Mistähän syystä englannin kielen lausumisasu on erkaantunut niin kauas kirjoitusasustaan? Syyksi ei kelvanne, että on niin kauan puhuttu kieli, että on siksi muuntunut. Onhan muitakin - paljon vanhempia kieliä (italia, kreikka..)ja edelleen lausuminen vastaa kirjoitettua muotoa.
Englannin kielestä ja lausumisesta
Miksi näin?
43
3138
Vastaukset
- johnenglishson II
Mitä miksi näin?? Englantihan lausutaan ihan niinkuin kirjoitetaan. No problem.
Heleppoaku heenänteko! Jos sitä yrität savoksi äänteillä, niin olet täysin hakoteillä. Se on täysin eri kieli.- ei, bii, sii...
Englannin opiskelussa ensimmainen tehtava on opetella aakkoset englanniksi, ilman sita taitoa opiskelu ei suju.
- hra X
Oletko itse yrittänyt heinäntekoa? Eiköhän ole liian vaikeaa sinulle...
- eyeryery
hra X kirjoitti:
Oletko itse yrittänyt heinäntekoa? Eiköhän ole liian vaikeaa sinulle...
englantia lausutaan ihan kuin kirjoitetaan?
no miksi sitten esimerkiksi sana ''shower'' ei lausuta ''shower'' vaan ''shauör'' tai lause ''i have a really big pineapple'' lausutaan ''ai hääv a rili big painäpl''?
sitä ei toooodellakaan lausuta kuin kirjoitetaan - Anonyymi
heinänteko talvella helppoa
Englannin kielessä on tapahtunut useita äänteellisiä muutoksia niinä vuosisatoina, joita on kulunut siitä, kun kirjoitusasu vakiintui. Tämä koskee lähinnä vokaaleja (esimerkiksi pitkä a muuttui ei-diftongiksi, pitkä e pitkäksi i:ksi ym.). Lisäksi äänteitä on jonkin verran kadonnut. Ja muutoinhan englannin ääntämys on melko säännöllistä; joidenkin kirjainten äännearvot vain ovat toiset kuin suomessa.
Englannin kielellä on sikäli huonoa tuuria, että kirjanpainajat vakiinnuttivat kirjoitusasun vähän ennen kuin puhutussa kielessä tapahtui melko yksinkertainen mutta vaikutuksiltaan laaja äänteenmuutos (Great English Vowel Shift)
Italia on nuorempi kieli kuin englanti – ”italian kieli” muodostettiin renessanssin aikana Toscanassa puhutusta romaanisesta kielimuodosta lähinnä kirjallista käyttöä varten, ja vasta 1800-luvulla siitä tehtiin yhdistyneen Italian yhteiskieli. Italiassa puhutaan edelleen laajasti erilaisia romaanisia kieliä kuten napolia, sardia, venetsiaa, oksitaania ja katalaania, vaikka ne on yritetty selittää ”italian murteiksi”. Paljolti juuri ”italian kielen” kirjallinen luonne selittää sen suhteellisen äänteellisen pysyvyyden – kansa on puhunut muita kieliä.
Kreikan kielellä on pitkä historia ilman suuria murroskohtia koine-kreikan jälkeen, joten sen voi sanoa olevan ”vanha kieli”. Sen oikeinkirjoitusta on uudistettu eri tavoin, mutta suurelta osin kirjoitusasu noudattaa antiikin aikaisia esikuvia, äänneasu on varsin erilainen. Lausumisen ja kirjoitusasun suhde ei ole juurikaan säännöllisempi kuin englannissa; esimerkiksi i-äännettä merkitään varsin monilla kirjaimilla ja kirjainyhdistelmillä, jotka kuitenkin jo Bysantin ajoista alkaen ääntyneet samalla tavoin. Lisäksi kreikan sanasto on aika lailla uusiutunut, mikä on estäny vanhojen sanojen ”kulumista” ja epäsäännöllistä muuttumista.- lähempänä murteita
>>...oksitaania ja katalaania...
- Hui hai
lähempänä murteita kirjoitti:
>>...oksitaania ja katalaania...
