Uskonto on evoluution huippu

Miksi sinä niitä Jaakobin juttuja postailet?

Miksi uskovaiset käyvät lääkärillä ja syövät lääkkeitä?
Eikö siellä evoluution huipulla jo rukouksella tehdä sydämen ohitusleikkauksia?

Uskominen olemattomaan kertoo vain ihmisen tyhmyydestä ja epävarmuudesta, kuolemanpelosta.
Käsketäänkö raamatussa lähteä autolla kirkkoon?

Pari huomiota tähän alkuun:

"Maailman alkusyntyä lukuunottamatta, kaiken sanotaan olevan suoraan tai välillisesti seurausta evoluutiosta"
Evoluutio on vain elollisen ominaisuus. Alkusynnyn jälkeen on ollut massiiviset ajanjaksot ilman evoluutiota.

Mutta tosiaan. Usko Jumaliin on toistaiseksi vain ihmisen ominaisuus. Ei kuitenkaan ainoa. Logiikkasi perusteella kaikkia vain ihmiselle ominaisia asioita olisi pidettävä "evoluution huippuna". Ei tarvitse kovin kauan pohtia, kun homman perusta alkaa näyttää mädältä.

Sinä pysähdyt tuossa päättelyketjussasi siihen pisteeseen, missä ihmiset alkoivat uskoa jumaliin. Mutta tämän ominaisuuden (kulttuuri)evoluutio ei päättynyt siihen. Nykyisin uskovaisia on huomattavasti pienempi osuus kansasta kuin historiassa - uskominen on ollut vain yksi kehityksen välietappi, josta ollaan onneksi pääsemässä yli ja ihminen kehittyy eteenpäin rationaalisemmaksi olennoksi.

Henk. koht. toivon että ihminen kehittyy tuon lisäksi myös yli sotimisen tarpeestaan, mutta siihen taitaa mennä vielä enemmän aikaa kuin uskonnon taakasta irrottautumiseen.

Evoluutio matkaansaattaa myös haitallisia ja merkityksettömiä asioita. Jotkut haitat eivät ole niin vakavia, että ne olisivat kohtalokkaita.

Uskonnot ovat hidastaneet ihmisen kehitystä, mutta eivät ole onneksi pystyneet pysäyttämään sitä.

Kuten koira pystyy haistamaan mielettömästi paremmin kuin ihminen, muttei näe kovin hyvin, niin myös ihmisellä on vahvuutensa ja rajoituksensa. Pystymme hienosti käsitteelliseen ajatteluun, mutta osa meistä ei kykene erottamaan todellisuutta ja kuvitelmaa toisistaan.

"Usko Jumalaan ja uskonnot ovat siten merkki kehittyneisyydestä ja älykkyydestä."

Juu kyllä minustakin talebanien vankkumaton jumalusko on selkeä merkki sekä kehittyneisyydestä että korkeasta älykkyydestä, minkä uutisistakin aina huomaa.

Onneksi minä olen tyhmä.

Luuleeko nimimerkki Heh ! ettei ole uskovaisia jotka tietää evoluution olevan tosi ja monin keinoin todistettu fakta että typeryskin sen ymmärtää? Teitä vajakkeja on onneksi tosi vähän ja siinäkin puolet liikaa.

"Kun evoluutioasteikolla mennään kehityksessä ja älykkyydessä korkeammalle tasolle eli ihmiseen, niin silloin mukaan tulee usko Jumalaan ja uskonnot."

Ymmärryksesi evoluutiosta on heikko, jos asetat sille (subjektiivisia) arvoja ja teet siitä johtopäätöksiä. Ihmiset eivät ole evoluuton kannalta korkeammalla kuin muut eliöt.

"Usko Jumalaan ja uskonnot ovat siten merkki kehittyneisyydestä ja älykkyydestä."

