olen asiakaspalvelu ammatissa, ja työpisteessämme on keskimäärin 2-5 henkilöä kerrallaan. ensimmäiseksi inhottaa toinen työkaverini,olemme siis molemmat raskaana, ja minulla on esiintynyt pahoinvointia aivan alusta aina tähän päivään asti. olen "kuitenkin" jo rv 15 eikä loppua näy. hänellä menee päinvastoin ja rv.25 menossa.
en kesttä työvuoroja hänen kanssaan, enkä jaksa kuunnella minuun kohdistuvia voivotuksia miten pahalta näytän. hyvä esimerkki: tulen päivävuoroon töihin, ja on kerrankin ollu helpompi, lähes oksentamaton aamu ja olen jaksanut jopa laittautua, ovesta astuessani kuulen huudahduksia voi ei miten pahalta näytät, onko ollut huono aamu, näytät niin sairaalta, voi voi.
minulla on nyt kesäloma luojankiitos meneillä, mutta pelkkä töihinmenokin jo stressaa minua. asiakkaat ovaat närkästyneitä, aukovat päätänsä, kiitoksen sanaakaan ei saa työstään vaikka parhaansa yrittäisi. näitä tunteita ei ole ollut silon kun en ollut vielä raskaana. vaikuttaako raskaana olo todella näin paljon? alan vaihto on mielessä kokoajan, voi kun se vaan olisi mahdollista tässä vaiheessa..
kehtaako tämän ottaa esim. neuvolassa puheeksi? vai passittavatko heti johonkin terapeutille. tahtoisin vain ymmärtävän normaalin ihmisen tueksi, tai edes ihmisen joka ei reagoisi raskauteeni millään tavalla!!!!!!
en kesttä työvuoroja hänen kanssaan, enkä jaksa kuunnella minuun kohdistuvia voivotuksia miten pahalta näytän. hyvä esimerkki: tulen päivävuoroon töihin, ja on kerrankin ollu helpompi, lähes oksentamaton aamu ja olen jaksanut jopa laittautua, ovesta astuessani kuulen huudahduksia voi ei miten pahalta näytät, onko ollut huono aamu, näytät niin sairaalta, voi voi.
minulla on nyt kesäloma luojankiitos meneillä, mutta pelkkä töihinmenokin jo stressaa minua. asiakkaat ovaat närkästyneitä, aukovat päätänsä, kiitoksen sanaakaan ei saa työstään vaikka parhaansa yrittäisi. näitä tunteita ei ole ollut silon kun en ollut vielä raskaana. vaikuttaako raskaana olo todella näin paljon? alan vaihto on mielessä kokoajan, voi kun se vaan olisi mahdollista tässä vaiheessa..
kehtaako tämän ottaa esim. neuvolassa puheeksi? vai passittavatko heti johonkin terapeutille. tahtoisin vain ymmärtävän normaalin ihmisen tueksi, tai edes ihmisen joka ei reagoisi raskauteeni millään tavalla!!!!!!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tässä on hyvä esimerkki siitä, että koulutus kannattaa. Ei tartte jakaa koppia muiden kanssa tai tehdä muita paskaduuneja.
ei se "koppielämä" parin kolmen muun työkaverin kanssa jaettuna tarkoita sitä, että olisi paska duuni ja palkka. Itse tienasin bruttona noin 2500 e/kk kun yhteenlaskettiin tessin mukainen peruspalkka (n. 2000 euroa) bonukset. Uskon, että monelle kelpaisi kyseinen palkkataso..... :) minä tykkäsin työstäni ja asiakkaat olivat ympäri Suomea ja tilanteet vaihtuivat puheluittain.
Samanlaisia tuppaantuvia ja tökeröitä työkavereita on muissakin työyhteisöissä ja monesti vielä häiritsevämmällä tavalla. Puhelinpalvelussa kun keskitytään työaikana asiakkaisiin eikä jatkuvaan huulenheittoon muiden paikallaolijoiden kanssa..
mulla ei onneksi ollut tuollaista ärsyttävää työkaveria kuin mitä sinulla, mutta kyllä työn tekeminen tökki ja pahasti, vaikka mieluinen olikin (asiakaspalvelua puhelimitse). Mulla ei ollut pahoinvointia juuri ollenkaan, mutta väsymys oli aivan kauhea.. Kävin suorittamassa 8 tuntia töitä ja menin kotiin nukkumaan. Näitä tuntemuksia tilitin esimiehelle (mies), joka onneksi oli ymmärtäväinen ja jaksoi tsempata eikä moittinut pohjamutiin romahtaneista tuloksista (aikaisemmin olin lähellä huippumyyjän tasoa).
