Akkujen täytyttyä, ylimääräistä sähköä voi käyttää edes osin hyödyksi.
Säätimessä pitäisi olla vaihtokytkentä hukkateholle.
Olen tehnyt myös säätimen, joka kuormittaa rinnan liikatehon lämmöksi.
Tarjolla olevan hukkatehon vaihtelua voi hyödyntää helpoimmin lämmöksi.
Vesivaraajaan saisi menemään.
Tai sähköpatjaan, pitämään vuoteen kuivana poissaollessa.
Moni laite tarvitsee jotensakin vakiojännitettä.
Akun kautta kuljetettu ylijäämäenergia tulee kalliksi, akku kuluu.
Jos ylijäämätehoa on riittävästi, niin sitten säätäminen onnistuu ohi akun.
Silloin voisi säätö tapahtua kuormittamalla lisäksi erilliseen muuttuvaan piiriin.
Yksi keino välttää akun kuluttaminen, olisi käyttää isoa kondensaattoria.
http://en.wikipedia.org/wiki/Electric_double-layer_capacitor
Haittana on laskeva jännite. Harva laite sellaista voisi hyödyntää.
Vesipumppu ehkä, sykäyksittäin. Suihkulähde tai muu vesivaraston kierrätys.
Kylmälaite tai lämpöpumppu vaatii pidempiaikaista vakaampaa tehoa,
jos ei peltier-elementillä huvikseen tee pienitehoista lämpöeroa.
Mutta jos laittaa sähköliittymän hintaisen 5 kW ja 230 voltin aurinkojärjestelmän,
silloin jää ainakin välillä ilmaisenergiaa esimerkiksi lämpöpumpulle.
Muuttuvatehoinen pumppu sopeutuu paremmin vaihtelevalle ylijäämälle.
Veden hajoittaminen vedyksi polttokennolle tai autolle on vielä utopiaa.
Hukkatehon käyttökohteita on useita ja vaihtuvia.
Siinäpä olisi säätimien tai tehon jakokytkimien rakentamista.
Sähkön säästämisen lisäksi tulee nyt myös maksimaalinen käyttö.
Mieluummin hupia harakoille, kuin jättää ilmaisteho käyttämättä.
Säätimessä pitäisi olla vaihtokytkentä hukkateholle.
Olen tehnyt myös säätimen, joka kuormittaa rinnan liikatehon lämmöksi.
Tarjolla olevan hukkatehon vaihtelua voi hyödyntää helpoimmin lämmöksi.
Vesivaraajaan saisi menemään.
Tai sähköpatjaan, pitämään vuoteen kuivana poissaollessa.
Moni laite tarvitsee jotensakin vakiojännitettä.
Akun kautta kuljetettu ylijäämäenergia tulee kalliksi, akku kuluu.
Jos ylijäämätehoa on riittävästi, niin sitten säätäminen onnistuu ohi akun.
Silloin voisi säätö tapahtua kuormittamalla lisäksi erilliseen muuttuvaan piiriin.
Yksi keino välttää akun kuluttaminen, olisi käyttää isoa kondensaattoria.
http://en.wikipedia.org/wiki/Electric_double-layer_capacitor
Haittana on laskeva jännite. Harva laite sellaista voisi hyödyntää.
Vesipumppu ehkä, sykäyksittäin. Suihkulähde tai muu vesivaraston kierrätys.
Kylmälaite tai lämpöpumppu vaatii pidempiaikaista vakaampaa tehoa,
jos ei peltier-elementillä huvikseen tee pienitehoista lämpöeroa.
Mutta jos laittaa sähköliittymän hintaisen 5 kW ja 230 voltin aurinkojärjestelmän,
silloin jää ainakin välillä ilmaisenergiaa esimerkiksi lämpöpumpulle.
Muuttuvatehoinen pumppu sopeutuu paremmin vaihtelevalle ylijäämälle.
Veden hajoittaminen vedyksi polttokennolle tai autolle on vielä utopiaa.
Hukkatehon käyttökohteita on useita ja vaihtuvia.
Siinäpä olisi säätimien tai tehon jakokytkimien rakentamista.
Sähkön säästämisen lisäksi tulee nyt myös maksimaalinen käyttö.
