Oman kuntani asukkaiden sukunimistä n. joka viides on ...

ruotsinkielinen, mutta siitä huolimatta täällä ei puhuta ollenkaan ruotsia. En ole kuullut kertaakaan täällä asuessani ruotsinkieltä, mutta venäjää kylläkin?! Eli toisin sanoen, paikkakunnallani on asunut aikoinaan ruotsinkielisiä, mutta he ovat suomenkielistyneet ajan myötä ja samaa tapahtuu koko ajan ns. suomenruotsalaisissa "reunakunnissa."
Otetaan esim. Kirkkonummi: Runsaat 50 vuotta sitten, Kirkkonummen asukkaista n. puolet(50%) oli ruotsinkielisiä, mutta nykyään heitä on vain n. 17,5% kunnan asukkaista, eli aikamoinen lasku prosentteina. Tämä on merkinnyt paljon esim. kunnanvaltuuston kokoonpanossa. Ennen Rkp hallitsi Kirkkonummea suvereenisesti, ollen suurin puolue. Nyt 51:stä kunnanvaltuutetusta " vain" 9 on Rkp:stä. Kokoomus on suurin valtuustoryhmä(17valtuutettua) ja Rkp on toiseksi suurin. Syksyn kunnallisvaaleissa on odotettavissa että PerusS. tuplaavat edustajamääränsä (nyk.3)valtuustossa ja heitä siis tulisi valituksi uuteen valtuustoon ehkä 6-7 kpl, silloin se on muilta pois, eli Rkp:nkin tulee menettämään ainakin yhden paikan Kirkkonumella, ja samalla se menettäisi valtuuston pj:n paikan, sillä Sdp nousisi todenäköisesti samaan valtuuttettujen määrään kuin Rkp.
Näin Rkp:n valta murenee paikallistasolla kunnissa jonne muuttaa koko ajan runsaasti uusia suomenkielisiä asukkaita.
Näitä kuntia on esim. Vantaa, Helsinki, Espoo, Sipoo, Porvoo, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo ja Lohja. Muualla Suomessa Turku, Vaasa ja Kokkola.
Niinpä ruotsinkielisillä on hätä esim. Kirkkonummen osalta, ja he haluavatkin että sekä Inkoo että Siuntio yhdistettäisiin Kirkkonummeen, ja näin he saisivat ruotsinkielisten määrää nostettua Kirkkonummella ja samalla myöskin omaa valtaansa kunnassa. Pienet Inkoo ja Siuntio uhrattaisiin, sillä Kirkkonummi on Rkp osalta paljon tärkeämpi, Espoon kyljessä oleva kasvava pääkaupaunkiseutuun kuuluva kunta.
On mielenkiintoista että Kirkkonumelle muuttaa myöskin paljon muunkielisiä kuin suomen-tai suomenruotsinkielisiä, ja he ohittavatkin ns. ruotsinkielisten määrään 20 vuoden sisällä, ellei jopa aikaisemminkin. Eli kohta tullaan tilanteeseen jossa Kirkkonummen asukkaista suomenkielisiä on n. 80%, ruotsinkielisiä n. 10% ja muunkielisiä samat 10%! Arvatkaapa millä kielellä senjälkeen hoidetaan kaikki Kirkkonummen kunnan asiat? Tietenkin suomen kielellä, ainoalla, kaikkia kuntalaisia yhdistävällä yhteisellä kielellä!
Ns. SvenskFinlandia, mikä se sitten onkaan, kutistuu koko ajan, sillä me suomenkieliset ja muunkieliset valtaamme pikkuhiljaa ja varmasti entiset ns. suomenruotsinkieliset alueet. Vantaa, Helsinki ja Turku ovat hyviä esimerkkejä tästä valloituksesta. Niissä ruotsinkielisten määrä prosentuaalisesti alkaa olla jo marginaalissa, verrattuna jopa muunkielisiin, puhumattakaan suomenkielisistä!
576
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Olen samaa mieltä, eli juuri noin tulee toimia. Siis pikkuhiljaa hitaasti mutta peruuttamattomasti valtaa pois RKP:ltä suomenkielisten määrän kasvun kautta, ja sitä kautta asiat alkavat paranemaan.

