VILLENTORI

Kyllä. Siinä se juuri sijaitsi. Kaupunki oli 60-70 luvuilla suorastaan viihtyisä. Jotenkin se on kadottanut viihtyisyyttään. Johtuisiko puumiljöön supistumisesta? Kaupunkilaiset olivat siihen aikaan enemmän tuttujakin keskenään kuin nykyisin.
Linja-autoasemakin sijaitsi torin rannassa ja sen taki pudasjärveläisiä, puolankalaisia, iiläisiä, kiiminkiläisiä, haukiputaalaisia, kuusamolaisia ja muita matkamiehiä poikkesi ostoksille torin lähellä oleviin kauppoihin. Olihan niitä alkoholistejakin asialle asti. Taisivat parkkeerata torilla ja tulivat kaljan hakuun Villentorille. Kun heille ei myyty olutta alkoi siitä joskus melko pelottava taistelu. Onneksi poliisilaitos oli lähellä ja apu tuli nopeasti paikalle, kun tarvittiin. Tuohon aikaan kuulu paljon hyvää, sillä ihmiset toimivat jotenkin eri tavalla yhdessä, mitä tänään toimitaan. Kuului siihen tietenkin hankaliakin asioita. Oluen myynti kaupoissa tuotti alkuaikona aikamoisia hankaluuksia. Mukava silti on muistella tuota 60-70 luvun aikaa kaupasta katsoen. Kaupat/varsinkin Villentori olivat asiakasystävällisempiä ja paremmin hoidettua mitä tänään ovat.

Ent. myyjä kirjoitti:

Kyllä. Siinä se juuri sijaitsi. Kaupunki oli 60-70 luvuilla suorastaan viihtyisä. Jotenkin se on kadottanut viihtyisyyttään. Johtuisiko puumiljöön supistumisesta? Kaupunkilaiset olivat siihen aikaan enemmän tuttujakin keskenään kuin nykyisin.
Linja-autoasemakin sijaitsi torin rannassa ja sen taki pudasjärveläisiä, puolankalaisia, iiläisiä, kiiminkiläisiä, haukiputaalaisia, kuusamolaisia ja muita matkamiehiä poikkesi ostoksille torin lähellä oleviin kauppoihin. Olihan niitä alkoholistejakin asialle asti. Taisivat parkkeerata torilla ja tulivat kaljan hakuun Villentorille. Kun heille ei myyty olutta alkoi siitä joskus melko pelottava taistelu. Onneksi poliisilaitos oli lähellä ja apu tuli nopeasti paikalle, kun tarvittiin. Tuohon aikaan kuulu paljon hyvää, sillä ihmiset toimivat jotenkin eri tavalla yhdessä, mitä tänään toimitaan. Kuului siihen tietenkin hankaliakin asioita. Oluen myynti kaupoissa tuotti alkuaikona aikamoisia hankaluuksia. Mukava silti on muistella tuota 60-70 luvun aikaa kaupasta katsoen. Kaupat/varsinkin Villentori olivat asiakasystävällisempiä ja paremmin hoidettua mitä tänään ovat.

Lue lisää

Nuorempana oululaisena kiva kuulla noista ajoista.
Kiitos kirjoittajalle.

Mistähän löytyisi enemmänkin tarinoita entisistä ajoista?

60-luvulla syntynyt kirjoitti:

Nuorempana oululaisena kiva kuulla noista ajoista.
Kiitos kirjoittajalle.

Mistähän löytyisi enemmänkin tarinoita entisistä ajoista?

Kiitos, että tykkäät muisteluista. Sinä et varmaankaan nuorempana oululaisena ole nähnyt lihatiskejä, jotka aivan pursuavat jos millaisia lihataideteoksia. Villentorilla sellainen oli ja kalatiski oli vieressä. Lihatiskissä oli mitä hienoimipia lehtipihvejä ja vahvempia pihvejä, niitä oli muotoiltu ja aina ne oli koristeltu hedelmillä ja vihanneksilla. Lihatiskistä löytyi myös aivoja, kokonaisia maksoja, munuaisia , ja eläinten kieliä ja saa sanoa, että kaikkea mitä eläimeen kuuluu. Aivot menivät kissoille ja lehmän kielet ja muut osat söivät ihmiset itse. Aivojen menekki oli suurta. Taisi kaupungissa olla paljon kissoja.
Varastossa oli suuri lihatukki, jonka päällä lihamyyjät irroittelivat ruhon osia. Kulmiössä roikkui kokonaisia lehmiä ja taitavat lihamyyjät jakoivat ne eri osiin syitä myöden. Siisteys vaatimukset olivat korkeatasoiset. Lihan erottajaksi oli palkattu ammattilaisia ja muut eivät siihen työhön kelvanneet.

Villentori oli pinta-alaltaan aikamoisen iso kauppa ja myyjiä oli tuurissa aina paljon. Ei olisi onnistunut se palvelutaso nykyisellä säästö-käytännöllä. Kaikkia asiakkaita palveltiin henkilökohtaisesti ja hyvin.
Kaupassa oli vaikituisten asiakkaiden suuri joukko ja paljon tuli ulkopuolelta kävijöitäkin.
Kauppiaan poika oli Villentorilla töissä ja huolehti kaupan joustavasta toiminnasta. Hän oli fiksu kaveri.
Muistaakseni tuo poika kuljetti kaupan tulot iltaisin pankin seinässä olevaan säiliöön, mutta joutui kassatkin sitä joskus tekemään. Muistan itsekkin joskus vieneeni paksun rahapussin seinäaukkoon. Tänään sellaista ei enää tehdä, sillä nythän on pankkikortin ja rahaa ei taida paljonkaan löytyä kassoista. Siihen aikaan ei ollut pankkikortteja, vaan kaikki maksettiin selvällä rahalla. Ei taitaisi nuoret myyjät, eivätkä varmaan vanhemmatkaan tänään enää kulkea paksu rahasäkki mukanaan kaupungilla. Kassoja oli useampia ja varsinkin perjantai-iltana kassat saivat tehdä koko illan kiiretyötä. Asiakkaita riitti ja taukoja ei tullut.

