Olen 24-vuotias nainen epätoivon partaalla. Yläaste- ja lukioikäisenä kärsin vakavasta masennuksesta, jonka läpi taistelin läheisten avulla. Elämä hymyili joitain vuosia, ja luulin olevani selvillä vesillä. Pääsin hienoon kouluun ja löysin ihanan poikaystävän.
Nyt menee taas huonosti. Kaikki varmaan alkoi koulusta. Ala jota opiskelen on vaativa, ja tunnen etten kuulu joukkoon. Pääsin sisään nipin napin (sisään pääsee vain n. joka kymmenes hakija), enkä sovi siihen kunnianhimoisten uraihmisten porukkaan. Ystävien tai edes tuttujen saaminen on ollut todella vaikeaa, ja häpeän näyttäytyäkin kyseisessä laitoksessa. Numeroni ovat huonoja, mikä on järkytys entiselle kympin oppilaalle. Vaikka kuinka yritän, en onnistu. Vaikeat kurssit kasaantuvat, vaikka ne on pakko suorittaa joskus. En kestä olla koulussa, mutta en voi lopettaakaan. Häpeä olisi liian suuri. Pelkään myös, etten pääse valmistuttuani töihin. Teen edelleen hanttihommia, alan töihin minua ei halua varmaan kukaan. En ole tarpeeksi sosiaalinen ja urasuuntautunut. Opiskelen täysin väärää alaa, alalla pitäisi olla ulospäinsuuntautunut ja kunnianhimoinen.
Töissä menee myös huonosti. Jostain syystä esimieheni ei pidä minusta, ja työvuoroja ei sen takia juurikaan tipu. Kurjat hommat sysätään minulle. Lähtisin heti, jos olisi joku toinen työ... Mutta kun mitään töitä ei saa. Esimies murskaa loputkin itsetunnostani käyttäytymällä ilkeästi minua kohtaan. Olen ollut vuosia kyseisessä paikassa, enkä ole koskaan myöhästynyt, tehnyt virheitä, puhunut epäasiallisesti tai muuta sellaista. Työmoraalini on korkea, työkaverit pitävät minusta... Mikä pomoa vaivaa?? Hänellä ei pitäisi olla syytä inhota minua. Tuntuu pahalta, kun tekee niska limassa töitä ja palkaksi saa vain halveksuntaa ja ilkeitä puheita. Sekä avoimia epäilyksiä siitä miten hyvin työni teen.
Kaiken lisäksi poikaystäväni kanssa on ongelmia. Olen kai liian stressaantunut. Vähän aikaa sitten riidan aikana hän sanoi, ettei tiedä, haluaisiko erota. Tuo on kai merkki siitä ettei hän rakasta minua enää? Valmistaudun henkisesti jo eroon.
Tervetuloa takaisin, masennus. Jos sairastun taas, on elämäni ja opiskeluni ohi. Psykologeista ei ole ennenkään ollut apua, lääkkeisiin en enää halua koskea. Tulen olemaan elämässä epäonnistunut ja suuri pettymys perheelleni.
Suistunko takaisin...
5
103
Vastaukset
- Siili123
"Mikä pomoa vaivaa?? Hänellä ei pitäisi olla syytä inhota minua." Tuohon ainakin osaan sanoa sen verran, että monet esimiehet vain inhoavat jotain ihmistä niin sanotusti from the day one eikä työntekijällä ole mitään mahdollisuutta saada oikeudenmukaista kohtelua. Itse en ole tuossa tilanteessa ollut, mutta vierestä kyllä nähnyt monessa eri työpaikassa.
Onko pomosi kateellinen sinulle, kun hän uskoo, että sinulla on kaikki hyvin ja edessä loistava tulevaisuus? Monen katkeran hanttihomma-alan pikkupomon ainoa ilo on kurmuttaa puolustuskyvyttömiä alaisia. Kaikilta muilta tulisi turpiin. Kaiken lisäksi olet hänen armoillasi uutta työpaikkaa etsiessäsi, koska nykytyönantajat takertuvat suosittelijoihin pakkomielteisesti. Voisit kysyä jotakuta opettajaasi suosittelijaksesi, kun tarve vaatii, sekin on mahdollista.
Kuulostaa siltä, että tavoittelet täydellisyyttä ja ongelmasi on sama kuin minun: et halua, että kenelläkään on sinun vuoksesi paha mieli tai että kukaan joutuisi näkemään vaivaa sinun takiasi. Pelkäät että olet tiellä ja vaikka kuinka taiteilet, joku purkaa aina tyytymättömyytensä sinuun. Ihmiset ovat epäoikeudenmukaisia, mikä on meidän kaltaisillemme todella vaikea asia kestää.
