Vauva tuli - kaverit lähti

pettynytäippä

Muutin 3v sitten opiskelemaan ja tapasin mieheni ja nyt olen tuore äiti. Vanhat ystävät jäivät, kun tuli välimatkaa eikä tullut nähtyä - yhteyttä kyllä pidimme toisiimme ja aina puhuimme kuinka kiva ois nähdä. No Juhannuksena sitten näimme, kerran. Huomasin, että yksi vanha ystäväni ei halunnut enää nähdä, vaan viettää loppu lomansa mieluummin siskojensa kanssa. Toinen oisi halunnut nähdä, mutta työt veivät yhteisen ajan.Opiskelukaupungissa mulla ei oo ystäviä, jotka olisin tuntenut lapsuudesta saakka, vaan lähinnä opiskelukavereita, joiden kans ei voi puhua syvällisiä.. huh alkaa olla masentunut olo, kun tietää ettei oo tukiverkkoa eikä mulla oo yhtään ystävää, joka ois samassa elämäntilanteessa. Lisäksi miehen kaverit eivät tunnu ymmärtävän, miten pahalta tuntuu kun häntä pyydetään vaikka minne, mutta minä aina jään kotiin hoitamaan lasta. Pidän perhe-elämästä eikä minua harmita se, etten voi mennä enää niin vapaasti kuin ennen, mutta se satuttaa kun minut halutaan eristää porukasta. Onko muilla kokemuksia tästä?

13

346

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • onko he sunkaverieta

      Ei ole, meillä ihan normaalia, että porukassa joku menee naimisiin ja saa lapsia, ei siinä ketään sen tähden olla hyljeksity eikä uinohdetti. Aika kummallisia kavereita sulla. Meillä ollaan aina onnellisia kun ystävä porukassa jotain tapahtuu..

      Toisilla onl apsia toisilla ei...mutta ei yksikään vauva ole ketään ystävisitäni karkottanu. Ystävyys suhde vaan muuttuu, ei sitä mennä enää yötämyöten hillumaan kaupungille, vaan kylässä käydään ja nähdään päivällä ja illalla...
      Mulla kaikki kamut säilyneet vaikka on avioiduttu tai saatu lapsia.

    • jjjjhjj

      Onnelliset ja vapaat ihmiset ei halua eikä jaksa kuunnella villatakkisen takkutukkasen paskavaippatarinoita mustien silmäalusien takaa. Kai osasit oottaa tätä ku lapsen hommasit

      • kauhukakara oot

        Ihmeen hyvin sunkin äiti on jaksanut sua ja äitis kaverit ...


      • jjjjhj
        kauhukakara oot kirjoitti:

        Ihmeen hyvin sunkin äiti on jaksanut sua ja äitis kaverit ...

        Ja sä tiät sen mistä?


    • Heippa hei

      Rajansa kaikella. En minä kavereitani hylkäisi, jos lapsen saisi, ellei puhe sitten jatkuvasti ole siitä pikku-Veetistä, joka oli taas niin taitava poika, kun paskoi vaippaan tai puklasi päälle. Jos ei lapsen jälkeen ole muuta elämää kuin se lapsi lapsi lapsi, niin hei hei

    • Minniliinu

      "Muutin 3v sitten opiskelemaan ja tapasin mieheni ja nyt olen tuore äiti. Vanhat ystävät jäivät, kun tuli välimatkaa eikä tullut nähtyä - yhteyttä kyllä pidimme toisiimme ja aina puhuimme kuinka kiva ois nähdä. No Juhannuksena sitten näimme, kerran."