Silkkaa puppua. Et selvästikään tunne kieliä ja niiden puhujia paljoakaan. Se että ranskalainen saattaa tunnistaa espanjasta muutaman tutun ei todellakaan merkitse keskinäistä ymmärrettävyyttä.
Romaanisten kielten levinneisyyteen voit tutustua vaikkapa täältä:
http://www.ethnologue.com/web.asp
Esim. Italiassa puhutut kielet:
http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=IT
Esimerkiksi lombardilla, napolilla ja venetsialla on kullakin puhujia enemmän kuin suomella, ja niistä kukin jakautuu murteisiin. - langue d'oc
Hui hai kirjoitti:
Silkkaa puppua. Et selvästikään tunne kieliä ja niiden puhujia paljoakaan. Se että ranskalainen saattaa tunnistaa espanjasta muutaman tutun ei todellakaan merkitse keskinäistä ymmärrettävyyttä.
Romaanisten kielten levinneisyyteen voit tutustua vaikkapa täältä:
http://www.ethnologue.com/web.asp
Esim. Italiassa puhutut kielet:
http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=IT
Esimerkiksi lombardilla, napolilla ja venetsialla on kullakin puhujia enemmän kuin suomella, ja niistä kukin jakautuu murteisiin.Kyllähän kaikki romaanisia kieliä puhuvat tunnistavat suuren joukon latinalaisperäisiä sanoja toistensa kielistä, mutta niin tunnistaa englanninkielinenkin - eri asia, tarkoittavatko ne samaa.
Katalaani on oksitaanin läheisin sukulainen, ne ovat lähempänä kuin katalaani ja espanja.
Oksitaania on tukahdutettu. Etelä-Ranskan kouluissa oli seinillä kylttejä, joissa sanottiin: Soyez propres! Parlez français! Olkaa puhtaita! Puhukaa ranskaa! Viesti on selvä: oksitaani on likaisten maalaisten kieltä. joka pitää siivota pois. - Anonyymi
Onhan suomenkielessäkin tapahtunut pitkien vokaalien muuttumista diftongeiksi. Ilmeisesti samoihin aikoihin kuin englannissakin: mees - mies - miäs, noori - nuori - nuari, täällä - teällä - tiällä, vääntää - viäntää - veäntää.
- Teemu
Jo sanotun lisäksi totean, että englannin kielessä oli muinaisenglannin ajoista yli tuhannen vuoden takaa monen sadan vuoden ajan hyvin suurpiirteinen suhtautuminen oikeinkirjoitukseen. Vielä 1500-luvullakin oli tapana kirjoitella sanoja usealla tavalla miten parhaimmaksi katsottiin, että ne saatiin mahtumaan riville tuon ajan kömpelöllä kirjapaino- ja latomistekniikalla. Englannin oikeinkirjoitus ei siis suinkaan ollut vakiintunut vielä Shakespearen aikaan. Itse asiassa Shakespeare itsekin vaihteli nimensä oikeinkirjoitusta.
Ihmiset kirjoittivat sanoja miten sattui, mutta kirjapainoissa yritettiin olla ekonomisia. Sellaisiin pikkuasioihin kuten sanan kirjoitusasuun puuttumista pidettiin pikkumaisena pamflettien asiasisältöön verrattuna.
Ensimmäisen englannin kielen sanakirjan (1755) laatijakaan tohtori Samuel Johnson ei ollut kiinnostunut sanojen kirjoitusasusta. Niinpä hänen sanakirjassaan on paljon epäjohdonmukaisuuksia: moveable, immovable; downhil, uphill; distil, instill; install; reinstal; slyness mutta slily jne. Sen sijaan esimerkiksi ne, jotka uudistivat Ranskan akatemian sanakirjan kolmatta painosta varten (1762), muuttivat noin joka neljännen sanan oikeinkirjoituksen loogisemmaksi. Johnson oli konservatiivinen sanojen kirjoitusasun muuttamisessa.
Anglosaksisessa maailmassa ei ole myöhemminkään ollut mitään kielitoimistoa, jonka ohjeita yleisesti noudatettaisiin kaikkialla. Nyt muutos olisikin jo käytännössä mahdoton, koska oikeinkirjoitus on liian vakiintunutta.
