Pääsin lukemaan taidehistoriaa Jyväskylän yliopistoon. Kertoisiko joku millaisia päiviä yliopistossa etenkin taiteen tutkimuksen alalla on? Siis mihin aikaan yliopistoon useimmiten mennään ja milloin tullaan pois? Kuinka pitkiä päiviä itse yliopistolla vietetään? Mulla on oma tietokone ja nettiyhteys, joten ei tarvitse mennä koulun koneelle. Otan sivuaineiksi folkloristiikan ja museologian ja ranskan kielen.
Kertokaa please, millaisia viikko-ohjelmia suurinpiirtein teillä on?
Olisin kiitollinen tiedosta!
Kertokaa please, millaisia viikko-ohjelmia suurinpiirtein teillä on?
Olisin kiitollinen tiedosta!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin, TODENNÄKÖISESTI kukaan ei sinua tule patistelemaan luennoille, ainakaan minun kokemuksen mukaan.
Päivä ohjelma riippuu ihan siitä, millaisia kursseja milläkin alalla on-ja käykö luennoilla, mikä on useimmiten vapaaehtoista mutta aina hyvin suotavaa! Itse opiskelen kauppatieteitä ja minulla on hyvin paljon kontaktiopetusta ja harjoituksia. Toisaalta joillakin yhteiskuntatieteellisillä aloilla ei juurikaan ole luentoja.
Saat varmasti omaan alaasi liittyen tietoa ensimmäisillä viikoitta tutoreilta ja infotilaisuuksista. Opiskeluintoa!
...millaisen opintosuunnitelman teet itsellesi. Ainevalinnat sanelevat käytännössä sen, millaiseksi päivä- ja viikko-ohjelmasi muodostuu. Fukseja ohjaavat tutorit neuvovat kyllä teitä opinto-ohjelman teossa. Sinä itse päätät mitä ja miten paljon/tiiviisti aiot opiskella lukuvuoden aikana. Jotkut aineet sisältävät paljon kontaktiopetusta, toiset taas ovat enemmän tenttipainotteisia eli vaativat itsenäistä opiskelua (esim. yhteiskuntatieteet).
Perusopinnoissa on yleensä aika paljon luentosarjoja, joille osallistuminen EI ole pakollista mutta tietenkin hyvin suotavaa (mikäli aikoo opinnoistaan jotain irti saada). Eri laitosten nettisivuilta löytää infoa luentojen ym. aikatauluista, niitä vilkaisemalla saat vähän etukäteiskuvaa tulevista yliopisto-opinnoistasi. Tsemppiä sinulle!
Koska itse teet lukujärjestyksesi, niin myös itse tältä osin aika pitkälti päätät millaisia päiviä sinulla on.
Tosin usein se tuppaa menemään niin, että suurin osa opetuksesta järjestetään ti - to ja 10 - 16. Nuo on ne ajat joihin minun kokemukseni mukaan tulee "ruuhkaisinta". Usein myös saattaa mennä tunteja noiden päivien iltoihin. Ma ja pe on yleensä tyhjempää. Niin ja usein ma ja pe ovat tenttipäiviä.
Tästä sitten johtuu myös se, että sivuaineilu - pääaineilu tasapainottelu ei aina ole helppoa. Ja kun sinullakin näytti noita sivuaineita olevan tuossa useampia, niin ongelmia tulee kyllä lukujärjestyksen teossa. Eli tunteja/luentoja menee lähes varmasti päällekkäin - ja paljon, jos noin monta ainetta meinaat lukea. Joudut siis aika tavalla välttämättä hieman miettimään mitä haluat noista painottaa.
(Sinänsä on idioottimaista, että opetus tunnutaan haluta pakkaavan keskelle viikko - tästähän on ollut mm. syl:ssä juttua jonkin verran.)
