Fiskarin peräsimen kääntökulma

Peräsinkulmapulma.

Jollain on varmaan kokemusta tai tietoa 9m fiskarin peräsimen kääntökulman suuruudesta? Kunnostimme vanhan puufiskarin jossa kääntökulma on mielestäni alun perin liian pieni, n 45 ast. Kääntyy aika huonosti, eteenkin peruuttaessa.
Mikähän olisi sopiva kulma?
Maksimikulma?
Ja yleensäkin, mitkä tekijät olisi otettava huomioon peräsimessä ja sen asennuksessa?

46

941

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 22

      45 astetta puoleensa on hyvä, ei ne fiskarit pakittaessa mihinkään käännykkään.
      Se pitää kääntää pikku etupotkulla ja sitten taas pakkia.

      • Peräsinkulmapulma.

        Tarkoitatko 45 astetta puoleensa, eli 90 astetta laidasta laitaan?
        Meidän fisussa on ääriasennosta toiseen toi 45 astetta tai varmaan vielä vähemmän.


      • 28
        Peräsinkulmapulma. kirjoitti:

        Tarkoitatko 45 astetta puoleensa, eli 90 astetta laidasta laitaan?
        Meidän fisussa on ääriasennosta toiseen toi 45 astetta tai varmaan vielä vähemmän.

        Kyllä se 45 astetta puoleensa eli yhteensä 90 astetta on hyvä, kannattaa siihen sen verran kääntöä laittaa. Tulee hiukan ketterämmäksi kääntyilemään.


    • Se moottorimies

      Vesi ei paljon yli 45 asteen peräsimestä enää paremmin ohjaa. Se on sellainen fysiikan laki. Tulee pyörre, kuin lentokoneen jarrusiivekkeestä ja ohjaaminen on huonompaa.
      Tämä ei ole Edk Välittäjä_LKV epägoogletietoa.

      • Mikä on lentokoneen "jarrusiiveke"??


      • Oli joskus fiskari

        45 astetta sivulle on jo aika paljon, ellei se sillä ohjaa niin joko peräisin on liian pieni tai kuski ei ole tottunut tällaiseen veneeseen. Peruuttaessa pitää käyttää pieniä ruorikulmia, ja auttaavälillä potkaisulla eteenpäin kuten joku muu jo kirjoitti. Isompi peräisinkulma ja kova kaasu yhdistelmä pakilla rasittaa jo peräisintä kovasti.

        Ja toiseen suuntaan se kääntyy sitten paremmin kuin toiseen...


      • Se moottorimies
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Mikä on lentokoneen "jarrusiiveke"??

        Etkö ole koskaan mälsä lentänyt? Lennät vain maanvetovoiman pois? Laskeutumisen aikana koneen ollessa jo maakosketuksessa siipien takapinnat eli jarrusiivekkeet nousee pystyyn. Googlaa .... hei googlaa!

        Ei taaskaan E.d.k Välittäjä_LKV tietoa!


      • Se moottorimies kirjoitti:

        Etkö ole koskaan mälsä lentänyt? Lennät vain maanvetovoiman pois? Laskeutumisen aikana koneen ollessa jo maakosketuksessa siipien takapinnat eli jarrusiivekkeet nousee pystyyn. Googlaa .... hei googlaa!

        Ei taaskaan E.d.k Välittäjä_LKV tietoa!

        "Ei taaskaan E.d.k Välittäjä_LKV tietoa!"

        No ei, kun ei ole tietoa ollenkaan!

        Ja ne lasketumisessa ylös nousevat "jutskat" ovat spoilerit ja lentojarrut (näistä käytetään suomenkielellä myös nimitystä ilmajarrut). Englanninkielellä "spoilers" ja "airbrake".

        Älä ihan oikeasti sekoita mihinkään asiaan ilmailua ellet ymmärrä siitä muuta kuin matkustajalennolla näkemäsi jutskat.


      • Se moottorimies
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Mikä on lentokoneen "jarrusiiveke"??

        Älä sittenkään kooklaa! Et sinä kuitenkaan osaa. Minä kooklasin sulle. Siinä 7 min jälkeen tärinässä aukee siivekkeet.

        http://www.youtube.com/watch?v=53Sr4Ori-AI&feature=related

        Ei taaskaan E.d.k. Välittäjä_LKV tietoa


      • Se moottorimies
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        "Ei taaskaan E.d.k Välittäjä_LKV tietoa!"

        No ei, kun ei ole tietoa ollenkaan!

