Poimin tämän tekstin erään US:n blogin kommenttiosastosta:
"Näin kirjoituksen vuosia sitten, jossa annettiin ohjeita ruotsinkielisille, miten pitää julkisuudessa toimia kun puhutaan pakkoruotsista. Siinä nimenomaan korostettiin, että pitää saada kansalle aikaan tunne, että vain tyhmät, huonosti koulutetut, rasistit ja sivistymättömät ihmiset vastustavat pakkoruotsia. Keino on varsin ovela ja näyttää hyvin tehoavan myös meidän päättäjiimme"
Tämä tuntuu olevan pakon kannattajien ainoa taktiikka tälläkin hetkellä.
"Näin kirjoituksen vuosia sitten, jossa annettiin ohjeita ruotsinkielisille, miten pitää julkisuudessa toimia kun puhutaan pakkoruotsista. Siinä nimenomaan korostettiin, että pitää saada kansalle aikaan tunne, että vain tyhmät, huonosti koulutetut, rasistit ja sivistymättömät ihmiset vastustavat pakkoruotsia. Keino on varsin ovela ja näyttää hyvin tehoavan myös meidän päättäjiimme"
Tämä tuntuu olevan pakon kannattajien ainoa taktiikka tälläkin hetkellä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ruotsinkielisellä puolella on myös neuvottu julkisesti "esittämään kuollutta" vapaan kielivalinnan vaatimusten edessä. Jätetään siis julkinen keskustelu, mutta annetaan omien edustajien hoitaa pakon lobbaus kulisseissa ja medioissa ja erilaisissa verkostoissa.
Ruotsinkieliset kielitalibanit onnistuvat lähinnä vakuuttamaan omat rivinsä: ruotsinkieliset uskovat olevansa maan pätevimpiä kieli/koulutusasiantuntijoita, jotka tietävät, mikä on tämän maan kielellinen todellisuus, mikä on hyväksi millekin kieliryhmälle ja millaisia muiden kieliryhmien kieliopintojen tulee olla.
Todellisuudessa he eivät ymmärrä muiden suomalaisten kieltenopiskelusta, sen vaatimista resursseista tai sen antamista hyödyistä tirintaria.
Tässä ovat heidän henkilökohtaiset ongelmansa:
- oman vastuun täydellinen kieltäminen pakon tuottamisessa ikään kuin pakkoa lobbaisi kukaan ilman heidän painostustaan
- pakkoa vastustavien hysteerinen mustamaalaaminen (sivistymättömiä, pahoja, "eivät ne vapautta halua vaan tuhota ruotsin kielen tästä maasta")
- oman kieliasiantuntemuksen katteeton yliarvostus ja muuhun kuin kieliin keskittyvän asiantuntemuksen halveksunta
- halu määritellä "suomalaisuus" omista lähtökohdista, pitää itse luomaansa käsitettä "suomenmaalaisuus" yhteisenä suomalaisuutena
- oman vähemmistöaseman ohittaminen puhumalla vain "maan toisesta kansalliskielestä", jonka puhujina heitä tulee kohdella kuin kielellistä enemmistöä, 5% = 50%
Syy tuohon passiivisuuteen on selvä. Se johtuu huonoista kokemuksista. Aina kun surupoliitikko on puhunut julkisesti pakkoruotsituksen lisäämisestä, on kansalaispalaute ollut murskaava. Eli joka kerta kun kiihkoileva surusveko tuo mielipiteensä esiin mediassa, niin pakkoruotsituksen vastustus lisääntyy.
Toisaalta en usko suomalaispäättäjien olevan niin naiiveja, että menisivät moiseen lankaan. Todellisuudessa he yksinkertaisesti pelkäävät svekomafiaa ja teeskentevät uskovansa tuon propagandan.
"Todellisuudessa he yksinkertaisesti pelkäävät svekomafiaa ja teeskentevät uskovansa tuon propagandan."
Tämä on ilman muuta selvää.
Kokoomuksen nuori ja pätevä hallintotieteiden tohtori esiteltiin HBL:ssä näin: "Svenskätaren" Sanna Lauslahti förlorade kampen om ordförandeskapet ---
Siis pelkkä vapaan kielivalinnan kannattaminen antaa ruotsinkieliselle medialle oikeuden kutsua kansanedustajaa näin. Miltä tuntuisi, jos pakkoruotsia kannattavia ryhdyttäisiin kutsumaan julkisesti "suomensyöjiksi"?
Negatiivisen julkisuuden lisäksi pakon vastustaminen vie todellisia etuja, politiikan rahoittajaverkoston suututtaminen ei ole pikkujuttu, ruotsinkielisen verkoston suututtaminen vie arvokkaita kontakteja.
Tämä on todellisuutta tämän päivän Suomessa. Poliitikot joutuvat kiertymään niin monelle mutkalle vastoin parempaa tietoaan, että heille tämä pakkoruotsin myötäily lienee vain yksi mutka lisää.
Voiko ruotsinsyöjä olla arkista kielenkäyttöä puhuttaessa kaikin tavoin kunniallisesta kansanedustajasta?
"Siinä nimenomaan korostettiin, että pitää saada kansalle aikaan tunne, että vain tyhmät, huonosti koulutetut, rasistit ja sivistymättömät ihmiset vastustavat pakkoruotsia. "
Itse asiassa vanhat ja huonosti koulutetut vastustavat pakkoruotsia eniten(oletettavasti myös EU:a, ja euroa, ja maahanmuttajia, ja seksuaalivähemmistöjä...).
Vähiten vastustavat hyvin kolutetut ja nuoret. Näin siis kyselytutkimusten mukaan.
Minä en usko että maamme johtavat poliitikot olisi niin tyhmiä että niitä ihan miten vaan voitaisiin harhauttaa.
Mutta nettifennoilun eräs kulmakivi on olettaa että kaikki poliitikot ovat sekä tyhmiä että lahjottavissa. Muutenhan eivät pysty perustelemaan miksi 95% suomenkielinen poliitikkoenemmistö ylläpitää pakollista toisen kotimaisen opintoja.
Se että sinulla on filosofian maisterin tai maskuliinisuuden tutkijan ja muun hömppä arvon paperit ei kohenna sinun mielipiteesi arvoa kyselyjä tehtäessä. Rahan liikuttelu paikasta toiseen ei myöskään ole mikään merkki suuresta älykkyydestä vaikka näin näytät luulevan. Tuskin kovin moni ohjelmoija tai insinööri mamutusta tukee.
Routaako?-hörhö suoltaa tavanomaista hurripropagandaa, jossa ei ole tällä kertaa totuudenhiventäkään. Svekojen omien tutkimusten mukaan pakkoruotsiin suhtautuvat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet. Lähde: Vårt land, vårt språk - Kahden kielen kansa, Finlandsvenska rapport 35 - Folktinget 1997
"nettifennoilun eräs kulmakivi on olettaa että kaikki poliitikot ovat sekä tyhmiä että lahjottavissa"
Valitettavasti tuo on pakkoruotsin lobbaajien kulmakivi. Lahjottavissa on väärä sana, sillä kyse on vankeudesta. Pakkoruotsin vastustajien elämä on tehty niin vaikeaksi, ettei terveellä itsesuojeluvaistolla varustettu poliitikko lähde siihen, jollei omaa aivan poikkeuksellista asemaa (kuten Vihreiden Soininvaara, Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola tai Demareiden Maria Guzenina-Richardson) ja nämäkin ovat saaneet jonkinlaisen erityistehtävän puolueessaan kerätä ääniä puolueiden nuorilta ja koulutetuilta, jotka pakkoa vastustavat.