En tiedä ratkaisua ongelmaasi, minuakaan ei lääketiede ole kyennyt auttamaan. Voisit kuitenkin kokeilla höllätä rahtusen sensuuriasi: sano joskus jollekulle takaisin, kun sinua kohdellaan räikeän epäoikeudenmukaisesti. Huomaat, että maailma ei kaadu, ei edes horjahda, mutta et joudu patoamaan kaikkea pahaa oloasi sisääsi. Harjoittele pienin askelin ottamaan oma tilasi ja paikkasi. Pidä vastauksesi kuitenkin asiallisina, koska muuten ryvet tilanteen jälkeen häpeässä ja itsesyytöksissä.
Pyri irti ajatuksesta, että olet pettymys perheellesi: sinä olet oma itsenäinen persoonasi, etkä ole perheellesi velkaa - et ole pyytänyt tänne syntyä etkä sinä voi mitään sille, mihin resurssisi riittävät. Ihminen voi olla älykäs, luova, sosiaalinen ja vielä päälle kauniskin, mutta tämä ei lisää ihmisen henkisiä resursseja. Ne riittävät, mihin riittävät ja sen kanssa tulisi päästä sinuiksi. Älä kouluttaudu väkisin alalle, jolla et kykene työskentelemään tai ainakaan menestymään. Teet itsellesi karhunpalveluksen. Ota rohkea ja harkittu askel siirtyä siihen maailmaan, jonka arvot tunnet omiksesi. Mieti rauhassa, mitä työtä haluaisit tehdä ja tähtää siihen valinnoillasi. Nyt olet päätynyt opiskelupaikkaan, jota "kaikki arvostavat ja himoitsevat", mutta olet unohtanut miettiä itseäsi ja omia tarpeitasi.
Puhu poikaystävällesi siitä, miltä sinusta tuntuu ja mitä käyt lävitse. Hän saattaa olla täysin ymmällään surullisuutesi ja uupumuksesi kanssa ja syyttää itseään. Ala myös varovasti kertoa perheellesi mietteistäsi. Älä lyö kaikkea tiskiin kerralla tai sinua ei oteta vakavasti, koska perheesi ei tiedä (tai näin oletan), että tilanteesi on taas pahentunut.
Muista olla itsellesi yhtä lempeä kuin muille ja opettele vähitellen terveellä tavalla itsekkäämmäksi. Tulet huomaamaan, että ihmiset eivät kaikkoa mihinkään ja sen sijaan saat ansaitsemaasi arvostusta.- MITÄ VITTUA!??!
Jauhaa aivan täyttä paskaa. Saaatna kerrostalon katolle kun kiipeää ja sieltä heittäytyy ALAS NIIM KYLLÄ SAATANA ASIAT PARANEE kertaheitolla? Eikös se ole tutkittu juttu??!
Siilikin piikit ja persse pystyssä jauhaa niin että vaahto valuu suusta, ET TOEDÄ ASIASTA MITÄÄN SAATANA!!!!!!!!!!!!! - Siili123
MITÄ VITTUA!??! kirjoitti:
Jauhaa aivan täyttä paskaa. Saaatna kerrostalon katolle kun kiipeää ja sieltä heittäytyy ALAS NIIM KYLLÄ SAATANA ASIAT PARANEE kertaheitolla? Eikös se ole tutkittu juttu??!
Siilikin piikit ja persse pystyssä jauhaa niin että vaahto valuu suusta, ET TOEDÄ ASIASTA MITÄÄN SAATANA!!!!!!!!!!!!!=D Aika söpö mielikuva.
- Välittömästi kiitos!
OTA SE ERO POIKAYSTÄVÄSTÄSI NIIN YKSI ASIA RATKEAA!
- vaida alemmas
Pomotkin ovat vain ihmisiä. Kaikilla ei vain kemiat käy yksiin. Jos opiskelu ja ala on sinulle liian vaikea niin miksi ottaa liikaa paineita turhan kunnian tähden. Oleko todella parempi ihminen jos saat tuollaisen tavoitellun ja arvostetun ammatin. mitä iloa on siitä, jos elämä on yhtä painetta ja vain selviytymistä päivästä toiseen. Jsopa sittenkin vaihdat löysemmälle ja tyydyt ihan normaaliin.
Ei ihmiarvo riipu suoriutumisesta.
Itse olisn varmasti pärjännyt melko hyvin akateemisessakin ammatissa, mutta tietoisesti jäin duunariksi yo-kirjoitusten jälkeen ja olen ollut erittäin onnellinen.
Kehut olleesi kympin oppilas ja nyt et pärjää? Sitäkö elämä ja ihmisarvo on. Vain pärjäämisellä ja älykyydelläkö yrität porskutella.
Jos psyyke ei sinulla kestä liian korkealle nostettua rimaa ja rimpuilua sillä, olet pian eläkeellä ja täysin syrjässä.
Älä ajattele perheesi odotuksia vaan satsaa omaan elämään ja onneesi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1342005Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.291052- 69878
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?261766Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65752- 14735
- 83688
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132686Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.213673- 26671