Vaikka näin olisikin, ei se tarkoita, että ihmiset olisivat evoluutiossa korkeammalla kuin muut lajit. Monimutkaisuudella (kehittyneisyydellä) ja älykkyydellä on myös monia haitallisia puolia lajin kannalta.

"Koska siis usko Jumalaankin on evolutionistien mukaan evoluution seurausta, se sillä perusteella palvelee kehitystä ja hyvinvointia."

Höpöhöpö. Missään ei evoluutiossa vaadita, että se palvelisi kehitystä ja hyvinvointia. Oleellista on lisääntyminen, ei kehitys tai hyvinvointi. Jos nyt sitten katsotaan, mikä on ihmiselle lajina ollut se merkityksellinen asia (räjähdyksellinen menestyminen) kulttuurissa, se on tiede, ei uskonto.

Koko selityksesi perustuu siihen, että yrität liittää tiedettä omaan uskonnolliseen ideologiaasi vääristelemällä tieteen oman halusi mukaiseksi.

"Kannattaa siis mieluummin olla uskova kuin ateisti. "

Kannattaa myös huomioida, että usein hyödylliset ominaisuudet tuottavat siuoireita, jotka ovat haitallisia. Esimerkiksi ihmisellä on pystyssä kävelystä ja älykkyydestä se haitta, että ihmisen synnyttäminen on hyvin ongelmallista. Samaan tapaan usko Jumalaan voi olla sivuoire, ei mikään yksiselitteisesti hyvä ominaisuus.

"Evoluutio-opin mukaisesti se myös edistää lajin eloonjäämistä ja selviytymistä, koska tutkimusten mukaan uskovat elävät kauemmin ja ovat terveempiä."

Ja tutkimuslähteet sinulla on ilmeisesti näyttää?

Trolli? Perhana kun Poen laki taas jyllää

Kannattaisi vähän ottaa selvää asiasta josta tahtoo keskustella, ennen kuin tulee tänne elvistelemään ja esittämään nokkelaa. Ehkä silloin et saisi itseäsi näyttämään niin täydellisen säälittävältä taliaivolta, kuin tämän kyseisen aloituksesi kohdalla kävi.
Pyysin muuten aloituksesi poistoon, koska
1) tunnen tiettyä säälin sekaista sympatiaa kaltaisiasi dogmaattisia tolloja kohtaan ja hetken mielijohteesta koetin estää sinua nolaamasta itseäsi enempää.
2) koska vastaavia esimerkkejä teikäläisten typeryydestä on palsta väärällään, joten ei tämän yhden poistaminen muuta tilannetta miksikään.

Evoluutiossa käytännössä kaikki on keskeneräistä, kaikki on väliaikaista ja joko kehittyy eteenpäin tai kuolee pois.

Uskonto on ensinnäkin selvästi välivaihe joka täytti aukon jonka tiede nykypäivänä kykenee täyttämään pareemmin ja täten uskonto on pikkuhiljaa matkalla kuolemaa. Tätä tukee myös se että uskonto ei yleisesti kehittynyt juuri mitenkään vaikka yhteiskunta on sinänsä muuttunut hyvinkin paljon.

Yhteiskunnallisen evoluution kannalta uskonto onkin muuttunut nimenomaan suureksi taakaksi joka haittaa yhteiskunnan toimintaa ja kehitystä. Tilanteessa on kolme vaihtoehtoa, joko uskonto muuttuu luopuen monista opeistaan, uskonto kuolee pois tai sitten pahimmassa tapauksessa uskonto tuhoaa yhteiskunnan.

Uskontoa voidaan verrata myös yksilötasolla ajatteluun joka jättää kaiken ikävän huomiotta. Tottakai se saa ihmisen voimaan hyvin ja edistää täten ainakin jossain määrin selviytymistä, mutta suurempi kysymys onkin se että onko tietoisen olennon onnellisuudesta ja yksilön selviämisestä kehityksen mittariksi, entäs jos yksilön onnellisuus ja selviytyminen uskonnon kautta on itseasiassa haitaksi lajin selviämiselle?

aloitus:
"Koska siis usko Jumalaankin on evolutionistien mukaan evoluution seurausta...."