Ainakin yksi etu englannilla on verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin kieliin: opiskelijan ei tarvitse vaivata päätään lukemattomien sanojen erilaisilla aksenteilla ja muilla samantapaisilla merkeillä.Vaikka anglosaksisessa maailmassa ei olekaan kielitoimistoa, englannin oikeinkirjoitus on nykyisin varsin säädeltyä. Arvovaltaiset kielenoppaat (style guidet), sanakirjat ja kustantajien ohjeistot säätelevät sitä, samoin oikeinkirjoituksen tarkistamisen ohjelmat. Joistakin asioista on useita erilaisia normeja, mutta tämä on omiaan korostamaan sitä, että kukin norminantaja painottaa omia normejaan. Tämä vakiintuneisuus tekee englannin oikeinkirjoituksen muuttamisen lähes mahdottomaksi.
Eipä se helppoa ole muuallakaan. Esimerkiksi ranskan ja saksan oikeinkirjoituksen uudistukset viime vuosikymmeninä ovat aiheuttaneet lähinnä suuren sekaannuksen.
Aksentit ja muut tarkkeet eivät kokonaan puutu englannista. Ne tuovat oman pikku hankaluutensa, koska normit ja käytännöt ovat erilaisia. Kirjoitetaanko rôle ja fiancé? Vanhahtavissa teksteissä saattaa olla jopa omintakeisia tarkkeita, esimerkiksi belovèd, coöperation.
- Englantimuuttuu
Ja nykyisin amerikan englanti on jo käytännössä syrjäyttänyt brittienglannin ja näistä molemmista muodosuva kansainvälinen englanti syrjäyttänee nämä molemmat seuraavien vuosikymmenien aikana. Uusia sanoja tulee jokapäiväiseen yleiseen käyttöön joka vuosi kymmenittäin ja vastaavasti vanhoja poistuu.
Kuka enää edes tietää, millä kielellä Suomessa ulkomaalaisille tarkoitetut kymmenet tuhannet" englanninkieliset" esitteet, ohjeet, nettisivut jne... on kirjoitettu. - Lausumisesta
Ei taida englannin kielen kirjainten ääntämisasun taidoilla kovin pitkälle kuitenkaan mennä.
Esim sana 'are' lausutaan aa, mutta kirjaimet erikseen lausuttuna ovat ei, aa, ii. Miten noista kirjainten lausumisasusta voi päätellä sanan lausumisen? Ei kait mitenkään - se vaan pitää erikseen tietää.- ovyrfz
Tai "one" [wan]. On erikoinen tapaus muutoinkin kuin kirjaimia vastaavien äänteiden perusteella.
Loogisestihan sen pitäisi olla [oun], vrt. "phone". Pitkälle pääsee, kun tuntee *oikeasti* ääntämissäännöt.
Kirjain a ääntyy r-kirjaimen edellä normaalisti pitkänä a:na. Sananloppuinen e ei yleensä äänny. Tavunloppuinen r ääntyy englannin kielimuodon mukaan yksitäryisenä tremulanttina (joskus monitäryisenä kuten suomessa) tai approksimanttina tai edeltävän vokaalin roottisuutena tai jää kokonaan ääntymättä. Tämähän on melko mutkikasta, mutta siinä ei ole kyse ääntämyksen ja kirjoituksen vastaavuudesta vaan puhutun kielen vaihtelusta.
Joka tapauksessa tästä ”are” ääntyy varsin säännöllisesti. Sen nyt ei vain noudata sellaista keksittyä sääntöä, että kukin kirjain lausuttaisiin lukemalla sen nimi. Sellainen sääntö on vähän teeyyhooämää.- njaah...
Tuohan on helppo esimerkki, koska 'are' ääntyy myös r-loppuisena ja e on sanan lopussa ranskan mallin mukaan mykkä. Brittienglannissakin are, there yms. ovat ääntyneet r-loppuisena kuten nykyään Amerikassa ja joka tapauksessa r tulee esiin linking r:na seuraavan sanan alkaessa vokaalilla.
Ihan eri asia onkin taipumus laittaa linking r sinnekin, minne se ei kuulu, jotta ääntäminen pysyisi katkeamattomana. Esimerkiksi:
Cuba and the United States [kjubaRändthöjunaitidsteits];
Finns are law-abiding people. ("FinzaalooRöbaiding" eli finns are lore-abiding...)