Kauppias oli valinnut Villentorin työntekijät ja monet hän oli ottanut sinne muista kaupungilla olleista liikkeistään. Myyjät kunnioittivat todella kauppiasta ja halusivat tehdä kaupasta parhaan mahdollisen. Kauppias kunnioitti myyjiään ja oli aina ystävällinen. Toki hän joskus joutui ojentamaankin jotakin, mutta se oli vain hyvä. Kuri oli, mutta aivan oikeassa mittapuussa. Muistan kauppiaan suutahtaneen yhden kerran, kun Oululehden toimittaja oli illalla, ennen kahdeksaa, jolloin kauppa illalla suljettiin, salaa hiippaillut myymälässä ja kirjoittanut Villen torin tytöistä. Lehden ilmaannuttua juttu oli aivan myönteinen, mutta kauppias ei pitänyt siitä, että myyjät olivat lähellä sulkemisaikaa keskustellet omista asioista lihatiskin takana. En tarkkaan muista mitä Oulu lehdessä kirjotettiin, mutta muistaakseni sävy oli hyvin myönteinen. Muistan ihmetelleni kauppiaan suutahtamista asian takia. Vanhemmat myyjät sen sijaan osasivat odottaa niin käyvän. Heillä taisi olla enemmän elämän viisautta.

Villentorilla tapahtui aina. Ei ollut hiljaisia seisokkiaikoja. Toki alkuvuosi oli aina hiljaisempi kuukauden pari, kun kaupunkilaiset säästivät joulun jälkeen, mutta silloinkaan ei joudettu seisomaan paikallaan. Aina oli tekemistä ja touhuamista. Kappa pidettiin puhtaana ja järjestyksessä.

Äitini leipoi kotona leiviuunissa leipäjuustoja aamuin illoin ja jakoi niitä 600 fiiatilla moniin kauppoihin ja myös vilkentorille

Noihin aikoihin Kirkan veli Sami ajoi sen kuolonkolarin. Tuli tuosta musiikista mieleen, sillä siihen aikaan soi usein: "kiitää alla auto.....ja kun tuon laulajan kuolinviesti tuli, Villentorilla ainakin pohdittiin sitä surullisina.

Soinin leipomo. Nimi tuntuu hyvinkin tutulta, mutta en muista myytiinkö Villentorilla tuon leipomon tuotteita. Haukiputaalaista Päkkilän leipää myytiin paljon, samaten pudasjärveläistä Körkön leipää ja monien muiden leipomoiden tuotteita. Varmaan tuonkin Soinin leipomon tuotteita, vaikka itse olenkin sen unohtanut. Leipomoiden edustajia kävi usein liikkeessä. Korkon leipomon omistajakin oli tuttu näky. Kävi tarkastumatkoillaan ja esittelemässä uusia tuotteita. Iso, komea mies, joka yllättäen jätti tämän maallisen taipaleen. Muistaaksen lomamatkalla ulkomailla tuli hänen viimeinen hetkensä. Me Villentorin tytöt surimme häntä tosissamme ja varsinkin kauppias suri. Hän menetti ystävän, taisivat olla uskonystäviä keskenään nuo miehet.

Enää ei löydy kaupoista niin maukkaita limppuja, mitä kuusi- ja seitsemänkymmenluvuilla oli. Myöskin ohuet leivät olivat erikoisen hyviä ja myöhemmin kuulin, että esim. Päkkilän hapanohuen resepti on pidetty salassa ja siksi samanlaista leipää ei enää saa. Munkit ja viinerit tekivät kauppansa. Ne olivat isoja ja hyviä.
Nuoremmat voivat luulla, että siihen aikaan ei ollut niin kehittynyttä ja hyvää, kuin nyt on ruuan puolesta, mutta se on väärä luulo. Paikallisia tuottajia suosittiin ja ruoka oli todella hyvää. Esim liha perunoista tuli aivan erilaista mitä nykyään. Lihaperunoiden lihaksi kävi etuselkä ja kylki. Nyt tuntuu, että ne pitää keittää paistista, jos aikoo saada yhtä mureaa ja hyvää ja maukastalihaa perunoiden joukkoon, kuin ennen sai etuselästä ja kyljestä. Liha ei ole enää samanlaista mitä se oli tuolloin. Mureus on jäänyt puuttumaan ja maku on muuttunut. Ruoka on kokenut takaiskun. Ennen ruoka oli ehdottomasti parempaa. Leivontareseptitkin olivat tavattoman tarkasti varjeltuja ja niiden mukaan leivotut tuotteet olivat upeita.
Ikävä niitä aikoja tulee.

Ent. myyjä kirjoitti:

Noihin aikoihin Kirkan veli Sami ajoi sen kuolonkolarin. Tuli tuosta musiikista mieleen, sillä siihen aikaan soi usein: "kiitää alla auto.....ja kun tuon laulajan kuolinviesti tuli, Villentorilla ainakin pohdittiin sitä surullisina.

