Tammikuun 12. päivä vuonna 1945 alkoi puna-armeijan neljäs ja viimeinen talvihyökkäys ennennäkemättömällä voimalla. Jopa operaatio Bagration jäi tässä toiseksi. Painopistesuunnassa hyökkäsi marsalkka Konevin ensimmäinen Ukrainan rintama (armeijaryhmä) ja marsalkka Zukovin ensimmäinen Valko-Venäjän rintama. Näillä marsalkoilla oli käytettävissää 2.1 miljoonaa miestä, 4500 panssarivaunua, 2500 rynnäkkötykkiä, ja yli 75 millin tykkejä ja kranaatinheittimiä 28500. Ilmassa ylivoima oli aivan ehdoton.
Saksalaisten puolustus romahti heti ja joukot etenivät parissa viikossa Oderille. Hyökkäyksen 30. päivänä saksalaiset olivat menettäneet 295000 miestä kaatuneina ja 86000 miestä oli otettu vangeiksi. Myös puna-armeija kärsi tuntuvia tappioita. Kaatuneiden suhde vankeihin kertoo että saksalaisten vastarinta oli fanaattista, raivokasta. Itärintamalla oli ennenkin nähty kovia taisteluita mutta nyt ne siirtyivät aivan uudelle tasolle kun puna-armeija alkoi valloittamaan Saksaa. Eräs rintamaupseeri kertoi luottamuksellisesti Alexander Werthille että "paikka paikoin saksalaisten vastarinta tuo mieleen Sevastopolin (kesä 1941), nuo saksalaiset sotilaat voivat olla toisinaan aivan sankarillisia".
Tämä valtaisa hyökkäys on jäänyt länsimaisilta historijoitsijoilta huomaamatta. He keskittyvät vain Ardennien hyökkäykseen jossa muutama sata tuhatta saksalaista taisteli saman suuruisen jenkkiporukan kanssa. Taistelujen mittasuhteilla ei näille historijoitsijoilla ole mitään väliä, Ardenneilla Saksa lopullisesti lyötiin ja sillä sipuli. Jos aivan objektiivisesti asiaa tarkastelee huomaa että Ardennit oli pikkukahakka verrattuna puna-armeijan suurhyökkäykseen kun otetaan huomioon joukkojen määrät ja aiheutetut tappiot.
Saksalaisten puolustus romahti heti ja joukot etenivät parissa viikossa Oderille. Hyökkäyksen 30. päivänä saksalaiset olivat menettäneet 295000 miestä kaatuneina ja 86000 miestä oli otettu vangeiksi. Myös puna-armeija kärsi tuntuvia tappioita. Kaatuneiden suhde vankeihin kertoo että saksalaisten vastarinta oli fanaattista, raivokasta. Itärintamalla oli ennenkin nähty kovia taisteluita mutta nyt ne siirtyivät aivan uudelle tasolle kun puna-armeija alkoi valloittamaan Saksaa. Eräs rintamaupseeri kertoi luottamuksellisesti Alexander Werthille että "paikka paikoin saksalaisten vastarinta tuo mieleen Sevastopolin (kesä 1941), nuo saksalaiset sotilaat voivat olla toisinaan aivan sankarillisia".
Tämä valtaisa hyökkäys on jäänyt länsimaisilta historijoitsijoilta huomaamatta. He keskittyvät vain Ardennien hyökkäykseen jossa muutama sata tuhatta saksalaista taisteli saman suuruisen jenkkiporukan kanssa. Taistelujen mittasuhteilla ei näille historijoitsijoilla ole mitään väliä, Ardenneilla Saksa lopullisesti lyötiin ja sillä sipuli. Jos aivan objektiivisesti asiaa tarkastelee huomaa että Ardennit oli pikkukahakka verrattuna puna-armeijan suurhyökkäykseen kun otetaan huomioon joukkojen määrät ja aiheutetut tappiot.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Operaatio Bagration on täysin jäänyt Normandian maihinnousun varjoon, siitä ei läntinen sotahistorioitsija paljoa perusta vaikka se oli saksalaisille tuhoisampi iskun kuin maihinnousu.
Kyllä läntiset sotahistoriat ovat melko tasapuolisia.
Sen sijaan itäiset korostavat nimenomaan puna-armeijan toimintaa väheksyen länsivaltoja,
Samalla unohdetaan NL:n liitto natsien kanssa ja suora tuki 1930-40, meri- ja ilmasodan ulkopuolelle jääminen ja Japanin jättö länsivalloilla.
Rajusti väheksytään myös läntistä materiaaliapua.
Jostain syystä unohtuvat myös NL:n hyökkäykset natsien liittolaisina kuuteen naapurimaahan 1939-40.
Tästä on hyviä esimerkkejä palstan keskusteluissa.