Meille annettiin sellainen ohje, että itsenäiseen opiskeluun on varattava suunnillen yhtä paljon aikaa kuin saatuun opetukseen. Eli jos kurssilla on luentoja 4 tuntia viikossa, olisi myös itse opiskeltava 4 tuntia luentojen lisäksi. Näin esimerkiksi viikkoon ei kannata kauhean paljon yli 20 oppituntia tunkea. Riippuu tietenkin vähän alasta ja kyvyistä.
Puolen vuoden tavoitteeksi on hyvä laittaa noin 10-20 opintoviikkoa. Voit valmistautua lukemalla edellisen vuoden opinto-oppaan. Niitä on saatavilla ainakin ainalaitokseltasi (esim. kirjasto) tai yliopiston neuvontatoimistosta ym. Kun ilmottaudut, saat myös uuden opinto-oppaan, jonka perusteella voit alustavasti suunnitella opiskeluasi. Tutorit sitten auttavat opintojen alkaessa.
Tunteja menee helposti päällekäin ja toisaalta päivään jää usein hyppytunteja, mutta ainakaan minulle ne eivät koskaan olleet ongelma. Parhaimmillaan ne voi käyttää itsenäiseen opiskeluun, mutta jos ei sitä ole, niin aina jotakin tekemistä keksii. Jos asut ainelaitoksesi lähellä, voit tietenkin olla kotona.
Antaakseni hieman perspektiiviä siihen, kuinka yksilöllisiä lukujärjestykset voivat olla, voin kertoa omasta tilanteestani uskontotieteen ja kulttuuriantropologian opiskelijana: Olen puolentoista vuoden ajan suorittanut tutkintoani jonkinasteisella teho-opiskelulla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että olen suorittanut kursseja kirjatentteinä ja jättänyt luennoilla istumisen vähemmälle. Viime keväänä istuin viikossa 0-6 tuntia luennoilla/esseeryhmissä ja hoidin tenttilukemisia aivan fiilispohjalta. Opintoviikkoja kertyi näppärästi suhteellisen pienellä vaivalla.
Tilanteeni toiminee yhtenä esimerkkinä yliopisto-opiskelun vapaamuotoisuudesta.
P.S. En kylläkään suosittele luennoilla käymisen minimointia, jos ei ole erityisen itsevarma oppialansa perusosaamisen suhteen ja/tai yksinäinen puurtaminen tuntuu ei-inspiroivalta.
Antaakseni hieman perspektiiviä siihen, kuinka yksilöllisiä lukujärjestykset voivat olla, voin kertoa omasta tilanteestani uskontotieteen ja kulttuuriantropologian opiskelijana: Olen puolentoista vuoden ajan suorittanut tutkintoani jonkinasteisella teho-opiskelulla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että olen suorittanut kursseja kirjatentteinä ja jättänyt luennoilla istumisen vähemmälle. Viime keväänä istuin viikossa 0-6 tuntia luennoilla/esseeryhmissä ja hoidin tenttilukemisia aivan fiilispohjalta. Opintoviikkoja kertyi näppärästi suhteellisen pienellä vaivalla.
Tilanteeni toiminee yhtenä esimerkkinä yliopisto-opiskelun vapaamuotoisuudesta.
P.S. En kylläkään suosittele luennoilla käymisen minimointia, jos ei ole erityisen itsevarma oppialansa perusosaamisen suhteen ja/tai yksinäinen puurtaminen tuntuu ei-inspiroivalta.
on siis kaikkea luentoa kun jokaisesta hissa-aineesta pitäisi käydä ne pakolliset kurssit ja sitten vielä sivuaineopinnot. No syyskuu-huhtikuu mulla oli joka maanantai 10-18 tai 10-20, ehkä välissä tyhjiä tunteja. Tiistai 12-14, keskiviikko 10-16, torstai 10-14 ja perjantai vapaata tai tenttiä. Eli aika tyhjää, mutta kotona kauheesti tekemistä. Onhan niitä teho-opiskelijoita jotka on vuodessa vääntässy yli 50..en vaan tajua miten ne jaksaa.