Eläisinkö kuukauden rakkaimman ihmisen rinnalla ja sen jälkeen kuolisin pois vai 30 vuotta väljähtäneessä rakkaudettomassa liitossa. Valitsisin lyhyen mutta intensiivisen rakkauden, vaikka elämä olisikin lyhyt se ei haittaisi.
jos saisin valita
ensimmäinen valinta
21333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
sanonta "parempi yksi päivä leijonana kuin tuhat lampaana" ;)
ei ole turhaaaikka vain sen, että hän sanoisi tunteiden olevan molemminpuolisia. Katsoisi minua syvälle silmiin ja sanoisi sen, jos hän todella sen myös tuntee.
sotki tuo... siis ottaisin vaikka vain sen jne.
Höpöhöpö. Ihminen ei elämästä luovu.
Ihminen ei rakkaudesta luovu.
Pas*apuhetta. Olisin antanut henkeni lapseni puolesta jos se olisi ollut silloin mahdollista!
Varmaan paras valita se 30 päivää, koska tuskin on maailmassa enää nykyään mahdollista 30 vuoden rakkaus.
Olisin niin pienen hetken vierelläsi... Jos vaan joskus sallit.
Puhutko kenties minulle? Melkein olet kummajainen, kun täällä suurin osa ei enää edes lue juttujani.
On niitä, meidän talossa asuu pariskunta joka on ollut 60v. naimisissa.
Enpä usko, tällä kokemuksella. Olet suhdeluuseri ja sellaiseksi jäät. M.o.t.
No jaa, miten sen nyt ottaa.
Uskon, että kolmekymmentä vuotta yhdessä olleet ovat olleet myös sunteen alussa rakastuneita.
Joskus elämässä täytyy tehdä valintoja ja laittaa toisten onni oman etusijalle.
Onko näin?
Ajattelen elämääni.. luulin tietäväni mitä rakkaus miehen ja naisen välillä parhaimmillaan tai arjessa voi olla.. luulin pitkään tietäväni. Kunnes nyt elämä heitti häräpyllyä.. se oli luuloa, välittämistä vain, kaveruutta. Heitti kohti sinua, aitoa puhdasta rakautta kohti. Sinussa on rakkaus. Niin mitä tein tällä välin..olin luonnossa. Katselin kun lapset nautti joessa uimisesta. Koirakin tykkäs vilvoitella vedessä. Pelastin kirjastosta 6 kassillista poltettavaks menevää kirjaa.. mitä aarteita löysinkään. Luulen, että siellä on sinullekin jotain.. katellaan niitä yhdessä joskus? Mullahan on kirjoja sata päin.. useita. En vain ole niitä lukenut.. elämä ollut liian hektistä. Uskon, että kanssas voisi rauhassa lueskella.. nurmikolla, sohvan nurkkaan sylikkäin käpertyneenä. Ostin myös siniseksi kuorrutettuja sydänpipreita.. ajattelin sinua kun ostin ne. Olisi kiva syödä yksi pipari puoliksi kanssas. Huolisitko puolikkaan?
Kirjoitat niin kauniisti.
Mutta ero, se ei ole koskaan kaunista. Rakkaudestahan sitä on yhteen menty ja sitten päätöksenä: Ero.
Tarkotettu tapahtuvaksi tahi sitte ei, mutta kuitenniin...
Jos sinulla olisi minulle niitä pipareita, puolikkaita, vaikkakin sinisiä (tykkään punasista) , ajatus tuosta saa minut iloiseksi.
Mutta oikeasti! Ota nyt aikaa itsellesi, mieti ja pohdiskele. Ei asioiden tarvitse tapahtua tässä ja nyt.
Ai.. en ole miettinyt!! Eroan tosta.. ystävät on tukena, onneks ne. Syitä, raskaita sellasia on kertynyt.. ei riitä että lapset on ainoa asia mikä sitoo. Kyl ne vaistoo, mutsi ei oo onnellinen..
" mutsi ei oo onnellinen.. "
No ei se erokaan mikään autuuden tae ole. Onni on katoavaista..
se menee. Lav juu dior :)
Voi hani taas luit minua kuin avointa kirjaa. Mistä tiesitkään että rakastan juuri niitä sinisiä pipareita ;)
Ehkä näin että 3-6 kertaa vuodessa pari päivää ja lyhyitä kohtaamisia sopivan epäsäännöllisesti.
Kun on 30-50 yhteistä päivää takanapäin. Mietintämyssy uudestaan käyntiin
mihin päin kehittyis suhde ja mitä tehtäis asialle.
Olen niin kypsä tähän vuodesta toiseen jatkuvaan pettymysten sarjaan, siihen, että jatkuvasti miettii, olisko helpompi lopettaa kaikki.
Joten ihan varmasti ottaisin sen 30 päivää.
Sen jälkeen ei enää suruja, ikinä.