onnelliseen vanhuuteen,ei katkeruuteen.
Olen huomannut hyvin paljon katkeruutta ja pahaaoloa kirjoituspalstalla.
Sairaus ei voi olla syy pahaan oloon ja katkeruuteen.Itse olen syöpäsairas ja elän jokaista päivää kiitollisena,en katkerana
Olen huomannut hyvin paljon katkeruutta ja pahaaoloa kirjoituspalstalla.
Sairaus ei voi olla syy pahaan oloon ja katkeruuteen.Itse olen syöpäsairas ja elän jokaista päivää kiitollisena,en katkerana
Vastaukset 8
Vanhimmat
Siunattu ihminen! Voimia ja uskoa kamppailussasi, näytät esimerkkiä hengen voimasta. Kiitos.
Vanhuus ei ole helppoa kellekkää luulen,
tulee sairauksia, ja monella on myös kitkerän hajuinen menneisyys kaikenkarvaisine ristiriitoineen,
pitkine avioliittoineen,
ehkä monelle on jääny " hampaankoloon " yhtä sun toista joita ei ole puhumalla selvitetty, ne voi vanhana pulpahtaa pintaan suruna kipuna ja kikutteluna ympäristölle,
olemmahan sota-ajan sekundaa, sohan kauhut ja jälkiseuraamukset kokeneita,,
onneksi ei kaikilla ole paha olla, kuten alottajalla varmaan on ollu hyvä tasainen elämä, tai on pystyny selvittämään puhumalla pettymykset ja muut vaikeudet,,
näin ei välttämättä ole kaikilla.
kaikesta huolimatta tukekaamme toisiamme, myös katkeria kitkeriä vanhuksia, jotta elämän loppusuora olis hiukan helpompaa jokaisella.
Monella on ollut vaikeaa, ei silti pidä katkeroitua! Kuka haluaa kestää ilkeyksiä, jotta jollakin olis helpompaa? Elämän laki ei ole sellainen.
Jokainen on itse vastuussa omasta kehityksestään. Niitä ihmisiä kaihtaa,,,,,ja se on heidän ansaitsema kohtalo! Ilkeilyn tielle ei pidä koskaan lähteä, sen on itse valinnut, ja siinä se oikeudenmukaisuus sitten tulee.
Haljetkoon kiukkuunsa.
Saneleeko suomalainen sisu meille anteeksiantamattoman luonteen,että armoa ei anella,eikä myöskään anneta.
Oletteko koskaan ajatelleet mitä tarkoitetaan sanoilla,
joka aamu on armo uus? Juuri alkanutta uutta päivää, jolloin sinä päätät miten sen täytät, katkeruudella ja kiukulla vai anteeksi antaen menneet? Siinä se onkin se armo, mutta jos jatkat entiseen tyyliin kärsit seurauksista.
Silti saat joka aamu uuden mahdollisuuden, niin ihanaa se on!
Armoa käytetään väärin.Vanhoillislestaollaiset käyttävät omia lapsiaan,hyi synnillisiin tarkoituksiinsa ja armo käy heidän ylitseen ja synnit pyyhkiiytyvät pois
Jos vuosikausia jatkaa samaa tyyliä, on oikein lukea syyn ja seurauksen
laiki.
Armon saa kun sen ansaitsee.
Armoton se joka lapseen kajoaa