Luin Mongomeryn kirjan sodista kautta aikojen, se oli suurelta osin kyllä toisen maailmansodan tapahtumiien perustuvaa ja täytyy todeta, että vaikka Monty englantilaisena kenraalina ehkä merkittävä olikin, niin toisesta maailmansodasta se jätti kyllä melkoisen siivun kertomatta, itä-rintaman tapahtumat mentiin muutamalla sivulla, Suomesta ei oikeastaan mitään mainintaa ....
Oli todella Englantilais painotteinen historian käsitys, jos ei mitään tietäisi kyseistä sodasta, niin luulisi että britit ne oikeastaan siinä sotivat ja kaiken tekivät.
Mutt oli enempi vaan avustajia.
historioitsija. Kenraalinakin hän on tunnettu erittäin suuresta itsetehostuksen tarpeesta. Tottahan se näkyy kirjallisessa tuotannossa myös oman maan kehumisella.
Olen lukenut joitain neuvostomarsalkkojen muistelmia ja venäläisiä sotahistorioita. Eivät ne yksipuolisuudessaan Montylle häviä.
oikeastaan sotilas vaan eräänlainen sotilaspukuinen sodan maskotti, kuin nykyajan kisamaskotit. Voisi arvella että nykyisin vastaavassa roolissa olisi varmaankin war bird tms. Onneton valintahan hän maskotiksikin oli, kärsi pysyvää alemmuudentunnetta kitukasvuisen, näivettyneen ukkomaisen ulkoisen olemuksensa takia ja lisäksi oli lähes julkinen salaisuus hänen homoseksuaalisuutensa.
Monty oli rehellisesti joskus alivoimalla tappeleva urho. Zukiov, Konev, Meretskov, Govronov ja kaikki muut pellet olivat haisevia raukkamaisia talonpoikia Venäjän ja Ukrainan maaseudulta jotka uskalsivat tapella vain ja ainoastaan ylivoimalla. Heillä oli vuonna 1941 kymmenkertainen ylivoima eikä silti lahjat riittäneet voittoon. Monty olisi esimerkiksi Kiovan pystynyt pitämään vuonna 1941 ja karkoittanut saksalaiset Minskistä kesään 1942 mennessä.
Päinvastoin. Läntisessä kirjallisuudessa jätetään täysin huomioimatta että ryssä sai esimerkiksi kaksituhatta höyryveturia vai oletko todella niin typerä että luulet iivanan porskuttaneen mahorkalla ja vanhoilla Stalin-vetureilla. Meidän nilkeillä oliko veturaja ollenkaan. Pohjois-Venäjä oli takapajuista vaikeakulkuista maaseutua.
Normandian maihinnousu oli vain (tärkein) osa operaatio Overlordia, joka vastasi kooltaan ja seurauksiltaan hyvinkin itärintaman operaatio Bagrationia. Tarkkaan mitaten oli jopa hieman suurempi ja siihen sisältynyt maihinnousu oli ja on lajissaan maailmanhistorian kaikkien aikojen suurin.
Kyllä läntinenkin sotahistoria tuntee erittäin hyvin sekä Bagrationin että tammikuun suurhyökkäyksen. Olette ilmeisesti tutkineet vääriä lähteitä.
Läntinen sotahistoria on kyllä keskittynyt Ardenneihin ja sen hehkuttamiseen miten siinä muka sota käytönnöllisesti katsoen ratkaistiin. Aika pienelle huomiolle on jäänyt puna-armeijan viimeisin talvihyökkäys joka oli mittasuhteiltaan valtaisa verrattuna Ardennien taisteluun.
Yleensä yksittäinen taistelu on pienempi kuin useita taisteluja sisältävä yleishyökkäys. Taidat kuvitella, että lännen sotahistoria = populäärimedia. Tottakai elokuvat tehdään aiheista, jotka kiinnostavat maksavaa yleisöä.
Noin ei väitetä missään.
Ei tietenkään Ardennien taistelua käsittävässä kirjassa kerrota itärintaman tapahtumista, oletko tyhmä?
"Tämä valtaisa hyökkäys on jäänyt länsimaisilta historijoitsijoilta huomaamatta."
Väärin! Sinulta on jäänyt sotahistorian kirjat lukematta. Lue aluksi Antony Beevorin uusin kirja Toinen maailmansota.
http://wsoy.fi/yk/news/show/6611?more=1
Yli 900 sivua on sinulle luultavasti liikaa.........
T-kadun mutanttien pitää joka käänteessä esittää miten venäläisiä kaikissa vaiheissa väheksytään. Todellisuudessahan he ovat tehneet kaiken hyvän. Ei he hyökänneet Suomeen ja Puolaan 1939.
Britithän ne eka Itävallan ja tsekit uhrasi nasulle tuhoten ensimmäisen ottelun tuloksena syntyneen järjestelmän. Saksan läntinen selusta oli myös Puolan reissun aikana täysin kokonaan auki vailla tehokasta puollustusta.
"Saksan läntinen selusta oli myös Puolan reissun aikana täysin kokonaan auki vailla tehokasta puollustusta."
Ei ollut. Wehrmachtilla oli -39 lännessä 12 vakinaista ja 32 reservi- tai nostoväkidivisioonaa eli 40 % maavoimista. Jälkimmäiset olivat kesken perustamisen ja koulutuksen. Lännessä oli myös ilmavoimia.
Sen sijaan 1940 oli itäinen selusta täysin auki ja NL:n ( yli 160 div) olisi ollut helppo marssia Berliiniin.
------en sijaan 1940 oli itäinen selusta täysin auki ja NL:n ( yli 160 div) olisi ollut helppo marssia Berliiniin-----
Hahaa, jos noin olisi ollut niin Stalin olisi epäröimättä sen tehnyt. Suollat pelkkää satua.
-----Wehrmachtilla oli -39 lännessä 12 vakinaista ja 32 reservi- tai nostoväkidivisioonaa eli 40 % maavoimista. -------
Siis vain 12 divisioonaa joita voi edes sotavoimaksi nimittää eli aika vähän. Lisäksi huomattakoon, että Saksan ps- ja ilmavoimat kuten tykistökin ja kranaattivarastot olivat idässä. Lännessä olli vain rupusakkia vailla juuri minkäänlaista kunnon aseistusta.
Asiantuntematonta höpinää!
Stalin oli 1940 liitossa Natsi-Saksan kanssa.
Sitäkään ei stallari näy tietävän.
Saksan12 vakinaista divisioonaa merkitsi vahvaa, noin 180 000 miehen armeijaa.
Reservidivisioonat kykenivät ainakin puolustustaisteluun.Aseistus saattoi olla puutteellinen.
Nostoväki vaati kyllä perustamisen jälkeen puolen vuoden tiukan koulutuksen ennen mitään taistelutehtäviä.Lisäksi aseistus oli sitä,mikä varsinaisilta taistelujoukoilta oli
jäänyt yli.
Kyseessä oli kuitenkin yli puoli miljoonaa miestä käsittävä voimaryhmä.
Vain stallarien asiantuntemattomuus riittää halveksimaan sellaista joukkoa.
"Stalin oli 1940 liitossa Natsi-Saksan kanssa.
Sitäkään ei stallari näy tietävän."
Hahaha no milläs pölvästi sitten selittää sen, ettei Neuvostoliitto kuitenkaan ollut sodassa liittoutuneiden kanssa?
Samoin pölvästi ei ole koskaan mitään liittosopimusta pystynyt esittämään.
Seuraavaksi pölvästi tietysti kopioi Molotov - Ribbentrop sopimuksen, tiedoksi vaan etukäteen, että siinä ei ole mitään mainintaa mistään liittosuhteesta.
Onpa Kremlin trollilla paskat housuissa.
Niin paistaa epätoivo läpi kommunistien ja natsien yhteistoimintaaa puolustellessa.
Hahaha no sinua typerystähän tässä vaan ivataan:-D
Kaksi miljoonaa? No sehän on vähemmän mitä Puna-armeijailta jäi vangiksi vuonna 1941. Eli siis kumpi ja kampi oli parempi.
"Tämä valtaisa hyökkäys on jäänyt länsimaisilta historijoitsijoilta huomaamatta. He keskittyvät vain Ardennien hyökkäykseen jossa muutama sata tuhatta saksalaista taisteli saman suuruisen jenkkiporukan kanssa."
Ardennien saama tila lännen historiankirjoituksessa johtuu siitä,että jo lyödyksi luultu Saksa teki täysin yllättävän vastahyökkäyksen talvisella,lumen peittämällä ja vähäteisellä vuoriseudulla ja saattoi lännen joukot sekä johtoportaat muutaman päivän hämminkiin. Suurtaisteluun sivusuunnassa ja talvioloissa ei ollut vähääkään varauduttu,joten Saksa sai alkumenestyksen.
Kuten aina,stallari esittelee kuvitelmiaan vaivautumatta perehtymään sotahistoriaan.
"Samalla unohdetaan NL:n liitto natsien kanssa ja suora tuki 1930-40,"
Sinäkin taidat unohtaa jotain, Englannin suoran tuen Saksalle 1935-38. Se innoitti Hitlerin aloittamaan sodan.
” Unohdettua sotahistoriaa. Tammikuun 12. päivä vuonna 1945 alkoi puna-armeijan neljäs ja viimeinen talvihyökkäys ennennäkemättömällä voimalla.”
Olet oikeasa! Nyt jo 78:n vuoden tauon jälkeen kun seuraa nykyisen Venäjän armeijan luokatonta 19:ta kuukauden söhellystä Ukrainassa huomaa itsekin, että on melkein jo UNOHDETTU se, että edeltäjä PUNA-ARMEIJA OLI AIKOINAAN TEHOKAS JA PÄTEVÄ SOTAVOIMA verrattuna tämän päivän Venäjän armeijaan, joka herättää ainoastaan NAURUNSEKAISTA NOLOSTUMISTA JA SÄÄLIÄ!