Soinin leipomo. Nimi tuntuu hyvinkin tutulta, mutta en muista myytiinkö Villentorilla tuon leipomon tuotteita. Haukiputaalaista Päkkilän leipää myytiin paljon, samaten pudasjärveläistä Körkön leipää ja monien muiden leipomoiden tuotteita. Varmaan tuonkin Soinin leipomon tuotteita, vaikka itse olenkin sen unohtanut. Leipomoiden edustajia kävi usein liikkeessä. Korkon leipomon omistajakin oli tuttu näky. Kävi tarkastumatkoillaan ja esittelemässä uusia tuotteita. Iso, komea mies, joka yllättäen jätti tämän maallisen taipaleen. Muistaaksen lomamatkalla ulkomailla tuli hänen viimeinen hetkensä. Me Villentorin tytöt surimme häntä tosissamme ja varsinkin kauppias suri. Hän menetti ystävän, taisivat olla uskonystäviä keskenään nuo miehet.

Enää ei löydy kaupoista niin maukkaita limppuja, mitä kuusi- ja seitsemänkymmenluvuilla oli. Myöskin ohuet leivät olivat erikoisen hyviä ja myöhemmin kuulin, että esim. Päkkilän hapanohuen resepti on pidetty salassa ja siksi samanlaista leipää ei enää saa. Munkit ja viinerit tekivät kauppansa. Ne olivat isoja ja hyviä.
Nuoremmat voivat luulla, että siihen aikaan ei ollut niin kehittynyttä ja hyvää, kuin nyt on ruuan puolesta, mutta se on väärä luulo. Paikallisia tuottajia suosittiin ja ruoka oli todella hyvää. Esim liha perunoista tuli aivan erilaista mitä nykyään. Lihaperunoiden lihaksi kävi etuselkä ja kylki. Nyt tuntuu, että ne pitää keittää paistista, jos aikoo saada yhtä mureaa ja hyvää ja maukastalihaa perunoiden joukkoon, kuin ennen sai etuselästä ja kyljestä. Liha ei ole enää samanlaista mitä se oli tuolloin. Mureus on jäänyt puuttumaan ja maku on muuttunut. Ruoka on kokenut takaiskun. Ennen ruoka oli ehdottomasti parempaa. Leivontareseptitkin olivat tavattoman tarkasti varjeltuja ja niiden mukaan leivotut tuotteet olivat upeita.
Ikävä niitä aikoja tulee.

Lue lisää

Taisin sekoittaa vähän aikoja muistissani. Sammy Babizin joutui kuolonkolariin 1973 ja sinä sauggi puhut ajasta ennen 1970. Muistatko pientä kemikalio-kauppaa jossakin kotisi lähellä? Entä kävitkö lapsena hiukan kauempana, torin lähellä, laivanvarustaja Byströmmin talon luona. En ole varma tuon sukunimen oikeinkirjoituksesta. Itse kävin toimittamassa jotakin asiaa siinä talossa ja enpä ole missään nähnyt niin kiiltäviä lattioita. Talossa asui siihen aikaan vanha leskivaimo yksin, linnut seuranaan. Pruukasitko käydä Sokoksella? Siihen aikaan kaupungissa oli kaksi suurta liikettä, Sokos ja Centrum. Niissä myytiin jos mitä. Varsinkin vaatteet ja kemikaliot vetivät meitä nuoria naisia noihin liikkeisiin usein. Yhtenä seitsemänkymmen-luvun kuumana kesänä Centrumissa kuoli asiakas helteen takia. En muista oliko heitä jopa useampia, kun siitä puhuttiin paljon. Oliskiko ilmastointi ollut siihen aikaan huonolla tolalla.
Vanha-apteekkikin siinä Pakkahuoneen kadulla muistuu mieleen. Istujia ja lääkkeiden odottajia oli aina penkeillä ja hyllyissä oli valtavat määrät mitä kummallisempia purnukoita. Apteekin hajukin oli hyvin omintakeinen. Niillä kulmilla kulkijoita oli paljon, sillä olihan linja-auto asema torilla. Maalta tultiin kaupunkiin ja varmaankin melkein kaikki kävivät ainakin Sokoksen tavaratalossa. Miehillä oli loppuviikosta salkut mukanaan. Viinakauppaa ei ollut lähikunnissa, vaan lasti haettiin kaupungista. Joillakin oli vielä kuusi- ja seitsemänkymmenluvun taitteessakin reput selässään ja nahkasaappaat jalassa. Jotkut söivät linja-auto asemalla eväitä ja syötiinpä siihen aikaan eväitä vielä linja-autossakin. Vaikka matkat eivät olleetkaan lähikuntiin kovin pitkiä, olivat ne tehty ihmisten ajatuksissa niin pitkiksi, että eväät piti olla mukana. Linja-autoissa oli tupakoitsijoiden puoli taka-osassa ja siellä oli aina istujia. Eihän toki pitkää matkaa kestänyt tupakitta:)

Ent.myyjä kirjoitti:

Taisin sekoittaa vähän aikoja muistissani. Sammy Babizin joutui kuolonkolariin 1973 ja sinä sauggi puhut ajasta ennen 1970. Muistatko pientä kemikalio-kauppaa jossakin kotisi lähellä? Entä kävitkö lapsena hiukan kauempana, torin lähellä, laivanvarustaja Byströmmin talon luona. En ole varma tuon sukunimen oikeinkirjoituksesta. Itse kävin toimittamassa jotakin asiaa siinä talossa ja enpä ole missään nähnyt niin kiiltäviä lattioita. Talossa asui siihen aikaan vanha leskivaimo yksin, linnut seuranaan. Pruukasitko käydä Sokoksella? Siihen aikaan kaupungissa oli kaksi suurta liikettä, Sokos ja Centrum. Niissä myytiin jos mitä. Varsinkin vaatteet ja kemikaliot vetivät meitä nuoria naisia noihin liikkeisiin usein. Yhtenä seitsemänkymmen-luvun kuumana kesänä Centrumissa kuoli asiakas helteen takia. En muista oliko heitä jopa useampia, kun siitä puhuttiin paljon. Oliskiko ilmastointi ollut siihen aikaan huonolla tolalla.
Vanha-apteekkikin siinä Pakkahuoneen kadulla muistuu mieleen. Istujia ja lääkkeiden odottajia oli aina penkeillä ja hyllyissä oli valtavat määrät mitä kummallisempia purnukoita. Apteekin hajukin oli hyvin omintakeinen. Niillä kulmilla kulkijoita oli paljon, sillä olihan linja-auto asema torilla. Maalta tultiin kaupunkiin ja varmaankin melkein kaikki kävivät ainakin Sokoksen tavaratalossa. Miehillä oli loppuviikosta salkut mukanaan. Viinakauppaa ei ollut lähikunnissa, vaan lasti haettiin kaupungista. Joillakin oli vielä kuusi- ja seitsemänkymmenluvun taitteessakin reput selässään ja nahkasaappaat jalassa. Jotkut söivät linja-auto asemalla eväitä ja syötiinpä siihen aikaan eväitä vielä linja-autossakin. Vaikka matkat eivät olleetkaan lähikuntiin kovin pitkiä, olivat ne tehty ihmisten ajatuksissa niin pitkiksi, että eväät piti olla mukana. Linja-autoissa oli tupakoitsijoiden puoli taka-osassa ja siellä oli aina istujia. Eihän toki pitkää matkaa kestänyt tupakitta:)

Lue lisää

...juu,ihan siinä meiän portilta (torikatu 40)kun katsottiin ihan pikkusen vasemmalle,on punatiilikerrostalo,4 tai5 kerroksinen,niin siinä katutasossa oli pieni kemikalio kauppa.myöhemmin siinä oli ainakin eläin kauppa senegal.semmonen on jääny mieleen kun -68 vuonna,5 ikäisenä olin heinätorin tarhassa,niin siellä oli semmonen punatukkainen tytt ööruskeine silmineen johon oli älyttömän ihastunut.juuri tuosta kemikaliosta sitten täytyi käydä tälle srille osta massa pikkunen nukke.rahat ei ihan riittäny,mutta kempparin täti antoi puuttuvan summan verran alennusta että sain ostettua sen nuken.keskustelu nukkea annettaessa ihastuksen kohteelle taisi mennä suurin piirtein näin:minä:TUOSSA johon sari totesi että:joo. ja minä olin onnellinen että sain annettua sen nuken.se BYSTRÖMIN talo jos se on se sininen nykyään ,niin kaveri asui siinä talossa joten tuli käytyä siinäkin talossa.kesällä -68 ja69 meitä pentuja kävi uimassa siinä dookunin kioskin vai onko se kino koppi takana olevassa suihku lähteessä jossa on se kivi allas.varmaan 50 pentua oli yhtä aikaa siellä pullikoimessa ja kahlaamassa.eipä taitaisi näinä päivinä kukaan sinne mennä...ehkä CENTRUMissa on tullu äitin kanssa kaytyä,mutta kaupungilla oli ainakin jossain vaiheessa VATJUS mistä ainaki äiti osti vaatteita velipojalle ja mulle.minä vuonna ENT:MYYJÄ on syntynyt?

sauqqi kirjoitti:

...juu,ihan siinä meiän portilta (torikatu 40)kun katsottiin ihan pikkusen vasemmalle,on punatiilikerrostalo,4 tai5 kerroksinen,niin siinä katutasossa oli pieni kemikalio kauppa.myöhemmin siinä oli ainakin eläin kauppa senegal.semmonen on jääny mieleen kun -68 vuonna,5 ikäisenä olin heinätorin tarhassa,niin siellä oli semmonen punatukkainen tytt ööruskeine silmineen johon oli älyttömän ihastunut.juuri tuosta kemikaliosta sitten täytyi käydä tälle srille osta massa pikkunen nukke.rahat ei ihan riittäny,mutta kempparin täti antoi puuttuvan summan verran alennusta että sain ostettua sen nuken.keskustelu nukkea annettaessa ihastuksen kohteelle taisi mennä suurin piirtein näin:minä:TUOSSA johon sari totesi että:joo. ja minä olin onnellinen että sain annettua sen nuken.se BYSTRÖMIN talo jos se on se sininen nykyään ,niin kaveri asui siinä talossa joten tuli käytyä siinäkin talossa.kesällä -68 ja69 meitä pentuja kävi uimassa siinä dookunin kioskin vai onko se kino koppi takana olevassa suihku lähteessä jossa on se kivi allas.varmaan 50 pentua oli yhtä aikaa siellä pullikoimessa ja kahlaamassa.eipä taitaisi näinä päivinä kukaan sinne mennä...ehkä CENTRUMissa on tullu äitin kanssa kaytyä,mutta kaupungilla oli ainakin jossain vaiheessa VATJUS mistä ainaki äiti osti vaatteita velipojalle ja mulle.minä vuonna ENT:MYYJÄ on syntynyt?

Lue lisää

Olen syntynyt kymmenkunta vuotta aikaisemmin kuin sinä. Joten olin nuori myyjä, kun sinä lapsena kävit Villentorilla. Onko sinulla jäänyt muistikuvaa myyjistä?
Minulla ei ole oikein muistikuvaa pienistä pojista. Sen sijaan muistan jonkin verran aikuisia vakiasiakkaita. Neljäkymmentä vuotta ovat vieneet unohduksen kenttään paljon, mutta aika hyvin muistan oman toimenkuvan ja tehtävät, työtoverit ja kauppiaan. Muistan melkein kuin eilisen päivän muutamat asiat, aika monetkin.
Kaupassa kävi vakituisesti eräs hieno rouva, jonka kerrottiin olevan hyvin rikas. Jostakin syystä kaupassa heräsi epäillys, että tuo rouva varastaa. Kauppiaan poika alkoi pitää häntä silmällä ja kohta jo tulikin todistus tuon rouvan varastamisista. En muista kutsuttiinko poliisi paikalle. Muistelen vain, että saimme tietää tuon rouvan sairastavan jotakin sellaista sairautta, joka ajoi häntä varastamaan. Hän muistaakseni korvasi jonkinlaisella summalla varastamisiaan. Hän lopetti käymästä liikkeessä ja sen jälkeen ei hänestä kuulunut enää mitään. Muutamat asiakkaat ovat jääneet hyvin mieleen, mutta paljon on unohtuneita ja se harmittaa. Siihen aikaan ei edes valokuvia juurikaan otettu.