Ensisijaisen tärkeää on saada ruotsinkielisten määrä pysymään alle 30 prosentin, sillä sen ylittäessä RKP yleensä alkaa peluuttamaan suomenkielisiä puolueita keskenään.

Hyvällä mallilla näyttää Kirkkonummella kehitys olevan, ja luulen että kun täällä Vaasassa saadaan Vähäkyrö tiukemmin osaksi Vaasaa, ja sinne suomenkielisen väestön kasvua, niin eiköhän se täälläkin ala RKP:n ote höllenemään.

Äänestä
  • Aloittaja

    On kolme asiaa jotka pitää toteutua että päästään eroon pakkoruotsista ja samalla Suomi siirtyy virallisesti yksikielisyyteen ja ne ovat nämä:
    Ruotsinkielisten määrän pitää laskea alle 5%, muunkielisten kuin suomen-tai ruotsinkielisten määrän pitää ylittää Suomen ruotsinkielisten määrän ja venäjänkielisten määrän täytyy ylittää 2%.
    Miten näihin päästään? Ensiksi, muunkielisten määrä ylittää ruotsinkielisten määrän ensimmäisenä, sillä muunkielisiä on jo tällä hetkellä n. 250 tuhatta ja he lisääntyvät n. 35 tuhatta kahdessa vuodessa, eli jo vuoden 2014 aikana muunkieliset ajavat määrässä ohi ruotsinkielisten ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tämä asia otetaan vaalikampanjoissa aivan uudella tavalla esille.
    Milloin sitten ruotsinkielisten määrä putoaisi alle 5%? Se voisi tapahtua ehkä jo 10 vuoden sisällä, jos maahanmuutto Suomeen pysyisi samalla tasolla kuin nykyään ja suomenkielisten että muunkielisten syntyvyys kohoaisi jonkun verran. Milloin sitten venäjänkielisten määrä ylittäisi 2%? Virallisesti venäjänkielisiä asuu Suomessa n. 65 tuhatta, mutta epävirallinen tilasto kertoo että heitä asuisi jo todellisuudessa Suomessa 80-90 tuhatta, eli n. 1,6-1,7%. Monet ns. inkeriläiset ovat venäjänkielisiä, mutta he ovat rekisteröityneet suomenkielisiksi ja monet venäjänkielisen kanssa naimisissa olevat ovat halunneet rekisteröidä apsensa suomenkielisiksi, vaikka lapset ovat sekä venäjän-että suomenkielisiä.
    Venäjänkielisiä muuttaa Suomeen n. 3-3500 joka vuosi ja venäjänkielisten määrä kasvaa näin joka vuosi ja 10 vuoden sisällä se ylittää 2 % rajan Suomen asukasmäärästä.
    Eli voidaan sanoa että pakkoruotsista päästään eroon ehkä jo 5 vuoden sisällä ja Suomi siirtyy virallisesti yksikielisyyteen eli suomenkielisyyteen 10 vuoden sisällä.
    Näen että näin väistämättömästi käy, sillä Suomen kieliasetelmat muuttuvat ja ovat jo muuttuneet radikaalisesti viimeisten 10-15 vuoden aikana ja muutos vain kiihtyy seuraavan 10-15 vuoden kuluessa.

    Äänestä

  • UPDATE_9963720 kirjoitti:

    On kolme asiaa jotka pitää toteutua että päästään eroon pakkoruotsista ja samalla Suomi siirtyy virallisesti yksikielisyyteen ja ne ovat nämä:
    Ruotsinkielisten määrän pitää laskea alle 5%, muunkielisten kuin suomen-tai ruotsinkielisten määrän pitää ylittää Suomen ruotsinkielisten määrän ja venäjänkielisten määrän täytyy ylittää 2%.
    Miten näihin päästään? Ensiksi, muunkielisten määrä ylittää ruotsinkielisten määrän ensimmäisenä, sillä muunkielisiä on jo tällä hetkellä n. 250 tuhatta ja he lisääntyvät n. 35 tuhatta kahdessa vuodessa, eli jo vuoden 2014 aikana muunkieliset ajavat määrässä ohi ruotsinkielisten ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tämä asia otetaan vaalikampanjoissa aivan uudella tavalla esille.
    Milloin sitten ruotsinkielisten määrä putoaisi alle 5%? Se voisi tapahtua ehkä jo 10 vuoden sisällä, jos maahanmuutto Suomeen pysyisi samalla tasolla kuin nykyään ja suomenkielisten että muunkielisten syntyvyys kohoaisi jonkun verran. Milloin sitten venäjänkielisten määrä ylittäisi 2%? Virallisesti venäjänkielisiä asuu Suomessa n. 65 tuhatta, mutta epävirallinen tilasto kertoo että heitä asuisi jo todellisuudessa Suomessa 80-90 tuhatta, eli n. 1,6-1,7%. Monet ns. inkeriläiset ovat venäjänkielisiä, mutta he ovat rekisteröityneet suomenkielisiksi ja monet venäjänkielisen kanssa naimisissa olevat ovat halunneet rekisteröidä apsensa suomenkielisiksi, vaikka lapset ovat sekä venäjän-että suomenkielisiä.
    Venäjänkielisiä muuttaa Suomeen n. 3-3500 joka vuosi ja venäjänkielisten määrä kasvaa näin joka vuosi ja 10 vuoden sisällä se ylittää 2 % rajan Suomen asukasmäärästä.
    Eli voidaan sanoa että pakkoruotsista päästään eroon ehkä jo 5 vuoden sisällä ja Suomi siirtyy virallisesti yksikielisyyteen eli suomenkielisyyteen 10 vuoden sisällä.
    Näen että näin väistämättömästi käy, sillä Suomen kieliasetelmat muuttuvat ja ovat jo muuttuneet radikaalisesti viimeisten 10-15 vuoden aikana ja muutos vain kiihtyy seuraavan 10-15 vuoden kuluessa.

    Eipä tuohon nyt korjattavaa ole, tosin huomioi se että ruotsinkielisten ja RKP:n valta ei selity tällä valtakunnallisella viiden prosentin ylittämisellä, vaan sillä että heidän asutus on keskittynyt tietyille väestörikkaille alueille, ja sitä kautta keskittämällä äänet omille ehdokkailleen, RKP on tavallaan ollut valtakunnallisesti koko ajan "kokoaan suurempi" puolue, eli lähes keskisuuren puolueen kokoinen eduskunnassa, vaikka onkin kokonaiskannatukseltaan kilpailemassa pienimmän eduskuntapuolueen paikasta KD:n kanssa.

    Äänestä

  • C.E. kirjoitti:

    Eipä tuohon nyt korjattavaa ole, tosin huomioi se että ruotsinkielisten ja RKP:n valta ei selity tällä valtakunnallisella viiden prosentin ylittämisellä, vaan sillä että heidän asutus on keskittynyt tietyille väestörikkaille alueille, ja sitä kautta keskittämällä äänet omille ehdokkailleen, RKP on tavallaan ollut valtakunnallisesti koko ajan "kokoaan suurempi" puolue, eli lähes keskisuuren puolueen kokoinen eduskunnassa, vaikka onkin kokonaiskannatukseltaan kilpailemassa pienimmän eduskuntapuolueen paikasta KD:n kanssa.

    Nykyinen vaalijärjestelmä suosii eniten juuri RKP:tä. MM. Vihreät ja PS kärsivät nykysysteemistä.

    Mitä luulette? Jos RKP olisi ollut kärsijän paikalla, olisiko vaalijärjestelmä vaihdettu jo aikoja sitten? ;)

    Äänestä

Vantaa eli silloinen Helsingin Maalaiskunta oli suruenemmistöinen vielä pitkään sodan jälkeen. RKP:llä oli 2/3-osaa paikoista. Sitten alkoi muuttoliike.

Nykyään suruiksi rekisteröityneitä on alle 3% asukkaista, mutta kaupunki on kuitenkin virallisesti kaksikielinen.

