asioista irl? Täällä kyllä ollaan jo kerrottu kaikki mahdollinen, tunnustettu rakkautta, suunniteltu yhteistä tulevaisuutta jne jne.
Mutta sitten:
Kun pääsemme juttelemaan kahden, ihan face to face, tuntuu, kuin olisi koko ajan "käsijarrut" päällä, sanat juuttuvat kurkkuun, ja asiat, joista haluaisi puhua, muuttuvat aivan joksikin muuksi, small talkiksi.
Miten me ennen osattiin, silloin joskus?
Mutta sitten:
Kun pääsemme juttelemaan kahden, ihan face to face, tuntuu, kuin olisi koko ajan "käsijarrut" päällä, sanat juuttuvat kurkkuun, ja asiat, joista haluaisi puhua, muuttuvat aivan joksikin muuksi, small talkiksi.
Miten me ennen osattiin, silloin joskus?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin, sepä se. Järkyttävän iso kynnys ottaa ainakin mulla puheeksi... Pelästyin silloin viimeksi niin reaktiotasi.
Totta. Kaikesta muusta on puhuttu avoimemmin kun koskaan kenenkään kanssa aiemmin, ainakin itse...
En tiedä, en todellakaan tiedä miten ennen... Ennen pystyin tunteeni sinulle ilmaisemaan silmiin katsomalla, mitä ihmettä nyt on tapahtunut
Viimeksi olisi ehkä ollut tilaisuus, se meni ohi.
Oli mitä oli. Sinä tiedät mitä minulle merkitset, merkitset ihan kaikkea mitä ihmissuhteeltani, oli se sitten millä tahansa zonella, odotan tai tarrvitsen.
Olen ollut ihan loppu parin viime päivän aikana, jopa äärimmäisen masentunut. Kaikki tyhmä kirjoitttelu painaa vieläkin mieltä.. Olen pahoillani.
Uskoisin jos pääsisimme lähestymään toisiamme, voisimme ehkä keskustella tästäkin. Ei muuten ole ehkä mahdollista koskaan. Sellaisessa herkässä kahdenkeskisessä tilanteessa, jossa aivot on narikassa ja olemme tunteidemme vietävänä.... :)
kiitos sinulle että olet ollut äärimmäisen kärsivällinen kanssani.
Rakastan sinua. Tiedät sen.
Aijaa...Sinä siis kuitenkin ne kirjoitit? Antaa olla, ymmärrän, tulihan tuota hieman kyllä provosoituakin, oma vikanikin. ANTEEKSI!
Tämä on vaikeaa, vaikeampaa, kuin koskaan olisin voinut ajatellakaan, rakastan sinua niin paljon...
Uskon kuitenkin, tai ainakin uskottelen itselleni, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, meidän parhaaksi. Yritetään saada nämä lukot jotenkin auki, ja aloitetaan rakentamaan kaikki pala palalta uudelleen, terveemmälle pohjalle.
Sinä kuitenkin tiedät, olet jo pitkään tiennyt: Kukaan ei voi koskaan paikkaasi ottaa, rakastan vain sinua.
Kiitos kulta. Tuo oli balsamia avohaavoilleni.
Tietenkin tunnustan kirjoitukseni.... Suoraselkäisyyttä löytyy vaikka niiden sanojen takana en seisokaan. Todellakaan. Kamalia olivat, niin tekstaritkin. Jos sen mustan päivän voisin elämästäni poistaa, tekisin sen heti. Mutta en voi, pakko sen tuskan kanssa on elettävä.
Kohtaan sinut hyvillä mielillä. Odotan tapaamistamme. Sitten kun katson sinua silmiin, lue sieltä, rakastan sinua aina.