Olit aidosti onnelinen tai edes hymyilit, etkä vain tyydytääkseni ympärillä olevia.
Täytyy itseni kohdalla sanoa, että pitää ihan aidosti miettiä koska viimeksi olen ollut edes heken onnelinen luulisin ,että koin ohi menevää onne sairaudestani huolimatta joskus 1999 tai ehkäpä jopa 2010.
Mut sellasta yli tunnin kestävää onnelisuutta en muista kokeneeni hetkeen.
Eli koska sinä olit?
Täytyy itseni kohdalla sanoa, että pitää ihan aidosti miettiä koska viimeksi olen ollut edes heken onnelinen luulisin ,että koin ohi menevää onne sairaudestani huolimatta joskus 1999 tai ehkäpä jopa 2010.
Mut sellasta yli tunnin kestävää onnelisuutta en muista kokeneeni hetkeen.
Eli koska sinä olit?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos onnena kokee että ei ole paha olla, niin taidan olla onnellinen suurimman osan aikaan. Onnentunne on kyllä hyvin henkilökohtainen ja vaikeasti mitattavissa.
Minä ainakin olin onnellinen juhannusaattona, kun siskoni kanssa poljimme pyörillä läheiselle tanssipaikalle (olemme jo keski-ikäisiä) aivan kuten nuorinakin, pieni jännityksentunne vatsanpohjassa. Ilma oli kuin morsian ja kaikki olivat hyvällä tuulella. Oli mukavaa istua terassille ja siemailla kylmää olutta!
Elämästä pitää nauttia eikä surra kohtaloaan!
Lienee kai parasta myös mainita, että olen sairastanut vakavaa masennusta jo yli 10 v. joten tiedän kyllä mitä sekin on. Mutta tällä hetkellä kai on lääkitys kunnossa kun ei ole ollut vakavia mielialan laskuja vähään aikaan (Lamictal 250 mg)...