Tuo sinun nukkejuttusi on ihana. Osoitit jo tuossa iässä todellista herrasmiesluonnetta, kun et vaatinut mitään vastalahjaa, tai palvelua:) Annoit vain ihailemallesi ja rakastamallesi henkilölle lahjan kiintymyksen osoituksena.
Luulisin sinun käyneen Sokoksessa, joka oli Pohjalaisen kirjakaupan vierellä Pakkahuoneen kadun aukiolla. Sokos oli suosittu liike, jossa oli jo siihen aikaan liukuportaat ja baarissa sai käydä syömässä ja levähtämässä.

Nykyään tulee käytyä niin harvoin Oulussa, että en tiedä minkä värinen Byströmin talo on nykyisin. Muistelen Villentorin paikalla olevan nykyään parkkipaikan ja siinä missä oli ennen Villentorin piha, taitaa olla nyt verotoimisto, tai joku muu suuri liikerakennus. Vastapäiset puutalot aitoineen taitaa olla enää muistoissa. Tilalle on rakennettu jotakin muuta.

Ent. myyjä kirjoitti:

Olen syntynyt kymmenkunta vuotta aikaisemmin kuin sinä. Joten olin nuori myyjä, kun sinä lapsena kävit Villentorilla. Onko sinulla jäänyt muistikuvaa myyjistä?
Minulla ei ole oikein muistikuvaa pienistä pojista. Sen sijaan muistan jonkin verran aikuisia vakiasiakkaita. Neljäkymmentä vuotta ovat vieneet unohduksen kenttään paljon, mutta aika hyvin muistan oman toimenkuvan ja tehtävät, työtoverit ja kauppiaan. Muistan melkein kuin eilisen päivän muutamat asiat, aika monetkin.
Kaupassa kävi vakituisesti eräs hieno rouva, jonka kerrottiin olevan hyvin rikas. Jostakin syystä kaupassa heräsi epäillys, että tuo rouva varastaa. Kauppiaan poika alkoi pitää häntä silmällä ja kohta jo tulikin todistus tuon rouvan varastamisista. En muista kutsuttiinko poliisi paikalle. Muistelen vain, että saimme tietää tuon rouvan sairastavan jotakin sellaista sairautta, joka ajoi häntä varastamaan. Hän muistaakseni korvasi jonkinlaisella summalla varastamisiaan. Hän lopetti käymästä liikkeessä ja sen jälkeen ei hänestä kuulunut enää mitään. Muutamat asiakkaat ovat jääneet hyvin mieleen, mutta paljon on unohtuneita ja se harmittaa. Siihen aikaan ei edes valokuvia juurikaan otettu.

Tuo sinun nukkejuttusi on ihana. Osoitit jo tuossa iässä todellista herrasmiesluonnetta, kun et vaatinut mitään vastalahjaa, tai palvelua:) Annoit vain ihailemallesi ja rakastamallesi henkilölle lahjan kiintymyksen osoituksena.
Luulisin sinun käyneen Sokoksessa, joka oli Pohjalaisen kirjakaupan vierellä Pakkahuoneen kadun aukiolla. Sokos oli suosittu liike, jossa oli jo siihen aikaan liukuportaat ja baarissa sai käydä syömässä ja levähtämässä.

Nykyään tulee käytyä niin harvoin Oulussa, että en tiedä minkä värinen Byströmin talo on nykyisin. Muistelen Villentorin paikalla olevan nykyään parkkipaikan ja siinä missä oli ennen Villentorin piha, taitaa olla nyt verotoimisto, tai joku muu suuri liikerakennus. Vastapäiset puutalot aitoineen taitaa olla enää muistoissa. Tilalle on rakennettu jotakin muuta.

Lue lisää

...nykyisen verotoimiston sisään käynti ovi on suunnilleen meidän silloisen portin paikalla.ja nykyisen talon toisessa päässähän on työvoimatoimisto.joo kyllä siellä sokoksellakin on varmaan tullut käytyä sen ainakin muistan että juuri-60 luvun lopussa äiti,velipoika ja minä käytiin katsomassa kun joulukatu avattiin ja nähtiin joulupukki kuorma-auton lavalla.sitten se oli pakko käydä katsomassa kun jollain kaupalla,en nyt muista kellä oli aina semmonen liikkuva isokokoinen joulu koriste näyteikkunassa.joka vuosi eri juttu.joulukadut oli silloin paljon komeempia kuin nykyään,varmaan ne puu talot silloisessa keskustassa vaikutti asiaan .ja sen pukin kun näki niin viim. silloin tajusi että nyt pittää alkaa olemaan kiltisti.sonnisaaressa kesällä pystyi ainakin silloin pesemääm mattoja ja tulipa silloin pikkupoikana uituakin siellä....jaa,ent.myyjä missäs nykyään asustelet?...ai niin se nykyinen tivoli joka nyt on aina kuusisaaressa olisilloin -60 luvun lopulla aina siinä heinäpäässä isokadun ja kirkkokadun välisellä aukiolla,joku kävelypuisto kai se nykyään on...

sauqqi kirjoitti:

...nykyisen verotoimiston sisään käynti ovi on suunnilleen meidän silloisen portin paikalla.ja nykyisen talon toisessa päässähän on työvoimatoimisto.joo kyllä siellä sokoksellakin on varmaan tullut käytyä sen ainakin muistan että juuri-60 luvun lopussa äiti,velipoika ja minä käytiin katsomassa kun joulukatu avattiin ja nähtiin joulupukki kuorma-auton lavalla.sitten se oli pakko käydä katsomassa kun jollain kaupalla,en nyt muista kellä oli aina semmonen liikkuva isokokoinen joulu koriste näyteikkunassa.joka vuosi eri juttu.joulukadut oli silloin paljon komeempia kuin nykyään,varmaan ne puu talot silloisessa keskustassa vaikutti asiaan .ja sen pukin kun näki niin viim. silloin tajusi että nyt pittää alkaa olemaan kiltisti.sonnisaaressa kesällä pystyi ainakin silloin pesemääm mattoja ja tulipa silloin pikkupoikana uituakin siellä....jaa,ent.myyjä missäs nykyään asustelet?...ai niin se nykyinen tivoli joka nyt on aina kuusisaaressa olisilloin -60 luvun lopulla aina siinä heinäpäässä isokadun ja kirkkokadun välisellä aukiolla,joku kävelypuisto kai se nykyään on...

Lue lisää

Asustelen aika lähellä Oulua, mutta nykyään kaikki palvelut löytyvät omalta paikkakunnalta ja siksi Oulussa tulee käytyä harvoin. Muistatko syysmarkkinat. Ne vetivät väkeä kauempaakin. Taisi olla jopa syys- tai markkinalomaa koulusta. Markkinoilta ostettiin rinkeleitä ja niitä palloja, jotka olivat kuminauhan päässä.
Joulukadut olivat näyttäviä ja niitäkin tultiin katsomaan kauempaakin. Varsinkin, kun 1970 luvulla nuorisollakin alkoi olla autoja, joilla ajella kauempaakin. Autojen määrä oli silti siihen aikaan vielä vähäistä ja ihmiset kulkivat mielellään yleisillä kulkuneuvoilla.
Minulle tuo Sonnisaari on jäänyt tuntemattomaksi, mutta Ainolan puisto tuli sitäkin tutumaksi. Siellä käytiin kesäisin viettämässä ruokatunteja. En ole koskaan asunut kaupungissa, joten en tunne kamalan hyvin kaikki entisiä, enkä nykyisiä paikkoja. Villentorin ympäristö tuli tutuksi ja keskikaupunki ja muutamat muut paikat. Kaupunki oli siisti ja viihtyisä. Jopa torin ranta oli siisti, vaikka linja-autoasema sijaitsikin siellä ja siellä oli todella paljon kansaa aina liikkeellä.
Tekisi mieli laulaa, että "Oi niitä aikoja"

Noissa solissa ujelsi tuuli. Lumisina talvina lunta keräytyi pajon, mutta talonmiehet ahersivat. Olis se aikaa. Rahaa ei ollut paljon, mutta ei sitä osattu vaatiakkaan. Kun oli lämpö ja ruoka, niin kaikki oli hyvin.

Oulussa 1960-1969 asuin, mutta mistään Villentorista en mitään tiedä. Linja-autoaseman paikan muistan. Ja taisi se pukki tai tonttu olla silloin Hammarin Sähkön ikkunassa. Kuin myös televisio. Sokoksenkin paikan tiedän, mutta en enää muista sen sisustusta. Kenavassa joskus kävin ja Snellmanin rautakaupasta 1962 ostin mopon velaksi äitini laskuun. Mustosen Pyörässä oli myöhemmin saamani tiedon mukaan isäni serkku jossakin toimistotyössä. Se liike oli Pakkahuoneenkadulla letkun puistoa vastapäätä. Siihen aikaan se puisto oli vielä puisto, ei Arinan valtaama helvetti. Limingantullin suoralla 1963-1968 Käyttöauton autojen koeajolla ne autoradiot oli hyviä, mistä kuului Luulajan ULA. Akkord oli paras. Tuirassa ei ollut Merikoskenkatua vaan Huvilatie. Vaan sen olen unohtanut, mikä oli nykyisen Paulaharjuntien silloinen nimi. Heikin Auton vierestä kuljettiin rautatien yli Välivainiolle epävirallista reittiä.
Kastellissa oli iso kaalimaa. Ja yhdessä talossa asuin Oulun ainut naispuolinen linja-auton kuski. Samassa talossa oli kokeiltu maalämpöä, mutta väärin mitoitettuna hylätty. Ei sulanut pihalta routa juhannukseksikaan...

sauqqi kirjoitti:

...nykyisen verotoimiston sisään käynti ovi on suunnilleen meidän silloisen portin paikalla.ja nykyisen talon toisessa päässähän on työvoimatoimisto.joo kyllä siellä sokoksellakin on varmaan tullut käytyä sen ainakin muistan että juuri-60 luvun lopussa äiti,velipoika ja minä käytiin katsomassa kun joulukatu avattiin ja nähtiin joulupukki kuorma-auton lavalla.sitten se oli pakko käydä katsomassa kun jollain kaupalla,en nyt muista kellä oli aina semmonen liikkuva isokokoinen joulu koriste näyteikkunassa.joka vuosi eri juttu.joulukadut oli silloin paljon komeempia kuin nykyään,varmaan ne puu talot silloisessa keskustassa vaikutti asiaan .ja sen pukin kun näki niin viim. silloin tajusi että nyt pittää alkaa olemaan kiltisti.sonnisaaressa kesällä pystyi ainakin silloin pesemääm mattoja ja tulipa silloin pikkupoikana uituakin siellä....jaa,ent.myyjä missäs nykyään asustelet?...ai niin se nykyinen tivoli joka nyt on aina kuusisaaressa olisilloin -60 luvun lopulla aina siinä heinäpäässä isokadun ja kirkkokadun välisellä aukiolla,joku kävelypuisto kai se nykyään on...