Kyllä se on. Väite pitää paikkansa.

Muilla elollisilla kuin ihmisillä elintarvikkeiden hankinta on kädestä suuhun toimintaa. Pienet talvivarastotkin joillakin eläimillä edistävät elossapysymistä.

Ihmisyhteisö alkaa kehittää työkaluja elintarpeiden saamiseksi ja se johtaa tuotannolliseen toimintaan. Tuotannollinen toiminta on luonteeltaan yhteiskunnallista alunalkaen.
Yhteisön kehittymisen ehtona tiedostusprosessin kehittyminen. Tuotanto ja tiedostus kehittyvät rinnatusten.

Tietyssä alhaisen tiedostuksen tasolla tunnetaan monenlaisia ilmiöitä, luonnosta havaitaan yhtä sun toista. Osa löydöistä on hyödyllistä (riistaeläinten reitit eri vuodenaikoina, syötävät kasvit, kasvien ja eläinten hyötykäyttö).
Jokien varsilla tiedostetaan keväisin tulvat mutta ei osata ennustaa suurtulvia.

Tietoa syntyy enemmän kuin ymmärrystä ilmiöiden syiden selittämiseksi. Selitystarve on. Luontoon halutaan vaikuttaa siten, että se toimisi toivotulla tavalla yhteisön hyväksi.
Luonnon ilmiöiden hengellistäminen ja niiden palvonta eli yrittäminen vaikuttaa niihin loitsuilla ym. menoilla syntyvät luonnollisen kehityksen tuloksena. Ne syntyvät väistämättä ilman kenenkään pahaa tahtoa.

Uskonnot ja uskomukset, kansanviisaudet (oikeita tai vääriä), tarinankerronta nuotiolla ja vapaa-aikoina, esittävä kulttuuri syntyvät yhteiskunnallisen evoluution lainalaisuutena. Ne syntyvät ihmisen tahdosta riippumatta.
Osa poppamenojen, loitsujen ja uskontojen perustoista perustuu haluun tiedostaa todellisuutta, osa perustuu perinnäistapojen kautta yhteisön hyväksi koettujen tapojen sirtämisessä seuraaville sukupolville.

Nykyään uskonto on menettänyt "edistyksellisen" merkityksen ja muuttunut kehityksen jarruksi. Se haraa jatkuvasti tietoa ja päivitettyä moraalia vastaan.

"Usko Jumalaan ja uskonnot ovat siten merkki kehittyneisyydestä ja älykkyydestä."


Onhan myös sujuva kirjoitus ja puhekyky merkki älykkyydestä. Miksi siis valita näistä 4 vaihtoehdosta vain kaksi. Kun onhan toki olemassa muitakin älykkyydestä kertovia pirteitä. Mm empatiakyky.

"Koska evoluutiossa on kysymys kehityksestä, niin silloin kaiken, mikä on evoluution seurausta pitäisi palvella kehitystä, hyvinvointia, edistystä.."

No mm lääketeollisuuso n hyötynyt paljon mm mikro-organismien evoluutiotukimuksesta.

"Koska siis usko Jumalaankin on evolutionistien mukaan evoluution seurausta, se sillä perusteella palvelee kehitystä ja hyvinvointia."

Se että jokin on evoluution sivutuote. Ei tarkoita että se ajaisi vain kehitystä ja hyvinvointia. Vaikka se osittain sitäkin voi ajaa. Esim - monet sukupuuttoon kuolleet lajit. Jotka eivät selvinneet muutoksista.

"Evoluutio-opin mukaisesti se myös edistää lajin eloonjäämistä ja selviytymistä,"

Tämä on osittain totta. Yhteistyö kun on lajin selviytymisen (Varsinkin ihmisen) kannalta elinehto.