      Tuota...ei tuo tilanteesi kyllä siltä kuulosta, että kaverisi olisivat sinua hylänneet lapsen takia. Te olette kasvaneet niiden kolmen vuoden aikana erilleen, kun sinä olet asunut ja asut edelleen muualla ettekä ole tavanneet ennen kuin nyt juhannuksena. Miten on mahdollista, että 3 vuoden aikana koskaan ei järjestynyt aikaa tapaamiselle, ei sinun uudessa opiskelukaupungissa tai siinä kaupungissa, jossa ystäväsikin ovat? Kenties ei sitten ollut tarpeeksi kiinnostusta tavata. Sinulle tuli uudet kuviot ja samoin ystäviesi elämä jatkoi kulkuaan, elämään alkoi tulla uusia tärkeitä ihmisiä. Nyt sinun elämäntilanteesi on muuttunut, olet kotona lapsen kanssa ja kaipailisit aikuista seuraa ja ystäviä. Tämä on täysin ymmärrettävää, mutta aika turhaa on odottaa että nämä jo etääntyneet kaverit alkaisivat yhtäkkiä osoittaa erityistä kiinnostusta asioillesi. Olen itsekin muuttanut aikoinaan opiskelemaan toiseen kaupunkiin, samoin osa ystävistäkin lähti muualle opiskelemaan. Tietysti ystävät pariutuivat, kuten minäkin, mutta siitä huolimatta olemme säännöllisesti tehneet mökkireissuja, risteilyjä, muuten vaan kylästelleet toistemme luona, ja siis naisporukalla. Minulla on kaksi tällaista kaveriporukkaa. Toisessa porukassa asumme kaikki 4 naista eri kaupungissa ja teimme yhdessä vaiheessa kaikki vieläpä vuorotyötä (ja olimme parisuhteessa olevia). Siitä huolimatta saimme sumplittua aikaa tapaamisille. Kyllä ne ystäväsuhteet säilyy, kun niille oikeasti järjestää aikaa ja muistaa yhteydenpidon ja näkemisen tärkeyden.

      Ei sinun nyt auta kun yrittää tutustua uusiin ihmisiin omassa kotikaupungissasi. Nettiäkin voit kokeilla. Osallistu äiti-lapsi -kerhoon, niin saat kontaktia toisiin äiteihin ja kenties sitä kautta kaverin kerhon ulkopuolellekin. Leikkipuistossa voit tutustua myös toisiin äiteihin, helpommin sitten kun lapsesi alkaa olla enemmän leikki-iässä. Moni on kaverustunut samassa tai viereisessä talossa asuvien äitien kanssa, joista jostain on saattanut tulla todella hyvä ystävä. Lapset yhdistävät kummasti ja tuovat helposti keskusteltavaa. Sulla on hyvät mahdollisuudet saada uusia ystäviä, kunhan vaan jaksat olla aktiivinen tutustumisen suhteen. Pääasia ettet jää kotiin yksin masentuneena.

    • JP

      Oletko mistä päin?

    • lapseton.

      Oletko ehdottanut kavereillesi tapaamista niin, että jätät lapsen hoitoon siksi aikaa?
      Itselläni oli kaveri, joka muutama vuosi sitten sai ensimmäisen lapsensa ja ikävä kyllä yhteydenpito on pikkuhiljaa siitä lopahtanut. Kerrankin meillä oli tarkoitus mennä ihan kahdestaan lounastreffeille, että kaverinikin saisi hetken hengähtää. Hiukan ennen lähtöä tulikin viesti "otan sitteki lapsen mukaan, ei kai haittaa". Koko ravintolassa käynti olikin sitten pelkkää lapsen syöttämistä ja vahtimista ettei lapsi potki syöttötuoliaan nurin. Kuulumisten (muiden kuin lapsen) vaihtoon ei sitten jäänytkään aikaa, kun kaverilleni tuli kiire kotiin miehensä luo.
      Tarviiko tämän jälkeen kysyä miksi en välttämättä ole kiinnostunut lähtemään toista kertaa syömään?

