Sirena 38 vs Omega 36

Sirenan LYS-luku on 1,23. Ei se ole nykystandardilla huippunopea missään kelissä. Hiukan hitaampia kuin 10-20 vuotta sitten suunnitellut 33-jalkaiset C/R-veneet kuten vaikkapa FG 33/335, X-332 ja Dehler 33/34. Eiköhän nykyinen Bavaria 36 ole noille kova pala, jos purjeet ja purjehdustaidot ovat samaa luokkaa ja vaikkapa Dehler 34/36 First 35/36.7 tai Bavaria 35/38 Match ovat huomattavasti nopeampia uusia/uudehkoja saksalaisia/ranskalaisia.

Jo 80-luvulla mm. FG39 oli huomattavasti noita nopeampi.

"Kaikki saksalaiset ja ranskalaiset uudet veneet jäävät kauas taakse!"

Niin varmaan joo,kuten dehlerit ja firstit. Jopa vanhalla jeanneau selection 37:lla on parempi lys.

900+6 kirjoitti:

"Kaikki saksalaiset ja ranskalaiset uudet veneet jäävät kauas taakse!"

Niin varmaan joo,kuten dehlerit ja firstit. Jopa vanhalla jeanneau selection 37:lla on parempi lys.

Lue lisää

Junde ei kirjoitakaan lys-arvoista, vaan ilmeisesti oman kokemuksensa perusteella: "Tyypillisessä suomalaisessa kesätuulessa molemmat veneet ovat huippunopeita. Kaikki saksalaiset ja ranskalaiset uudet veneet jäävät kauas taakse!". Olisiko esimerkiksi mitään kisatuloksia, jotka tukisivat tällaista väitettä?

Mikä muuten tekee veneestä C/R-veneen? Jos FG 33:seen laittaa pehmeän myrkkymaalin ja rullagenoan, onko se mikään C/R-vene enää?

FF 27 kirjoitti:

Junde ei kirjoitakaan lys-arvoista, vaan ilmeisesti oman kokemuksensa perusteella: "Tyypillisessä suomalaisessa kesätuulessa molemmat veneet ovat huippunopeita. Kaikki saksalaiset ja ranskalaiset uudet veneet jäävät kauas taakse!". Olisiko esimerkiksi mitään kisatuloksia, jotka tukisivat tällaista väitettä?

Mikä muuten tekee veneestä C/R-veneen? Jos FG 33:seen laittaa pehmeän myrkkymaalin ja rullagenoan, onko se mikään C/R-vene enää?

Lue lisää

"Olisiko esimerkiksi mitään kisatuloksia, jotka tukisivat tällaista väitettä? "

Kisoissa ratkaise paljon miehistön taidot ja vähän tuurikin sään ennustamisen vaikeuden takia, joten kisatuloksille ei kannata pistää paljoakaan arvoa veneiden nopeuden suhteen.

"Mikä muuten tekee veneestä C/R-veneen?"

Vene on seka kilpapurjehtijan, että matkapurjehtijan mieleen, eli kansi on kuin kilpaveneestä mutta sisustus matkapurresta.

Esim elan 350 on paljon sinnepäin, miinusta tulee turhista penkinpätkistä, jota syövät sitloorasta ja peräkajutasta tilaa. Monen veneen ongelma. Purkkareissa istutaan aina laidalla.

2 ruoria ei myöskään ole hyvä juttu veneen yksinkertaisen huollon takia. 2 peräsinlapaa on kylläkin eduksi pitämään vene käsissä isossa aallokossa.

http://www.elanyachts.com.au/product/350/

Tuota saa myös 2lla peräkajuutalla.

FF 27 kirjoitti:

Junde ei kirjoitakaan lys-arvoista, vaan ilmeisesti oman kokemuksensa perusteella: "Tyypillisessä suomalaisessa kesätuulessa molemmat veneet ovat huippunopeita. Kaikki saksalaiset ja ranskalaiset uudet veneet jäävät kauas taakse!". Olisiko esimerkiksi mitään kisatuloksia, jotka tukisivat tällaista väitettä?

Mikä muuten tekee veneestä C/R-veneen? Jos FG 33:seen laittaa pehmeän myrkkymaalin ja rullagenoan, onko se mikään C/R-vene enää?

Lue lisää

"rullagenoan"

Kilpapursissa rullan pitää olla kannen alla tai pois otettavissa, jotta keulapurjeen alaliikki on kiinni kannessa purjeen tehojen maksimoimiseksi. Kymmeniä prosentteja genoan tehosta häviää jos alaliikki on 40cm irti kannesta.

Myös kilpapursissa ei reivata keulapurjetta rullaamalla vaan vaihdetaan koko purje.

Poikkeuksen tekee J veneet, jotka kisaavat maailmalla od luokissa ja rullat ovat kannella ja alaliikit korkealla.

bbttt kirjoitti:

"Olisiko esimerkiksi mitään kisatuloksia, jotka tukisivat tällaista väitettä? "

Kisoissa ratkaise paljon miehistön taidot ja vähän tuurikin sään ennustamisen vaikeuden takia, joten kisatuloksille ei kannata pistää paljoakaan arvoa veneiden nopeuden suhteen.

"Mikä muuten tekee veneestä C/R-veneen?"

Vene on seka kilpapurjehtijan, että matkapurjehtijan mieleen, eli kansi on kuin kilpaveneestä mutta sisustus matkapurresta.

Esim elan 350 on paljon sinnepäin, miinusta tulee turhista penkinpätkistä, jota syövät sitloorasta ja peräkajutasta tilaa. Monen veneen ongelma. Purkkareissa istutaan aina laidalla.

2 ruoria ei myöskään ole hyvä juttu veneen yksinkertaisen huollon takia. 2 peräsinlapaa on kylläkin eduksi pitämään vene käsissä isossa aallokossa.

http://www.elanyachts.com.au/product/350/

Tuota saa myös 2lla peräkajuutalla.

Lue lisää

"purkkareissa istutaan aina laidalla"

No ei tasan. Jotkut kyllä ja joissain veneissä. Useimmat istuvat mukavasti sitlooran penkeillä.

Haiskahti jodlarilta, niin yleistävä ja paikkansapitämätön väite oli taas.

13 kirjoitti:

"purkkareissa istutaan aina laidalla"

No ei tasan. Jotkut kyllä ja joissain veneissä. Useimmat istuvat mukavasti sitlooran penkeillä.

Haiskahti jodlarilta, niin yleistävä ja paikkansapitämätön väite oli taas.

Lue lisää

"No ei tasan. Jotkut kyllä ja joissain veneissä. Useimmat istuvat mukavasti sitlooran penkeillä."

Näin on asia kesämökkien teraisseilla, mutta kunnon purjehtijat istuvat laidalla, koska näin saa venen kulkemaan pystymässä tai kevyellä tuulella kallistetua suojan puolelle.

235437 kirjoitti:

"No ei tasan. Jotkut kyllä ja joissain veneissä. Useimmat istuvat mukavasti sitlooran penkeillä."

Näin on asia kesämökkien teraisseilla, mutta kunnon purjehtijat istuvat laidalla, koska näin saa venen kulkemaan pystymässä tai kevyellä tuulella kallistetua suojan puolelle.

Lue lisää

höpöhöpö ja apina istuu

lailai, kirjoitti:

höpöhöpö ja apina istuu

ja mökkihöperöt jauhaa palstalla skeidaa.

FF 27 kirjoitti:

Junde ei kirjoitakaan lys-arvoista, vaan ilmeisesti oman kokemuksensa perusteella: "Tyypillisessä suomalaisessa kesätuulessa molemmat veneet ovat huippunopeita. Kaikki saksalaiset ja ranskalaiset uudet veneet jäävät kauas taakse!". Olisiko esimerkiksi mitään kisatuloksia, jotka tukisivat tällaista väitettä?

Mikä muuten tekee veneestä C/R-veneen? Jos FG 33:seen laittaa pehmeän myrkkymaalin ja rullagenoan, onko se mikään C/R-vene enää?

Lue lisää

Ja jos johonkin vanhaan flyeriin laittaa kovan myrkyn ja ei rullapurjeita, tekeekö se siitä C/R:n? Not.

h6trshqa54 kirjoitti:

Ja jos johonkin vanhaan flyeriin laittaa kovan myrkyn ja ei rullapurjeita, tekeekö se siitä C/R:n? Not.

Mitä sie höpiset. FF 27:han on nimenomaan kilpaveneen rungosta perhekäyttöön modifioitu. Vieläkun laminaattipurjeet laittaa ja inhaulerit, niin onhan tuon C/R kriteerin viimeistään silloin pakko täytyä.

FF 27 kirjoitti:

Mitä sie höpiset. FF 27:han on nimenomaan kilpaveneen rungosta perhekäyttöön modifioitu. Vieläkun laminaattipurjeet laittaa ja inhaulerit, niin onhan tuon C/R kriteerin viimeistään silloin pakko täytyä.

Lue lisää

Just! On kai se vähän sporttisempi kuin Sunwind 27, mutta muuten en pitäisi kovin urheilullisena veneenä... Menee alkuperäisen kysymyksen ohi aika pahasti jo!

bbbtttt kirjoitti:

"rullagenoan"

Kilpapursissa rullan pitää olla kannen alla tai pois otettavissa, jotta keulapurjeen alaliikki on kiinni kannessa purjeen tehojen maksimoimiseksi. Kymmeniä prosentteja genoan tehosta häviää jos alaliikki on 40cm irti kannesta.

Myös kilpapursissa ei reivata keulapurjetta rullaamalla vaan vaihdetaan koko purje.

Poikkeuksen tekee J veneet, jotka kisaavat maailmalla od luokissa ja rullat ovat kannella ja alaliikit korkealla.

Lue lisää

Höpö höpö
Keulapurjeen osa jossa on tehoa mikä vie venettä eteenpäin on lähes purjeen huipussa.
Matalat rullat vain muotioikku mistä luovuttu merikelpoisuuden vuoksi.
Kestävämpi rakenne eikä aallot lyö purjeeseen kovemmassa kelissä.

Reivatessa rullalla niin purjeen muoto muuttuu, purjeen huippu tulee alaspäin ja sola isopurjeeseen kasvaa, nousukulma huononeejne... Siksi kovaan keliin on kutterstaagiiin laitettava myrsky fokka/kutteri purje, jos haluaa hyvin luovia.

Itselläni on Sirena vm 85. Nykyveneisiin nähden pieni sisältä, mutta on 'purjehtijan vene'. Tosi mukava purjehtia ja nopea. Neljä majoittuu mukavasti.

Itselläni oli venekuume muutama vuosi sitten mutta en alkanut vaihtamaan. Ainoa syy olisi ollut 'haluun isomman' eli ei järkisyytä. Olen tyytyväinen. Olemme kasvaneet yhteen.

bbttt kirjoitti:

"Olisiko esimerkiksi mitään kisatuloksia, jotka tukisivat tällaista väitettä? "

Kisoissa ratkaise paljon miehistön taidot ja vähän tuurikin sään ennustamisen vaikeuden takia, joten kisatuloksille ei kannata pistää paljoakaan arvoa veneiden nopeuden suhteen.

"Mikä muuten tekee veneestä C/R-veneen?"

Vene on seka kilpapurjehtijan, että matkapurjehtijan mieleen, eli kansi on kuin kilpaveneestä mutta sisustus matkapurresta.

Esim elan 350 on paljon sinnepäin, miinusta tulee turhista penkinpätkistä, jota syövät sitloorasta ja peräkajutasta tilaa. Monen veneen ongelma. Purkkareissa istutaan aina laidalla.

2 ruoria ei myöskään ole hyvä juttu veneen yksinkertaisen huollon takia. 2 peräsinlapaa on kylläkin eduksi pitämään vene käsissä isossa aallokossa.

http://www.elanyachts.com.au/product/350/

Tuota saa myös 2lla peräkajuutalla.

