Vuonna 2010 Suomessa tehtiin 136 henkirikosta.
69 prosentissa tapauksista kaikki osapuolet olivat humalassa.
Korkeimmat rikollisuustasot löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomesta. Alhaisin rikollisuustaso taas oli läntisellä Uudellamaalla.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rikoskatsauksen mukaan henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi korkein. Suomi kuuluu tilastoissa EU:n pohjasakkaan yhdessä Itä-Balkanin, Baltian ja Itä-Euroopan maiden kanssa, mutta asialle on selkeä selittäjä: rappioalkoholistit ryyppyriitoineen.
Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasolla, toteaa Optula. Esimerkiksi vuosina 2003–2009 aikuisten välisistä henkirikoksista jopa 69 prosentissa kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa ja 82 prosentissa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa.
Katsauksen mukaan muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa juurikaan eroa tasoltaan muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta.
- Henkirikoksissa tekijöiden taustaryhmä on selvä ja uhrit ovat usein samasta ryhmästä, sanoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti Uudelle Suomelle.
Nykyinen suhteellisen korkean henkirikollisuuden jakso alkoi suuren alkoholireformin vuonna 1969, katsaus kertoo.
Koska suuri osa henkirikoksista tapahtuu laitapuolen kulkijoiden välillä, ne eivät vaikuta keskivertosuomalaisen elämään.
- Se lienee syy siihen, ettei asia näy yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa. Jos uhrit olisivat valtaväestön keskuudesta, ehkä väkivallan estämiseen kohdistettaisiin enemmän toimia, Lehti sanoo.
Suomessa henkirikosten määrä suhteessa asukaslukuun on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laskussa. Tilastokeskuksen poliisitilaston mukaan vuonna 2010 tehtiin 136 henkirikosta.
- Lasku on selvää, kun ajatellaan, että aiemmin henkirikoksia oli vuosittain 170-180, Lehti kertoo.
Positiivinen kehitys saa kysymään, mistä väheneminen johtuu.
- Se on hyvä kysymys. Väheneminen ei ole rajoittunut pelkästään Suomeen, vaan sitä on ollut havaittavissa kaikissa teollistuneissa maissa, Lehti kertoo.
Kun Suomessa vielä 1970-luvulla tehtiin kolme henkirikosta 100 000 asukasta kohden, 2000-luvulla rikollisuustaso on laskenut 2,5 henkirikokseen per 100 000 asukasta.
Silti ollaan vielä kaukana läntisen Euroopan maiden lukemista. Skandinavian maissa, Sveitsissä ja vanhoissa Euroopan unionin jäsenmaissa vuotuinen taso on ollut 0,5–1,9.
69 prosentissa tapauksista kaikki osapuolet olivat humalassa.
Korkeimmat rikollisuustasot löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomesta. Alhaisin rikollisuustaso taas oli läntisellä Uudellamaalla.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rikoskatsauksen mukaan henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi korkein. Suomi kuuluu tilastoissa EU:n pohjasakkaan yhdessä Itä-Balkanin, Baltian ja Itä-Euroopan maiden kanssa, mutta asialle on selkeä selittäjä: rappioalkoholistit ryyppyriitoineen.
Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasolla, toteaa Optula. Esimerkiksi vuosina 2003–2009 aikuisten välisistä henkirikoksista jopa 69 prosentissa kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa ja 82 prosentissa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa.
Katsauksen mukaan muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa juurikaan eroa tasoltaan muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta.
- Henkirikoksissa tekijöiden taustaryhmä on selvä ja uhrit ovat usein samasta ryhmästä, sanoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti Uudelle Suomelle.
Nykyinen suhteellisen korkean henkirikollisuuden jakso alkoi suuren alkoholireformin vuonna 1969, katsaus kertoo.
Koska suuri osa henkirikoksista tapahtuu laitapuolen kulkijoiden välillä, ne eivät vaikuta keskivertosuomalaisen elämään.
- Se lienee syy siihen, ettei asia näy yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa. Jos uhrit olisivat valtaväestön keskuudesta, ehkä väkivallan estämiseen kohdistettaisiin enemmän toimia, Lehti sanoo.
Suomessa henkirikosten määrä suhteessa asukaslukuun on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laskussa. Tilastokeskuksen poliisitilaston mukaan vuonna 2010 tehtiin 136 henkirikosta.
- Lasku on selvää, kun ajatellaan, että aiemmin henkirikoksia oli vuosittain 170-180, Lehti kertoo.
Positiivinen kehitys saa kysymään, mistä väheneminen johtuu.
- Se on hyvä kysymys. Väheneminen ei ole rajoittunut pelkästään Suomeen, vaan sitä on ollut havaittavissa kaikissa teollistuneissa maissa, Lehti kertoo.
Kun Suomessa vielä 1970-luvulla tehtiin kolme henkirikosta 100 000 asukasta kohden, 2000-luvulla rikollisuustaso on laskenut 2,5 henkirikokseen per 100 000 asukasta.
Silti ollaan vielä kaukana läntisen Euroopan maiden lukemista. Skandinavian maissa, Sveitsissä ja vanhoissa Euroopan unionin jäsenmaissa vuotuinen taso on ollut 0,5–1,9.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.