Mieluummin hupia harakoille, kuin jättää ilmaisteho käyttämättä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mökillä ylimääräinen sähkö kannattaa käyttää kylmän tekoon. Peltier-elementeillä viilennetään nestettä jolla viilennetään ruokien säilytyksessä käytettävää astiaa.
Tästä on olemassa monenmoista sovellutusta. On jääpalantekijää ja jäiden läpi termostaatin ohjaamana ajetaan puhaltimella jääkaapin ilmaa esimerkiksi.
Monella on kuitenkin tuo ruuan säilyminen suurin ongelma, joten jo pienelläkin panelilla voidaan saada riittävästi hukkaenergiaa jotta ruoka säilyy pitkään. Tilannetta edesauttaa vielä se että kun mökillä ei olla ja akkun varausta ei käytetä menee kokonaisuudessaan panelin tuotto jääkaapin kylmänäpitoon ja kylmän varastointiin. Muutamalla kilolla jäätä saadaan jo useamman päivän varmuus siihen että jääkaappi pysyy kylmänä vaikka energiaa ei olisi saatavilla.
Lämpöä yleensä on aina saatavilla mutta kylmä on aina tehtävä erikonstein. Toissijaisella energialla se on edullisinta, toki laitteisto sitten maksaa jotain ja niitä ei taida olla markkinoilla suoraan, vaan ne on itse tehtävä hyvin pitkälti.
Peltier-elementti on mukautuva ja kestävä hukkaenergian hyödyntäjä.
Ominaisuus on lämpötilaeron läpivirtaaminen, ja muuttuminen sähköksi.
Lämpövirta pitää jotenkin vaimentaa, silloin kun ei ole liikaa sähköä.
Pienen autojääkaapin kennon läpi lämpövirta on kymmeniä watteja,
samalla se tuottaa sähköä noin voltin ja ampeerin.
Jännite ei riitä LEDille, mutta voi toimia puutarhavalon jännitteenkorottimella.
Lämpöerokaappi olisi siten ikuinen akku, parin prosentin hyötysuhteella.
Kuluvia osia olisi ainoastaan mahdolliset puhaltimet tai pumput.
Pelkkänä akkuna, kokonaisuuteen kertyy lämpöä, toiselle puolelle vähemmän.
Kompressorilaite vaatii enemmän ja vakaampaa sähköä.
Mutta sen läpi virtaava lämpö on paremmin poikki kuin Peltierillä.
Ultrakondensaattori voi toimia ymmärtäväisen kompuran käyttövoimana,
mutta käyntijakson pitäisi olla riittävän pitkä paineistuksen toiminnalle.
Silti ihmetyttää sähkökemiallisen varaston ilmoittamaton käyttöikä.
- Aurinkosähkön täydentimeksi olen etsinyt tehokkaampia lämpösähköpareja.
Hyötysuhde on usein vain 5 prosenttia, mutta kelpaa tulisijan oheiskäyttöön.
Hinta suhteessa tehoon ja käyttöaikaan on korkea, mutta ovat lähes ikuisia.
Toimivat silloin kun on pimeä ja lämmitetään, äänettömästi ja "hukkaenergialla".
http://www.tegpower.com/
Ei ole peltieristä energiantuotantoon. Kokeiltu on ja siinä meni 600 euroa rahaa. Suurin ongelma on elementin jäähdytys joka syö suurimman osan tuotosta.
Peltier on hyvä havainnointiin, mutta teho on kallista.
Lämmön siirtoon neste, vapaakierrolla.
Ideoita, mutta huonosti valmiita tuotteita löytyy Googlen haulla:
thermoelectric generator
Kuten tuloksista näkyy, niitä käytetään myös auringon voimalla = aurinkosähkö.
Mars-kulkijat toimivat niillä myös = ydinvoimaa, ilman liikkuvia generaattorin osia.
Seuraavanlainen Neuvostovalmisteinen oli Hong-Kong tavaratalossa,
20 vuotta sitten, hintaan 990 mk, eli pari sataa euroa. Minulla oli kaksi.
Lupasi ladata 12 V ja 2 A. Todellisuudessa se oli 9 volttia ja 2,5 ampeeria.
12 volttia ja 1 ampeeri lähti, tai 13 volttia ja nolla ampeeria. Ei ladannut 12 V.