        Ja ne lasketumisessa ylös nousevat "jutskat" ovat spoilerit ja lentojarrut (näistä käytetään suomenkielellä myös nimitystä ilmajarrut). Englanninkielellä "spoilers" ja "airbrake".

        Älä ihan oikeasti sekoita mihinkään asiaan ilmailua ellet ymmärrä siitä muuta kuin matkustajalennolla näkemäsi jutskat.

        Ha haaa..... ilmajarrut ovat raskaassa maaliikennekaustossa. Paineilma painaa kalvoa, joka kiertää jarruissa levitintä ja avaa kengät rumpuun.

        Hei lopeta kooklaaminenkin ja lue vain ruåttinkielistä Korklkaria!

        Ei taaskaan E.d.k. Välittäjä_LKV tietoa


      • Se moottorimies kirjoitti:

        Älä sittenkään kooklaa! Et sinä kuitenkaan osaa. Minä kooklasin sulle. Siinä 7 min jälkeen tärinässä aukee siivekkeet.

        http://www.youtube.com/watch?v=53Sr4Ori-AI&feature=related

        Ei taaskaan E.d.k. Välittäjä_LKV tietoa

        Siinä jo alussa näkyy spoilerin toiminta koneen kallistusohjauksessa. Silloin se tunnetaan nimellä "spoileron" (aileron ja spoiler yhdistettynä, aikamoinen sanahirviö).

        Spoilerin tehtävänä on vähentää nostovoimaa (spoil = tuhota), ja se sijaitsee aina siiven yläpinnalla jossa muodostuu n. 80 % nostvoimasta.

        Sinun on ihan turha yrittää väitellä aiheesta useiden satojen tuntien lentokokemuksen omaavan lentäjän kanssa. Lupakirja ei tosin ole ollut voimassa moneen vuoteen, mutta ei se minun tietotaitoani vähennä noissa asioissa.


      • näin tällä kertaa
        Se moottorimies kirjoitti:

        Ha haaa..... ilmajarrut ovat raskaassa maaliikennekaustossa. Paineilma painaa kalvoa, joka kiertää jarruissa levitintä ja avaa kengät rumpuun.

        Hei lopeta kooklaaminenkin ja lue vain ruåttinkielistä Korklkaria!

        Ei taaskaan E.d.k. Välittäjä_LKV tietoa

        Peräsimen kulmien suhteen olit aivan oikeassa. Ilmailuasioissa näyttää kuitenkin välittäjällä tällä kertaa olevan hallussaan oikea tieto, ainakaan mun ei tartte sitä edes googlata. Ne siivestä alaspäin tulevat ovat laskusiivekkeet, flaps.

        Mutta tosiaan, peräsimen max kulmat on kohdallaan 45 asteessa, joskus riittä vähempikin.


      • yutr5g4e3fw
        näin tällä kertaa kirjoitti:

        Peräsimen kulmien suhteen olit aivan oikeassa. Ilmailuasioissa näyttää kuitenkin välittäjällä tällä kertaa olevan hallussaan oikea tieto, ainakaan mun ei tartte sitä edes googlata. Ne siivestä alaspäin tulevat ovat laskusiivekkeet, flaps.

        Mutta tosiaan, peräsimen max kulmat on kohdallaan 45 asteessa, joskus riittä vähempikin.

        tiedätkö mitkä ovat ilmajarrut? tiedätkö miksi nousussa ja laskussa pyritään mahdollisimman suureen siiven yläpinnan pidempään matkaan?


      • yutr5g4e3fw kirjoitti:

        tiedätkö mitkä ovat ilmajarrut? tiedätkö miksi nousussa ja laskussa pyritään mahdollisimman suureen siiven yläpinnan pidempään matkaan?

        Lentokone pysyy ilmassa siiven ylä- ja alapinnan paine-eron avulla. Mitä suurempi käyryys ja pinta-ala on, sitä enemmän nostovoima kasvaa. Samalla tietenkin kasvaa ilmanvastus. Nykyaikaisissa matkustajakoneissa on fowlertyyppiset laskusiivekkeet joka samalla lisäävät siiven pinta-alaa, sekä tietenkin solakot (slots) jotka osaltaan lisäävät sekä siiven käyryyttä, että pinta-alaa.

        Sitten voidaan tietenkin mennä turbulaarisen- ja lamiinaarisen siivet eroihin, mutta se ei tälle palstalle kuulu (sille on ihan oma palsta).