"koska tutkimusten mukaan uskovat elävät kauemmin ja ovat terveempiä.
Kannattaa siis mieluummin olla uskova kuin ateisti."


Näinkään se ei aina ole. Jotkin sisäänpäin kääntyneet lahkot ja suunnat kun voivat olla ulkopuolisten mutta myös itsensä kannalta toimia erittäin tuhoisasti.

>>Kun evoluutioasteikolla mennään kehityksessä ja älykkyydessä korkeammalle tasolle eli ihmiseen, niin silloin mukaan tulee usko Jumalaan ja uskonnot.
Usko Jumalaan ja uskonnot ovat siten merkki kehittyneisyydestä ja älykkyydestä>>

Uskonnoissa on parantamisen ja kehittämisen varaa, mutta onhan tuo kyllä tottakin. Uskonnot eivät kuitenkaan ole koko totuus ja suunta onkin kohti avarampaa ja paremmin todellisuutta vastaavaa maailmankatsomusta.

Uskonnolliset perusukomukset kuitenkin vastaavat todellisuutta: Korkeampia voimia on olemassa, Taivaallinen hallinto on olemassa, sielu ja kuoleman jälkeinen eklämä on olemassa, korkeampia maailmoja on olemassa jne.

Ateistien mielestä mitään todisteita jumalolennoista ei ole olemassa, mutta kyllä niitä on. Uskonnollisia ilmestyksiä ja ihmeitä on dokumentoitu maailmalla, mutta en kerro nyt niistä tarkemmin, koska aiheesta on täällä puhuttu monta kertaa aiemminkin.

Tämä seuraava on mielestäni tärkeä ja oleellinen kysymys:
Mistä negatiivinen asenteellisuus hengellistä ja henkistä todellisuutta kohtaan oikein pohjimmiltaan johtuu?

Oma vastaukseni:
Ihminen usein joko on - tai ei ole - avoin objektiiviselle totuudelle ja tosiasioille. Usein jyrkimmin mielipiteitä näyttävät jakavan juuri hengelliset ja henkiset kysymykset ja siat, mikä johtunee pitkälti siitä, että ei ole olemassa kovinkaan paljoa objektiivista tietoa liittyen näihin asioihin. Kuoleman jälkeisen elämän olemassaolostakaan ei ole tieteellistä ja objektiivista tietoaa, tai ainakaan sitä tietoa ei ole paljastettu suurelle yleisölle. On kuitenkin olemassa jonkin verran yleisesti saatavilla olevaakin tietoa, joka vahvistaa uskoa hengellisyyteen ja henkisyyteen. Tuo tieto liittyy ns. "uskonnollisiin ilmestyksiin ja ihmeisiin". Niitä todellakin on tapahtunut - se on täysin kiistatonta. Monille ateisteille tuo tieto ei kuitenkaan merkitse mitään. He eivät ole halukkaita tunnustamaan tosiasioita, jotka ovat ristiriidassa heidän oman vakiintuneen maailmankuvansa kanssa. Jotkut ihmiset selvästikään eivät kykene kohtaamaan elämän henkistä ja korkeampaa puolta suoraan ja rehellisesti .Syy voi olla johonkin ideologiaan samaistuminen ja/tai oman vakiintuneen maailmankuvan muuttumisen pelko -
ja joskus ehkä jokin syvempi sielullinenkin pelko.

Hyväntahtoiset ja arvomaailmaltaan oikeamieliset ihmiset eivät yleensä pyri mustavalkoisesti kieltämään henkisenkään todellisuuden olemassaoloa. Usein jyrkässä ateistisuudessa onkin kyse tietoisesta arvovalinnasta: Monet atisetit ovat hyvin älykkäitä, eikä heidän ateistisuuttaan voi aina selittää pelkästään tiedon ja ymmärryksen puutteellakaan. Päinvastoin , monilla ateisteilla on paljonkin tietoa uskonnollisista asioista ja nuo asiat näyttävät kiinnostavan joitakin ateisteja suuresti.