Hakkurimuunninta tai kahta sarjaan en viitsinyt investoida. Hyvä alku.
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/japanilaiskeksinto lataa kannykan leirinuotiolla/a669353
Peltierin COP on vain 3%, kun kompressorilla Carnot syklissä se voi olla 40%.
Peltier on onneton ja kuumapään rajoittaa materiaali ja hyötysuhdetta ei voi juuri parantaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Thermodynamic_cycle
Älä sinä tule nyt siihen jeesustelemaan sillä kompuraa ei voi käyttää ylijäämäsähkön hyväksikäyttämiseen 100% hyödyksi. Pyyhi korvantaukset ja mene nukkumaan.
Ylijäämäsähköllä ei ole mitään merkitystä paljonko saadaan hyödyksi kunhan kaikki tulee käytettyä. Täytyy myös muistaa että ei kylmääkään tarvita äärettömästi. Tosin tämän keskustelupalstan hörhöt taas eivät tätä muista tai eivät halua tiedostaa. 12/24V kompura maksaa sitten sellaiset 200-500 euroa riippuen mistä sen hankkii. Eikä siinä ole kuin vasta kompura, lisäksi pitää olla lauhdutin, putkistot, höyrystin, jne. puhutaan helposti 1000 euron hinnasta kaikkineen päivineen jos homma tehdään kunnolla. Näitäkin on tullut väsättyä pari kappaletta. Yksi viritys on kesken jossa ilmastointikompuraa pyöritetään dc-moottorilla pwm-ohjauksella. Tähän mennessä uponnut osiin 1500 euroa ja vielä menee ainakin 500 euroa "oho" tilanteiden takia. Faasimuutos on paras tapa varastoida energiaa.
Mitä vielä peltieriin tulee niin vapaakierrolla ei onnistu vaan pitää olla pumppu jos meinaa saada tuottoa. Vapaa kierrolla neste ei kerkeä riittävästi jäähdyttää. Oma peltiervoimala oli 50W 14,5V ja yli 1kW teholla piti saada dumpattua käytön aikana jottei kylmän puolen lämpötila noussut yli 45 asteen jotta lämpötilaero pysyi yli 400 asteen jotta jännite riittäisi akun lataukseen muttei saanut ylittää 500 astetta, jolloin elementti olisi sulannut.
Josko pakkaisi kesän ylijäämäsähkön litran pakkauksiin joita sitten myytäisiin lähimmässä Sivassa sopivaan kilohintaan joulun alla?
Heatpipen käyttö on kivuttominta kun siirretään lämpöä pois peltieristä. Sitä olen käyttänyt hyväksi omissa sovellutuksissa. Toimii samalla diodina jolloin kylmä ei siirry takaisin ulkoilmaan. Heatpipe on omaa tekelettä joka on yksinkertaisesti kupariputki jonka sisällä asetoonia.
Tristar huolehtii ylijäämän dumppaamisesta peltierielle ja kylmävaraaja on erillinen josta jääkaappii siiretään termostaatin ohjaamana kylmä asetooni neste kaappin höyrystimelle jossa se muuttuu kaasuksi ja valuu kaasuna kylmävaraajaan nesteyttimelle. Kylmä varaajan lämpötila on -15- 3 asteen välillä riippuen kuinka paljon sähköä on käytetty akuista. Nesteytyminen loppuu kun kylmävaraajan lämpötila nousee yli 5 asteen. Varaaja riittää ilman yljäämäsähköä viikon pitämään jääkaapin 5-6 asteessa
Energiankulutus jääkaappikäytössä n. 60Wh vuorokaudessa.
Varmaan johonkin sähköllä toimivaan kulkuvälineeseen voisi hukata? Sähköautot ovat liian kalliita vielä, mutta jos ostaisit vaikkapa sähköskootterin tai pienempi versio olisi sähköavusteinen fillari. Ajelisit sitten lyhyet pienet "kauppamatkat" sillä tai muuten autolla/fillarilla kun ylijäämäsähköä ei ole kertynyt? Liikkumiseen kun menee yllättävän paljon energiaa, joten ei luulisi olevan tuota "liikaa energiaa" ongelmaa enään.
Laita led-valoja pitkin lähimetsikköä, niin linnut näkee sit pimeässä paremmin saalistaa itikoita.