        On tietenkin mukavaa että pikkulapsi on innoissaan ensimmäisen lentomatkansa jälkeen, mutta pitäisi myös opetella perusteet ennen kuin kommentoi.


      • Hei moottorimies !
        Se moottorimies kirjoitti:

        Älä sittenkään kooklaa! Et sinä kuitenkaan osaa. Minä kooklasin sulle. Siinä 7 min jälkeen tärinässä aukee siivekkeet.

        http://www.youtube.com/watch?v=53Sr4Ori-AI&feature=related

        Ei taaskaan E.d.k. Välittäjä_LKV tietoa

        Kerro meille taas niistä planeettapyöristäsi ja kooklaa , kun näköjään osaat, vaikka kuvia kuinka laakereihin tulee hirmuisesti säteittäistä energiaa ja vetyradikaalit tekee suolavedestä suolahappoa ja kaikkee muuta.

        Sais taas nauraa ihan kippurassa.


      • ge geee gee
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Siinä jo alussa näkyy spoilerin toiminta koneen kallistusohjauksessa. Silloin se tunnetaan nimellä "spoileron" (aileron ja spoiler yhdistettynä, aikamoinen sanahirviö).

        Spoilerin tehtävänä on vähentää nostovoimaa (spoil = tuhota), ja se sijaitsee aina siiven yläpinnalla jossa muodostuu n. 80 % nostvoimasta.

        Sinun on ihan turha yrittää väitellä aiheesta useiden satojen tuntien lentokokemuksen omaavan lentäjän kanssa. Lupakirja ei tosin ole ollut voimassa moneen vuoteen, mutta ei se minun tietotaitoani vähennä noissa asioissa.

        Ootko lentänyt maanvetovoimaa nyt viimeaikoina pois maapallolta? Entäpä taivutellut Suoria Putkia käyräksi yhdensuuntaiseksi pariloksi?
        Googlaa jos et muista!


      • Valittaja_LKV
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Lentokone pysyy ilmassa siiven ylä- ja alapinnan paine-eron avulla. Mitä suurempi käyryys ja pinta-ala on, sitä enemmän nostovoima kasvaa. Samalla tietenkin kasvaa ilmanvastus. Nykyaikaisissa matkustajakoneissa on fowlertyyppiset laskusiivekkeet joka samalla lisäävät siiven pinta-alaa, sekä tietenkin solakot (slots) jotka osaltaan lisäävät sekä siiven käyryyttä, että pinta-alaa.

        Sitten voidaan tietenkin mennä turbulaarisen- ja lamiinaarisen siivet eroihin, mutta se ei tälle palstalle kuulu (sille on ihan oma palsta).

        On tietenkin mukavaa että pikkulapsi on innoissaan ensimmäisen lentomatkansa jälkeen, mutta pitäisi myös opetella perusteet ennen kuin kommentoi.

        E.d.K. taisi sun nimellä kirjoittaa tämän?


      • näin tällä kertaa
        Valittaja_LKV kirjoitti:

        E.d.K. taisi sun nimellä kirjoittaa tämän?

        Kirjoitti kumpi hyvänsä, mutta kirjoitti silti oikein. yutr... taitaa vielä ajatella jo ammoin kuopattuja teorioita profiilin ylä- ja alapintaa pitkin mitattujen matkojen pituuseroista ja niistä eri puolille joutuvista ilmapartikkeleista. Se vanha perinteinen selitys siiven nostovoiman synnylle on aivan puutaheinää.


      • ilokuytr
        näin tällä kertaa kirjoitti:

        Kirjoitti kumpi hyvänsä, mutta kirjoitti silti oikein. yutr... taitaa vielä ajatella jo ammoin kuopattuja teorioita profiilin ylä- ja alapintaa pitkin mitattujen matkojen pituuseroista ja niistä eri puolille joutuvista ilmapartikkeleista. Se vanha perinteinen selitys siiven nostovoiman synnylle on aivan puutaheinää.

        Sinä ja välittäjä ette sitten tiukkaa paskaanne kompressoriin? Miksette, kun sillä saisitte sitten kierrettyä putkia 360 asteen nekatiiviseen gravitaatioon, jotta K.d. D. voisi lentää Välittäjän siivellä kuprua ja tuntea veden painottomuuden kölissä.

        Samalla voisitte kokeilla Välittäjän turbiinisylinterinkansikomneliimaa. Sillähän Välittäjä väitti liimanneensa Porkkalan kalliot kiinni. ja Se Pyhtääläinen osaamaton kalastaja raavaa särjet lohikaloiksi.


