Moro!
Syksyllä tulee 11 vuotta täyteen avovaimoni kanssa siitä kun tapasimme.meillä on 2,5 vuotias lapsi.
olen aina ihmetellyt ja ystäväni ovat ihmetelleet miten puolisoni reagoi kaikkiin vastoinkäymisiin tms. 110% hermostumisella.
Alkuvuodet pidin sitä vain vaikeana luonteenpiirteenä,mutta viimeiset kolme vuotta purkaukset ovat muuttuneet kovemmiksi,aina uhkaillaan erolla ja etsitään omaa asuntoa itselle ja lapselle.
Kaikesta olemattomasta hermostutaan äärimilleen: mistään asiasta ei saa olla eri mieltä,sukat eivät ole nipussa,kyselen liikaa,en maksa muka mitään lapsen ostoksia jne jne...
Hän on aina ihmetellyt itsekin miksi hän saa näitä tunteenpurkauksia,syitä on etsitty ehkäisypillereistä,kilpirauhasesta,stressistä ja kaikesta mahdollisesta.pari vuotta sitten aloin etsiä tietoja mahdollisesta biposta ja yllätyin kuinka kaikki keskustelupalstojen viestit olivat juuri kuin omasta elämästä;lukuunottamatta pettämistä.
hän juo harvoin alkoholia mutta aina kun juo niin sitten juodaan kunnolla.
isänsä ollut alkoholisti.
puhuin tässä jokin aika sitten hänelle mahdollisesta Biposta ja hän kertoi tietävänsä olevan vähän maanis-depressiivinen...
maanantaina olin käynyt lukemassa näitä palstojen juttuja ja linkki oli jäänyt tietokoneelle näkyviin,josta hän suuttui,että pidän häntä hulluna.taas puhuu erosta.
monesti kun suuttuu,huutaa minulle ettei rakasta minua enää ja vihaa minua.nauraa päin naamaa kun huomaa saaneensa minut itkemään..
aluksi se oli raskasta,mutta nyt on oppinut että se on Bipon syytä...
Välillä elo on mahtavaa; etsitään uutta kotia yhdessä,suunnitellaan häitä,vietetään lomaa kahdestaan,eikä ole mitään ongelmia
ero ei tule kysymykseenkään lapsen takia ja sen että rakastan häntä koko sydämestäni.
päivä kerrallaan...
Syksyllä tulee 11 vuotta täyteen avovaimoni kanssa siitä kun tapasimme.meillä on 2,5 vuotias lapsi.
olen aina ihmetellyt ja ystäväni ovat ihmetelleet miten puolisoni reagoi kaikkiin vastoinkäymisiin tms. 110% hermostumisella.
Alkuvuodet pidin sitä vain vaikeana luonteenpiirteenä,mutta viimeiset kolme vuotta purkaukset ovat muuttuneet kovemmiksi,aina uhkaillaan erolla ja etsitään omaa asuntoa itselle ja lapselle.
Kaikesta olemattomasta hermostutaan äärimilleen: mistään asiasta ei saa olla eri mieltä,sukat eivät ole nipussa,kyselen liikaa,en maksa muka mitään lapsen ostoksia jne jne...
Hän on aina ihmetellyt itsekin miksi hän saa näitä tunteenpurkauksia,syitä on etsitty ehkäisypillereistä,kilpirauhasesta,stressistä ja kaikesta mahdollisesta.pari vuotta sitten aloin etsiä tietoja mahdollisesta biposta ja yllätyin kuinka kaikki keskustelupalstojen viestit olivat juuri kuin omasta elämästä;lukuunottamatta pettämistä.
hän juo harvoin alkoholia mutta aina kun juo niin sitten juodaan kunnolla.
isänsä ollut alkoholisti.
puhuin tässä jokin aika sitten hänelle mahdollisesta Biposta ja hän kertoi tietävänsä olevan vähän maanis-depressiivinen...
maanantaina olin käynyt lukemassa näitä palstojen juttuja ja linkki oli jäänyt tietokoneelle näkyviin,josta hän suuttui,että pidän häntä hulluna.taas puhuu erosta.
monesti kun suuttuu,huutaa minulle ettei rakasta minua enää ja vihaa minua.nauraa päin naamaa kun huomaa saaneensa minut itkemään..
aluksi se oli raskasta,mutta nyt on oppinut että se on Bipon syytä...
Välillä elo on mahtavaa; etsitään uutta kotia yhdessä,suunnitellaan häitä,vietetään lomaa kahdestaan,eikä ole mitään ongelmia
ero ei tule kysymykseenkään lapsen takia ja sen että rakastan häntä koko sydämestäni.
päivä kerrallaan...
Vastaukset 1
Vanhimmat
voimia sulle! Varmasti vaikeaa. Se, mikä on kaikkein hankalinta on se, että joutuu kantamaan syytökset ja loukkaukset. Itselläni vasta 8kk seurustelua ja mietin kovasti, että jaksanko pitemmän päälle. Pitäisi olla vahva, mutta kyllä se satuttaa kun toinen loukkaa eikä itse näytä tuntevan mitään syyllisyydentunteita. Eivät ehkä sairaudestaan kykene kokemaan empatiaa. Näiltä sivustoilta olen ainakin itse saanut paljon vastauksia ja tuntuu ettei ole yksin asian kanssa. Osaa jollakin tavalla suhtautua erilailla juuri niin kuin loppuun totesit... päivä kerrallaan...ilman tulevaisuuden suunnitelmia. Voimia ja hyvää kesää!