Aidot ateistit uskovat omaan asiaansa siinä missä aidot uskovaisetkin. Aitoja ja rehellisiä ateisteja on kuitenkin melko vähän, sillä älyllinen epärehellisyys on yleistä ateistien keskuudessa. Miksi näin on - uskotaan, mutta sanotaan, että
ei uskota lainkaan? Jonkinlaiset torjutut ja ehkä alitajuiseetkin pelot sen yleensä selittävät..

Joku ateisti saattaa nyt olla sitä mieltä, että ylläoleva kritiikki sopii yhtä hyvin uskonnollisuteenkin, mutta ateismissa ja uskonnollisuudessa on se eroavaisuus, että aidosti uskonnolliset ihmiset uskovat rehellisesti ja postiivisella tavalla, kun taas ateismissa - yleensä ilman minkäänlaisia järkeviä perusteita - kielletään mm. korkeammat voimat ja kuoleman jälkeinen elämä (uskotaan negatiivisella tavalla).

Heikko itsetunto selittänee ateistisuutta ainakin osittain. Kun ihminen arvostaa itseään vain vähän, niin silloin hän ei näe kehittyvän sielun olemasaoloakaan tarpeellisena tai korkeampia maailmoja, joihin ansaitaan pääsy mm. sielullisen kehitystason ja moraalisen edistymisen mukaan(teot ja valinnat kuten uskonto opettaa).

Silloin kun ihminen arvostaa itseään, niin silloin hänellä on rehellisyyttä, viisautta ja muitakin kunnioitettavia ominaisuuksia. Jos ne puuttuvat, niin itsekunniotuksen määräkin voi olla vähäinen ja itsetuntokin epäterveellä pohjalla.

Kaikki epärehelliset ateistitkaan eivät ole kuitenkaan aina varsinaisesti pahantahtoisia. He ovat moraalisesti jonkin verran selkärangattomia ja laumasieluisuuteen taipuvaisiakina, eivätkä kovin rehellisiäkään monissa asioissa, mutta he eivät aina ole varsinaisesti pahoja. He yleensä pelkäävät jotain, eivätkä osaa - tai eivät haluakaan - tarkemmin syytä pelkoonsa selittää.

On kuitenkin olemassa myös sellaisia ateisteja, jotka suhtautuvat ylimielisesti kaikkeen hengelliseen ja henkiseen. Negatiivisella polullakin oleva sielu voi kuitenkin muuttua ja äkillisiäkin suunnanmuutoksia on tapahtunut esimerkiksi jonkin hengellisen kokemuksen jälkeen.

Ihminen voi aina muuttua, niin halutessaan.

>>Näyttää siltä, että ideologiat ovat pitkälti johtaneet siihen, että normaali terve järki, tosiasiat - ja aito totuus - usein sivuutetaan kokonaan. Esim. kuoleman jälkeisen elämän olemassaolo ei ole pelkästään mielipidekysymys tai ideologinenkaan kysymys; sillä sitä joko on olemassa, tai ei ole olemassa. Tervettä järkeä ja rehellisyyttä osoittaisikin se, että tunnustaisi rehellisesti totuuden, tosiasiat ja oman tietämättömyytensä( jos ei tiedä).

Ihmisen arvokkain ominaisuus on avoin mieli totuuden suhteen. Jos mieli ei ole avoin totuudelle ja tosiasioille henkisten asioiden suhteen, niin ei se ole sitä monien muidenkaan asioiden suhteen>>

Mitä mietä ateistit olette tuosta ajatuksesta? Eikö ole usein niin, että ne jotka tiukimmin kannattavat jotain ideologiaa, ovat samalla ajatusmaailmaltaan ja maailmankuvaltaan ahdasmielisimpiä ja kapeakatseisimpia?

Ateismikin on eräs ideologia.