      • Anonyymi
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Mikä on lentokoneen "jarrusiiveke"??

        Fläppi tai risuaita Caravellessa


      • Anonyymi
        näin tällä kertaa kirjoitti:

        Peräsimen kulmien suhteen olit aivan oikeassa. Ilmailuasioissa näyttää kuitenkin välittäjällä tällä kertaa olevan hallussaan oikea tieto, ainakaan mun ei tartte sitä edes googlata. Ne siivestä alaspäin tulevat ovat laskusiivekkeet, flaps.

        Mutta tosiaan, peräsimen max kulmat on kohdallaan 45 asteessa, joskus riittä vähempikin.

        Flaps ei ole vain ladkusiiveke. Mstkustajakoneissa niitä käytetään aina nousussa ja laskussa !


      • Anonyymi

        Profiilin tulokulma ja peräsimen kääntökulma ovat eri asioita. Edellisen tapauksessa yli 45 asteen kulmista ei ole mitään hyötyä, jälkimmäisessä tapauksessa on paljonkin. Peräsinakseli ei liiku veneen kääntyessä sinne minne keula osoittaa, vaan voi poiketa siitä akselivetoisella fiskarillakin jopa 60 astetta, jos kääntymistä on jatkettu riittävän kauan eikä peräsinkulman rajoitteet sitä estä. Kääntyvällä perämoottorilla voimatun purkkarin tapuksessa peräsinakseli voi liikkua 90 astetta eri suuntaan kuin mihin keula osoittaa, kunhan peräsin myös kääntyy samat 90 astetta. Tällöin peräsinprofiilin tulokulma on nolla astetta, eikä se tuota nostovomaa lainkaan, ja vastustakin on varsin vähän.


    • hi hiii hiiii

      Häirikkö Välittäjä saa taas köniinsä.....hi hiii?

      • Häirikkö mielenterveyspotilas saa taas köniinsä, kun ei ymmärrä olla hiljaa... HaaaHaaa :D


      • Se lentokonemies
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Häirikkö mielenterveyspotilas saa taas köniinsä, kun ei ymmärrä olla hiljaa... HaaaHaaa :D

        Sulla on siis ilmajarrut siinä maanvetovoiman tuhoavassa lentokoneessasi? Uusitko jarrukenkiä kuinka useasti ja sorvaat rummut pyöreäksi? Mulla oli Scania asuntoautona ja laiton sen jarrut kerralla kuntoon. Ajoin sillä 7 vuotta ja kävin 5 kertaa Välimerelläkin. Ei tarvinnut, kuin laskea kondenssivesi pois ilmajarrujen painesäiliöistä parikertaa vuodessa. Ajokilometriä Carruksen Airisto korilliseen tein 250 000 kilsaa. Auto on vieläkin toisella omistajalla käytössä.

        Sinä älä kuule paljon enää muuttele sitä lentokoneen siipiä broilereilla! Käytä vain jalkajarrua, kun se spoil on nopeuden jarrutusta eli ilmapyörteen tekemistä siiven taakse. On muuten tehokas juttu yli 150 mailin nopeuksissa.


    • ilmojen potka, eikun

      Onko tämä muuttunut lentokoneaiheiseksi palstaksi?

    • Se moottorimies

      Uppoumarunkoinen vene kääntyy pakilla vain toiseen suuntaan koska potkurilapa kauhasee toiseen suuntaan vettä syvemmältä, jossa on tietenlin suurempi paine ja veden tiheys on saman verran suurempi ja fysiikan lakien mukaan potkurilavan taakse syntyvä turpulentti on suuruudeltaan ala*tiheys*nopeus.

      Näin helppoa se on kun osaa vain kooglata.

      • olet nimivaras

        nimivaras!


      • No just.

        Unohdit vaan mainita että tämäkään ei ole mitään E.d.k. Välittäjä_LKV tietoa

        Mutta unohtu ne suolasta irtoavat vetyradikaalit..


      • Top 3.sia taas

        Näyttää moottorimiehellä olevan aivan omat fysiikanlakinsa, aina tasavirrasta galvaniseen korroosioon ja nyt nämä veden tiheys ja turbulentit lisäksi.

        Moottorimiehelle, jos kelle, olisi eduksi joskus edes tutustua ihailemiinsa E.d.k. Välittäjä_LKV tietoihin, oikean tiedon määrä tuskin vähenee, olipa uusi tieto mitä tahansa .


      • se hönötti

        Koogle voi kertoakin, että veden tiheys muuttuu syvyyden mukaan. Google kyllä kertoo, että se pysyy samana 1 kg/dm^3 syvvydestä riippumatta. Merivedessä tosin hiukan enemmän.


    • Jorkka Korhonen

      Miksi jonkun kuspien piti asialliseen keskusteluun puuttua sanasta "jarrusiiveke"? Sai samalla taas aikan mieleisensä Välittäjäsontaketjun!

      Jarrusiivekkeeksi niitä muuten kutsutaan purjelentokurssikirjoissa 2011 painoksessa ja yksimoottorisen lentolupakurrien julkaisuissakin. En tiedä maanvetovoiman tappavien koneiden osanimityksistä mitään.

      • Ai miksikö ?

        Koko ketjun pilasi palstan vakiohäirikkö taas kerran.
        Kun katsot "Se moottorimies" nimimerkin kirjoituksia, niin sisällöissä ei ole mitään jo kerrottua asiaa, vaan tarkoitus lienee vain provosointi ja nälvintä.
        Tästä häiriköstä on vähän aikaa saatu olla rauhassa , mutta nyt näyttää taas aktivoituneen.
        Kyllä mahtaa viha olla sairaalloisen syvällä, kun jaksaa vuosikausia räksyttää samaa laulua, vai nauttineeko palstan häirinnästä.


      • Ihme tyyppi
        Ai miksikö ? kirjoitti:

        Koko ketjun pilasi palstan vakiohäirikkö taas kerran.
        Kun katsot "Se moottorimies" nimimerkin kirjoituksia, niin sisällöissä ei ole mitään jo kerrottua asiaa, vaan tarkoitus lienee vain provosointi ja nälvintä.
        Tästä häiriköstä on vähän aikaa saatu olla rauhassa , mutta nyt näyttää taas aktivoituneen.
        Kyllä mahtaa viha olla sairaalloisen syvällä, kun jaksaa vuosikausia räksyttää samaa laulua, vai nauttineeko palstan häirinnästä.

        Muuta ei osaa kuin samaa - "Tämä ei ole Edk Välittäjä_LKV epägoogletietoa." - lorua, ei tiedä mistään mitään, taitaapa olla vielä hieman tyhmäkin ja riehaantuu aina kun sen juttuja oikaisee.


      • -oi.p9u87y6tr5
        Ihme tyyppi kirjoitti:

        Muuta ei osaa kuin samaa - "Tämä ei ole Edk Välittäjä_LKV epägoogletietoa." - lorua, ei tiedä mistään mitään, taitaapa olla vielä hieman tyhmäkin ja riehaantuu aina kun sen juttuja oikaisee.

        Kirjoittaako E.d.k. Välittäjä_LKV nyt kooklaustaan, vai häirikön moninimet lisää häiriötään?


    • insku900

      Mulla on 9 metrinen uppoamarunkoinen, joka käänttyy lähes paikalla. Pitää antaa vain tehokkaita potkuja eteenpäin ja hiljaa taaksepäin. Potkujen jälkeen ruori aina ääriasentoon. Vaatii rauhallisuutta ja veneen ominaisuuksiin opettelua. Itse harjoittelin aluksi avoimella paikalla, jolloin sai paremman tuntuman ja veneen käyttätymiseen. Puoliliukuvat ovat haasteellisempia, koska siihen ottaa tuuli helpommin.

      • Anonyymi

        Omassa aluksessa olen jättänyt tuon peräsimen vevaamisen melko turhana pois ja käännän sen sille puolelle, kuin eteenpäin liikuessa haluaa keulan kääntyvän ja sitten vain eteen/taakse, niin kääntyy mukavasti.

        Toiselle puolelle paremmin, kuin toiselle johtuen potkurin lapojen "kätisyyden" aiheuttamasta prop walk liikkeestä perässä.


    • lento-opistosta

      Suomessa lentäjille suomeksi opetetaan se siivenpalanen nimellä jarrusiiveke. Se, mitä se on englanniksi ei merkitse mitään, kun väittely saatiin alulle kyselemällä "mikä on jarrusiiveke".