Kirjainten "nimet" ovat sopimuksenvaraisia eikä kieli koostu kirjaimista vaan äänteistä, joita merkitään miten merkitään tai ei merkitä ollenkaan vaan kokonainen sana on kirjoitusmerkki kuten kiinassa.
- jurkkapalloa
Katsellessani potkupalloa kiinnitin huomita selostaja tapaan lausu/ääntää nimi Chamberlain [tšämbölein] eikä [tšeimbölein]. Chamber kuitenkin äännetään oikeastikin [tšeimbö].
- jurkkapalloa
Per Hana. Siis "kiinnitin huomiota selostajan tapaan lausua/ääntää".
- 16
Jos Chamberlain saa paasi pyoralle, yrita aantaa Worcestershire korrektisti.
- which witch
16 kirjoitti:
Jos Chamberlain saa paasi pyoralle, yrita aantaa Worcestershire korrektisti.
Onhan noita: Thames, Leicester, Greenwich, Edinburgh, ...
- Chamberlain
Nimen loppuosa ei äänny [lein] vaan redusoituneesti [lın], siis [tʃeımb(ə)lın].
Samoin kuin Egglestone ei äänny "eglestoun", vaan [eglstən]. - klassiques
which witch kirjoitti:
Onhan noita: Thames, Leicester, Greenwich, Edinburgh, ...
Worcerter, Gloucester, Leicester = wustö, glostö ja lestö. Shire ääntyy näissä pidemmissä sanoissa yleensä vain šö, eli Worcestershire on öbaut wustöšö.
- New Foundland
klassiques kirjoitti:
Worcerter, Gloucester, Leicester = wustö, glostö ja lestö. Shire ääntyy näissä pidemmissä sanoissa yleensä vain šö, eli Worcestershire on öbaut wustöšö.
Painajaismaisia on englantilaiset paikkakuntien ja ihmisten sukunimet. Jokaisen lausuminen pitää opetella yksi kerrallaan.
Esim. New Foundland, ei lausuta "njuu faundland" vaan "nyfunland".... Näin kuulema on. - samonen.
New Foundland kirjoitti:
Painajaismaisia on englantilaiset paikkakuntien ja ihmisten sukunimet. Jokaisen lausuminen pitää opetella yksi kerrallaan.
Esim. New Foundland, ei lausuta "njuu faundland" vaan "nyfunland".... Näin kuulema on.Aivan oikein. Se ääntyy yhtenä pötkönä paino eka tavulla nu:fənlən.
Mutta jos ääntää Njuu tai nuu faundlənd, no problem, kaikki ymmärtävät.
Sen sijaan jos ääntää nuu faund länd, kuten suomalaisilla on tapana vokaaleja redusoimatta, se tarkoittaa "vasta löydettyä maata" (toki nimen alkuperä on sama), mikä voi hämätä hetkosen.
Klassinen esimerkki englannin ääntämisestä on sana ghoti, joka äännetään samalla tavalla kuin sana fish, jos kerran
gh - äännetään kuten sanassa rouGH
o - äännetään kuten sanassa wOmen
ti - äännetään kuten sanassa staTIon
Hieman uudempi esimerkki on sana fucking, jossa
f - äännetään kuten sanassa stufF
u - äännetään kuten sanassa gUild
c - äännetään kuten sanassa musCle
k - äännetään kuten sanassa Knight
i - äännetään kuten sanassa frIend
n - äännetään kuten sanassa solemN
g - äännetään kuten sanassa siGn
Siten sanassa fucking on pelkästään ääntymättömiä kirjaimia, joten sanaa lausuttaessa pitäisi kuulua pelkkää hiljaisuutta. Parempi niin olisikin.Klassilliselle esimerkille on myös klassillinen kritiikki, joka osoittaa sen jokseenkin heppoiseksi: gh ääntyy [f] vain sanan lopussa ou:n jäljessä, o ääntyy [i] vain yksittäisessä poikkeusmuodossa "women” ja ti ääntyy suhuäänteenä vain latinalaisperäisissä sanoissa vokaalin edellä, lähinnä -tion-lopussa.
