opettajalle, kävin tekemässä kokeita joskus paikan päällä..joko vauva oli mukana tai sitten sain hoitajan.
Toki piti käytäntöä sitten vielä tehdä, mutta se ei ollut ongelma.
Ja kuitenkaan en siltä alalta töitä saanut..eikä minua se ala loppupeleissä edes kiinnostanut. Joten olen jälkikäteen miettinyt, että olisiko kuitenkin oppisopimus jossain kiinnostavassa paikassa nyt myöhemmin ollut järkevämpi..ja luultavasti sen oppisopimuksen vielä otan jos löytyy mielenkiintoinen paikka.
Tuttavani opiskeli oppisopimuksella ensimmäisen ammattinsa 30v ..kouluja oli kyllä käynyt, mutta mikään ala ei ollut niin mielenkiintoinen, että olisi lapsien syntymän jälkeen koulutusta jatkanut. Nyt hän on erittäin hyvä palkkaisessa työssä ja pääsikin helpommin kun oli oppisopimus takana, koska oli tehnyt käytäntöä niin paljon. Työ haastattelussakin oli sanottu, että:
"sinulle on plussaa se,että olet lapset tehnyt ja oppinut jo käytännön koska se on teoriaa tärkeämpi. Lapsetonta on riski ottaa töihin, normaalisti opiskelleille pitää opettaa se käytäntö erikseen ja se vie aina jonkun työaikaa normaalia enemmän".
Joten mikä nyt sitten on se paras vaihtoehto? Se on se, mikä on ITSELLE henk.koht. hyvä. - .
Lasten teko on elatuskortti hyvin monelle alle 24v. naiselle.
- näin joo
Hyvä uranvalinta ja lapset voi aina viedä anopille hoidettavaksi.
- työtön JA onnellinen
"Ehkä et sossun luukulla ole ollut, mutta pistän pääni pantiksi, että Kelan tukia olet kyllä nostanut. Ne ovat verovaroilla kerättyjä nekin."
Kyllähän kelan tukia nostavat hekin, jotka töissä käyvät. Tai itse en ainakaan tunne ketään äitiä, joka äitiyslomalla ollessaan ei nostaisi kelalta tukea, tai jos on kotona sen kolme vuotta niin ei nostaisi kotihoidontukea.
Nostan vain niitä tukia, joihin kaikki muutkin ovat oikeutettuja.
Ja kun Suomessa nyt on tämä Kela, joka on tottakai hyvä juttu, jos olisi sama meininki kuin jossain ulkomailla jossa ei todellakaan avustettaisi ketään niin kyllä purnaisitte tekin. En ymmärrä miksi tätä ei saisi hyödyntään.
Se ketä se haittaa on vain ihan H E L V E T I N kateellinen/katkera! - cisu77
kivaa kiusata ihmisiä....suljen toisten sormet verillä kirjoitettuja kommentteja kotiäitiyden ihanuudesta / kurjuudesta...:) itse kotiäitinä seuraavat 2 v ja sit meen työkkäriin ammatinvalinnanohjaajalle.. kun en 2 ammattitutkintoa suorittaneena ja 8 v. siivoustyötä tehneenä keksi mitä tehdä, kun toi mopin heiluttaminen ei enää kiiinnosta...ikää 34 v, lapset 5 kk ja 1v 4kk.
- Milloin huvittaa
Alottajalla on pikku yleistys meneillään tossa tekstissä. Kuvitteletko muissakin asioissa ihmiset lokeroihin? Ei kannata.
Minä en tiedä mikä on parempi/huonompi vaihtoehto. itse olen 24v, maisterintutkinnon suorittanut ja vakkarityöpaikassa, MUTTA koulu ja työ on mulle asioita, jotka ei merkitse loppupeleissä paljonkaan. Jos elämän osa-alueet laitettaisiin vaakakuppiin, niin ei tutkintopaperit siinä paljon painais :D pidän siis työstäni toki ja olen ahkera, mutta ei olisi vaikea valita mistä luovun, jos sellaisen asian eteen joutuisin.
Antaisin oikeasti mitä vain pois, jos saisin vastalahjaksi lapsen mieheni kanssa.
En voi olla ajattelematta, että MIKSI kuuntelin ihmisiä, joiden mukaan koulut käydään ennen perheen perustamista. Minulla voisi olla jo oma pikkuinen! En anna varmasti itselleni ikinä anteeksi, jos en enää onnistu lasta saamaan. Ei työ siinä paljon lohduta.
Ja itsekin kallistun niiden miehen tulojen puoleen noissa rahapulmissa :) kyllä niilläkin jonkin aikaa pärjää, tai niitä aijot itse käyttää, jos lapsi meille suodaan.
- Tuli vaan mieleen...
No niin täällä äiti ja mummi 47 vee. Hieman tunnen itseni vanhaksi tässä porukassa :D Anyway, osallistumpa kumminkin keskusteluun. Olin 21 vee kun sain ensimmäiseni ja lapseni syntyi 3 viikkoa yo-kirjoitusten jälkeen ja oli 3 viikon ikäinen kun sain lakkini. Vuoden ja 3kk hän oli kun menin kauppikseen. Voin ihan kokemuksesta kertoa, että tämä näinkin alhainen opiskelutasoni saavuttaminen oli tuskien taival. Sitten odotin 7 vuotta, että sain kunnon työpaikan ja vasta sitten tein kaksi lasta lisää. Mitään en kadu, mutta helpommallakin olisi päässyt.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341947Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28891- 69855
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?259732Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64717- 10696
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132673- 26649
- 77648
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.201640