    • prkl. vihaksi pistää

      täällä kans tuttua että kaverit lähti.. oikeestaa se alko siitä koska lopetin juomisen, yks parhaista kavereista lopetti kokonaan yhteyden pidon koska en lähteny ottamaan lärvejä minnekkää.. se saattaa soittaa enää muutaman kerran vuodessa ja kysyä voinko lainata rahaa.. tapasin mieheni yli 5 vuotta sitten ja huonot välit kavereihin ainaski 4.5 vuotta jo.. nyt minulla on 9kk ikänen lapsi.. mut kavereita ei näy missää.. olen saanut kuiteski uusia kavereita netin kautta, muita äitejä :) mut kyllä se on ikävää että ku aloin olemaa mun nykysen mieheni kanssa nii sen jälkeen parhain kaveri jätti, ollaan sentää oltu kavereita 4vuotiaasta asti.. mut sen vaa näkee että olin sillekki vaa joku ryyppy kaveri enkä mittää muuta..!! oikee vihaksi pistää tollane touhu.. se on ite uusia ryyppy kavereita löytäny, mut se ei ymmärrä että mä kans haluaisin viettää sen kans aikaa niinku ennen, voitiin puhua iha mistä asiasta vaan toisille.. mut ei nii ei.. sen näkee ketkä on oikeita kavereita..!!

    • No tottakai!!

      Tottakai lapsi muuttaa tilannetta ystäväpiirissä. Tyhmäkö olet, kun et sitä tiennyt? Jos muilla on elämäntilanne toinen, niin aika vaikea on näitä yhdistää. Lähtisitkö heidän kanssaan ulos baareihin? No entäs reissaamaan? Viettäisitkö pitkiä grillijuhlia juoden ja juhlien? Voisitko lähteä spontaanisti keskellä päivää shoppailemaan vai pitäisikö sinun koko ajan huolehtia lapsen syönneistä, nukkumisista, vaipoista yms.?

      Kyllä sun kanssa varmasti kaffet juodaan ja mukavia hetki turistaan. Ei sinua kaverit tietenkään vihaa. Fakta on vain se, että elämäntilanteesi on nyt täysin eri. Piste!

    • julia-aurora

      moikka !

      musta tuli äiti 17-vuotiaana ja onneksi minun kaverit eivät silti ole hylänneet mua. sulla on ollu vaan tyhmiä kavereita.....

      mutta mä voin jutskailla sun kanssa jos seura kelpaa :) minkä ikäinen sä muuten oot?

      ps. mikset yrittäisi luoda syvällisiä suhteita niihin opiskelukavereihin jos niistä tulisikin kunnon ystäviä ! ei kai se ainakaan pahaksi olisi?? ja ystävät joskus vaan vaihtuu, se on ihan normaalia elämää, mutta ikävää kylläkin... ja sitten sä voisit käydä sen sun lapses kanssa sellasissa äideille ja lapsille tarkoitetuissa tapaamisissa, jos sitä kautta löytäisit saman henkisiä ystäviä! toivon sulle kaikkea hyvää.

    • mies kuittaa

      Aikuisena ei vain ole niin paljon aikaa ystäville ja ystävillä sinulle. Välimatkat, perhekiireet, parisuhteet, työt ja muut vievät kaikilta aikaa. Eli kalenteriaikataulut eivät yksinkertaisesti sovi niin hyvin yhteen.

      Sano sille urpo miehellesi että haluat tulla mukaan kanssa viihteelle joskus ja hankkikaa lastenhoitaja vaikka kerran kuussa. Se ei mitenkään voi olla mahdotonta.

    • 22 + 18

      No kun muuttaa eri paikkunnalle, niin ei välttämättä entiset kaverit säily. Ja ikäkin vaikuttaa.

      Miehesi ei tunnu ihan kypsältä isäksi, isän pitää viettää vapaa-aikaa perheen parissa, ja varsinkin vauva-ja pikkulapsiaikana ei voi olla jatkuvasti poissa kotoa kavereiden kanssa. Omia menoja kuuluu olla molemmilla yhtä paljon, toinen hoitaa sillä aikaa lasta, ja välillä pitää mennä yhdessä jonnekin ja jättää lapsi hoitajalle. Mutta tosiaan sitten kun on lapsia niin suurin osa vapaa-ajasta kuluu niiden kanssa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1987
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      1021
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      872
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      261
      757
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      749
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      12
      721
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      685
    8. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      83
      680
    9. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      666
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      208
      663
    Aihe