Kuvaavaa on, että klassillinen esimerkki on G. B. Shaw’n esittämä, ja Shaw testamenttasi isohko summan käytettäväksi englannin oikeinkirjoituksen uudistamiseen. Tuloksena oli ns. Shaw’n aakkosto (Shavian alphabet), jota noin kukaan ei käytä.
Shaw’n esimerkin vastine suomen kielessä olisi vaikkapa se, että sana ”kuuma” kirjoittaisiin ”uonaatt” . Ääntyyhän ”suksi kuuseen” [suksik kuuseen], joten [k] voidaan jättää merkitsemättä, ja [uu] kirjoitetaan uo sanassa ”ruoan”, [m] kirjoitetaan n sanassa ”kunpa”, ”a” kirjoitetaan aa sanan ”maailma” ensitavussa ja [t] kirjoitetaan tt sanassa ”attribuutti”.Yucca kirjoitti:
Klassilliselle esimerkille on myös klassillinen kritiikki, joka osoittaa sen jokseenkin heppoiseksi: gh ääntyy [f] vain sanan lopussa ou:n jäljessä, o ääntyy [i] vain yksittäisessä poikkeusmuodossa "women” ja ti ääntyy suhuäänteenä vain latinalaisperäisissä sanoissa vokaalin edellä, lähinnä -tion-lopussa.
Kuvaavaa on, että klassillinen esimerkki on G. B. Shaw’n esittämä, ja Shaw testamenttasi isohko summan käytettäväksi englannin oikeinkirjoituksen uudistamiseen. Tuloksena oli ns. Shaw’n aakkosto (Shavian alphabet), jota noin kukaan ei käytä.
Shaw’n esimerkin vastine suomen kielessä olisi vaikkapa se, että sana ”kuuma” kirjoittaisiin ”uonaatt” . Ääntyyhän ”suksi kuuseen” [suksik kuuseen], joten [k] voidaan jättää merkitsemättä, ja [uu] kirjoitetaan uo sanassa ”ruoan”, [m] kirjoitetaan n sanassa ”kunpa”, ”a” kirjoitetaan aa sanan ”maailma” ensitavussa ja [t] kirjoitetaan tt sanassa ”attribuutti”.Eräiden lähteiden mukaan "ghoti" _ei_ ole alunperin G. B. Shaw’n esittämä, vaikka se usein hänen kontolleen laitetaankin. Koko juttu on tietenkin vitsi, josta on useita erilaisia versioita.
Kuten itse osoitit, vastaavia esimerkkejä on löydettävissä kaikista kielistä.
Mielenkiintoisita sinänsä, että käytät sanaa "klassillinen" pro "klassinen". Olen hyvin kiitonen, että satuin huomaamaan tämän.- Industri
Hakro kirjoitti:
Eräiden lähteiden mukaan "ghoti" _ei_ ole alunperin G. B. Shaw’n esittämä, vaikka se usein hänen kontolleen laitetaankin. Koko juttu on tietenkin vitsi, josta on useita erilaisia versioita.
Kuten itse osoitit, vastaavia esimerkkejä on löydettävissä kaikista kielistä.
Mielenkiintoisita sinänsä, että käytät sanaa "klassillinen" pro "klassinen". Olen hyvin kiitonen, että satuin huomaamaan tämän.Minä huomasin "klassillisen" lisäksi Yuccan tekstissä isohkon kirjoitusvirheen. Mutta ei se mitään, hänhän on vain ihminen hänkin, tosin luulin pitkään koneeksi.
- Virheetön
Industri kirjoitti:
Minä huomasin "klassillisen" lisäksi Yuccan tekstissä isohkon kirjoitusvirheen. Mutta ei se mitään, hänhän on vain ihminen hänkin, tosin luulin pitkään koneeksi.