Lue lisää

Saako tuon todella samalla rahalla kuin Sirenan tai Omegan. Jos niin voisi harkita. Yhtään enempää en kyllä tuollaisesta kuvotuksesta maksaisi, siis täysin varusteltuna.

Matkapurjehtija kirjoitti:

Saako tuon todella samalla rahalla kuin Sirenan tai Omegan. Jos niin voisi harkita. Yhtään enempää en kyllä tuollaisesta kuvotuksesta maksaisi, siis täysin varusteltuna.

Täysin pöljäkö olet? Miksi harkitsisit millään hinnalla venettä, jota pidät kuvotuksena? Siinä ei ole järjen häivää.

pöljäkö? kirjoitti:

Täysin pöljäkö olet? Miksi harkitsisit millään hinnalla venettä, jota pidät kuvotuksena? Siinä ei ole järjen häivää.

No jos halavalla saa...

Matkapurjehtija kirjoitti:

No jos halavalla saa...

Ei siihen järkeä tule, vaikka halvalla saisi. Ellei sitten niin alle markkinahinnan, että jollekin viisaammalle myymällä reilusti voittoa saisi. Voittoa pitäisi silti tulla paljon, että vaiva kannattaisi.

pöljäkö? kirjoitti:

Ei siihen järkeä tule, vaikka halvalla saisi. Ellei sitten niin alle markkinahinnan, että jollekin viisaammalle myymällä reilusti voittoa saisi. Voittoa pitäisi silti tulla paljon, että vaiva kannattaisi.

Lue lisää

Ai, kyllä minusta voisi kokeeksi ostaa. Ei veneen osto mikään loppuiän liitto ole. 2 ekaa venettäni oli minulla vain yhden kauden.

Matkapurjehtija kirjoitti:

Ai, kyllä minusta voisi kokeeksi ostaa. Ei veneen osto mikään loppuiän liitto ole. 2 ekaa venettäni oli minulla vain yhden kauden.

Tilaatko ravintolassakin pahaksi arvelemaasi ruokaa, jos halvalla saa?

Matkapurjehtija kirjoitti:

Ai, kyllä minusta voisi kokeeksi ostaa. Ei veneen osto mikään loppuiän liitto ole. 2 ekaa venettäni oli minulla vain yhden kauden.

Tietysti jos rahaa on kun rakennusmiehellä niin silloin ei kai ole väliä millä hinnalla vanhan hävittää alle kuukaudessa?? :D

3+8 kirjoitti:

Höpö höpö
Keulapurjeen osa jossa on tehoa mikä vie venettä eteenpäin on lähes purjeen huipussa.
Matalat rullat vain muotioikku mistä luovuttu merikelpoisuuden vuoksi.
Kestävämpi rakenne eikä aallot lyö purjeeseen kovemmassa kelissä.

Reivatessa rullalla niin purjeen muoto muuttuu, purjeen huippu tulee alaspäin ja sola isopurjeeseen kasvaa, nousukulma huononeejne... Siksi kovaan keliin on kutterstaagiiin laitettava myrsky fokka/kutteri purje, jos haluaa hyvin luovia.

Lue lisää

"Keulapurjeen osa jossa on tehoa mikä vie venettä eteenpäin on lähes purjeen huipussa.
Matalat rullat vain muotioikku mistä luovuttu merikelpoisuuden vuoksi."

Höpö vaan itsellesi. Mene purjelautalemaan, niin huomaat kuinka paljoa tehoa tulee lisää laittamalla purjeen alaliikki laudan kanteen kiinni.

http://www.youtube.com/watch?v=OcyifOVKP8w

v54684697 kirjoitti:

"Keulapurjeen osa jossa on tehoa mikä vie venettä eteenpäin on lähes purjeen huipussa.
Matalat rullat vain muotioikku mistä luovuttu merikelpoisuuden vuoksi."

Höpö vaan itsellesi. Mene purjelautalemaan, niin huomaat kuinka paljoa tehoa tulee lisää laittamalla purjeen alaliikki laudan kanteen kiinni.

http://www.youtube.com/watch?v=OcyifOVKP8w

Lue lisää

Olet ihan hakoteillä... ei purjelauta liity siihen, tai maston huippu tulee parempaan kohtaan. Alaliikki on täysin tehoton, ja kovassa kelissä riski.Siitä ei ole hyötyä.

http://www.wb-sails.fi/news/index.html
http://www.wb-sails.fi/news/99_1_AeroShape/FlowUpwash.JPG

3+8 kirjoitti:

Olet ihan hakoteillä... ei purjelauta liity siihen, tai maston huippu tulee parempaan kohtaan. Alaliikki on täysin tehoton, ja kovassa kelissä riski.Siitä ei ole hyötyä.

http://www.wb-sails.fi/news/index.html
http://www.wb-sails.fi/news/99_1_AeroShape/FlowUpwash.JPG

Lue lisää

Eipä wbsailsin linkkejä tarvita, jos vertaa 40 cm irti kannesta olevaa purjetta irtoinaiseen lentokoneen siipeen. Ei kulje sellainen lentokone, eikä myöskää kannella oleva rullagenoa.

siipi irti kirjoitti:

Eipä wbsailsin linkkejä tarvita, jos vertaa 40 cm irti kannesta olevaa purjetta irtoinaiseen lentokoneen siipeen. Ei kulje sellainen lentokone, eikä myöskää kannella oleva rullagenoa.

Lue lisää

Enpä ole nähnyt vielä yhdenkään veneen, jossa on rulla kannen yläpuolella ja edes hiukan vetoa purjeessa, seisovan paikoillaan. Eli kyllä kulkee.

Mutta pointsihan olikin tässä se, että iso osa keulapurjeen toimivuudesta liittyy siihen isopurjeelle menevän virtauksen ohjaamiseen. Ja sen kannalta on yhdentekevää, millä korkeudella keulapurjeen alareuna on. Purjelautavertailu on järkeä vailla, koska bermudatakilaa ei pahemmin purjelaudoissa näy...

19 kirjoitti:

Enpä ole nähnyt vielä yhdenkään veneen, jossa on rulla kannen yläpuolella ja edes hiukan vetoa purjeessa, seisovan paikoillaan. Eli kyllä kulkee.

Mutta pointsihan olikin tässä se, että iso osa keulapurjeen toimivuudesta liittyy siihen isopurjeelle menevän virtauksen ohjaamiseen. Ja sen kannalta on yhdentekevää, millä korkeudella keulapurjeen alareuna on. Purjelautavertailu on järkeä vailla, koska bermudatakilaa ei pahemmin purjelaudoissa näy...

Lue lisää

"Enpä ole nähnyt vielä yhdenkään veneen, jossa on rulla kannen yläpuolella ja edes hiukan vetoa purjeessa, seisovan paikoillaan. Eli kyllä kulkee."

Jos kannen yläpuolella oleva rulla ei hukkaisi tehoja, ei kilpapurjehduksessä jätettäisi rullia rannalle tai laitettaisin kannen alle. Hyvissä matkapursissakin on rulla kannen alla kuten arconoissa:

http://www.arconayachts.se/_cur/340/340_Sail_090428.pdf

19 kirjoitti:

Enpä ole nähnyt vielä yhdenkään veneen, jossa on rulla kannen yläpuolella ja edes hiukan vetoa purjeessa, seisovan paikoillaan. Eli kyllä kulkee.

Mutta pointsihan olikin tässä se, että iso osa keulapurjeen toimivuudesta liittyy siihen isopurjeelle menevän virtauksen ohjaamiseen. Ja sen kannalta on yhdentekevää, millä korkeudella keulapurjeen alareuna on. Purjelautavertailu on järkeä vailla, koska bermudatakilaa ei pahemmin purjelaudoissa näy...

Lue lisää

Eipä olisi uskonut, että jonain päivänä voisi jodlariakin kompata, mutta nyt niin täytyy tehdä. Tietosi purjeiden toiminnasta ovat mitä ilmeisimmin varsin puutteelliset.

666yy22 kirjoitti:

"Enpä ole nähnyt vielä yhdenkään veneen, jossa on rulla kannen yläpuolella ja edes hiukan vetoa purjeessa, seisovan paikoillaan. Eli kyllä kulkee."

Jos kannen yläpuolella oleva rulla ei hukkaisi tehoja, ei kilpapurjehduksessä jätettäisi rullia rannalle tai laitettaisin kannen alle. Hyvissä matkapursissakin on rulla kannen alla kuten arconoissa:

http://www.arconayachts.se/_cur/340/340_Sail_090428.pdf

Lue lisää

Pelkkä muotioikku.. Kysy keltä tahansa asiantuntijalta. En löytänyt hyvää kuvaa purjeen paineenkeskittymästä, mutta se on keulapurjeen yläosa mikä vie venettä. esim http://www.doylesails.com/onedesign/star/images/starwindard.jpg
Hyvissä matkapursissa genoa ei kauho vettä jos aallot lyö kannen päälle..
Arcona on virossa tehty ruotsin lada.
Niitä ei kannata sekoittaa oikeasti hyviin ruotsalaisiin matkapursiin.

666yy22 kirjoitti:

"Enpä ole nähnyt vielä yhdenkään veneen, jossa on rulla kannen yläpuolella ja edes hiukan vetoa purjeessa, seisovan paikoillaan. Eli kyllä kulkee."

Jos kannen yläpuolella oleva rulla ei hukkaisi tehoja, ei kilpapurjehduksessä jätettäisi rullia rannalle tai laitettaisin kannen alle. Hyvissä matkapursissakin on rulla kannen alla kuten arconoissa:

http://www.arconayachts.se/_cur/340/340_Sail_090428.pdf

Lue lisää

Ei siitä 40 cm raosta sinänsä mitään maagista haittaa tule. Kilpailtaessa saadaan rulla poistamalla lisää pinta-alaa sekä alas että ylös ja ehkä vielä tärkeämpänä purjeiden vaihto nopeutuu huomattavasti kun voi käyttää molempia nostimia ja uria.

Lentokoneen siivessä (ja kölissä) tiivis yhteys runkoon on tosiaan elintärkeä, koska runko "peilaa" siiven ja parantaa merkittävästi sen "tehokkuutta". Purjeessa ero ei ole lainkaan niin selvä, jos sitä edes on pelkän raon takia. Tähän on monta syytä. Tuuli kannen tasolla on huomattavasti kevyempi kuin korkeammalla, toisin kuin siivessä. "Tehokkuus" on oleellinen vain lähellä luovikulmia, jolloin vene on kallistuneena, mikä yhdessä ruffin kanssa sulkee raon tehokkaasti.

Itse kilpailin viime kauden kannen päällä olevalla rullalla ja tämän ilman rullaa. Rullan poisjätöllä fokan koko kasvoi 7%. Kyllä nopeus on hiukan parantunut (enintään pari prosenttia), mutta samassa yhteydessä on myös köliprofiili parantunut merkittävästi, otettu inhaulerit käyttöön, fokassa on kunnon latat rullalattojen sijaan, isopurje on vaihtunut jne. Tuon foka osuus tuskin on noista suurin.

Tosin ei tuolla rullafokallakaan ollut 40 cm rakoa kuin rullan kohdalla. Aika nopeasti fokan alareuna tulee siitä alemman kaidevaijerin alapuolelle (eli alle 30 cm korkeudelle) ja skuuttikulma on jo niin alhaalla kuin mahdollista (selvästi alempana kuin nykyinen, joka on tarkoitettu inhaulattavaksi ruffin päälle).

3+8 kirjoitti:

Pelkkä muotioikku.. Kysy keltä tahansa asiantuntijalta. En löytänyt hyvää kuvaa purjeen paineenkeskittymästä, mutta se on keulapurjeen yläosa mikä vie venettä. esim http://www.doylesails.com/onedesign/star/images/starwindard.jpg
Hyvissä matkapursissa genoa ei kauho vettä jos aallot lyö kannen päälle..
Arcona on virossa tehty ruotsin lada.
Niitä ei kannata sekoittaa oikeasti hyviin ruotsalaisiin matkapursiin.