Lue lisää

Ei kun tivoli ja sirkus olivat Isonkadun ja Uudenkadun välisellä aukiolla. Talvella siinä oli luistinkenttä. Vieressä asunut.

Villentori oli oma rakennuksensa. Sitä vastapäätä, kadun toisella puolella oli vanhoja puutaloja aitoineen. Villentorin yhteydessä muutama pieni vuokra-asunto. Tuo rakennus purettiin kauan sitten ja tilalle tehtiin parkkipaikka.
En tiedä mikä kauppa Pyrinnön talossa on toiminut. Villentori se ei ollut.

En tiedä tuon Villentorin-rakennuksen historiaa. Rakennuttiko kauppias Lehisto sen, vai ostiko joltakin. Olisi kiva tietää. Jos joku tietää, niin toivon hänen kirjoittavan siitä tänne.

Ent. myyjä kirjoitti:

Villentori oli oma rakennuksensa. Sitä vastapäätä, kadun toisella puolella oli vanhoja puutaloja aitoineen. Villentorin yhteydessä muutama pieni vuokra-asunto. Tuo rakennus purettiin kauan sitten ja tilalle tehtiin parkkipaikka.
En tiedä mikä kauppa Pyrinnön talossa on toiminut. Villentori se ei ollut.

En tiedä tuon Villentorin-rakennuksen historiaa. Rakennuttiko kauppias Lehisto sen, vai ostiko joltakin. Olisi kiva tietää. Jos joku tietää, niin toivon hänen kirjoittavan siitä tänne.

Lue lisää

..hämärä muisti kuva on myös sellainen,että siinä VT:n kohdalla ois samoihin aikoihin ollut jokin laista autonkorjaus toimintaa..lieneekö näin???

Ent. myyjä kirjoitti:

Villentori oli oma rakennuksensa. Sitä vastapäätä, kadun toisella puolella oli vanhoja puutaloja aitoineen. Villentorin yhteydessä muutama pieni vuokra-asunto. Tuo rakennus purettiin kauan sitten ja tilalle tehtiin parkkipaikka.
En tiedä mikä kauppa Pyrinnön talossa on toiminut. Villentori se ei ollut.

En tiedä tuon Villentorin-rakennuksen historiaa. Rakennuttiko kauppias Lehisto sen, vai ostiko joltakin. Olisi kiva tietää. Jos joku tietää, niin toivon hänen kirjoittavan siitä tänne.

Lue lisää

Tarkemmin muistellessa nuo vuokra-asunnot taisivat olla Villentorin takana olevassa puutalossa. Näin nyt ainakin muistuu mieleen. Eivät tainneet kuulua Villentorin kiinteistöön. Vieläköhän lie pystyssä se vanha puutalo?

Pyrinnön urheilutalossa oli aikoinaan ensin Pyrintö-niminen kauppa. Sen jälkeen siinä oli Prima-market. Kummassakin oli elintarvikepuoli. Prima-nimisiä kauppojahan oli useitakin. (Kuului muistaakseni T-ketjuun, ei siis ollut Prisma).

Lehistolla oli monia myymälöitä kaupungilla. Muistaakseni hän perusti tuon Villenpuodin jonkun vuoden Villentorin jälkeen. Kauppias taisi menestyä hyvin, eikä ihme, hän hoiti hyvin työnsä, asiakkat ja myyjät. Esim. joululahjat olivat todella hyviä. Hän välitti työntekijöistä ja oli tasapuolisesti ystävällinen jokaista kohtaan.
Ainakaan itselläni ei ole jäänyt hänestä yhtään kielteistä muistikuvaa. Hän oli entisaikojen herrasmies.

Hienoa. Vanhaa Oulua on taltioitu kuviksi. Yritin etsiä Albertinkatua, mutta en vielä osunut kohdalle. Sen sijaan löysin Sokosaukion 1950- luvun joulutunnelmissa. Ehkä löydän sen vielä 1960-1970-luvunkin joulutunnelmissa, sillä se aika on minun aikaani Oulussa.
Eihän kaikki sentään ole muistin varassa, kun joku toi tuollaisen aarteen tänne. Kuvissa näyttää olevan sisätilojakin, esim. pankista ja kaupungintalolta. Nyt voi palata menneeseen aikaan:)

Osaisiko joku neuvoa, miten saisi nuo Uuno Laukan kuvahakemiston kuvat suurennettua. Aloin tutkimaan 1960-1970-luvun katukarttoja, mutta en ainakaan vielä ole löytänyt etsimään, eli Villentoria kuvista. Sen sijaan näyttää siltä, että Villentorin paikalla olisi nykyään P-autotori ja Finkino-teatteri. Villentorin osoite oli Alebertinkatu 3 ja nykyään siitä osoitteesta katukartan mukaan löytäisi parkki- ja elokuvatalot.
Harmi, että ei tullut otettua aikanaan yhtäkään valokuvaa työpaikasta. Toivottavasti Villentorista löytyy joku arkistokuva.

http://www.systeemi.net/Impi-Lahdenper-Oulu,name,1233268,auction_id,auction_details

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/nahkapohjola-elaa-muisteloissa/26839/

Mukava on muistella kirjoitti:

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/nahkapohjola-elaa-muisteloissa/26839/

Lue lisää

http://oulun1.blogspot.fi/2010/03/mennyt-oulu.html

Asuin -74, -75 Torikadulla nurkittain Villentoriin. Siellä tuli käytyä monta kertaa ostoksilla, lähikauppa. Niinkuin aiemmin ketjussa on sanottu, kaupasta sai hyvää tavaraa ystävällisellä palvelulla., erinomainen kauppa. Pikkasen jäi harmittamaan kun kauppa siirtyi letkun puiston laidalle ja lopulta hävisi pois kokonaan.