Välillä tosiaan mietin alanvaihtoa yms. kuten sinäkin. Minulla elämä alkoi helpottaa ja työkin sujua paremmin rv 18 lähtien.. Tulokset nousivat taas entisille tasoille.
Voisit sanoa voivottelevalle työkaverillesi nätisti, että olet niin raskaushuuruissa, että työkaverisi sanat saavat olosi tuntumaan entistäkin kurjemmalta. Vaikket missään sen suuremmissa raskaushuuruissa olisikaan.. ;) vetoa siihen, että työkaverisi ymmärtää varmasti kun itsekin on samassa tilanteessa miten pienetkin sanat ja jutut saattavat tuntua pahalta. Sano, että ymmärrät työkaverisi olevan harmissaan sinun voinnista ja toivoisi varmasti sinun voivan paremmin.. Hän vaan asettaa sanansa niin, että se vaan tekee juuri päinvastaisen olon.
Auttaisiko tuo?
Toivottavasti olosi paranee ja työkin alkaa tuntua kivemmalta!!
jaa joku luulee että olen puhelinmyyjä! :D sinänsä ei mtn vikaa mutta olen kosmetiikka-alalla töissä, toiminimenä työskentelen ja ihan olen koulutuksen ammattiin käynyt. alaa tuskin voin tässä vaiheessa vaihtaa, kuka huolii raskaana olevaa naista pikkuhetkeksi töihin jne minulla kuitenkin on vaituinen työsopimus se pääsija..
olen kerran sanonut että anna olla, ja kertonut tuon miten olen kerrankin ns " selvä" aamu minullla ja töihin tulee niin saa vaan paskaa osakseen, tajuaa kyllä pitää naamansa ummessa mutta vilkuilee säälilvästi ja huokailee--> ja taas on olotilani sama. :/ surettaa.. asiakaskuntani on kuitenkin aika "kanta-asiakas" mainen, mutta pelottaa että karkotan nämä uudet ja pian heidätkin palveluiltani, kuitenkin tehtäväni on hemmotella heitä eikä päinvastoin..
hups siis puhelinmyynti työstä esimerkki, anteeksi ;D
:D juu.. En todellakaan olettanut, että olisit puhelinmyynti alalla.. Tätä "koppielämää" saa viettää nykyisin vähän joka työssä jakaen elämän ilot, surut ja ärsytykset parin kolmen muun koppilaisen kanssa.
Jos yhtään helpottaa, niin mulla oli yhdessä vaiheessa koppikaverina sellainen vanhempi rouva, joka oli vähän vainoharhainen.. Jos asiakkaalle puhelimessa pahoittelin jotain asiaa ja totesin, että asiakkaan asiassa oli menetelty väärin tms. Heti puhelun jälkeen tämä nainen alkoi jankkaamaan, että puhuttiinko nyt hänestä ja mitä hän oli tehnyt muka väärin... Niin että firmassa on muutama tuhat työntekijää :D sitten hän luuli, että hänestä puhuttiin kaikkialla jotain pahaa. Jos kuiskuttelin jonkun muun kanssa työpisteelläni esim. pikkujoulujärjestelyistä niin tämä huuteli heti, että hänestäkö taas puhutaan p*skaa ja meni asiasta puhumaan esimiehelleen. Vähän rasittava tyyppi... Onneksi ei ollut enää raskausaikana "solukaverina".. :D
hyvä, että olet jo asiasta sanonut tälle työkaverillesi. älä välitä hänen katseistaan... Onneksi työkaverisi on töissä enää 10 viikkoa max ennen kuin jää äitiyslomalle. Koeta jaksaa!!!!
JOO TÄSSÄ KANS JOKU ÄMMÄ TEHNYT KAKARAN KUN TYÖKAVERIKIN PAKSUNA..
juuuu muuten hyvä mutta minä kerroin raskaudestani ennen työkaveriani vaikka hän on pidemmällä :D
Joo mutta sinä vaistosit tai näit:)
Kerrohan parisuhteestasi, niin analysoidaan meneekö prseelleen heti vai kohta;)
menehän sinä palstaprovo taas itkemään omaa tuhkamunaisuuttasi/mahouttasi jonnekin muualle... Jos on omalle elämälle katkera, niin ei se helpota yhtään muita kiusaamalla.
Sinulle on sanottu nätisti asiasta, mutta se ei tunnu auttavan, joten siksi sanon rumasti. (Sori ap jo etukäteen... Tämä häiriköltä tuleva haukkuminen taitaa lähteä vähän käsistä tämän viestin jälkeen.)