Vesivessan ongelmia käsittelevässä ketjussa joku kirjoitti myös koneen jäähdytysvesikiertoon liittyvästä ongelmasta, tästä heräsi muutamia ajatuksia...
Aika moni venemoottori on tuhoutunut kun vesi on päässyt koneeseen pakoputken kautta.
Liian monessa tapauksessa pakoputken sekoituskäyrän (wet elbow) kuiva osa ei nouse riittävästi vesirajan yläpuolelle, monissa ohjeissa minimi on 15cm mutta jos halutaan olla varmoja, että konetta ei uiteta pakoputken kautta, niin kuivan osan pitäisi kohota vähintään 30cm vesirajan yläpuolelle.
Aika moni sekoituskäyrä on myös lähtökohtaisesti väärin suunniteltu. Kun pakokäyrä jossain vaiheessa syöpyy puhki, niin vesi pääsee valumaan turbon ja tai pakosarjan kautta koneeseen ja seuraavassa startissa tulee koneesta valmista jälkeä...
Jokainen pakokäyrä syöpyy puhki jossain vaiheessa ja tätä ei usein näe päälle päin. Koneen tuhoutuminen on helposti estettävissä tekemällä sekoituskäyrään riittävän ylös nouseva kuiva osa ja syöttämällä merivesi pakoputkeen selvästi käyrän korkeimman kohdan jälkeen.
Laponestoventtiiliä pidetään usein ratkaisuna näihin ongelmiin, mutta ei se oikeasti mitään pelasta jos pakoputkisto on lähtökohtaisesti täysin väärin suunniteltu.
Laponestoon ei edes tarvitse venttiiliä vaan T-haara pakoputkelle menevään letkuun NOUSUPUOLELLE ja siitä letku läpiviennin kautta laidan yli, toimii samalla juorureikänä merivesikierrolle kun aina koneen käydessä kyljestä tai perästä kusee hiukan vettä ja koneen ollessa sammuksissa tämä avonainen letku rikkoo lappoilmiön. Merivesipumpun tuotto on aina vähintäänkin riittävä, ei haittaa mitään vaikka 1:10 vedestä ei menekään pakoputken jäähdytykseen.
Purjeveneissä täytyy tietysti huomioida se, että vene kulkee pitkiä aikoja reilusti kallistuneena kone sammuksissa.
Helppoa kuin hengittäminen, jos on hiukankin ajatusta mukana...
Aika moni venemoottori on tuhoutunut kun vesi on päässyt koneeseen pakoputken kautta.
Liian monessa tapauksessa pakoputken sekoituskäyrän (wet elbow) kuiva osa ei nouse riittävästi vesirajan yläpuolelle, monissa ohjeissa minimi on 15cm mutta jos halutaan olla varmoja, että konetta ei uiteta pakoputken kautta, niin kuivan osan pitäisi kohota vähintään 30cm vesirajan yläpuolelle.
Aika moni sekoituskäyrä on myös lähtökohtaisesti väärin suunniteltu. Kun pakokäyrä jossain vaiheessa syöpyy puhki, niin vesi pääsee valumaan turbon ja tai pakosarjan kautta koneeseen ja seuraavassa startissa tulee koneesta valmista jälkeä...
Jokainen pakokäyrä syöpyy puhki jossain vaiheessa ja tätä ei usein näe päälle päin. Koneen tuhoutuminen on helposti estettävissä tekemällä sekoituskäyrään riittävän ylös nouseva kuiva osa ja syöttämällä merivesi pakoputkeen selvästi käyrän korkeimman kohdan jälkeen.
Laponestoventtiiliä pidetään usein ratkaisuna näihin ongelmiin, mutta ei se oikeasti mitään pelasta jos pakoputkisto on lähtökohtaisesti täysin väärin suunniteltu.
Laponestoon ei edes tarvitse venttiiliä vaan T-haara pakoputkelle menevään letkuun NOUSUPUOLELLE ja siitä letku läpiviennin kautta laidan yli, toimii samalla juorureikänä merivesikierrolle kun aina koneen käydessä kyljestä tai perästä kusee hiukan vettä ja koneen ollessa sammuksissa tämä avonainen letku rikkoo lappoilmiön. Merivesipumpun tuotto on aina vähintäänkin riittävä, ei haittaa mitään vaikka 1:10 vedestä ei menekään pakoputken jäähdytykseen.
Purjeveneissä täytyy tietysti huomioida se, että vene kulkee pitkiä aikoja reilusti kallistuneena kone sammuksissa.
Helppoa kuin hengittäminen, jos on hiukankin ajatusta mukana...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuinkahan monessa veneessä nämä asennukset on tosiaan tehty oikein?
Jos haluaa perehtyä aiheseen enemmän, kannattaa hankkia Vene-lahdessä 2/1999 ollut juttu Vettä öljyssä. Siinä on karua, mutta asiantuntevaa kertomusta, miten salakavalalla tavalla vesi saattaa tosiaan päätyä mootoriin. Silloinkin, kun koneasennus on tehtaan jäljiltä.
Kyllä nää taitaa aika usein olla miten sattuu tehtyjä, mites se menikään, ei taidolla vaan tuurilla...
Tulipahan aika paljon virheellistä tietoa. Ja todella tärkeästä asiasta. Älä lähde neuvomaan toisia, joset its eymmärrä mistä on kysymys.
Purjeveneessää on aina asennettava laponestoventtiili. Pakoputken vesilukko on asennettava putkiston alimpaan kohtaan. Ja peräpeilin luona pitää olla riittävä joutsenkaula. Tästä perusratkaisusta eivoi tinkiä. Muuten on vettä koneessa.
Perusteletko R K-S miksi se lappoilmiö täytyy rikkoa juuri laponestoventtiilillä? Yksinkertainen t-haara on luotettavampi, koska siinä ei ole mahdollisesti jumiin menevää venttiiliä. Onko se laponestoventtiili pakko asentaa, koska taidat myydä niitä?
R K-S:n kuvailema systeemi vaikuttaa Ve..ksen luettelosta kopioidulta hazardilta, niissä ohjekuvissahan kone suorastaan odottaa pakoputken kautta tulevaa vettä, pakoputkessa ei ole "dry riseria" joka nousee reilusti vesilinjan yläpuolelle, tämänhän on oltava se korkein kohta pakoputkessa.
Koko hommahan perustuu fysiikan lakeihin, vesi kuitenkin virtaa alamäkeen, joten kyllä se vaan on niin, että pakoputken korkein kohta on oltava alkupäässä eikä loppupäässä.
T-haara ajaa tietenkin saman asian. Kuinka monessa veneessä olet sellaisen nähnyt? Hyvä laponestoventtiili on helpompi asentaa.
Vetuksen tuotteet ja ohjeet ovat hyvät. Kannattaa noudattaa. Ei tarvitse itse keksiä jotain "fiksumpaa".
Purjeveneessä pakomutkan nostaminen reilusti vesirajan yläpuolelle ei onnistu. Muista myös, että vesiraja ei ole mikään vakio. Tilanne muuttuu kun vene kallistuu purjehdittaessa.
Vuotamaan alkanut laponestoventtiili ruostutti merivesiroiskeillaan moottorini ulkopintaa. Tuon mitättömän pienen venttiiliosan hinta volvolla muutamia kymmeniä euroja. Venttiilin tilalla on sen jälkeen ollut muoviletku ja se ei vikaannu.