Lue lisää

Huomattavan pitkäikäinen muotioikku, ollut muodissa jo kymmeniä vuosia. Larsson & Eliassonissa on kyllä aika hyviä kuvia purjeen painejakaumasta. Niiden mukaan n. 40 % etupurjeen alaliikistä halssikulmasta lähtien pitäisi saada lähelle kantta, skuutikulman kanssa ei ole enää niin tarkkaa. Ja niinhän purjeentekijät purjeensa tekevät. Toi Doylen kuva taas ei kertonut aiheesta vähääkään.

Joakim_ kirjoitti:

Ei siitä 40 cm raosta sinänsä mitään maagista haittaa tule. Kilpailtaessa saadaan rulla poistamalla lisää pinta-alaa sekä alas että ylös ja ehkä vielä tärkeämpänä purjeiden vaihto nopeutuu huomattavasti kun voi käyttää molempia nostimia ja uria.

Lentokoneen siivessä (ja kölissä) tiivis yhteys runkoon on tosiaan elintärkeä, koska runko "peilaa" siiven ja parantaa merkittävästi sen "tehokkuutta". Purjeessa ero ei ole lainkaan niin selvä, jos sitä edes on pelkän raon takia. Tähän on monta syytä. Tuuli kannen tasolla on huomattavasti kevyempi kuin korkeammalla, toisin kuin siivessä. "Tehokkuus" on oleellinen vain lähellä luovikulmia, jolloin vene on kallistuneena, mikä yhdessä ruffin kanssa sulkee raon tehokkaasti.

Itse kilpailin viime kauden kannen päällä olevalla rullalla ja tämän ilman rullaa. Rullan poisjätöllä fokan koko kasvoi 7%. Kyllä nopeus on hiukan parantunut (enintään pari prosenttia), mutta samassa yhteydessä on myös köliprofiili parantunut merkittävästi, otettu inhaulerit käyttöön, fokassa on kunnon latat rullalattojen sijaan, isopurje on vaihtunut jne. Tuon foka osuus tuskin on noista suurin.

Tosin ei tuolla rullafokallakaan ollut 40 cm rakoa kuin rullan kohdalla. Aika nopeasti fokan alareuna tulee siitä alemman kaidevaijerin alapuolelle (eli alle 30 cm korkeudelle) ja skuuttikulma on jo niin alhaalla kuin mahdollista (selvästi alempana kuin nykyinen, joka on tarkoitettu inhaulattavaksi ruffin päälle).

Lue lisää

"Rullan poisjätöllä fokan koko kasvoi 7%"

Miksi genoavenettä fokalla purjehdit???

http://www.yachtworld.fi/core/listing/photoGallery.jsp?ro=1&slim=quicknull&r=2295341&checked_boats=2295341&rs=yachtworld.com&boat_id=2295341&back=/core/boats/2005/Bavaria-35-Match-2295341/Israel&boat_id=2295341

Eihän tietenkään fokankokoisesta purjeesta saada niin isoja muutosta aikaan kuin genoasta.

Tyypillinen matkapurren genoa on sen 40cm kannesta irti koko alaliikin matkan. Jos nuo onnettomat laittaisivat irtopurjeet ja liikit kinni kanteen, kyseessä olisi täysin eri vene purjehdusominaisuuksiltaan.

Ketjun aloittaja pyysi kokemuksia Omega 36:sta ja Sirena 38:sta perhekäytössä. Tästä aihepiiristä keskustelu on mielestäni harhautunut melkoisesti käsittelemään kilpapursien ominaisuuksia.

Oma mielipiteeni on, että molemmat venetyypit ovat hyviä vaihtoehtoja nelihenkiselle perheelle. Edellytyksenä on tietysti, että vene on hyvässä kunnossa. Omega on mielestäni suurempien tilojensa ja modernimman runkonsa vuoksi näistä kahdesta se parempi vaihtoehto.

Ja toisin kuin täällä on väitetty, niin Omegan riki on toimiva konstruktio. Se pitää kuitenkin osata trimmata oikein! Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään rakettitiede.

Junde kirjoitti:

Ketjun aloittaja pyysi kokemuksia Omega 36:sta ja Sirena 38:sta perhekäytössä. Tästä aihepiiristä keskustelu on mielestäni harhautunut melkoisesti käsittelemään kilpapursien ominaisuuksia.

Oma mielipiteeni on, että molemmat venetyypit ovat hyviä vaihtoehtoja nelihenkiselle perheelle. Edellytyksenä on tietysti, että vene on hyvässä kunnossa. Omega on mielestäni suurempien tilojensa ja modernimman runkonsa vuoksi näistä kahdesta se parempi vaihtoehto.

Ja toisin kuin täällä on väitetty, niin Omegan riki on toimiva konstruktio. Se pitää kuitenkin osata trimmata oikein! Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään rakettitiede.

Lue lisää

"Ja toisin kuin täällä on väitetty, niin Omegan riki on toimiva konstruktio. Se pitää kuitenkin osata trimmata oikein!"

Yhdyn edellisen kirjoittajan tietoon siitä että Omega 36 vaatii toiset saalingit. Muistini mukaan sellaiset löytyy mm. Scalare nimisestä Omega 36:sta, joka kisaili jonkin verran 2000 luvun alussa. Googlaa ja kysy omistajalta.

faktat kunniaan kirjoitti:

"Ja toisin kuin täällä on väitetty, niin Omegan riki on toimiva konstruktio. Se pitää kuitenkin osata trimmata oikein!"

Yhdyn edellisen kirjoittajan tietoon siitä että Omega 36 vaatii toiset saalingit. Muistini mukaan sellaiset löytyy mm. Scalare nimisestä Omega 36:sta, joka kisaili jonkin verran 2000 luvun alussa. Googlaa ja kysy omistajalta.

Lue lisää

Sailguiden mukaan niitä on valmistettu n. 200 kpl ja käytettykin monilla merillä. Missäköhän nuo ovat tikut ovat tulleet alas?

http://www.scanboat.com/uk/BoatSaleList.asp?strSource=UserBrokerList.asp&noChrome=no&Currency=2&ModelName=Omega 36

Tyytyväinen Omega 36 omistaja Alaskassa:

http://www.sailnet.com/boatchk/showproduct.php?product=1344&cat=451&title=omega-36

mutu.. kirjoitti:

Sailguiden mukaan niitä on valmistettu n. 200 kpl ja käytettykin monilla merillä. Missäköhän nuo ovat tikut ovat tulleet alas?

http://www.scanboat.com/uk/BoatSaleList.asp?strSource=UserBrokerList.asp&noChrome=no&Currency=2&ModelName=Omega 36

Tyytyväinen Omega 36 omistaja Alaskassa:

http://www.sailnet.com/boatchk/showproduct.php?product=1344&cat=451&title=omega-36

Lue lisää

Tuon veneen saalingit ovat ongelmakohta, kaverillekkin vaihdettiin paremmat:

http://www.nettivene.com/purjevene/omega/428549

"Vaihdettu vahvemmat saalingit, potkuriakselin vannasputken tuenta parannettu...."

näin on... kirjoitti:

Tuon veneen saalingit ovat ongelmakohta, kaverillekkin vaihdettiin paremmat:

http://www.nettivene.com/purjevene/omega/428549

"Vaihdettu vahvemmat saalingit, potkuriakselin vannasputken tuenta parannettu...."

Lue lisää

Jos kaverillesi laitettiin tukevammat saalingit niin todistaako se jotain vaikka kaverillasi olisi? Missä ne alastulleet tikut?

mutu.. kirjoitti:

Sailguiden mukaan niitä on valmistettu n. 200 kpl ja käytettykin monilla merillä. Missäköhän nuo ovat tikut ovat tulleet alas?

http://www.scanboat.com/uk/BoatSaleList.asp?strSource=UserBrokerList.asp&noChrome=no&Currency=2&ModelName=Omega 36

Tyytyväinen Omega 36 omistaja Alaskassa:

http://www.sailnet.com/boatchk/showproduct.php?product=1344&cat=451&title=omega-36

Lue lisää

Omega kolmekuutosessa tuo masto on tunnettu ongelmakohta. Alkuperäinen oli yhdellä saalingilla, jolloin keppi tulee alas vasta-aaltoon ajettessa.

Suuressa osassa se lienee korjattu, sitten on muutama vene vielä jäljellä, joilla ei ole purjehdittu yli kympin tuulessa. Tässä Ranskalainen esimerkki.

http://www.yachtclubgranville.com/bibliotheque/image/01-06-2008 09-33-08.jpg

Baltic rig kirjoitti:

Omega kolmekuutosessa tuo masto on tunnettu ongelmakohta. Alkuperäinen oli yhdellä saalingilla, jolloin keppi tulee alas vasta-aaltoon ajettessa.

Suuressa osassa se lienee korjattu, sitten on muutama vene vielä jäljellä, joilla ei ole purjehdittu yli kympin tuulessa. Tässä Ranskalainen esimerkki.

http://www.yachtclubgranville.com/bibliotheque/image/01-06-2008 09-33-08.jpg

Lue lisää

sanot että Ron Hollandin suunnittelemalla veneellä ei purjehdittu yli kympin tuulessa.................... : )

tavall. tuuli kirjoitti:

sanot että Ron Hollandin suunnittelemalla veneellä ei purjehdittu yli kympin tuulessa.................... : )

Tuossa on yksi vene, jossa alkuperäinen masto lienee pysynyt pystyssä.

http://www.nettivene.com/purjevene/omega/391122

"Ei kilpailtu..."

Ilmankos. Kuvasta kyllä näkee miksi ko. masto on herkkä tulemaan alas. Nykyään kepit on tuplasaalingilla jo 29 jalkaisissakin.

Mutta ei tuo liene kovin kallis korjata...turhaa tässä on kiukutella. Samoin ala-arvoinen vannasputken laminointi lienee helppo ja halpa korjata. Kölitukitkin voi laminoida tukevammiksi jne.

Tai sitten vaan jättää vain tämä surkea tekele väliin ;)

Baltic rig kirjoitti:

Omega kolmekuutosessa tuo masto on tunnettu ongelmakohta. Alkuperäinen oli yhdellä saalingilla, jolloin keppi tulee alas vasta-aaltoon ajettessa.

Suuressa osassa se lienee korjattu, sitten on muutama vene vielä jäljellä, joilla ei ole purjehdittu yli kympin tuulessa. Tässä Ranskalainen esimerkki.

http://www.yachtclubgranville.com/bibliotheque/image/01-06-2008 09-33-08.jpg

Lue lisää

Venettä valmistettiin sailguiden mukaan vuosina 1985 - 1991 ja jääräpäisesti liian heikoilla saalingeilla kaikkien tuotantovuosiensa ajan kaverisi mukaan / ei kokeiltu yli kympin tuulissa / hehe

mutu.. kirjoitti:

Sailguiden mukaan niitä on valmistettu n. 200 kpl ja käytettykin monilla merillä. Missäköhän nuo ovat tikut ovat tulleet alas?

http://www.scanboat.com/uk/BoatSaleList.asp?strSource=UserBrokerList.asp&noChrome=no&Currency=2&ModelName=Omega 36

Tyytyväinen Omega 36 omistaja Alaskassa:

http://www.sailnet.com/boatchk/showproduct.php?product=1344&cat=451&title=omega-36

Lue lisää

"Tyytyväinen Omega 36 omistaja Alaskassa:...."

Totta, mutta vasta kun vaihdettiin masto tuplasaalinkiseen.

http://www.dalefalk.com/Boats/Cirrus/8283163_rWzGTk#!i=896723409&k=8NcQG

muahahhah kirjoitti:

"Tyytyväinen Omega 36 omistaja Alaskassa:...."

Totta, mutta vasta kun vaihdettiin masto tuplasaalinkiseen.

http://www.dalefalk.com/Boats/Cirrus/8283163_rWzGTk#!i=896723409&k=8NcQG

Lue lisää

Tuskinpa kuitenkaan vaihdettiin masto. Saalinkien lisääminen lieneekin pikkujuttu.
Pari kerrosta lisää lasikuitumattoa vannasputken ympärille ja vaikka kölitukkeihinkin ei maksa juuri mitään muuta kuin ihan vähän omaa aikaa.