Muita kielivähemmistöjä on tuplasti suruihin verrattuna.

Vantaalla RKP:n pari kaupunginvaltuutettua on tiiviisti Kokoomuksen kyljessä ja sen avulla pakkoruotsittaa kuntaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_9963720 kirjoitti:

ruotsinkielinen, mutta siitä huolimatta täällä ei puhuta ollenkaan ruotsia. En ole kuullut kertaakaan täällä asuessani ruotsinkieltä, mutta venäjää kylläkin?! Eli toisin sanoen, paikkakunnallani on asunut aikoinaan ruotsinkielisiä, mutta he ovat suomenkielistyneet ajan myötä ja samaa tapahtuu koko ajan ns. suomenruotsalaisissa "reunakunnissa."
Otetaan esim. Kirkkonummi: Runsaat 50 vuotta sitten, Kirkkonummen asukkaista n. puolet(50%) oli ruotsinkielisiä, mutta nykyään heitä on vain n. 17,5% kunnan asukkaista, eli aikamoinen lasku prosentteina. Tämä on merkinnyt paljon esim. kunnanvaltuuston kokoonpanossa. Ennen Rkp hallitsi Kirkkonummea suvereenisesti, ollen suurin puolue. Nyt 51:stä kunnanvaltuutetusta " vain" 9 on Rkp:stä. Kokoomus on suurin valtuustoryhmä(17valtuutettua) ja Rkp on toiseksi suurin. Syksyn kunnallisvaaleissa on odotettavissa että PerusS. tuplaavat edustajamääränsä (nyk.3)valtuustossa ja heitä siis tulisi valituksi uuteen valtuustoon ehkä 6-7 kpl, silloin se on muilta pois, eli Rkp:nkin tulee menettämään ainakin yhden paikan Kirkkonumella, ja samalla se menettäisi valtuuston pj:n paikan, sillä Sdp nousisi todenäköisesti samaan valtuuttettujen määrään kuin Rkp.
Näin Rkp:n valta murenee paikallistasolla kunnissa jonne muuttaa koko ajan runsaasti uusia suomenkielisiä asukkaita.
Näitä kuntia on esim. Vantaa, Helsinki, Espoo, Sipoo, Porvoo, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo ja Lohja. Muualla Suomessa Turku, Vaasa ja Kokkola.
Niinpä ruotsinkielisillä on hätä esim. Kirkkonummen osalta, ja he haluavatkin että sekä Inkoo että Siuntio yhdistettäisiin Kirkkonummeen, ja näin he saisivat ruotsinkielisten määrää nostettua Kirkkonummella ja samalla myöskin omaa valtaansa kunnassa. Pienet Inkoo ja Siuntio uhrattaisiin, sillä Kirkkonummi on Rkp osalta paljon tärkeämpi, Espoon kyljessä oleva kasvava pääkaupaunkiseutuun kuuluva kunta.
On mielenkiintoista että Kirkkonumelle muuttaa myöskin paljon muunkielisiä kuin suomen-tai suomenruotsinkielisiä, ja he ohittavatkin ns. ruotsinkielisten määrään 20 vuoden sisällä, ellei jopa aikaisemminkin. Eli kohta tullaan tilanteeseen jossa Kirkkonummen asukkaista suomenkielisiä on n. 80%, ruotsinkielisiä n. 10% ja muunkielisiä samat 10%! Arvatkaapa millä kielellä senjälkeen hoidetaan kaikki Kirkkonummen kunnan asiat? Tietenkin suomen kielellä, ainoalla, kaikkia kuntalaisia yhdistävällä yhteisellä kielellä!
Ns. SvenskFinlandia, mikä se sitten onkaan, kutistuu koko ajan, sillä me suomenkieliset ja muunkieliset valtaamme pikkuhiljaa ja varmasti entiset ns. suomenruotsinkieliset alueet. Vantaa, Helsinki ja Turku ovat hyviä esimerkkejä tästä valloituksesta. Niissä ruotsinkielisten määrä prosentuaalisesti alkaa olla jo marginaalissa, verrattuna jopa muunkielisiin, puhumattakaan suomenkielisistä!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu