Myötätuuleen purjehdus

Jon nimenomaan haluaa välttää broachaamista, onko paras ratkaisu luovia ihan reilusti, käyttäen pelkkää fokkaa?
Aika lähellä on ollut muutaman kerran, että olisi lähtenyt vene täysin räpylästä, kun peräsimessä ei enää teho riitä.

op... kirjoitti:

Jon nimenomaan haluaa välttää broachaamista, onko paras ratkaisu luovia ihan reilusti, käyttäen pelkkää fokkaa?
Aika lähellä on ollut muutaman kerran, että olisi lähtenyt vene täysin räpylästä, kun peräsimessä ei enää teho riitä.

Lue lisää

Siihen nyt ei kovin kummoisia tuulia ja aaltoja tarvita, että yhdellä peräsinlavalla varustettu purkkari karkaa räpylästä. Jos purjehditaan tiukkaa sivumyötäistä yli 8 m/s tuulessa ja pienessä aallokossa ja vene on valmiiksi 30 astetta kallellaan, ohimenevän moottoriveneen aalto voi laittaa veneen broachiin.

Kovassa tuullessa ja allokossa kryssiminen on aina epämukavamaa kuin myötäisemmät kurssit. Jos on itämerellä ikävä keli, silloin maksimoidaan veneen vauhti lähimpään suojasatamaan. Valtamerillä pyritään pysymään pois myrskyjen reiteiltä.

57u66 kirjoitti:

Siihen nyt ei kovin kummoisia tuulia ja aaltoja tarvita, että yhdellä peräsinlavalla varustettu purkkari karkaa räpylästä. Jos purjehditaan tiukkaa sivumyötäistä yli 8 m/s tuulessa ja pienessä aallokossa ja vene on valmiiksi 30 astetta kallellaan, ohimenevän moottoriveneen aalto voi laittaa veneen broachiin.

Kovassa tuullessa ja allokossa kryssiminen on aina epämukavamaa kuin myötäisemmät kurssit. Jos on itämerellä ikävä keli, silloin maksimoidaan veneen vauhti lähimpään suojasatamaan. Valtamerillä pyritään pysymään pois myrskyjen reiteiltä.

Lue lisää

Tainnut pudota köli jos on noin vähäisessä tuulessa on 30 astetta kallellaan ja broutsaa. Nosta spinnu

Viimeksi sunnuntaina tehtiin kyllä ihan komeita surffeja pelkkä genua ylhäällä veneellä, joka ei periaatteessa juuri ollenkaan surffaa. Toppirikisellä puolitonnarilla keulapurje ylhäällä olen ties kuinka monet kerrat surffannut lokin tappiin. Nyt alla on 35-jalkainen ja viimeistään 10 m/s tuulesta alkaen myötäiset ajetaan pelkällä genualla. Hiukan enemmän tuulta ja keulille nostetaan kakkonen. Jos 15 m/s tuulessa avomeren aallokossa isolla ja spinnulla saa peräti solmun verran kovempia surffeja kuin pelkällä kakkosella, en nopeuseron takia viitsi sitä spinnua muuten kuin kilpailussa. Sillä kakkosella sentään lasketaan laulellen mäkeä.

En muuten ole millään veneellä 20 ja 40-jalkaisen välillä kokenut, että ohjauksessa tai peräsimen pidossa olisi pientäkään ongelmaa keulapurjeella mäkeä laskiessa. Ehkä kuitenkin sitä keulapurjetta pitää olla riittävän paljon siellä. Varsinaisessa myrskyssä voi tietenkin jopa myrskyfokka olla enemmän kuin riittävästi.

Tuolla nimim.'seppomatti' ohje ajaa pelkällä genoalla on hyvä. Eli jiippailet pelkällä keulapurjeella ja pidät aina pikkaisen kulmaa. 10-20 astetta.
Toppirikiveneessä on iso genoa eli jo suhteellisen 'kevyellä' tuulella toimii hyvin.
Preventteri on muuten hyvä, mutta aiheuttaa aika ikävän tilanteen kovassa tuulessa, jos se vahinkojiippi tuleekin. Vene makaa 90-asteen kulmassa niin kauan, ennen kuin joku käy päästämässä tuon isoa väärällä puolella pitävän preventterin irti. Jos ajaa virsikirjaa, niin preventteri on ok.
sillä vauhti ei pysähdy niin helposti vahinkojiipissä keulan kuitenkin vetäessa.

Antilla 36 kirjoitti:

Tuolla nimim.'seppomatti' ohje ajaa pelkällä genoalla on hyvä. Eli jiippailet pelkällä keulapurjeella ja pidät aina pikkaisen kulmaa. 10-20 astetta.
Toppirikiveneessä on iso genoa eli jo suhteellisen 'kevyellä' tuulella toimii hyvin.
Preventteri on muuten hyvä, mutta aiheuttaa aika ikävän tilanteen kovassa tuulessa, jos se vahinkojiippi tuleekin. Vene makaa 90-asteen kulmassa niin kauan, ennen kuin joku käy päästämässä tuon isoa väärällä puolella pitävän preventterin irti. Jos ajaa virsikirjaa, niin preventteri on ok.
sillä vauhti ei pysähdy niin helposti vahinkojiipissä keulan kuitenkin vetäessa.

Lue lisää

"Tuolla nimim.'seppomatti' ohje ajaa pelkällä genoalla on hyvä."

Useat suomalaiset purjehtivat saaristossa tai rannikolla. Siispä aluksen kurssi on välillä 0-359 astetta purjehduspäivän aikana. Yhdellä purjeella sivutuulesta tuuleenpäin purjevene kulkee ikävästi epätasapainossa. Siksi on hyvä, että keula ja isopurje ovat molemmat ylhäällä, vaikka mentäisiin välillä täysimyötäistä.

Light genoat eivät myöskään kestä kovia tuulia, siksi kovassa tuulessa fokka ja reivattu isopurje on hyvä valinta täysimyötäiseen.

36747 kirjoitti:

"Tuolla nimim.'seppomatti' ohje ajaa pelkällä genoalla on hyvä."

Useat suomalaiset purjehtivat saaristossa tai rannikolla. Siispä aluksen kurssi on välillä 0-359 astetta purjehduspäivän aikana. Yhdellä purjeella sivutuulesta tuuleenpäin purjevene kulkee ikävästi epätasapainossa. Siksi on hyvä, että keula ja isopurje ovat molemmat ylhäällä, vaikka mentäisiin välillä täysimyötäistä.

Light genoat eivät myöskään kestä kovia tuulia, siksi kovassa tuulessa fokka ja reivattu isopurje on hyvä valinta täysimyötäiseen.

Lue lisää

Kysymys ei kuulunut sivutuulesta tuuleenpäin, vaan kovaan myötäiseen ajamisesta.
Itseasiassa useimmat veneet jopa luovivat kovassa kelissä pienellä keulalla varsin tasapainoisesti. Kokemusta on, kun kaksi kertaa on Avomeri SM-kisoissa iso revennyt ja on tultu Viron rannikolta Suomen puolelle pelkällä 3-genoalla kryssien. Hangon kisassa oltiin johdossa ja vasta 2-tunnin kryssin jälkeen toisena ollut vene sai meidät kiinni. Eli aika kovaa mentiin pelkällä keulalla n.17m/s tuulessa. Niin ja nyt on vielä kysymys 3/4 takilaisesta. Toppirikien pienen ison tasapainotus on vielä pienempää. Kokeileppa joskus, niin saatat yllättyä.

36747 kirjoitti:

"Tuolla nimim.'seppomatti' ohje ajaa pelkällä genoalla on hyvä."

Useat suomalaiset purjehtivat saaristossa tai rannikolla. Siispä aluksen kurssi on välillä 0-359 astetta purjehduspäivän aikana. Yhdellä purjeella sivutuulesta tuuleenpäin purjevene kulkee ikävästi epätasapainossa. Siksi on hyvä, että keula ja isopurje ovat molemmat ylhäällä, vaikka mentäisiin välillä täysimyötäistä.

Light genoat eivät myöskään kestä kovia tuulia, siksi kovassa tuulessa fokka ja reivattu isopurje on hyvä valinta täysimyötäiseen.

Lue lisää

Enpä ole matkapurjehduksilla vielä ikinä ympyrärataa purjehtinut. Normaalisti matkaa tehdessä suunta vaihtelee pääsuunnasta erittäin harvoin yli 45 astetta. Se sektori, ja kuten Antilla 36 osoitti, paljon laajempikin sektori hoituu pelkällä keulapurjeella vallan mainiosti. Driftereitä ei enää kilpaveneissäkään käytetä ja nykyinen keveinkin light G1 on monin verroin spinnua tukevampaa tavaraa. Oikeasti kovalla tuulella taas ei ole mikään pakko laittaa sitä keveintä ylös.

Mikä hyvänsä keulapurje spinnua lukuunottamatta on todella ikävä kapine yhdessä isopurjeen kanssa myötiksellä.

Antilla 36 kirjoitti:

Kysymys ei kuulunut sivutuulesta tuuleenpäin, vaan kovaan myötäiseen ajamisesta.
Itseasiassa useimmat veneet jopa luovivat kovassa kelissä pienellä keulalla varsin tasapainoisesti. Kokemusta on, kun kaksi kertaa on Avomeri SM-kisoissa iso revennyt ja on tultu Viron rannikolta Suomen puolelle pelkällä 3-genoalla kryssien. Hangon kisassa oltiin johdossa ja vasta 2-tunnin kryssin jälkeen toisena ollut vene sai meidät kiinni. Eli aika kovaa mentiin pelkällä keulalla n.17m/s tuulessa. Niin ja nyt on vielä kysymys 3/4 takilaisesta. Toppirikien pienen ison tasapainotus on vielä pienempää. Kokeileppa joskus, niin saatat yllättyä.

Lue lisää

"3-genoalla kryssien. Hangon kisassa oltiin johdossa ja vasta 2-tunnin kryssin jälkeen toisena ollut vene sai meidät kiinni."

Kovassa kelissä pienikin vauhtiero on plussaa. Kuka siellä nyt ehdoin tahoin haluaa olla. Kyllähän pelkällä mastollakin kovassa kelissä pääsee, heh, nyt oli kyse mikä on paras ratkaisu, siispä purjeet balansiiin, ei onnistu yhdellä purjeella.

hyvä ohje se oli kirjoitti:

Enpä ole matkapurjehduksilla vielä ikinä ympyrärataa purjehtinut. Normaalisti matkaa tehdessä suunta vaihtelee pääsuunnasta erittäin harvoin yli 45 astetta. Se sektori, ja kuten Antilla 36 osoitti, paljon laajempikin sektori hoituu pelkällä keulapurjeella vallan mainiosti. Driftereitä ei enää kilpaveneissäkään käytetä ja nykyinen keveinkin light G1 on monin verroin spinnua tukevampaa tavaraa. Oikeasti kovalla tuulella taas ei ole mikään pakko laittaa sitä keveintä ylös.

Mikä hyvänsä keulapurje spinnua lukuunottamatta on todella ikävä kapine yhdessä isopurjeen kanssa myötiksellä.

Lue lisää

"Mikä hyvänsä keulapurje spinnua lukuunottamatta on todella ikävä kapine yhdessä isopurjeen kanssa myötiksellä. "

Eihään oo, jos osaa trimmata fokan/genoan plattiksella tuulenpuolelle. Wsmes vikloissa ei ole spinnua.

t4u4ff kirjoitti:

"Mikä hyvänsä keulapurje spinnua lukuunottamatta on todella ikävä kapine yhdessä isopurjeen kanssa myötiksellä. "

Eihään oo, jos osaa trimmata fokan/genoan plattiksella tuulenpuolelle. Wsmes vikloissa ei ole spinnua.

Lue lisää

Ei siinä paljoa trimmattavaa ole. Spiirata voi, mutta sen purkaminen on paljon keljumpaa kuin spinnun lasku, jos sattuukin friskaamaan välillä. Ja kaikki iso/fokka-yhdeistelmät vaatii paljon tarkempaa ajoa kuin keulapurje yksin.

Vikla onkin muuten mukava vene, paitsi ettei siinä ole spinnua. Starissa vielä riittää viritettävää ja ajettavaa ilmankin.

kyllä on kirjoitti:

Ei siinä paljoa trimmattavaa ole. Spiirata voi, mutta sen purkaminen on paljon keljumpaa kuin spinnun lasku, jos sattuukin friskaamaan välillä. Ja kaikki iso/fokka-yhdeistelmät vaatii paljon tarkempaa ajoa kuin keulapurje yksin.

Vikla onkin muuten mukava vene, paitsi ettei siinä ole spinnua. Starissa vielä riittää viritettävää ja ajettavaa ilmankin.

Lue lisää

"Ei siinä paljoa trimmattavaa ole."

Kas miksi fokkaveneet on haastavampia saada kulkemaan mittalukunsa mukaisesti kuin genoaveneet;-)

On siinä myötäisellä etsimistä fokan skuuttipisteen paikka ja skuutin kireys, jotta pysyy ilman puomia virsarissa.

bbbtt kirjoitti:

"3-genoalla kryssien. Hangon kisassa oltiin johdossa ja vasta 2-tunnin kryssin jälkeen toisena ollut vene sai meidät kiinni."

Kovassa kelissä pienikin vauhtiero on plussaa. Kuka siellä nyt ehdoin tahoin haluaa olla. Kyllähän pelkällä mastollakin kovassa kelissä pääsee, heh, nyt oli kyse mikä on paras ratkaisu, siispä purjeet balansiiin, ei onnistu yhdellä purjeella.

Lue lisää

Kyllä moni vene on oikein hyvässä balanssissa pelkällä fokalla kun tuulta on enemmän. Ja iso kahdella reivilläkin tuntuu varsin isolta ja vaikeasti käsiteltävältä yli 15 m/s tuulessa tehden veneestä luovikärkkään ja vaikeasti jiipattavan. Kannattaa tosiaan kokeilla!

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä moni vene on oikein hyvässä balanssissa pelkällä fokalla kun tuulta on enemmän. Ja iso kahdella reivilläkin tuntuu varsin isolta ja vaikeasti käsiteltävältä yli 15 m/s tuulessa tehden veneestä luovikärkkään ja vaikeasti jiipattavan. Kannattaa tosiaan kokeilla!

Lue lisää

kryssi sä vaan pelkällä fokalla yli 15 m/s kelissä, monilla on isopurje myös.

Kovassa kelissä jiipataan kun vene on surffissa, tällöin isopurje menee kevyesti yli.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä moni vene on oikein hyvässä balanssissa pelkällä fokalla kun tuulta on enemmän. Ja iso kahdella reivilläkin tuntuu varsin isolta ja vaikeasti käsiteltävältä yli 15 m/s tuulessa tehden veneestä luovikärkkään ja vaikeasti jiipattavan. Kannattaa tosiaan kokeilla!

Lue lisää

Olen aika yllätynyt, että jopa Joakim suosittelee pelkällä fokalla / genoalla ajamista myötikseen. Allekirjoitan toki pointtiisi noin purjehduksellisesti, mutta pelkällä keulapurjeella purjehtiminen kovalla tuulella rasittaa mielestäni tarpeettoman paljon rikiä.

658487 kirjoitti:

kryssi sä vaan pelkällä fokalla yli 15 m/s kelissä, monilla on isopurje myös.

Kovassa kelissä jiipataan kun vene on surffissa, tällöin isopurje menee kevyesti yli.

Lue lisää

Kun tuulee yli 15 m/s ei surffit juuri auta ellei puhuta jollista tai purjelaudoista. Jos vaikkapa veneen nopeus nousee 8->12 kn eli 4->6 m/s muuttuu suhteellinen tuuli vaikkapa 18 m/s tuulessa vain 14->12 m/s eli edelleen on todella kova paine isossa. Tuossa kelissä jiipataan vendaamalla usein jopa arvokisoissa.

fewfew kirjoitti:

Olen aika yllätynyt, että jopa Joakim suosittelee pelkällä fokalla / genoalla ajamista myötikseen. Allekirjoitan toki pointtiisi noin purjehduksellisesti, mutta pelkällä keulapurjeella purjehtiminen kovalla tuulella rasittaa mielestäni tarpeettoman paljon rikiä.

Lue lisää

Tuo riippuu täysin rikistä. Suurimmalle osalle nykyisistä rikeistä tuo ei taida olla ongelma. Itse en ajaisi pelkällä genualla vaan sitten ylhäällä olisi kovantuulenfokka tai jopa myrskyfokka. Kunnon kelissä ylhäällä oleva kolmosreivattu iso tai trysail ei taida hirveästi mastoa tukea.

Joakim_ kirjoitti:

Tuo riippuu täysin rikistä. Suurimmalle osalle nykyisistä rikeistä tuo ei taida olla ongelma. Itse en ajaisi pelkällä genualla vaan sitten ylhäällä olisi kovantuulenfokka tai jopa myrskyfokka. Kunnon kelissä ylhäällä oleva kolmosreivattu iso tai trysail ei taida hirveästi mastoa tukea.

Lue lisää

Tarkoitatako nykyaikaisella rikillä osatakiloitua, sanotaa 19/20 rikiä, jossa tukematon osa varsin pieni? Joo, varmaan näin on ainakin verrattuna "perinteiseen" osatakilaan.

fewfew kirjoitti:

Olen aika yllätynyt, että jopa Joakim suosittelee pelkällä fokalla / genoalla ajamista myötikseen. Allekirjoitan toki pointtiisi noin purjehduksellisesti, mutta pelkällä keulapurjeella purjehtiminen kovalla tuulella rasittaa mielestäni tarpeettoman paljon rikiä.

Lue lisää

En tosiaan minäkäänn usko, että mikään riki, joka kestää täyden ison ja spinnun kisakäytössän.15m/s tuulessa, menisi rikki missään kelissä , jos ajetaan pelkällä keulapurjeella avotuuliin. Kryssillä rasitukset on kovempia, mutta kuten Joakim sanoi, ei 3.-reivissä oleva iso tai Try sail paljoa takilaa tue.Toki keulapurje kelin mukaan. Itse ajelen joskus 'myrskyssä' matkaa tehdessäni pelkällä heavy 1- tai 2-genoalla, mutta omassa osatakilavenessä on ylä-ja alabarduunat eli kun iso on alhaalla, niin takila on todella hyvin tuettu ja vielä tuplana. Mutta kuten aiemmin sanoin. Jos joku ei usko pelkällä keulapurjeella ajon helppoutta, niin helppohan sitä on kokeilla.
Jos ei tykkää, niin ei kukaan pakota niin tekemään. Alkuperäinen kysyjä vain kaipasi neuvoja kovaan myötäiseen ajosta.

Antilla 36 kirjoitti:

En tosiaan minäkäänn usko, että mikään riki, joka kestää täyden ison ja spinnun kisakäytössän.15m/s tuulessa, menisi rikki missään kelissä , jos ajetaan pelkällä keulapurjeella avotuuliin. Kryssillä rasitukset on kovempia, mutta kuten Joakim sanoi, ei 3.-reivissä oleva iso tai Try sail paljoa takilaa tue.Toki keulapurje kelin mukaan. Itse ajelen joskus 'myrskyssä' matkaa tehdessäni pelkällä heavy 1- tai 2-genoalla, mutta omassa osatakilavenessä on ylä-ja alabarduunat eli kun iso on alhaalla, niin takila on todella hyvin tuettu ja vielä tuplana. Mutta kuten aiemmin sanoin. Jos joku ei usko pelkällä keulapurjeella ajon helppoutta, niin helppohan sitä on kokeilla.
Jos ei tykkää, niin ei kukaan pakota niin tekemään. Alkuperäinen kysyjä vain kaipasi neuvoja kovaan myötäiseen ajosta.

Lue lisää

Tuosta ei voi olla kuin samaa mieltä. Minulla keulakolmio on vähän matalampi kuin 7/8 ja yhdet barduunat. Mastossa olisi heloitus alemmillekin barduunoille, mutta ne eivät ole tarpeen missään oloissa. Ja takuuvarmasti riki oli todella paljon kovemmilla 20 m/s kryssillä kolmosen ja kolmosreivissä olevalla isolla kuin kakkosgenuan yksinään vetämänä samanlaisessa myötätuulessa. Myötätuulessa ei masto ainakaan hötkynyt ja meno varsin vaivatonta, kunhan tiesi, että oli suojaiseen satamaan menossa.

fewfew kirjoitti:

Olen aika yllätynyt, että jopa Joakim suosittelee pelkällä fokalla / genoalla ajamista myötikseen. Allekirjoitan toki pointtiisi noin purjehduksellisesti, mutta pelkällä keulapurjeella purjehtiminen kovalla tuulella rasittaa mielestäni tarpeettoman paljon rikiä.

Lue lisää

Tämän väitteen että riki rasittuisi pelkällä keulalla ajamisesta kuulee varsin usein. En kuitenkaan kuullut yhtään tapausta, jossa masto olisi tullut alas pelkällä keulalla ajaessa. Kokeneet purjehtijat käyttävät tätä tekniikkaa usein ongelmitta. Rikiasiantuntijalta kun kerran kysyin, ei asiassa ollut hänen mukaan mitään ongelmaa.

Siis mihin tämä väite (joka on siis puppua) rikin rasittumisesta perustuu? Osaako "fewfew" selittää miksi muka rasittuisi tai onko antaa jotain uskottavaa lähdettä, joka sanoo näin olevan.

Isopurje takaliikki kireällä toki osallistuu keulastaagin jännityksen tukemiseen, mutta ilman isoakin siellä on päävantit, hekki ja mahdollisiseti barduunat (barduunaveneessä ei ainakaan ole mitään ongelmaa). Keulastaagi saattaa jäädä aavistuksen enemmän notkolle jos isopurje on alhaalla, mutta missään nimessä ei olla lähelläkään sellaisia kuormia, etteivätkö vantit kestäisi.

"Jos fokka lepattaa ja hakkaa koko ajan, ajat liian suoraan myötäiseen -> leikkaa enemmän jos molemmat purjeet ylhäällä. "

Onko virsari unohtunut nykyveneilijöiltä????

Molempien puolien preventerien virittäminen kestää korkeintaan minuutin, kun systeemit ovat valmiit, eli ainoastaan kiinnitetään kummankin puolen haat. Säätäminenkin on helppoa, kun preventterit on vedetty sitloodaan ja kannelle ei tarvitse mennä puomin kulkiessa puolelta toiselle. Preventeri on hyvä varmistus myös saaristossa, jossa saaret muuttavat tulen suuntaa. Se, että 90 % ei käytä, johtuu varmaankin siitä, että asiaan ei ole kunnolla paneuduttu.

virsikirja334 kirjoitti:

"Jos fokka lepattaa ja hakkaa koko ajan, ajat liian suoraan myötäiseen -> leikkaa enemmän jos molemmat purjeet ylhäällä. "

Onko virsari unohtunut nykyveneilijöiltä????

Lue lisää

Ei ole virsari unohtunut, vaan kommentoimasi teksti koski nimenomaan virsarilla ajoa.
Ei se fokka yksinään keulassa ollessaa lepata ja hakkaa, vaan nimenomaan silloin kun joutuu ison muodostamiin pyörteisiin ajettaessa virsarilla liian alas.

Jos taas ajaa virsarilla liian ylös ei fokka silloin lepata ja hakkaa vaan jiippaa samalle puolelle kuin iso ja myös pysyy siellä lepattamatta ja hakkaamatta.

Kaikilla veneillä ei suunan pito ole aallokossa helppoa, siis niillä uppotukeilla jotka ei kulje. Ne kun tuppaa kiemurtelemaan enemmän puskiessaan runkonopeuttaan kuin modernimmat surffaavat veneet, kapeista monirungoista nyt puhumattakaan.

virsarilla kirjoitti:

Ei ole virsari unohtunut, vaan kommentoimasi teksti koski nimenomaan virsarilla ajoa.
Ei se fokka yksinään keulassa ollessaa lepata ja hakkaa, vaan nimenomaan silloin kun joutuu ison muodostamiin pyörteisiin ajettaessa virsarilla liian alas.

Jos taas ajaa virsarilla liian ylös ei fokka silloin lepata ja hakkaa vaan jiippaa samalle puolelle kuin iso ja myös pysyy siellä lepattamatta ja hakkaamatta.

Kaikilla veneillä ei suunan pito ole aallokossa helppoa, siis niillä uppotukeilla jotka ei kulje. Ne kun tuppaa kiemurtelemaan enemmän puskiessaan runkonopeuttaan kuin modernimmat surffaavat veneet, kapeista monirungoista nyt puhumattakaan.

Lue lisää

Nykyaikaisilla veneillä ei oikeastaan ikinä ajeta plattista. Ei ainakaan pitäisi. Monirungoilla apparentit on aina kryssin puolella.

hirsikirja kirjoitti:

Nykyaikaisilla veneillä ei oikeastaan ikinä ajeta plattista. Ei ainakaan pitäisi. Monirungoilla apparentit on aina kryssin puolella.

Kyllä plattis on perusteltua matkapurjehduksessa saaristossa, jatkuvaa jiippalu kuukaan matkapurjehtia ei harrasta. Harvalla veneellä on edes orc mittakirjan mukaisia jiippikulmia tiedossa.

C/R kirjoitti:

Molempien puolien preventerien virittäminen kestää korkeintaan minuutin, kun systeemit ovat valmiit, eli ainoastaan kiinnitetään kummankin puolen haat. Säätäminenkin on helppoa, kun preventterit on vedetty sitloodaan ja kannelle ei tarvitse mennä puomin kulkiessa puolelta toiselle. Preventeri on hyvä varmistus myös saaristossa, jossa saaret muuttavat tulen suuntaa. Se, että 90 % ei käytä, johtuu varmaankin siitä, että asiaan ei ole kunnolla paneuduttu.

Lue lisää

"Preventeri on hyvä varmistus myös saaristossa, jossa saaret muuttavat tulen suuntaa. Se, että 90 % ei käytä, johtuu varmaankin siitä, että asiaan ei ole kunnolla paneuduttu. "

Jos tuuli kääntyy missä vaan, niin on parasta jiipata kuin että jarruttaa isopurjeella preventterillä menoa. Pienet siftit voi hoitaa kurssimuutoksilla.

Jos isopurjeen päästää saalinkeihin kiinni voi muutaman asteen purjehtia plattista alemmaskin. Virskirjan takia kuitenkin purjehditaan muutama astetta ylemmäksi.

vvvrrr kirjoitti:

"Preventeri on hyvä varmistus myös saaristossa, jossa saaret muuttavat tulen suuntaa. Se, että 90 % ei käytä, johtuu varmaankin siitä, että asiaan ei ole kunnolla paneuduttu. "

Jos tuuli kääntyy missä vaan, niin on parasta jiipata kuin että jarruttaa isopurjeella preventterillä menoa. Pienet siftit voi hoitaa kurssimuutoksilla.

Jos isopurjeen päästää saalinkeihin kiinni voi muutaman asteen purjehtia plattista alemmaskin. Virskirjan takia kuitenkin purjehditaan muutama astetta ylemmäksi.

Lue lisää

Tärkeää on kiristää puomi alasvetäjä jo luovilla, niin saa isopurjeen mahdollisimman ulos. Siinä preventteriä tarpeeksi.

vvvrrr kirjoitti:

"Preventeri on hyvä varmistus myös saaristossa, jossa saaret muuttavat tulen suuntaa. Se, että 90 % ei käytä, johtuu varmaankin siitä, että asiaan ei ole kunnolla paneuduttu. "

Jos tuuli kääntyy missä vaan, niin on parasta jiipata kuin että jarruttaa isopurjeella preventterillä menoa. Pienet siftit voi hoitaa kurssimuutoksilla.

Jos isopurjeen päästää saalinkeihin kiinni voi muutaman asteen purjehtia plattista alemmaskin. Virskirjan takia kuitenkin purjehditaan muutama astetta ylemmäksi.

Lue lisää

Ainut asia, josta olemme eri mieltä, on preventterin tarpeellisuus. Minä käytän preventeriä estääkseni vahinkojiipin. Preventterien käyttö ei estä eikä juuri hidasta jiippaamista. Preventerin lukitus auki, puomi toiselle puolelle, toisesta preventeriköydestä löysät pois ja lukko kiinni.

C/R kirjoitti:

Ainut asia, josta olemme eri mieltä, on preventterin tarpeellisuus. Minä käytän preventeriä estääkseni vahinkojiipin. Preventterien käyttö ei estä eikä juuri hidasta jiippaamista. Preventerin lukitus auki, puomi toiselle puolelle, toisesta preventeriköydestä löysät pois ja lukko kiinni.

Lue lisää

"Minä käytän preventeriä estääkseni vahinkojiipin."

Mä taas pidän kapteenin (mä) ja jokaisen ohjaajan hereillä, ettei vahinkojiippejä tule. Kovassa tuulessa ja aallokossa preventteri edesauttaa kiinalaista broachia, joka on jokaisen purjehtijan kauhistus.

http://www.youtube.com/watch?v=M0pnWI-LXxQ

virsikirja334 kirjoitti:

"Jos fokka lepattaa ja hakkaa koko ajan, ajat liian suoraan myötäiseen -> leikkaa enemmän jos molemmat purjeet ylhäällä. "

Onko virsari unohtunut nykyveneilijöiltä????

Lue lisää

Alkuperäinen kysyjä peräänkuulutti jotain helppoa ja turvallista tapaa, virsari ei todellakaan ole sitä jos on kova tuuli ja aallokko heittelee venettä. Jos virsarilla ajaa ilman spiiraa, pitää ajaa aivan plattikseen tai jopa vähän yli, jolloin vahinkojiipin vaara on koko ajan olemassa, jos ei ole hyvä ja keskittymiskykyinen kuski. Jos taas ajaa spiiratulla keulalla, silloin voi ajaa vähän isommalla kulmalla, mutta sen spiiran laittaminen ja varsinkin pois ottaminen voi olla melkoisen haastava operaatio, kuten edellä mainittiin. Jos esim. pitääkin yhtäkkiä kääntyä johonkin, niin spiiratulla keulalla ei sitä noinvaan teekään. Jos spinnua ei lasketa niin virsari on kyllä nopein tapa edetä suoraan myötäiseen, mutta ei erityisen helppo tai turvallinen.

Jos on kova tuuli niin pelkällä keulapurjeella selviää ihan mihin suutaan vaan, helposti ja turvallisesti, se on tässä todettu jo moneen kertaan.

C/R kirjoitti:

Ainut asia, josta olemme eri mieltä, on preventterin tarpeellisuus. Minä käytän preventeriä estääkseni vahinkojiipin. Preventterien käyttö ei estä eikä juuri hidasta jiippaamista. Preventerin lukitus auki, puomi toiselle puolelle, toisesta preventeriköydestä löysät pois ja lukko kiinni.

Lue lisää

En käytä preventteriä seuraavista syistä:
1) En todellakaan halua kokeilla mitä tapahtuu, kun kovassa kelissä tulee vahinkojiippi kiinalaisen puolelle ja preventteri on kiinni. Mahtaa olla helvetinmoinen homma saada vene takaisin hallintaan.
2) En todellakaan luota siihen, että kovassa vahinkojiipissä preventteri kestäisi siihen kohdistuvat rasitukset. Siinä sitä ollaan kun puomi joka "ei voi tulla yli" sitten tulee kuitenkin.
3) Jos olosuhteet vaativat, veneessä istutaan koko ajan sellaisilla paikoilla, ettei kukaan saa puomia päähänsä tai hirttäydy skuuttiin mahdollisessa vahinkojiipissä. Ei ole mitään manööveriä, joka vaatisi edes hetkeksi nousemaan puomin tielle.
4) Pelkkä keulapurje riittää käytännössä aina, jos on paha keli.
5) Preventteristä on vaivaa ja tulee ylimääräisiä köysiä kannelle/sitlooraan.

Voisin käyttää preventteriä jos:
- vene olisi iso ja raskas, etenkin toppirikisessä jossa on suhteellisen pieni iso
- olisi kyseessä joku pidempi avomeripätkä/yöpurjehdus
- aallokkoa/maininkia ja kohtuullisen kevyttä tuulta

Tuo vanha iso maininki ja kevyt tuuli on sellainen olosuhde, jossa preventteri on hyvä ratkaisu.

hirsikirja kirjoitti:

Nykyaikaisilla veneillä ei oikeastaan ikinä ajeta plattista. Ei ainakaan pitäisi. Monirungoilla apparentit on aina kryssin puolella.

Ei sen virsarin purku ole hankalaa jos on rulla. Jättää puomin paikalleen ja rullaa purjeen sisään. Kun tilanne rauhoittuu, vaihtaa puomin toiselle puolelle (jos tilanne vaatii jiippiä)tai avaa sen uudelleen. Ei ehkä pelitä kapeille saaristoväylillä, muuten kyllä. Preventteriä käytetään meillä aika usein ja siinä ei ole ollut mitään häsäkkää. Nähtiin kyllä arkin jälkeen vääntyneitä puomeja kun preventteri ei ollut rikattu puomin päähän. Niissä veneissä oli preventterit väärässä kohtaa ja kun puomi osui veteen se rikkoi puomin. Ehkä vähän luisuttiin isoimmille vesille, mutta kuitenkin...

Virsarix kirjoitti:

Ei sen virsarin purku ole hankalaa jos on rulla. Jättää puomin paikalleen ja rullaa purjeen sisään. Kun tilanne rauhoittuu, vaihtaa puomin toiselle puolelle (jos tilanne vaatii jiippiä)tai avaa sen uudelleen. Ei ehkä pelitä kapeille saaristoväylillä, muuten kyllä. Preventteriä käytetään meillä aika usein ja siinä ei ole ollut mitään häsäkkää. Nähtiin kyllä arkin jälkeen vääntyneitä puomeja kun preventteri ei ollut rikattu puomin päähän. Niissä veneissä oli preventterit väärässä kohtaa ja kun puomi osui veteen se rikkoi puomin. Ehkä vähän luisuttiin isoimmille vesille, mutta kuitenkin...

Lue lisää

Aika kovat voimat voi tulla rullalaitteelle, jos sitä virsarilla olevaa keulaa rupeaa kovassa tuulessa kiskomaan sisään täysi veto päällä. Riippuu varmaan veneestä mutta kyllä tuo menetelmä kuulostaa siltä että paljon saa käyttää voimaa ja siinä on helppo rikkoa jotain.

Kieltämättä noin se purku varmaan helpoiten onnistuu, jos paikat kestää ja voimat riittää. Itse käytän toista tapaa, joka on heittää jiippi niin että spiirapuomi jää hetkeksi suojan puolelle, ajaa sivutuuleen, päästää skuutista löysiä ja sitten ottaa puomi pois kun siinä ei ole enää painetta.

asdf asf a df kirjoitti:

Aika kovat voimat voi tulla rullalaitteelle, jos sitä virsarilla olevaa keulaa rupeaa kovassa tuulessa kiskomaan sisään täysi veto päällä. Riippuu varmaan veneestä mutta kyllä tuo menetelmä kuulostaa siltä että paljon saa käyttää voimaa ja siinä on helppo rikkoa jotain.

Kieltämättä noin se purku varmaan helpoiten onnistuu, jos paikat kestää ja voimat riittää. Itse käytän toista tapaa, joka on heittää jiippi niin että spiirapuomi jää hetkeksi suojan puolelle, ajaa sivutuuleen, päästää skuutista löysiä ja sitten ottaa puomi pois kun siinä ei ole enää painetta.

Lue lisää

Jos iso vetää kunnolla, eivät voimat keulapurjeessa ole mitenkään tavattomat, suorastaan päinvastoin, purje rullautuu melko vaivattomasti. Parempi minusta tapa on kuitenkin jiipata ensin iso täydessä vauhdissa keulapurjeen vielä vetäessä. Ison jiippaus kun on sitä helpompaa mitä kovemmin vene kulkee tuulen mukana. Keulapurje rullataan vasta sitten suojassa ison takana ja avataan uudelleen toisella puolella virsariksi. Jos spiira mahtuu ohittamaan keulastaagin, ei keulakannelle tarvitse mennä ollenkaan.

pelkkä keula kirjoitti:

Alkuperäinen kysyjä peräänkuulutti jotain helppoa ja turvallista tapaa, virsari ei todellakaan ole sitä jos on kova tuuli ja aallokko heittelee venettä. Jos virsarilla ajaa ilman spiiraa, pitää ajaa aivan plattikseen tai jopa vähän yli, jolloin vahinkojiipin vaara on koko ajan olemassa, jos ei ole hyvä ja keskittymiskykyinen kuski. Jos taas ajaa spiiratulla keulalla, silloin voi ajaa vähän isommalla kulmalla, mutta sen spiiran laittaminen ja varsinkin pois ottaminen voi olla melkoisen haastava operaatio, kuten edellä mainittiin. Jos esim. pitääkin yhtäkkiä kääntyä johonkin, niin spiiratulla keulalla ei sitä noinvaan teekään. Jos spinnua ei lasketa niin virsari on kyllä nopein tapa edetä suoraan myötäiseen, mutta ei erityisen helppo tai turvallinen.

Jos on kova tuuli niin pelkällä keulapurjeella selviää ihan mihin suutaan vaan, helposti ja turvallisesti, se on tässä todettu jo moneen kertaan.

Lue lisää

"Jos virsarilla ajaa ilman spiiraa, pitää ajaa aivan plattikseen tai jopa vähän yli"

Eihän, koska jos teet noin, niin isopurje alkaa peittämään keulapurjetta. Plattiksesta muutama aste tuulenpuolelle on kurssi virsarissa.

645383539 kirjoitti:

"Jos virsarilla ajaa ilman spiiraa, pitää ajaa aivan plattikseen tai jopa vähän yli"

Eihän, koska jos teet noin, niin isopurje alkaa peittämään keulapurjetta. Plattiksesta muutama aste tuulenpuolelle on kurssi virsarissa.

Lue lisää

Virsari kannattaa ajaa ehdottomasti pari astetta negatiivisilla, jos vain luottaa omaan ajamiseensa. Paljon paremmin pysyy veto molemmissa purjeissa. Jos laskee niin alas, että iso alkaa peittää, on melkein jo jiippi tapahtunut.

6676778 kirjoitti:

Tärkeää on kiristää puomi alasvetäjä jo luovilla, niin saa isopurjeen mahdollisimman ulos. Siinä preventteriä tarpeeksi.

Kikka ei korvaa preventeriä mitenkään

Whizardin puomijarru on hyvä. Itsekin sellaisen pystyy tekemään, jos hinta hirvittää.

skiglaaja. kirjoitti:

Whizardin puomijarru on hyvä. Itsekin sellaisen pystyy tekemään, jos hinta hirvittää.

Löytyykö teko-ohjeita?

skiglaaja. kirjoitti:

Whizardin puomijarru on hyvä. Itsekin sellaisen pystyy tekemään, jos hinta hirvittää.

Whicard? Tai preventteri knaapin ympäri parilla lenkillä jotta toi luistaa sen verran.

skiglaaja. kirjoitti:

Whizardin puomijarru on hyvä. Itsekin sellaisen pystyy tekemään, jos hinta hirvittää.

eiku Wichard
http://youtu.be/SUalHbOMuag

tai ns. kiipeilijän "kasi"