kannata edes tuhlata puolta elämäänsä haaveiluun. Onhan se ihanaa, kun voi uskoa johonkin parempaan, mutta ei se aina auta.. siis se uskokaan. Toinen vetää roolinsa niin kympillä, että harmittaa sen puolesta kun ei lähteny näyttelijäuralle. Ois voinut vaikka olla tähti. Omasta puolesta saa heittää kinttaat tiskiin ja etisä uusia virikkeitä arkeen. Ei mitään pakkopullaa joka tuhoaa sielun ja mielen. Sellasta noirmiteatteria, ei sitä jaksa kukaan.
Ei kyllä oikeesti
Ei käy<3
8121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuttua joka sana
Joko haaveilua tai normiteatteria saa täällä valita. Ei muuta ole tällä tiskillä vassokuu.
Just niin. Ja missä piilee aitous ja elämä? Teatterihan on vain esitys elämästä. Miks pitää aina esittää jotain muuta kuin omaa itseä, vaikkei siitä saa edes palkkaa? Haaveilu on niin ihanaa, kunnes huomaa et se on vain sitä eikä koskaan käy toteen. Ei hyvä sekään.
Miksi en saa koskaan häntä, edes pieneksi varastetuksi hetkeksi.... Miksi kohtalo ei järjestä meille sitä pienen pientä minuuttiakaan....
Mikset itse järjestänyt?
Miten, kerro....
Olet ärsyttävä nyhjäke. Ole niihin tyytyväinen joiden kanssa osaat olla. Lähden nukkumaan niin olen hyödyksi.
Tämä on niin hauskaa kun me tuntemattomat kysymme asioita toisiltamme. Se pieni varastettu hetki tuskin järjestyy kysymällä asiaa nimettömänä nimettömältä.