      • Niin kai

        Jarrusiivekettä olen kuullut käytettävän vain jättöreunalaipoista, jotka kääntyvät ilmajarruiksi, siihen yläpinnalta aukeavat ovat aina olleet spoilerit.
        Voihan se tosin olla että uusimmissa oppaissa käytetään jarrusiiveke nimeä yleisnimenäkin, mutta vanhemman ikäluokan harrastajille termi on outo.
        Se asia selvisi kysymällä, mutta tosi naurettavana voi pitää noita jatkovastauksia ja selityksiä paineilmajarruista.
        Aivan varmasti ne ovat tuttuja kaikille palstan lukijoille, kuten sekin että ilmajarru-nimitystä, joka muuten löytyy kaikista ilmailua käsittelevistä oppaista, käytetään sekä varsinaisesta ilmajarrusta että pneumaattisesti toimivista mekaanisista jarruistakin (raskas- ja ratakalusto).

        Kun kirjoitus esitetään kuten tässä, pääasiallisena tarkoituksena henkilöön kohdistuva provo, on turhaa ruveta hakemaan syytä yksittäisistä termeistä, ketjun sävy myrkyttyy kun joku aloittaa loanheiton, joten heittäkää kivenne oikeaan kohteeseen siis näihin räkättäjäpentuihin, joilla ei koskaan ole mitään asiaa itse aiheesta, vain tilaisuus päästä pilaamaan muiden keskustelu.


    • R K-S

      30 astetta per puoli riittää. Suuremmasta kulmasta ei ole hyötyä. Miten saa fiskarin kääntymään?
      - Peräsimen mitoitus: 15 % akselin etupuolelle.
      - Peräsimen korkeus on tärkeä, lisäpituus ei auta.
      - Riittävsti tilaa köli ja peräsimen väliin.
      - Kantotasot ja muut siivet pois.
      - Normaali levyperäsin on OK. Profiilista ei apua.
      - Rungossa pitäisi olla kohta minkä ym päri vene kääntyy.

      • Anonyymi

        Miten sen voi laittaa akselin etupuolelle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sen voi laittaa akselin etupuolelle?

        Peräsimen pinta-alasta 15% on akselin etupuolella ja 85% akselin takapuolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sen voi laittaa akselin etupuolelle?

        Huom. Peräsimen akselin.


    • Anonyymi

      Paljon yrittänyt asiaan perehtyä ja tulisi älyttömän pitkä tarina jos kaiken tähän kirjottaisi. Jo viime vuosisadan alussa on laivoissa ollut tuo kääntyvyys ongelma jota tietysti paljon tutkittu ja tultu tulokseen että jo 40 asteen kulmassa peräsin kavitoi jolloin kääntyminen vai huononee, 33 astetta on fysiikka ja kaiken maailman kokeilut osoittaneet olevan paras maksimi kulma peräsimelle. Siis suuntaansa eli laidasta laitaan 66 astetta pitäisi riittää mutta kaikki yli 80 astetta vain tuo pyörteitä ja mielettömiä rasite voimia esim peräsin akselille.

      • Anonyymi

        Ei ole mitään ongelmaa 25 asteen tulokulmassa, vaikka peräsinkulma samalla olisi 65 astetta. Ei tule mielettömiä pyörteitä eikä rasitteita, vaan tehokasta kääntämiseen tarvittavaa hydrodynaamista nostovoimaa. onnistuu helposti kun peräsinakselin liikesuunta poikkeaa 40 astetta keulan osoittamsta suunnasta, mikä onnistuu helposti kun kääntymistä on jatkunut hiemankin pidempään, eikä sitä ole juuri aloitettu.
        Peräsimen kavitointi ei ole hitaasti liikuttaessa minkäänlainen ongelma olipa tulokulmaa sitten minkä verran tahansa. Sakkaaminen on mutta ei vielä 25 asteen tulokulmalla, ja nostovoimaa löytyy reilusti vielä 45 asteen tulokulmille asti, samalla vain vastuskin kasvaa suureksi. Kun peräsinakseli liikkuu 45 astetta vinoon keulan osoittamana suuntaan nähen, merkitsee se 90 asteen peräsinkulmaa. Eli 180 astetta laidasta laitaan. Ei ole tarpeen muttei todellakaan myöskään haitaksi kun sitä osaa käyttää oikein.


    • Anonyymi

      Suuressa mailmassa on rakennettu veneisiin peräsin jonka takareuna on sarannoitu ja tehostaa peräsimen käännöstä.

      Katsokaa video pätkä niin ymmärrätte.
      https://m.youtube.com/watch?v=_mUbY1XAc8E

      Tällaisella peräsimellä kääntösäde on puolet pienempi, kuin vakiolla.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1947
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      891
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      855
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      732
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      717
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      696
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      673
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      649
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      648
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      201
      640
    Aihe