15+4= kirjoitti:

Tuskinpa kuitenkaan vaihdettiin masto. Saalinkien lisääminen lieneekin pikkujuttu.
Pari kerrosta lisää lasikuitumattoa vannasputken ympärille ja vaikka kölitukkeihinkin ei maksa juuri mitään muuta kuin ihan vähän omaa aikaa.

Lue lisää

Jollakin 10 000 saattaa onnistua (ilman kuittia siis). Jos tekee itse niin säästää varmaan tonnin pari.

Ron Holland kirjoitti:

Tuossa on yksi vene, jossa alkuperäinen masto lienee pysynyt pystyssä.

http://www.nettivene.com/purjevene/omega/391122

"Ei kilpailtu..."

Ilmankos. Kuvasta kyllä näkee miksi ko. masto on herkkä tulemaan alas. Nykyään kepit on tuplasaalingilla jo 29 jalkaisissakin.

Mutta ei tuo liene kovin kallis korjata...turhaa tässä on kiukutella. Samoin ala-arvoinen vannasputken laminointi lienee helppo ja halpa korjata. Kölitukitkin voi laminoida tukevammiksi jne.

Tai sitten vaan jättää vain tämä surkea tekele väliin ;)

Lue lisää

Tuossakin on yksi jo myyty joka on kestänyt Atlantilla eikä mainita mistään vahvistuksista alkuperäisiin rakenteisiin:

http://www.yachtworld.com/core/listing/boatMergedDetails.jsp?boat_id=2156997&checked_boats=2156997&ybw=&units=Feet&access=Public&listing_id=8264&url=&imc=pg-fs

kalliiksi tulee+ kirjoitti:

Jollakin 10 000 saattaa onnistua (ilman kuittia siis). Jos tekee itse niin säästää varmaan tonnin pari.

Mikäs siinä maksaa 10 000? Ylemmän saalinkiparin hinta kiinnikeineen paljonko? Alkuperäisten vanttienkin pituus näyttäis riittävän sellaisenaan:

http://www.dalefalk.com/Boats/Cirrus/8283163_rWzGTk#!i=851470908&k=pqcS7

Purkki hartsia, lasikuitumattoa, ilmausaustela, topcoatia ja asetonia maksaa yhteensä alle satasen.

15+14= kirjoitti:

Mikäs siinä maksaa 10 000? Ylemmän saalinkiparin hinta kiinnikeineen paljonko? Alkuperäisten vanttienkin pituus näyttäis riittävän sellaisenaan:

http://www.dalefalk.com/Boats/Cirrus/8283163_rWzGTk#!i=851470908&k=pqcS7

Purkki hartsia, lasikuitumattoa, ilmausaustela, topcoatia ja asetonia maksaa yhteensä alle satasen.

Lue lisää

Mukava sitä on amatöörien alkaa korjailemaan rakennevikoja. Kuulostaa todella houkuttelevalta.

.... kirjoitti:

Mukava sitä on amatöörien alkaa korjailemaan rakennevikoja. Kuulostaa todella houkuttelevalta.

sanoo mistään tietämätön : )

15+14= kirjoitti:

Mikäs siinä maksaa 10 000? Ylemmän saalinkiparin hinta kiinnikeineen paljonko? Alkuperäisten vanttienkin pituus näyttäis riittävän sellaisenaan:

http://www.dalefalk.com/Boats/Cirrus/8283163_rWzGTk#!i=851470908&k=pqcS7

Purkki hartsia, lasikuitumattoa, ilmausaustela, topcoatia ja asetonia maksaa yhteensä alle satasen.

Lue lisää

Pitäisikö tähän vielä lisätä "siskon mies" ja kori keppanaa.

mutu.. kirjoitti:

Sailguiden mukaan niitä on valmistettu n. 200 kpl ja käytettykin monilla merillä. Missäköhän nuo ovat tikut ovat tulleet alas?

http://www.scanboat.com/uk/BoatSaleList.asp?strSource=UserBrokerList.asp&noChrome=no&Currency=2&ModelName=Omega 36

Tyytyväinen Omega 36 omistaja Alaskassa:

http://www.sailnet.com/boatchk/showproduct.php?product=1344&cat=451&title=omega-36

Lue lisää

Johtuuko se maston katkeaminen siitä, että masto on liian pitkä ja ohut yksille saalingeille? Kun katsoo esim Albin Stratusta, jossa on 15,4m masto yksillä saalingeilla niin onko tuossa mahdollisesti samanalinen ongelma? Joo...kaikki saa revittämällä rikki...tiedetään. :D Kuvista päätellen Stratuksen masto on astetta paksumpaa tavaraa.....

Meillä oli sama tilanne viime syksynä, katselimme mitä erilaisimpia veneitä lähinnä matkapurjehdukseen ja ns kesämökin korvikkeeksi, mutta kuitenkin purjehtivia sellaisia. Samat vaatimukset, kaksi aikuista kaksi varhaisteiniä. Purjehtijoina olemme hyvin kokoneita, siis vuosikymmeniä ja eri vesialueita, hieman on jo näkemystä mitä haluaa ja mikä todella toimii.
Budjetti oli löysä, kuitenkin max 100-120 keur, siis valinnanvaraa oli kyllä.
Aluksi koko meilläkin oli tuo 35-36 jalkaa, ja hinnat se mukaisia. Sitten törmäsimme juuri sopivaan Targaan, ja totesimme, että tässä on kaikki mitä tarvitaan (tosin säilytystilaa olisimme kaivanneet hieman lisää), kuten myös vesilinjaa, mutta kun mietimme hinta/laatua ja meidän käyttöä niin parempaa diiliä saa hakea. Tarkoituksena on kunnostaa/uudistaa (mitä vielä ei ole tehty) mahdollisimman hyvin, vieläpä omaan makuun. Veneellä on hieman "pappaimago", mutta jos ikää jo niin ei se haittaa, meille vene on paljon muutakin imago- tai näyttöesine.
Ainoa kysymysmerkkin on, miten Targa 96 purjehtii sitten loppujen lopuksi, tästä on vielä liian vähän kokemusta, että voisimme jotain sanoa - aika näyttää.

ps käyn kisaamassa eri vehkeillä, voin vannoa, että en istu Targassa "laidalla" :D

Hinnoista vielä. 96:sen saa kohtuu hinnalla ja vaikka siihen laittaisi 10 keur uudistamiseen niin ollaan vielä 50 keur hinnoissa...

Targatanga kirjoitti:

Meillä oli sama tilanne viime syksynä, katselimme mitä erilaisimpia veneitä lähinnä matkapurjehdukseen ja ns kesämökin korvikkeeksi, mutta kuitenkin purjehtivia sellaisia. Samat vaatimukset, kaksi aikuista kaksi varhaisteiniä. Purjehtijoina olemme hyvin kokoneita, siis vuosikymmeniä ja eri vesialueita, hieman on jo näkemystä mitä haluaa ja mikä todella toimii.
Budjetti oli löysä, kuitenkin max 100-120 keur, siis valinnanvaraa oli kyllä.
Aluksi koko meilläkin oli tuo 35-36 jalkaa, ja hinnat se mukaisia. Sitten törmäsimme juuri sopivaan Targaan, ja totesimme, että tässä on kaikki mitä tarvitaan (tosin säilytystilaa olisimme kaivanneet hieman lisää), kuten myös vesilinjaa, mutta kun mietimme hinta/laatua ja meidän käyttöä niin parempaa diiliä saa hakea. Tarkoituksena on kunnostaa/uudistaa (mitä vielä ei ole tehty) mahdollisimman hyvin, vieläpä omaan makuun. Veneellä on hieman "pappaimago", mutta jos ikää jo niin ei se haittaa, meille vene on paljon muutakin imago- tai näyttöesine.
Ainoa kysymysmerkkin on, miten Targa 96 purjehtii sitten loppujen lopuksi, tästä on vielä liian vähän kokemusta, että voisimme jotain sanoa - aika näyttää.

ps käyn kisaamassa eri vehkeillä, voin vannoa, että en istu Targassa "laidalla" :D

Lue lisää

Väittäisin myös että 96 on asuttavuudeltaan hinta-laatu suhteeltaan parhaita. Lisäksi mitä olen kuullut niin se myös purjehtii kohtalaisen hyvin. Hyvin hoidetun yksilön kun löytäisi niin siitä olisi venettä hyvinkin pitkäksi aikaa. Mitkä ovat omat tähänastiset ajatuksesi Targan purjehtimisesta? Tekeekö mieli luovia?

H2O kirjoitti:

Väittäisin myös että 96 on asuttavuudeltaan hinta-laatu suhteeltaan parhaita. Lisäksi mitä olen kuullut niin se myös purjehtii kohtalaisen hyvin. Hyvin hoidetun yksilön kun löytäisi niin siitä olisi venettä hyvinkin pitkäksi aikaa. Mitkä ovat omat tähänastiset ajatuksesi Targan purjehtimisesta? Tekeekö mieli luovia?

Lue lisää

En oikein osaa sanoa vielä, on vasta pari viikonloppua takana ja moni juttu vielä ns ihmeteltävänä. Tässä yksilössä on esim ihan aitoa ihanaa 70-luvun "puominivel-tekniikkaa", joka on mielestäni... siis tällä yksilöllä ei mitä tod näk ole kovin paljon purjehdittu, tai sitten vaan ihmiset tyytyvät mitä ihmeellisimpiin virityksiin.
Vene on aika raskas, mutta ei ihan toivottaman tuntuinen, tosin itse pidän raskaan veneen rauhallisesta tuntumasta.
Luovimisesta. Emme ole olleet koskaan kovin innokkaita luovioita, mutta ajatuksena on ostaa tähän st-korkea uusi fokka (rullattava), jota voisi käyttää kunhan tuulee.
Voin postata lisää, kunhan jotain sanottavaa/kerrottavaa on.
Niin, ja juuri eilen mietin, että vanha vene on sitten aina vene, on näissä omat säätönsä, mutta jos on valmis (ja osaa) itse vähänkään tehdä niin näistä saa ihan hyviä, yhdestä on jo kokemusta. Mutta ei tod mitään avaimet käteen-purjehdusta ;)

H2O kirjoitti:

Väittäisin myös että 96 on asuttavuudeltaan hinta-laatu suhteeltaan parhaita. Lisäksi mitä olen kuullut niin se myös purjehtii kohtalaisen hyvin. Hyvin hoidetun yksilön kun löytäisi niin siitä olisi venettä hyvinkin pitkäksi aikaa. Mitkä ovat omat tähänastiset ajatuksesi Targan purjehtimisesta? Tekeekö mieli luovia?

Lue lisää

Jos bujetti on 50 000 euroa, kannattaa katsella veneitä ulkomailta. Pääset siten vuosikymmennelle 1990 ja saat kaikin puolin paremman purjeveneen kuin targa 96,esim:

http://www.yachtworld.fi/core/listing/boatMergedDetails.jsp?boat_id=2448682&ybw=&units=Feet¤cy=EUR&access=Public&listing_id=76210&url=

4898888887 kirjoitti:

Jos bujetti on 50 000 euroa, kannattaa katsella veneitä ulkomailta. Pääset siten vuosikymmennelle 1990 ja saat kaikin puolin paremman purjeveneen kuin targa 96,esim:

http://www.yachtworld.fi/core/listing/boatMergedDetails.jsp?boat_id=2448682&ybw=&units=Feet¤cy=EUR&access=Public&listing_id=76210&url=

Lue lisää

Pitänee täsmentää: meillä budjetti tarkoittaa sitä, että ostetaan vene, korjataan ja varustellaan se mieleiseksi = valmis käyttöön. Esim Targa 96: osto abt 35000 uudistaminen/remontti 15000.
Olen hyvin tietoinen, että mm Välimereltä saa veneitä kohtuu edullisesti, mutta monet (edulliset) ovat todella väsyneitä, olen itse nähnyt siellä paikanpäällä sekä katsellut näitä Suomeen tuotuja. Saa niistä ihan hyviä, mutta rahaa palaa jonkun verran. Eikä sen veneen ostokulut (jos kaikki laskee) sieltä Välimeren alueelta ole ihan vaatimattomat...
Edes näkemättä esimerkkivenettä laskisin heti hinnan päälle 5000 eur ostokulut ja 15000-20000 uudistamiseen/remppaan, näin varovasti arvioiden :)
Mutta onhan sitten venekin paljon uudempi ja modernimpi, tosin helposti ollaan jo 60 keur hinnoissa.

Targatanga kirjoitti:

Pitänee täsmentää: meillä budjetti tarkoittaa sitä, että ostetaan vene, korjataan ja varustellaan se mieleiseksi = valmis käyttöön. Esim Targa 96: osto abt 35000 uudistaminen/remontti 15000.
Olen hyvin tietoinen, että mm Välimereltä saa veneitä kohtuu edullisesti, mutta monet (edulliset) ovat todella väsyneitä, olen itse nähnyt siellä paikanpäällä sekä katsellut näitä Suomeen tuotuja. Saa niistä ihan hyviä, mutta rahaa palaa jonkun verran. Eikä sen veneen ostokulut (jos kaikki laskee) sieltä Välimeren alueelta ole ihan vaatimattomat...
Edes näkemättä esimerkkivenettä laskisin heti hinnan päälle 5000 eur ostokulut ja 15000-20000 uudistamiseen/remppaan, näin varovasti arvioiden :)
Mutta onhan sitten venekin paljon uudempi ja modernimpi, tosin helposti ollaan jo 60 keur hinnoissa.

Lue lisää

Etsi hyvin pidetty ja varusteltu (vuosittain päivitetty) vene jota myydään tosimielellä. Tällöin hintaero "raaskuihin" on pieni, ja voit jatkaa päivittämistä parin-kolmen tonnin panoksilla muutamana seuraavana vuotena. 15 000 euroa vaikuttaa aika huimalta panostukselta tuon hintaluokan käytettyyn, ellet nimenomaan etsi pois dumpattavaa ja korjaustarpeessa olevaa venettä. Siinä tapauksessa jos hyvän Omegan tai Sirenan saa viitenkymppiin niin se raasku pitäisi saada alle kolmenkympin jotta hommassa olisi järjen hiven :o

Targatanga kirjoitti:

Pitänee täsmentää: meillä budjetti tarkoittaa sitä, että ostetaan vene, korjataan ja varustellaan se mieleiseksi = valmis käyttöön. Esim Targa 96: osto abt 35000 uudistaminen/remontti 15000.
Olen hyvin tietoinen, että mm Välimereltä saa veneitä kohtuu edullisesti, mutta monet (edulliset) ovat todella väsyneitä, olen itse nähnyt siellä paikanpäällä sekä katsellut näitä Suomeen tuotuja. Saa niistä ihan hyviä, mutta rahaa palaa jonkun verran. Eikä sen veneen ostokulut (jos kaikki laskee) sieltä Välimeren alueelta ole ihan vaatimattomat...
Edes näkemättä esimerkkivenettä laskisin heti hinnan päälle 5000 eur ostokulut ja 15000-20000 uudistamiseen/remppaan, näin varovasti arvioiden :)
Mutta onhan sitten venekin paljon uudempi ja modernimpi, tosin helposti ollaan jo 60 keur hinnoissa.

Lue lisää

"Olen hyvin tietoinen, että mm Välimereltä saa veneitä kohtuu edullisesti, mutta monet (edulliset) ovat todella väsyneitä"

Yhtä paljon ne veneet väsyvät pohjolassa, ulkosäilytys talvella ja jatkuvat nostot ja laskut puhumattakaan karikoista rappaavat venettä pahemmin kuin välimeri.

Kunnon mälli kivelle on paljon todennäköisempi ja itämerellä kuin välimerellä ja pahin purjeventtä rappaava ilmiö.

Tuommoista 1993 venettä ei tarvitse juurikaan remontoida, vuokraveneidenkin tulee lainsäädännön takia olla purjehduskunnossa. Lämppärit saattavat puuttua, mutta webasto putkineen itse asennettuna on noin tonnin luokkaa.

Ymmärän kyllä, että ulkomaan tuonti uhkaa kotimaan myyjiä, mutta faktoille ei voi mitään. 50 000 eurolla kannattaa tuoda vaikka 35 000 euron vene suomeen, on se parempi kuitenkin mitä suomesta saa.

Tuon nettiveneessä oleva Targa 101:n hinta on, oliko alunperin 68000, aivan huuhaata.
Parikymppiä hinnasta pois, niin ollaan oikealla tasolla verratuna 96:een.

3+18 kirjoitti:

Etsi hyvin pidetty ja varusteltu (vuosittain päivitetty) vene jota myydään tosimielellä. Tällöin hintaero "raaskuihin" on pieni, ja voit jatkaa päivittämistä parin-kolmen tonnin panoksilla muutamana seuraavana vuotena. 15 000 euroa vaikuttaa aika huimalta panostukselta tuon hintaluokan käytettyyn, ellet nimenomaan etsi pois dumpattavaa ja korjaustarpeessa olevaa venettä. Siinä tapauksessa jos hyvän Omegan tai Sirenan saa viitenkymppiin niin se raasku pitäisi saada alle kolmenkympin jotta hommassa olisi järjen hiven :o

Lue lisää

Haasteena on juuri löytää tälläinen hyvin pidetty ja päivitetty, ja jos niitä on niin hinnat ovat sitten omaa luokkaansa. Olen samaa mieltä, että parin-kolmen vuoden ajan pari-kolme tonnia, ollaan jo abt 10 keur luokassa. Ja sitten on vasta uusittu purjeet, kaikki irtaimet kuluvat tarpeet, patjat ja osa sähköisistä härpättämistä (jos niitä nyt välttämättä haluaa). Sitten on toinen juttu, kun veneen pohja kunnostetaan, kyljet/kansi maalataan, teak-kansi korjataan tai vaihdetaan kone...

Tässä lienee sellainen perustavaa laatua oleva katsomusero, että missä kunnossa veneen pitää olla, että se on "hyvässä kunnossa". Taidan itse olla sitten nipottaja, ja kyllä kun katselee vaikka veneitä telakalla niin monet ovat, noh, "mielenkiintoisessa kunnossa". Mutta kukin tavallaan, eipä siinä mitään :)

btrr7458 kirjoitti:

"Olen hyvin tietoinen, että mm Välimereltä saa veneitä kohtuu edullisesti, mutta monet (edulliset) ovat todella väsyneitä"

Yhtä paljon ne veneet väsyvät pohjolassa, ulkosäilytys talvella ja jatkuvat nostot ja laskut puhumattakaan karikoista rappaavat venettä pahemmin kuin välimeri.

Kunnon mälli kivelle on paljon todennäköisempi ja itämerellä kuin välimerellä ja pahin purjeventtä rappaava ilmiö.

Tuommoista 1993 venettä ei tarvitse juurikaan remontoida, vuokraveneidenkin tulee lainsäädännön takia olla purjehduskunnossa. Lämppärit saattavat puuttua, mutta webasto putkineen itse asennettuna on noin tonnin luokkaa.

Ymmärän kyllä, että ulkomaan tuonti uhkaa kotimaan myyjiä, mutta faktoille ei voi mitään. 50 000 eurolla kannattaa tuoda vaikka 35 000 euron vene suomeen, on se parempi kuitenkin mitä suomesta saa.

Lue lisää

En ole samaa mieltä: täällä veneet ovat "järvessä", eli meillä ei ole merivettä (siis oikeaa, suolaista merivettä, joka on ongelma). Toiseksi, aurinko ei vaikuta täällä niin voimakkaasti kuin etelässä. Lisäksi - jos nyt lasikuidusta puhutaan - juuri talven pakkaset ovat hyvästä, koska rakenteet kuivuvat talven aikana. Jos talvisäilytys tehdään huolella, siitä ei ole veneelle mitään haittaa, pikemmin päinvastoin (kone huolletaan, kaikki pumput tyhjäksi, perusteellinen siivous yms yms).

Kivilleajoista sen verran, että useimmat veneet mitä olen nähnyt, on korjattu paremmiksi kuin ne alunperin (veistämön) jäljiltä ovat. Eikä kaikkia veneitä ajeta kiville, itsekin olen omistanut kaksi venettä, jotka eivät koskaan olleet kivillä, ainakaan kunnolla (rakenteiden kunnosta päätellen).

Jos olet sitä mieltä, että 20 vuotta vanha vene ei tarvitse remppaa niin... olen todellakin eri mieltä. Se, että vene on vaikka vuokravene tms katsastettu ei tarkoita sitä, että se olisi välttämättä edes säällisessä kunnossa, mutta tässä on kyse makuasioista, tietysti :)

Vaikka ostaisit Webaston mistä, et saa uutta sellaista tarvikkeineen tonnilla 39-jalkaiseen veneeseen, lähempänä kahta tonnia ollaan. Tässä on kyse myös siitä, miten haluat hankinnat arvioida ja paljonko haluat, että budjettisi ylittyy - näin äkkiä siitä halvasta veneestä tuleekin ihan eri hintainen.

Olen myös siitä eri mieltä, että ulkomaan tuonti ei uhkaa kotimaan myyjiä (en muuten ole venealalla). Ei ole juuri paljonkaan (ainakaan taloudellisesti järkevää) hakea näin halpoja veneitä kovin kaukaa, toinen juttu on esim. Pohjois-Saksan veneet ja tällöin osto/haku/siirtokulut ovat jo eri luokkaa kuin Välimereltä. Lisäksi Itämeren veneet Saksassa ovat usein hienossa kunnossa, mutteivat mitenkään erityisen halpoja.

Toinen juttu on kokonaan, kun etsitään tiettyä venemerkkiä ja mallia, usein ns laatuveneitä. Silloin kannattaa katsoa jopa jenkkilään, mutta silloin veneiden hintataso on jotain muuta kuin 50000 eur (vaikka tosin esim Floridasta Ft Lauderdalesta olisi saanut kohtuukuntoisen Swan 36sen viime syksynä abt 30000 Eur rahti verot, niin olisi se silti ollut aika edellinen).

Targatanga kirjoitti:

Haasteena on juuri löytää tälläinen hyvin pidetty ja päivitetty, ja jos niitä on niin hinnat ovat sitten omaa luokkaansa. Olen samaa mieltä, että parin-kolmen vuoden ajan pari-kolme tonnia, ollaan jo abt 10 keur luokassa. Ja sitten on vasta uusittu purjeet, kaikki irtaimet kuluvat tarpeet, patjat ja osa sähköisistä härpättämistä (jos niitä nyt välttämättä haluaa). Sitten on toinen juttu, kun veneen pohja kunnostetaan, kyljet/kansi maalataan, teak-kansi korjataan tai vaihdetaan kone...

Tässä lienee sellainen perustavaa laatua oleva katsomusero, että missä kunnossa veneen pitää olla, että se on "hyvässä kunnossa". Taidan itse olla sitten nipottaja, ja kyllä kun katselee vaikka veneitä telakalla niin monet ovat, noh, "mielenkiintoisessa kunnossa". Mutta kukin tavallaan, eipä siinä mitään :)

Lue lisää

Juuri nuo "purjeet ja patjat" - niiden kunto kertoo yleensäkin mikä myyjän näkemys on ollut veneenpidosta eikä niitä tarvitse heti uusia. Etsi hyvä yksilö hyvästä kodista!

Targatanga kirjoitti:

En ole samaa mieltä: täällä veneet ovat "järvessä", eli meillä ei ole merivettä (siis oikeaa, suolaista merivettä, joka on ongelma). Toiseksi, aurinko ei vaikuta täällä niin voimakkaasti kuin etelässä. Lisäksi - jos nyt lasikuidusta puhutaan - juuri talven pakkaset ovat hyvästä, koska rakenteet kuivuvat talven aikana. Jos talvisäilytys tehdään huolella, siitä ei ole veneelle mitään haittaa, pikemmin päinvastoin (kone huolletaan, kaikki pumput tyhjäksi, perusteellinen siivous yms yms).

Kivilleajoista sen verran, että useimmat veneet mitä olen nähnyt, on korjattu paremmiksi kuin ne alunperin (veistämön) jäljiltä ovat. Eikä kaikkia veneitä ajeta kiville, itsekin olen omistanut kaksi venettä, jotka eivät koskaan olleet kivillä, ainakaan kunnolla (rakenteiden kunnosta päätellen).

Jos olet sitä mieltä, että 20 vuotta vanha vene ei tarvitse remppaa niin... olen todellakin eri mieltä. Se, että vene on vaikka vuokravene tms katsastettu ei tarkoita sitä, että se olisi välttämättä edes säällisessä kunnossa, mutta tässä on kyse makuasioista, tietysti :)

Vaikka ostaisit Webaston mistä, et saa uutta sellaista tarvikkeineen tonnilla 39-jalkaiseen veneeseen, lähempänä kahta tonnia ollaan. Tässä on kyse myös siitä, miten haluat hankinnat arvioida ja paljonko haluat, että budjettisi ylittyy - näin äkkiä siitä halvasta veneestä tuleekin ihan eri hintainen.

Olen myös siitä eri mieltä, että ulkomaan tuonti ei uhkaa kotimaan myyjiä (en muuten ole venealalla). Ei ole juuri paljonkaan (ainakaan taloudellisesti järkevää) hakea näin halpoja veneitä kovin kaukaa, toinen juttu on esim. Pohjois-Saksan veneet ja tällöin osto/haku/siirtokulut ovat jo eri luokkaa kuin Välimereltä. Lisäksi Itämeren veneet Saksassa ovat usein hienossa kunnossa, mutteivat mitenkään erityisen halpoja.

Toinen juttu on kokonaan, kun etsitään tiettyä venemerkkiä ja mallia, usein ns laatuveneitä. Silloin kannattaa katsoa jopa jenkkilään, mutta silloin veneiden hintataso on jotain muuta kuin 50000 eur (vaikka tosin esim Floridasta Ft Lauderdalesta olisi saanut kohtuukuntoisen Swan 36sen viime syksynä abt 30000 Eur rahti verot, niin olisi se silti ollut aika edellinen).

Lue lisää

Olipa essee. Aurinko ja suolavesi eivät rasita mekaanisesti niin kovin muovia, hst terästä ja alumiinia kuin kivilleajot ja jatkuvat nostot ja laskut.

"Jos olet sitä mieltä, että 20 vuotta vanha vene ei tarvitse remppaa niin... olen todellakin eri mieltä."

Ei tarvitse ainakaan mitään 15 keuron remppaa kuten väitit. Monesta jutusta selviää epoksilla, topcoatilla, nippusiteillä ja muilla vahvisteilla. Jopa alkuperäsiet purjeet voivat olla retkikelpoisia kuten omassa veneessäni on.

"Vaikka ostaisit Webaston mistä, et saa uutta sellaista tarvikkeineen tonnilla 39-jalkaiseen veneeseen,"

At2000 riittää jos kauden ulkolämpötila yli 5.
päivä hinta on asennustarvikkeineen 1400 euroa:

http://www.captainsshop.fi/verkkokauppa/product_catalog.php?c=79

100 eurolla saa putket ja suuttmiet, että noin tonnilla löytyy. Tarjouksesta saa vieläkin halvemmalla.

Targatanga kirjoitti:

En ole samaa mieltä: täällä veneet ovat "järvessä", eli meillä ei ole merivettä (siis oikeaa, suolaista merivettä, joka on ongelma). Toiseksi, aurinko ei vaikuta täällä niin voimakkaasti kuin etelässä. Lisäksi - jos nyt lasikuidusta puhutaan - juuri talven pakkaset ovat hyvästä, koska rakenteet kuivuvat talven aikana. Jos talvisäilytys tehdään huolella, siitä ei ole veneelle mitään haittaa, pikemmin päinvastoin (kone huolletaan, kaikki pumput tyhjäksi, perusteellinen siivous yms yms).

Kivilleajoista sen verran, että useimmat veneet mitä olen nähnyt, on korjattu paremmiksi kuin ne alunperin (veistämön) jäljiltä ovat. Eikä kaikkia veneitä ajeta kiville, itsekin olen omistanut kaksi venettä, jotka eivät koskaan olleet kivillä, ainakaan kunnolla (rakenteiden kunnosta päätellen).

Jos olet sitä mieltä, että 20 vuotta vanha vene ei tarvitse remppaa niin... olen todellakin eri mieltä. Se, että vene on vaikka vuokravene tms katsastettu ei tarkoita sitä, että se olisi välttämättä edes säällisessä kunnossa, mutta tässä on kyse makuasioista, tietysti :)

Vaikka ostaisit Webaston mistä, et saa uutta sellaista tarvikkeineen tonnilla 39-jalkaiseen veneeseen, lähempänä kahta tonnia ollaan. Tässä on kyse myös siitä, miten haluat hankinnat arvioida ja paljonko haluat, että budjettisi ylittyy - näin äkkiä siitä halvasta veneestä tuleekin ihan eri hintainen.

Olen myös siitä eri mieltä, että ulkomaan tuonti ei uhkaa kotimaan myyjiä (en muuten ole venealalla). Ei ole juuri paljonkaan (ainakaan taloudellisesti järkevää) hakea näin halpoja veneitä kovin kaukaa, toinen juttu on esim. Pohjois-Saksan veneet ja tällöin osto/haku/siirtokulut ovat jo eri luokkaa kuin Välimereltä. Lisäksi Itämeren veneet Saksassa ovat usein hienossa kunnossa, mutteivat mitenkään erityisen halpoja.

Toinen juttu on kokonaan, kun etsitään tiettyä venemerkkiä ja mallia, usein ns laatuveneitä. Silloin kannattaa katsoa jopa jenkkilään, mutta silloin veneiden hintataso on jotain muuta kuin 50000 eur (vaikka tosin esim Floridasta Ft Lauderdalesta olisi saanut kohtuukuntoisen Swan 36sen viime syksynä abt 30000 Eur rahti verot, niin olisi se silti ollut aika edellinen).

Lue lisää

Ootko muuten kullut legendaa 1980 luvulta, jossa targa 96 halkesi kahtia itämerellä. Kunnon veneiden rungot laminoidaan yhtenä kappaleena ei kahdesta kuten muinoin oli tapana.

Ihan vaan pistin tämä tiedoksi sun välimerenpaattien dissaamiselle, että lopeta ajoissa.

654356347 kirjoitti:

Ootko muuten kullut legendaa 1980 luvulta, jossa targa 96 halkesi kahtia itämerellä. Kunnon veneiden rungot laminoidaan yhtenä kappaleena ei kahdesta kuten muinoin oli tapana.

Ihan vaan pistin tämä tiedoksi sun välimerenpaattien dissaamiselle, että lopeta ajoissa.

Lue lisää

Liittyy tähän tositarinaan:

http://ptm2.cc.utu.fi/~targa/tarinat/gavle.shtml

Ville epäili isojen aaltojen välissä tapahtunutta pohjakosketusta - rungon puoliskot pysyivät kuitenkin yhdessä. On taidettu parin ensimmäisen vuoden jälkeen Targojen rungon laminointia, kuten myös kantta vahvistaa.

ii76777 kirjoitti:

Olipa essee. Aurinko ja suolavesi eivät rasita mekaanisesti niin kovin muovia, hst terästä ja alumiinia kuin kivilleajot ja jatkuvat nostot ja laskut.

"Jos olet sitä mieltä, että 20 vuotta vanha vene ei tarvitse remppaa niin... olen todellakin eri mieltä."

Ei tarvitse ainakaan mitään 15 keuron remppaa kuten väitit. Monesta jutusta selviää epoksilla, topcoatilla, nippusiteillä ja muilla vahvisteilla. Jopa alkuperäsiet purjeet voivat olla retkikelpoisia kuten omassa veneessäni on.

"Vaikka ostaisit Webaston mistä, et saa uutta sellaista tarvikkeineen tonnilla 39-jalkaiseen veneeseen,"

At2000 riittää jos kauden ulkolämpötila yli 5.
päivä hinta on asennustarvikkeineen 1400 euroa:

http://www.captainsshop.fi/verkkokauppa/product_catalog.php?c=79

100 eurolla saa putket ja suuttmiet, että noin tonnilla löytyy. Tarjouksesta saa vieläkin halvemmalla.

Lue lisää

Sulla tuskin on omakohtaista kokemusta auringon, lämmön ja suolaveden vaikutuksesta. Lasikuitua ne vain haalistavat, mutta kaikki muu niistä näkyvästi ja tuntuvasti kärsii. Kun nyt sen muovinkin mainitsit, niin mikään kestomuovi ei Välimerellä kestä. Ne joko hapertuvat, tai muuttuvat kärpäspaperiksi. Ja minä olen tätä nähnyt 70-luvulta lähtien. Pakastimessa auringolta suojattuna kestää kaikki materiaalit paremmin. Enemmän rasittaa pysyvä vedessä liottaminenkin kuin nostot ja laskut.

kokemusta? kirjoitti:

Sulla tuskin on omakohtaista kokemusta auringon, lämmön ja suolaveden vaikutuksesta. Lasikuitua ne vain haalistavat, mutta kaikki muu niistä näkyvästi ja tuntuvasti kärsii. Kun nyt sen muovinkin mainitsit, niin mikään kestomuovi ei Välimerellä kestä. Ne joko hapertuvat, tai muuttuvat kärpäspaperiksi. Ja minä olen tätä nähnyt 70-luvulta lähtien. Pakastimessa auringolta suojattuna kestää kaikki materiaalit paremmin. Enemmän rasittaa pysyvä vedessä liottaminenkin kuin nostot ja laskut.

Lue lisää

Etpä ole kuullut esim uv säteilyltä suojaavista vahoista ja pinnotteista. Ovatten sitten kehittyneet 1970 luvusta. Kyllä suomessakin 1970 luvun sinirunkoinen vene on kyljistää jo täysin harmaa, jos ei ole maalattu.

v65748 kirjoitti:

Etpä ole kuullut esim uv säteilyltä suojaavista vahoista ja pinnotteista. Ovatten sitten kehittyneet 1970 luvusta. Kyllä suomessakin 1970 luvun sinirunkoinen vene on kyljistää jo täysin harmaa, jos ei ole maalattu.

Lue lisää

Kokemus ei jäänyt sinne 70-luvulle. Sitä on siitä lähtien. Ihmeaineita ei ole markkinoille tullut.

ii76777 kirjoitti:

Olipa essee. Aurinko ja suolavesi eivät rasita mekaanisesti niin kovin muovia, hst terästä ja alumiinia kuin kivilleajot ja jatkuvat nostot ja laskut.

"Jos olet sitä mieltä, että 20 vuotta vanha vene ei tarvitse remppaa niin... olen todellakin eri mieltä."

Ei tarvitse ainakaan mitään 15 keuron remppaa kuten väitit. Monesta jutusta selviää epoksilla, topcoatilla, nippusiteillä ja muilla vahvisteilla. Jopa alkuperäsiet purjeet voivat olla retkikelpoisia kuten omassa veneessäni on.

"Vaikka ostaisit Webaston mistä, et saa uutta sellaista tarvikkeineen tonnilla 39-jalkaiseen veneeseen,"

At2000 riittää jos kauden ulkolämpötila yli 5.
päivä hinta on asennustarvikkeineen 1400 euroa:

http://www.captainsshop.fi/verkkokauppa/product_catalog.php?c=79

100 eurolla saa putket ja suuttmiet, että noin tonnilla löytyy. Tarjouksesta saa vieläkin halvemmalla.

Lue lisää

Joskus tulee kirjoitettua.

Nämä ovat mielipidejuttua, missä kunnossa oman veneensä haluaa pitää, eikä ikä tietysti kerro kaikkea. Vähän purjehditut purjeet voivat olla ihan hyvät vielä 20 vuoden jälkeen, tosin en usko sitä esim ex-charterveneen osalta. Jossain vaiheessa ne on kuitenkin pakko uusia ja silloin joutuu hankkimaan purjeet ihan rahalla, 39-jalkaiseen ne maksavat jo jonkun verran. Samaten AT2000 on aika pieni tuon kokoluokan veneeseen, mutta kai sillä juuri pärjää, jos seilaa vaikka vain heinäkuussa niin ei tarvitse käytännössä lämppäriä lainkaan, edes Suomessa.

Sitten tähän meriveden ja auringon vaikutukseen vs veneen nostot yms. Tässä vain olet yksinkertaisesti väärässä, mutta jos näin tahdot itse uskoa, niin siitä vain. Älä kuitekinkaan väitä tätä asiaa faktana täällä.

Tiivistäen: jos vene on halpa, siihen on joku - usein perusteltu - syy. Se on totta, että näitä halpoja veneitä löytyy (jopa ihan kotimaasta), mutta kunto on usein hinnan mukaan. Tosin näinä aikoina on myynnissä myös veneitä, jotka on vaan pakko myydä ja silloin voi tehdä hyvät kaupat, jos sitä rahaa itsellä on (nämä veneet tosin ovat yleensä hieman kalliimmissa hintaluokissa).

654356347 kirjoitti:

Ootko muuten kullut legendaa 1980 luvulta, jossa targa 96 halkesi kahtia itämerellä. Kunnon veneiden rungot laminoidaan yhtenä kappaleena ei kahdesta kuten muinoin oli tapana.

Ihan vaan pistin tämä tiedoksi sun välimerenpaattien dissaamiselle, että lopeta ajoissa.

Lue lisää

Olen kyllä kuullut legendan, ja se on juuri legenda.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Legenda

Muistan lukeneeni muuten kyseisen Säpin Seudun Purjehtijoiden Gävlen eskaaderijutun Vene-lehdestä (muistaakseni vuonna 1981 tai 1982), lehti tuli siihen aikoihin minulle, ei tosin enää tule.

Jos olet sitä mieltä, että esittämällä faktoja dissaan jotain, niin siitä vaan. En vain pidä siitä, että täällä heitelllään "faktoina" juttuja "hae hyvä ja edullinen vene Välimereltä", tai voihan hakeakin tieysti, mutta kun hyvää ei saa halvalla. Tai jos vene on edullinen, sen laittamiseen ja kunnostamiseen menee kasa rahaa, tosin se silti voi olla edullisempi kuin täältä ostettu, mutta ei mikään sikahalpa...

Targatanga kirjoitti:

En oikein osaa sanoa vielä, on vasta pari viikonloppua takana ja moni juttu vielä ns ihmeteltävänä. Tässä yksilössä on esim ihan aitoa ihanaa 70-luvun "puominivel-tekniikkaa", joka on mielestäni... siis tällä yksilöllä ei mitä tod näk ole kovin paljon purjehdittu, tai sitten vaan ihmiset tyytyvät mitä ihmeellisimpiin virityksiin.
Vene on aika raskas, mutta ei ihan toivottaman tuntuinen, tosin itse pidän raskaan veneen rauhallisesta tuntumasta.
Luovimisesta. Emme ole olleet koskaan kovin innokkaita luovioita, mutta ajatuksena on ostaa tähän st-korkea uusi fokka (rullattava), jota voisi käyttää kunhan tuulee.
Voin postata lisää, kunhan jotain sanottavaa/kerrottavaa on.
Niin, ja juuri eilen mietin, että vanha vene on sitten aina vene, on näissä omat säätönsä, mutta jos on valmis (ja osaa) itse vähänkään tehdä niin näistä saa ihan hyviä, yhdestä on jo kokemusta. Mutta ei tod mitään avaimet käteen-purjehdusta ;)

Lue lisää

Juhannuksia sinne Targalle päin! Tuli tuossa mieleen, että oliko teillä ajatuksen missään vaiheessa Lohi 34? Ehkä astetta suurempi ja selkeästi painavampi vene. Muutamia näyttää olevan parhaillaan myytävänä... Ei ehkä huono sekään, mikäli ajattelee asioista samallalailla kuin Targa 96 ostajat??

H2O kirjoitti:

Juhannuksia sinne Targalle päin! Tuli tuossa mieleen, että oliko teillä ajatuksen missään vaiheessa Lohi 34? Ehkä astetta suurempi ja selkeästi painavampi vene. Muutamia näyttää olevan parhaillaan myytävänä... Ei ehkä huono sekään, mikäli ajattelee asioista samallalailla kuin Targa 96 ostajat??

Lue lisää

Speksit näyttää vaihtuvat matkaveneen suuntaan.

Samaan hintaluokkaan alkaisi löytymään Ruotsista erittäin laadukkaita vanhempia matkapursia.Esim. Najad, Aphrodite, Sweden Yachts 34... Kannattaa pitää silmät avoinna siihenkin suuntaan. Esimerkiksi tässä pari.

http://www.batagent.se/1323 - Najad 34

http://www.batagent.se/1349 - Sweden Yachts C34

hanki kokemusta kirjoitti:

Kokemus ei jäänyt sinne 70-luvulle. Sitä on siitä lähtien. Ihmeaineita ei ole markkinoille tullut.

hanki itse ja mene katsomaan veneitä välimerelle. Ovat paremmassa kunnosa kuin suomalaiset.

Targatanga kirjoitti:

Joskus tulee kirjoitettua.

Nämä ovat mielipidejuttua, missä kunnossa oman veneensä haluaa pitää, eikä ikä tietysti kerro kaikkea. Vähän purjehditut purjeet voivat olla ihan hyvät vielä 20 vuoden jälkeen, tosin en usko sitä esim ex-charterveneen osalta. Jossain vaiheessa ne on kuitenkin pakko uusia ja silloin joutuu hankkimaan purjeet ihan rahalla, 39-jalkaiseen ne maksavat jo jonkun verran. Samaten AT2000 on aika pieni tuon kokoluokan veneeseen, mutta kai sillä juuri pärjää, jos seilaa vaikka vain heinäkuussa niin ei tarvitse käytännössä lämppäriä lainkaan, edes Suomessa.

Sitten tähän meriveden ja auringon vaikutukseen vs veneen nostot yms. Tässä vain olet yksinkertaisesti väärässä, mutta jos näin tahdot itse uskoa, niin siitä vain. Älä kuitekinkaan väitä tätä asiaa faktana täällä.

Tiivistäen: jos vene on halpa, siihen on joku - usein perusteltu - syy. Se on totta, että näitä halpoja veneitä löytyy (jopa ihan kotimaasta), mutta kunto on usein hinnan mukaan. Tosin näinä aikoina on myynnissä myös veneitä, jotka on vaan pakko myydä ja silloin voi tehdä hyvät kaupat, jos sitä rahaa itsellä on (nämä veneet tosin ovat yleensä hieman kalliimmissa hintaluokissa).

Lue lisää

"Sitten tähän meriveden ja auringon vaikutukseen vs veneen nostot yms. Tässä vain olet yksinkertaisesti väärässä, mutta jos näin tahdot itse uskoa, niin siitä vain. Älä kuitekinkaan väitä tätä asiaa faktana täällä. "

ite olet väärässä koska jaksat esseillä noinkin paljon. Ei sulla ole mitään kokemusta välimeren veneistä, joten ole hiljaa.

Targatanga kirjoitti:

Olen kyllä kuullut legendan, ja se on juuri legenda.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Legenda

Muistan lukeneeni muuten kyseisen Säpin Seudun Purjehtijoiden Gävlen eskaaderijutun Vene-lehdestä (muistaakseni vuonna 1981 tai 1982), lehti tuli siihen aikoihin minulle, ei tosin enää tule.

Jos olet sitä mieltä, että esittämällä faktoja dissaan jotain, niin siitä vaan. En vain pidä siitä, että täällä heitelllään "faktoina" juttuja "hae hyvä ja edullinen vene Välimereltä", tai voihan hakeakin tieysti, mutta kun hyvää ei saa halvalla. Tai jos vene on edullinen, sen laittamiseen ja kunnostamiseen menee kasa rahaa, tosin se silti voi olla edullisempi kuin täältä ostettu, mutta ei mikään sikahalpa...

Lue lisää

targa 96 ei ole mikään purejvene vaan moottoripursi, joten ole hiljaa.

H2O kirjoitti:

Juhannuksia sinne Targalle päin! Tuli tuossa mieleen, että oliko teillä ajatuksen missään vaiheessa Lohi 34? Ehkä astetta suurempi ja selkeästi painavampi vene. Muutamia näyttää olevan parhaillaan myytävänä... Ei ehkä huono sekään, mikäli ajattelee asioista samallalailla kuin Targa 96 ostajat??

Lue lisää

Moi

Juhannus on nautittu. Emme oikeastaan etsineet juuri tämän tyyppistä venettä, mutta kun sopiva vene löytyi (historia, kunto, varustelu, sijainti, hinta) niin ostimme pois, kuten aikaisemmin kirjoitin, olimme aika avoimin mielin liikkeellä.
Ei tullut Lohi 34 mieleen kun Targan ostimme...

O-rusta kirjoitti:

Speksit näyttää vaihtuvat matkaveneen suuntaan.

Samaan hintaluokkaan alkaisi löytymään Ruotsista erittäin laadukkaita vanhempia matkapursia.Esim. Najad, Aphrodite, Sweden Yachts 34... Kannattaa pitää silmät avoinna siihenkin suuntaan. Esimerkiksi tässä pari.

http://www.batagent.se/1323 - Najad 34

http://www.batagent.se/1349 - Sweden Yachts C34

Lue lisää

Näitä tuli kyllä katsottua, mutta halusimme tavallaan cc:n ja perähytin, jolloin näiden ns laatuveneiden hinta on sitten lähempänä 100 keur kuin 50 keur.
Kyllä näitä kannattaa ihmetellä, kaikenlaisia ihan hienoja veneitä kun on kaupan.

56i568oo780o579 kirjoitti:

"Sitten tähän meriveden ja auringon vaikutukseen vs veneen nostot yms. Tässä vain olet yksinkertaisesti väärässä, mutta jos näin tahdot itse uskoa, niin siitä vain. Älä kuitekinkaan väitä tätä asiaa faktana täällä. "

ite olet väärässä koska jaksat esseillä noinkin paljon. Ei sulla ole mitään kokemusta välimeren veneistä, joten ole hiljaa.

Lue lisää

Heh, ns aito merivesi on aika kovaa tavaraa, kun sille on materiaalit pidempään altistuneena. Juuri siksi kun puhutaan abt 20 vuotta vanhoista veneistä niin sillä on jo vaikutusta.
Totta puhut, minulla on enemmän kokemusta Atlantin puolelta kuin Välimereltä, mutta vesi on samaa ja - jos oikein muistan - Välimerellä suolapitoisuus on korkeampi kuin Atlantilla...
Eikä pieni respekti olisi pahitteeksi, vapaasti saat mennä Välimereltä hakemaan näitä tosi edullisia veneitä, joku kutsuu niitä projekteiksi, toiset taas raadoiksi. On siellä tietysti hyvin pidettyjä veneitä myös, mutta ne eivät olekaan enää niin halpoja.

Targatanga kirjoitti:

Heh, ns aito merivesi on aika kovaa tavaraa, kun sille on materiaalit pidempään altistuneena. Juuri siksi kun puhutaan abt 20 vuotta vanhoista veneistä niin sillä on jo vaikutusta.
Totta puhut, minulla on enemmän kokemusta Atlantin puolelta kuin Välimereltä, mutta vesi on samaa ja - jos oikein muistan - Välimerellä suolapitoisuus on korkeampi kuin Atlantilla...
Eikä pieni respekti olisi pahitteeksi, vapaasti saat mennä Välimereltä hakemaan näitä tosi edullisia veneitä, joku kutsuu niitä projekteiksi, toiset taas raadoiksi. On siellä tietysti hyvin pidettyjä veneitä myös, mutta ne eivät olekaan enää niin halpoja.