Luulet vaan huomanneesi, mutta jos nyt olisikin virhe sattunut, se olisi tuhat kertaa kiinnostavampi kuin sellaisten ihmisten whinetykset, joilla ei ole muuta sanottavaa kuin harhaiset syytökset muiden virheistä
Mitä klassilliseen tulee, niin on klassillista ja klassista. Esimerkiksi ”klassista musiikkia” tuntuu olevan kaikki musiikkina esitetty, joka ei ole ihan juuri eilen sävellettyä, ja eilen sävellettykin kai kelpaa tiukan paikan tullen: klassikko jo syntyessään. - Orpo pirutar
Virheetön kirjoitti:
Luulet vaan huomanneesi, mutta jos nyt olisikin virhe sattunut, se olisi tuhat kertaa kiinnostavampi kuin sellaisten ihmisten whinetykset, joilla ei ole muuta sanottavaa kuin harhaiset syytökset muiden virheistä
Mitä klassilliseen tulee, niin on klassillista ja klassista. Esimerkiksi ”klassista musiikkia” tuntuu olevan kaikki musiikkina esitetty, joka ei ole ihan juuri eilen sävellettyä, ja eilen sävellettykin kai kelpaa tiukan paikan tullen: klassikko jo syntyessään.Anteeksi vain, mutta en ymmärrä yhtään mitään Virheettömän tekstistä. Jotain siinä kovasti väitetään, osattomaksi kuitenkin sanomasta jään.
- Autanpa
Orpo pirutar kirjoitti:
Anteeksi vain, mutta en ymmärrä yhtään mitään Virheettömän tekstistä. Jotain siinä kovasti väitetään, osattomaksi kuitenkin sanomasta jään.
Lainaanpa sananlaskua: Tyhmäkin käy viisaasta, kun on hiljaa.
(Toi sananlasku on aika paradoksi. Tyhmäthän ovat tyhmiä mm juuri siksi etteivät osaa olla hiljaa silloinkaan kun eivät ymmärrä mitään.) - kiitonen kiitonen
Hakro kirjoitti:
Eräiden lähteiden mukaan "ghoti" _ei_ ole alunperin G. B. Shaw’n esittämä, vaikka se usein hänen kontolleen laitetaankin. Koko juttu on tietenkin vitsi, josta on useita erilaisia versioita.
Kuten itse osoitit, vastaavia esimerkkejä on löydettävissä kaikista kielistä.
Mielenkiintoisita sinänsä, että käytät sanaa "klassillinen" pro "klassinen". Olen hyvin kiitonen, että satuin huomaamaan tämän.>>Mielenkiintoisita sinänsä, että käytät sanaa "klassillinen" pro "klassinen". Olen hyvin kiitonen, että satuin huomaamaan tämän.
- histuuriaa
Tärkeä vuosiluku tässä lingvistisessä yhteydessäkin on 1066 eli normannivalloitus. Ennen sitä Englannissa puhuttiin muinaisenglantia tai pikemminkin sen murteita. (Anglit, saksit ja juutit olivat ne kolme germaanikansaa, jotka pohjoisen Saksan ja eteläisen Tanskan alueelta alkoivat muuttaa nykyisen Englannin alueelle 400-500 luvuilla. Heidän kieleensä vaikuttivat myöhemmin viikingit, jotka hallitsivatkin Pohjois-Englantia. (Mm. englannin sana 'bread' on skandinaavinen laina. Muinaisenglanniksi leipä oli 'hlaf', nykyisin loaf).
Johtava asema oli Wessexillä (tulee sanoista West Seaxan eli länsisaksit) ja sen kuninkaalla ja kielellä. Tuon kielen kirjoitusasu oli paljon äänteenmukaisempi kuin ranskalaisten normannien miehityksen muokkaama kieli, joka otettiin yläluokan keskuudessa käyttöön uudelleen 1300-luvun loppupuolella. Tämä aika oli keskienglanniksi sanotun kielen aikaa, jonka merkittävin kirjailija oli Geoffrey Chaucer. Kieli muistutti jo nykyenglantia, oli yksinkertaistunut kieliopiltaan ja sanastoltaan ranskalaistunut, mutta ääntämys muistutti muinaisenglantia. ich- ja ach-ääneet olivat yhä tallella. Ennen tätä keskienglannin aikaa yläluokka puhui ranskaa (tai normanniranskaa, anglonormannia, miksi tätä sitten nimitetäänkin). Vanha anglosaksinen yläluokka suurin piirtein pyyhkäisiin pois v. 1066 valloituksessa ja maata alkoi hallita normanniyläluokka. Rahvas puhui germaanista kieltään, joka sai pikku hiljaa romaanisia vaikutteita ranskasta.