Minua vastapäätä toisella puolella Torikatua oli silloin puutalo jossa oli naisten laavu, suojakoti huonossa jamassa oleville naisille. Kerran joku äijä tuli ja hakkasi laavun ikkunat säpäleiksi ja piti hirmuista huutoa, kännissä kuin mikä. Se on muuten ainoa kerta kun olen soittanut poliisit paikalle. Pojat tuli sinisellä autolla tosi nopeasti.

Risteyksessä oli vielä entisen Lidströmin lihakaupan tiloissa se ainoa aito ja alkuperäinen Rattori-Lupi. Tuli aikoinaan käytyä talkoomassa, kun sitä rakennettiin. Talvesta -75 jäi mieleen yksi yö, kun oli eritysen meluisaa. Ajattelin, että Rattori-Lupilla tuntuu olevan tavallistakin hauskempaa. Myöhemmin sitten metelin syyksi paljastui Dookun nimisen miehen pistäneen suomalaisen vaimonsa hengiltä lupin porttikongissa. Murhavälineen oli ottanut Kinon kopilta, joka tapauksen muistoksi sai uuden nimen Dookkunin koppi ja sen versioita.

Minä muistelen, että Villentorin kohdalla oli aita, joten urehilualueelle ei voinut nähdä. Eikä siinä kohtaa oltu vielä Heinäpäässä, vaan aika lähellä toria. Villentori oli lähellä toria.

muistellaan sitä kirjoitti:

Minä muistelen, että Villentorin kohdalla oli aita, joten urehilualueelle ei voinut nähdä. Eikä siinä kohtaa oltu vielä Heinäpäässä, vaan aika lähellä toria. Villentori oli lähellä toria.

Lue lisää

Joo, nämä ovat kaksi eri urheilualuetta.

Heinäpään alue lienee uudempaa tekoa. Paskamäen historiaa en muista, mutta pienellä arvauksella voisin kuvitella sen olleen erilaisten rakennusjätteiden ja jätemaan läjityspaikka, joka tasoiteltiin kumpareeksi - ehkä joskus 80-luvulla.

Tuo Aleksanterinkadun toisella puolella Villentorin kohdalla ollut urheilualue oii kuuluisa ja perinteikäs Keskuskenttä, Pyrinnön kotikenttä. Se oli ympäröity pystylaudoitetulla (vihreän-ruskean-keltaisella) aidalla. Muistan, kun kerran talvella ajoivat siellä jääspeedwaytä. Minulla oli ikkunasta (Torikadulta) hyvä näköala sinne. Nyt se alue on rakennettu täyteen kerrostaloja.

Mutta kaatopaikoista puheenollen, yksi entinen sellainen on mäentönkyrä Raksilan markettien ja Välkkylän välissä ja toinen ulkoilualueen alla Hiirosessa.

MK kirjoitti:

Joo, nämä ovat kaksi eri urheilualuetta.

Heinäpään alue lienee uudempaa tekoa. Paskamäen historiaa en muista, mutta pienellä arvauksella voisin kuvitella sen olleen erilaisten rakennusjätteiden ja jätemaan läjityspaikka, joka tasoiteltiin kumpareeksi - ehkä joskus 80-luvulla.

Tuo Aleksanterinkadun toisella puolella Villentorin kohdalla ollut urheilualue oii kuuluisa ja perinteikäs Keskuskenttä, Pyrinnön kotikenttä. Se oli ympäröity pystylaudoitetulla (vihreän-ruskean-keltaisella) aidalla. Muistan, kun kerran talvella ajoivat siellä jääspeedwaytä. Minulla oli ikkunasta (Torikadulta) hyvä näköala sinne. Nyt se alue on rakennettu täyteen kerrostaloja.

Mutta kaatopaikoista puheenollen, yksi entinen sellainen on mäentönkyrä Raksilan markettien ja Välkkylän välissä ja toinen ulkoilualueen alla Hiirosessa.

Lue lisää

Kummankin kaatopaikan päältä sujutellaan talvisin suksilla.

Hiirosen kaatopaikka oli vielä 1970-luvun alussa vielä vajaasti peitetty. Tosin 1970-luvulla pillari vielä puski tuota Raksilan uimahallin takapihan mäkeä uuteen muotoon.

Mutta Villentori oli 1970-luvun alussa iso marketti.

Milloin niitä Fordin traktoreita siellä myytiin? Minun muistini mukaan ainakin 1963-1968 niitä myytiin Limingantullissa olleessa Käyttöautossa. Voinpa kyllä muistaa väärinkin, mutta ainakin osan tästä ajasta.
Ja joskus tuolla aikavälillä Kuusisaaressa oli uusien Fordien varasto yhden talven. Silloin sattuin, että Anglioitten ja Cortinoitten jarru- ja kytkinsylinterien kumeissa oli valmistevika. Pakkasella laskivat nesteet pois. Niitä autoja sitten letkassa ajettiin Kuusisaaresta Käyttöautoon ilman jalkajarruja ja Cortinat ilman kytkintäkin. Letkan ensimmäisen auton keulassa ja viimeisen perässä oli koekilpi, muualla ei. Hyvin se siirto meni... Ja joskus tuli Anglioita junassa. Pakkasta oli jotain 25 astetta ja vaihteistossa sellaiset öljyt, ettei moottori jaksanut pyörittää vaihteistoa. Eli kun käynnistyksen jälkeen kytkintä löysäsi, niin moottori sammui vaikka kuinka kaasua painoi...