Lue lisää

"Heh, ns aito merivesi on aika kovaa tavaraa, kun sille on materiaalit pidempään altistuneena"

Lujitemuovista, alumiinista ja haponkestävästä teräksestä tehdää kaikenlaisia kemiallisia säiliöitä ja kemiat niissä ovat merivettä taatusti kovempaa, jotenka vähänpä venemateriaaleista tiedät.

hhhh666 kirjoitti:

"Heh, ns aito merivesi on aika kovaa tavaraa, kun sille on materiaalit pidempään altistuneena"

Lujitemuovista, alumiinista ja haponkestävästä teräksestä tehdää kaikenlaisia kemiallisia säiliöitä ja kemiat niissä ovat merivettä taatusti kovempaa, jotenka vähänpä venemateriaaleista tiedät.

Lue lisää

Lujitemuovia, alumiinia ja terästä on montaa eri laatua/seosta eri tarkoituksiin. Ikävä kyllä ne "parhaimmat" (siis kestävimmät) ovat myös kalliimpia (ja osin vaativampia/kalliimpia työstää).

Tiedän juuri sen, että näitä kalliimpia laatuja ei juurikaan käytetä veneissä, veneissä kun käytetään vähän mitä sattuu-materiaaleja useimmin, varsinkaan kun asiallisia standardeja tai luokitusvaatimuksia (kuten lento- ja laivapuolella) ei ole.

Mitenkä tuo Maxi liittyy Targaan paitsi hinnaltaan ja iältään? Äkkiseltään katsottuna hyvinkin eri tyyppinen paatti...

H2O kirjoitti:

Mitenkä tuo Maxi liittyy Targaan paitsi hinnaltaan ja iältään? Äkkiseltään katsottuna hyvinkin eri tyyppinen paatti...

Saman tapaisia mitoiltaan lähes samanlaisia veneitä. Maxin kansirakenne on erilainen, monen mielestä rumempi mutta tasakannessa on etunsa. Molemmissa on kunnon takakajuutta ja painotus matkustusmukavuudessa purjehdusominaisuuksien sijaan.

Muistini mukaan Maxin avotila on mukavampi eikä ihan niin kaivomainen kuin Targassa mutta siitä on aikaa kun olen ko. veneissä käynyt.

Tuossa oli jo yritystä. Saatiin jotenkin sovitettua Targa 96 ja Lansing 42 samaan lauseeseen. Kahden noin täysin erityyppisen kanssa se ei ole aivan helppoa, vaikka yksi yhteinenkin tekijä löytyy.

yritystä oli kirjoitti:

Tuossa oli jo yritystä. Saatiin jotenkin sovitettua Targa 96 ja Lansing 42 samaan lauseeseen. Kahden noin täysin erityyppisen kanssa se ei ole aivan helppoa, vaikka yksi yhteinenkin tekijä löytyy.

Lue lisää

Paremmin Sirena 38 ja Lancing 42 sattuvat samaan luokkaan kuin Sirena ja Targa 96.

yritystä oli kirjoitti:

Tuossa oli jo yritystä. Saatiin jotenkin sovitettua Targa 96 ja Lansing 42 samaan lauseeseen. Kahden noin täysin erityyppisen kanssa se ei ole aivan helppoa, vaikka yksi yhteinenkin tekijä löytyy.

Lue lisää

Niillä on yhteinen tekijä eli Hans Groop, lisäksi sisätiloiltaan ovat suunnilleen saman kokoisia. Purjehdusominaisuuksiltaan ovat sitten varsin erilaisia, kuten Targa 96 eroaa myös muista aloittajan harkitsemista veneistä.

Divat, Sirenat ja Omegat (ei42) ovat kaikki rakeenteeltaan jossain määrin heikkoja.
Sama pätee myös uusiin "halpa-veneisiin".. Pitäiskö etsiä kivitettyä bönötöötä, jennauuta tai bavariaa??? ette ole tosissaan.
Targat ei nyt vaan mitenkään purjehdi hirveän hyvin.

24 kirjoitti:

Divat, Sirenat ja Omegat (ei42) ovat kaikki rakeenteeltaan jossain määrin heikkoja.
Sama pätee myös uusiin "halpa-veneisiin".. Pitäiskö etsiä kivitettyä bönötöötä, jennauuta tai bavariaa??? ette ole tosissaan.
Targat ei nyt vaan mitenkään purjehdi hirveän hyvin.

Lue lisää

Kyllähän veneen rikki saa, kun karauttaa kunnolla kiville... Oma Omega 36 on jo hyvän matkaa yli 20 vuotta vanha, eikä ole mennyt vieläkään pohjaan.

Jos on tapana karauttaa tämän tästä karille, niin kannattaa harkita pitkäkölisen veneen hankkimista. Kyllä kaikki eväköliset veneet vaurioituvat karilleajossa.

Joskus vaan tulee mieleen, että mahtaako näillä ruotsalaisten veneiden arvostelijoilla olla oikeasti kokemusta purjeveneistä ja purjehtimisesta!

Junde kirjoitti:

Kyllähän veneen rikki saa, kun karauttaa kunnolla kiville... Oma Omega 36 on jo hyvän matkaa yli 20 vuotta vanha, eikä ole mennyt vieläkään pohjaan.

Jos on tapana karauttaa tämän tästä karille, niin kannattaa harkita pitkäkölisen veneen hankkimista. Kyllä kaikki eväköliset veneet vaurioituvat karilleajossa.

Joskus vaan tulee mieleen, että mahtaako näillä ruotsalaisten veneiden arvostelijoilla olla oikeasti kokemusta purjeveneistä ja purjehtimisesta!

Lue lisää

"Joskus vaan tulee mieleen, että mahtaako näillä ruotsalaisten veneiden arvostelijoilla olla oikeasti kokemusta purjeveneistä ja purjehtimisesta! "

Olinpa yön Omega 34 vieressä. Omistaja kertoi kylkien painuvan sisään jos sivuvantteja kiristi liikaa. Onneksi omassa on sivuvantit sisässä ja kunnon vetotangot. Genoa on tehokkaampi cruisingpurje kuin fokka.

Junde kirjoitti:

Kyllähän veneen rikki saa, kun karauttaa kunnolla kiville... Oma Omega 36 on jo hyvän matkaa yli 20 vuotta vanha, eikä ole mennyt vieläkään pohjaan.

Jos on tapana karauttaa tämän tästä karille, niin kannattaa harkita pitkäkölisen veneen hankkimista. Kyllä kaikki eväköliset veneet vaurioituvat karilleajossa.

Joskus vaan tulee mieleen, että mahtaako näillä ruotsalaisten veneiden arvostelijoilla olla oikeasti kokemusta purjeveneistä ja purjehtimisesta!

Lue lisää

"Jos on tapana karauttaa tämän tästä karille, niin kannattaa harkita pitkäkölisen veneen hankkimista."

Ei ole tapana karauttaa tämän tästä kiville, mutta se kerta kun niin käy, olisi kiva ettei pohjan laminaatti ja kölitukit olisi aliítoitettuja. Sama kun ajaisi tunnetusti huonosti tehdyllä ja kolareissa turvattomalla autolla sanoen ettei ole tapana ajella kolareita.

Tuo arvostelu Omega 36:n heikosta rakenteesta on ihan perusteltua ja faktoihin perustuvaa. En minäkään mitään homeskandi- keskustelua jaksa lukea, se on ilman substanssia olevaa rääymistä.

Ruotsalaisissa veneissä on hyviä ja huonoja, kuten kaikissa muissakin. Tähän keskusteluun liittyen on vain tosiasia, että Omega 36:n rakenne on osin heikko.

gege5 kirjoitti:

"Jos on tapana karauttaa tämän tästä karille, niin kannattaa harkita pitkäkölisen veneen hankkimista."

Ei ole tapana karauttaa tämän tästä kiville, mutta se kerta kun niin käy, olisi kiva ettei pohjan laminaatti ja kölitukit olisi aliítoitettuja. Sama kun ajaisi tunnetusti huonosti tehdyllä ja kolareissa turvattomalla autolla sanoen ettei ole tapana ajella kolareita.

Tuo arvostelu Omega 36:n heikosta rakenteesta on ihan perusteltua ja faktoihin perustuvaa. En minäkään mitään homeskandi- keskustelua jaksa lukea, se on ilman substanssia olevaa rääymistä.

Ruotsalaisissa veneissä on hyviä ja huonoja, kuten kaikissa muissakin. Tähän keskusteluun liittyen on vain tosiasia, että Omega 36:n rakenne on osin heikko.

Lue lisää

Ihan tosiasia kuitenkin on, että sekä Omegassa että Sirenassa on vakavia rakennepuutteita. Muissakin veneissä niitä on mutta itse en kumpaakaan noista kelpuuttaisi. Kannattaa muuten lukea Curt Gelinin 700 segelbåtar i test -varsin puolueetonta ja myös vailla protektionismia olevaa arviointia.

Sirenasta löytyy aiempaa juttua mm. tältä samalta foorumilta:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2814428
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4022669

Vakavia rakennepuutteita täällä mainostetaan monenkin puhujan suulla, mutta kukaan ei ole vielä onnistunut kertomaan, mitä ne mahtavat olla? Itse Sirena 38:n omistajana en ole isompiin ongelmiin törmännyt.

Isomatin mastoissa on tosiaan ollut kai ongelmia, hölmöstä konstruktiosta johtuen (hitsaussaumat). Täälläkin maininta:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1729425

Useimmat Sirenat on kuitenkin varustettu Seldenin mastolla, jolloin tätä ongelmaa ei ole.

Peräsimen pienuus on huono ominaisuus, mutta tuskin rakennevika. Perhepurjehduksessa peräsimen pito riittää kyllä.

Kyllä Sirenasta huonoja puolia löytää, esim. takahytti ja sinne johtava käytävä jakavat mielipiteitä. Metrikaupalla venettä menee "hukkaan", toisaalta esim. lapsiperhe saattaa todella osata arvostaa erillistä kajuuttaa, jonne kuitenkin on kulku sisäkautta. Vene on tietysti nykymittapuulla ahdas, mutta harva ostanee Sirenaa sisätilojensa takia. Reivikynnys on alhaalla, ja veneellä on hankala kryssiä kovassa tuulessa yksin, ellei saa painoa laidalle. Toisaalta kevyellä tuulella ei moni mene ohi. Mutta mikään näistä ei ole rakennepuute...

Summa summarum, Sirena on oiva valinta hiukan sporttista perhevenettä etsivälle. Tilaa riittää perheelle ja satunnaisesti vieraillekin. Pienimuotoinen kisailu on mahdollista. Hintaluokassaan kiinnostava tuote, kannattaa käydä koepurjehtimassa.

PS. Ketjun avaaja taisi jo löytää itselleen mieluisan veneen. Hiukan huvittaa, kun keskustelu siirtyi jossain vaiheessa Sirena 38:sta Targa 96:een. Olen purjehtinut vuosia molemmilla veneillä, ja sanoisin että ne edustavat jopa melko ääripäitä. Erillinen takahytti taitaa olla lähes ainut yhdistävä tekijä... Targa on kyllä erinomainen valinta perheveneeksi, kärsii ehkä turhaan "pappaimagostaan". Veneen ulkonäkö hämää, se on ihan kelvollinen purjehtimaankin. Monessa suhteessa taisi olla aikaansa edellä.

Sirenassa on tyypillisesti noin 80 m2 spinnu ja nostin on matalammalla kuin uusissa 33-jalkaisissa, joten 100 m2 olisi todella leveä vanhanaikanen Scandicap-spinnu. No oli mikä oli Kihdin ylitys on pitkä pätkä tuollaisen nostoon. Mikä ongelma siinä on?