Muinaisenglannissa oli mm. kolme sukua, kuten saksassa, ja myös samat soinnittomat frikatiiviäänteet kuin vaikkapa saksan sanoissa 'Nacht' ja 'ich'. Niinpä sana "night" (ym.) kirjoitetaan kuten kirjoitetaan, koska sen lopun -gh- oli ich-äänne eli soinniton palataalinen frikatiivi. Sana "through" kirjotetaan noin, koska sen lopussa oli ach-äänne eli soinniton velaarinen frikatiivi.
Isä meidän muinaisenglanniksi ja "käännös". Huomatkaa mm., että valtakunta oli 'rice' (äännettiin "riitše") kuten skandinaavien 'rike' ja saksalaisten 'Reich' eli valtio liittyy rikkauteen. Kirjoitus vastaa varsin hyvin ääntämystä:
Fæder ure þu þe eart on heofonum;
Si þin nama gehalgod
to becume þin rice
gewurþe ðin willa
on eorðan swa swa on heofonum.
urne gedæghwamlican hlaf syle us todæg
and forgyf us ure gyltas
swa swa we forgyfað urum gyltendum
and ne gelæd þu us on costnunge
ac alys us of yfele soþlice
Translation of Old English Text
Father our thou that art in heavens
be thy name hallowed
come thy kingdom
be-done thy will
on earth as in heavens
our daily bread give us today
and forgive us our sins
as we forgive those-who-have-sinned-against-us
and not lead thou us into temptation
but deliver us from evil. truly- Chaucer anno 1400
A knyght ther was, and that a worthy man,
That fro the tyme that he first bigan
To riden out, he loved chivalrie,
Trouthe and honour, fredom and curteisie.
Ful worthy was he in his lordes werre,
And therto hadde he riden, no man ferre,
As wel in cristendom as in hethenesse, And evere honoured for his worthynesse.
At alisaundre he was whan it was wonne.
Ful ofte tyme he hadde the bord bigonne
Aboven alle nacions in pruce;
In lettow hadde he reysed and in ruce,
No cristen man so ofte of his degree.
In gernade at the seege eek hadde he be
Of algezir, and riden in belmarye.
At lyeys was he and at satalye,
Whan they were wonne; and in the grete see
At many a noble armee hadde he be.
At mortal batailles hadde he been fiftene,
And foughten for oure feith at tramyssene
In lystes thries, and ay slayn his foo.
This ilke worthy knyght hadde been also
Somtyme with the lord of palatye
Agayn another hethen in turkye.
And everemoore he hadde a sovereyn prys;
And though that he were worthy, he was wys,
And of his port as meeke as is a mayde.
He nevere yet no vileynye ne sayde - Eli:
Chaucer anno 1400 kirjoitti:
A knyght ther was, and that a worthy man,
That fro the tyme that he first bigan
To riden out, he loved chivalrie,
Trouthe and honour, fredom and curteisie.
Ful worthy was he in his lordes werre,
And therto hadde he riden, no man ferre,
As wel in cristendom as in hethenesse, And evere honoured for his worthynesse.
At alisaundre he was whan it was wonne.
Ful ofte tyme he hadde the bord bigonne
Aboven alle nacions in pruce;
In lettow hadde he reysed and in ruce,
No cristen man so ofte of his degree.
In gernade at the seege eek hadde he be
Of algezir, and riden in belmarye.
At lyeys was he and at satalye,
Whan they were wonne; and in the grete see
At many a noble armee hadde he be.
At mortal batailles hadde he been fiftene,
And foughten for oure feith at tramyssene
In lystes thries, and ay slayn his foo.
This ilke worthy knyght hadde been also
Somtyme with the lord of palatye
Agayn another hethen in turkye.
And everemoore he hadde a sovereyn prys;
And though that he were worthy, he was wys,
And of his port as meeke as is a mayde.
