Miksi sairaus alkaa varhaisaikuisena?

Itse kasvoin lapsuuden maatilalla jossa myös hoitelin hevosia ja vanhemmatkin olivat jatkuvasti läsnä kun työpaikka oli kotona. Turvallinen kasvuympäristö siis oli.

Myöhemmin minua kiusattiin koulussa ja tästä en koskaan saanut oikein vanhempien kanssa puhuttua vaan keräsin kaiken pahanolon sisälleni.

Yläasteella terkkari lähetti lääkäriin kun kerroin saavani kohtauksia joiden aikana tuntuu että happiloppuu ja sydän hakkasi hurjasti -> osoittautui paniikkihäiriöksi, joka johtui osin pelosta mennä kouluun.

Lääkkeitä söin 18-19 vuotiaaksi ja silloin tuli paha masennus, sain masennuslääkkeitä jotka aiheuttivat ensimmäisen manian....

Pahaa oloa purin tuohon aikaan itsari yrityksillä jotka oli lähinnä avunhuutoja.
Sairaalaan lopulta jouduin kun meno oli aivan mahdotonta.

Näin ainakin itsellä on historia mennyt, mutta suvussa on kyllä ollut pari bipoa eli taitaa olla alttiuttakin tälle sairaudella.... Sopivat olosuhteet vaan laukas sairauden.

Joskushan ei löydy mitään syytä, mutta yleensä kai joku ulkoinen laukaiseva tekijä voi olla olemassa.

Luulen että hormonit. Ainakin omalla kohdalla.

Luulempa,ettei asiantuntiatkaan osaa varmaa vastausta antaa.Kyseessä kuitenkin on vakava aivoperäinen sairaus,EI SIIS sellanen juttu,mitä tälläkin palstalla jotkut "keittiöpsykologit" yrittää selittää; -kun vaan päättäisi olla tekemättä sitä tai tätä yms.
Hormoonit voi todellakin olla jonkinlainen selitys,minä (bipo) olin kyllä aika villi ja rasittava jo lapsena,elin paljon ns. "omissa maailmoissani".
Tosin sairastin kaikki rokot ja hinkuyskää myöten ihan pikkusena,olin sellanen hyvin sairaalloinen lapsi,josko se rasitti elimistöä.
Suvussa sitten onkin vaikka ja mitä tälläkin saralla,perimää löytyy!!
Voisi olla vaikka keliakia tai diapetes tms,kukaan EI valitse itse sairauttaan tämmöiseen.Sen kanssa pärjää paremmin,kun ei pohdi liikaa menneisyyttä.
Tietoa ja hoitoa on nykyisin sentään melko hyvin saatavilla.
Tsemppiä ja elämänrohkeutta kaikille sairaille ja omaisille .