He nevere yet no vileynye ne saydeSumma summarum: kirjoitusasu on mielivaltaisempi kuin muinaisenglannin aikoina. Näiden kahden tekstin välissä tosin on n. 300 vuotta, mutta on mielenkiintoista, että tuossa ajassa niinkin peruslaatuinen kielen piirre kuin sanojen suvut ja niiden taivutus sijoissa olivat kadonneet. Voidaan kysyä, olivatko ne kaikkialla kansankielessä kuluneet pois, mutta tuskin Chaucer kieltään hatustakaan on vetänyt joskin, varmasti halusi turhamaisuuttaan kikkailla kirjoitusasuilla ym. ranskalaisilla turmeltuneisuuksilla.
- suomeksi
Runoja lausutaan, kieliä äännetään.
- menrtmnbert
Ja perusteet tuolle?
Sanakirja.org:in mukaan lausua-verbin määritelmät ovat:
1. ääntää sana
2. sanoa juhlavan henkevästi
Englannin vastineita sivu luettelee järjestyksessä seuraavasti:
1. say
2. speak
3. utter
4. pronounce
5. sound out
6. state
7. express
8. articulate
9. put into words
10. interpret
11. recite
12. do a reading of
13. give a reading of
14. voice
15. enunciate
16. quethe
17. declaim - Nykysuomea
menrtmnbert kirjoitti:
Ja perusteet tuolle?
Sanakirja.org:in mukaan lausua-verbin määritelmät ovat:
1. ääntää sana
2. sanoa juhlavan henkevästi
Englannin vastineita sivu luettelee järjestyksessä seuraavasti:
1. say
2. speak
3. utter
4. pronounce
5. sound out
6. state
7. express
8. articulate
9. put into words
10. interpret
11. recite
12. do a reading of
13. give a reading of
14. voice
15. enunciate
16. quethe
17. declaimSuosittelisin sekä nimimerkille "suomeksi" että nimimerkille "menrtmnbert" tutustumista esimerkiksi Nykysuomen sanakirjaan. Sieltä löytyvät lausumisen ja ääntämisen merkitykset varsin kattavasti.
Sanakirja.org on niin täynnä puutteita ja suoranaisia virheitä, että sitä ei kannattaisi ottaa minkään väitteen perusteeksi. Tässä jälleen tyypillinen esimerkki. - ddxbb
Nykysuomea kirjoitti:
Suosittelisin sekä nimimerkille "suomeksi" että nimimerkille "menrtmnbert" tutustumista esimerkiksi Nykysuomen sanakirjaan. Sieltä löytyvät lausumisen ja ääntämisen merkitykset varsin kattavasti.
Sanakirja.org on niin täynnä puutteita ja suoranaisia virheitä, että sitä ei kannattaisi ottaa minkään väitteen perusteeksi. Tässä jälleen tyypillinen esimerkki.Nykysuomen sanakirjasta vaan ei liene verkkoversiota.
- hius halki
ddxbb kirjoitti:
Nykysuomen sanakirjasta vaan ei liene verkkoversiota.
Kielen täsmällisyyden takia olisi mielestäni hyvä, jos kieliä äännettäisiin ja runoja tai muita ylevyyksiä lausuttaisiin. Eihän sanota esim. "sinulla on hyvä englannin lausunta".
- Etymologiaa
Kaikki varmaan tuntevat englannin sanat lord ja lady.
Muisnaisenglannissa ne olivat:
se hlaford (maskuliini) --> lord
seo hlæfdige (fem.) --> lady
(þæt mægden (neutri) = das Mädchen --> maiden)
hlaford oli varhemmin hlaf weard eli leivän haltija ("loaf ward");
hlaefdige [hläfdije] oli hlaf dige eli leivän vaivaaja. (dige tulee verbistä digan, vrt. ruotsin 'deg' = taikina.
Eli noin proosallinen etymologia on Englannin lordeilla ja ladyillä. - Anonyymi
Enkut oppivat hyvin myöhäisessä vaiheessa kirjoittamaan ja huonon sivistystason vuoksi sitten kirjoiteltiin vähän mitä sattuu. Siitä sitten tuli tapa missä ei ole päätä eikä häntää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta781795Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181689- 161504
En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee12118450+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191183Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61172hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121126Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291121Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61109Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71094