Tunnettu vanhoillisestadiolaine pappi Väinö Havas on omassa kirjoituksessaan käyttänyt sanaa ARMONEUVO sen oikeassa merkityksessä eli samassa merkityksessä kuin nykyisin on käytössä luterilaisuudessa armonväline.
Lähde tähän löytyy netistä Lyrsin eli Rauhan sanan sivuilta puheesta kasteesta vuodelta 1940.
http://www.lyrs.fi/arkisto/tekstit/havas_vaino_001.html
Kastetta käsittelevän tekstin loppu kertoo armoneuvo sanan oikan käytön:
Kasteen siunaus aukenee valtavana myös niille armosta langenneille tuhlaajalapsille, jotka sovintosaarnan uskomisessa ja parannuksessa kokevat Jumalan valtakunnassa kääntymisen ihmeen. He palaavat silloin luopumuksestansa juuri kasteen armoon, Kristuksen veren voima on puhdistanut heidät jälleen siihen autuaaseen tilaan, joka heillä kerran kastettuna pienokaisena oli. He muistelevat syvästi kiitollisina kasteen pesoansa, joka ei heille uskottomuuden vuosina mitään merkinnyt, mutta joka nyt on samanlainen autuuden pantti, kuin Herran Pyhä Ehtoollinenkin. Luja, näkyvään aineeseen yhdistetty, vakuudeksi siitä, että armonvirta todellakin on pyyhkinyt synnit pois ja siitä, että me kokonaiset syntiset olemme todella pukeutuneet Kristukseen ja hänen vanhurskauteensa. Mutta muisteleminen on meille uskossa kilvoitteleville vain yksi Herramme säätämä tuki monien muiden joukossa. Uskoamme vahvistaa myös Raamatussa lukemamme sana, kuulemamme yleinen evankeliumin saarna, ripissä julistettu synninpäästö ja Kristuksen ruumiin ja veren vastaanottaminen alttarin sakramentissa, ehtoollisen leivässä ja viinissä. Yksikään näistä armonneuvoista ei jouda tien oheen monien vihollisten piirittämän Kristityn elämässä. Me tarvitsemme ne kipeästi kaikki, sillä kamppailumme turmiovaltoja vastaan on tukahduttavan kuuma.
Meillä ei ole myöskään aikaa eikä varaa nostaa ainuttakaan näistä yksipuoliseen valta-asemaan, niin että muut jäävät varjoon, ja niin, että jotakin näistä kiivaasti muiden kustannuksella tehostaessamme kylvämme opillisin väittelyin riitaa ympärillemme. On syytä vakavasti pelätä, että kasteen kiivailijat eivät elä kasteen armosta ja kasteen todellisessa armossa, vaan viipyvät itsekkäitä tarkoin verhotuita tarkoitusperiään ajaessaan kristinuskon pintakysymyksissä, kuolettavassa oikeaoppisuuden kirjaimessa. Kiitos Herran kaikista suomista armoneuvoista, joilla sinä vahvistat lastesi heikkoa uskoa ja joilla sinä tuet meitä näännyttävässä kilvoituksessamme murheenlaakson läpi Taivaan kotiin vievällä tiellä. Kiitos siitä, että me ahdistetut uskovaisesi saamme jatkuvasti muistella kastettamme ja vaeltaa kasteen armon kantamina sinun ikuiseen täydelliseen rauhaasi.
Väinö Havas
(Siionin lähetyslehti 1940)
"
Lähde tähän löytyy netistä Lyrsin eli Rauhan sanan sivuilta puheesta kasteesta vuodelta 1940.
http://www.lyrs.fi/arkisto/tekstit/havas_vaino_001.html
Kastetta käsittelevän tekstin loppu kertoo armoneuvo sanan oikan käytön:
Kasteen siunaus aukenee valtavana myös niille armosta langenneille tuhlaajalapsille, jotka sovintosaarnan uskomisessa ja parannuksessa kokevat Jumalan valtakunnassa kääntymisen ihmeen. He palaavat silloin luopumuksestansa juuri kasteen armoon, Kristuksen veren voima on puhdistanut heidät jälleen siihen autuaaseen tilaan, joka heillä kerran kastettuna pienokaisena oli. He muistelevat syvästi kiitollisina kasteen pesoansa, joka ei heille uskottomuuden vuosina mitään merkinnyt, mutta joka nyt on samanlainen autuuden pantti, kuin Herran Pyhä Ehtoollinenkin. Luja, näkyvään aineeseen yhdistetty, vakuudeksi siitä, että armonvirta todellakin on pyyhkinyt synnit pois ja siitä, että me kokonaiset syntiset olemme todella pukeutuneet Kristukseen ja hänen vanhurskauteensa. Mutta muisteleminen on meille uskossa kilvoitteleville vain yksi Herramme säätämä tuki monien muiden joukossa. Uskoamme vahvistaa myös Raamatussa lukemamme sana, kuulemamme yleinen evankeliumin saarna, ripissä julistettu synninpäästö ja Kristuksen ruumiin ja veren vastaanottaminen alttarin sakramentissa, ehtoollisen leivässä ja viinissä. Yksikään näistä armonneuvoista ei jouda tien oheen monien vihollisten piirittämän Kristityn elämässä. Me tarvitsemme ne kipeästi kaikki, sillä kamppailumme turmiovaltoja vastaan on tukahduttavan kuuma.
Meillä ei ole myöskään aikaa eikä varaa nostaa ainuttakaan näistä yksipuoliseen valta-asemaan, niin että muut jäävät varjoon, ja niin, että jotakin näistä kiivaasti muiden kustannuksella tehostaessamme kylvämme opillisin väittelyin riitaa ympärillemme. On syytä vakavasti pelätä, että kasteen kiivailijat eivät elä kasteen armosta ja kasteen todellisessa armossa, vaan viipyvät itsekkäitä tarkoin verhotuita tarkoitusperiään ajaessaan kristinuskon pintakysymyksissä, kuolettavassa oikeaoppisuuden kirjaimessa. Kiitos Herran kaikista suomista armoneuvoista, joilla sinä vahvistat lastesi heikkoa uskoa ja joilla sinä tuet meitä näännyttävässä kilvoituksessamme murheenlaakson läpi Taivaan kotiin vievällä tiellä. Kiitos siitä, että me ahdistetut uskovaisesi saamme jatkuvasti muistella kastettamme ja vaeltaa kasteen armon kantamina sinun ikuiseen täydelliseen rauhaasi.
Väinö Havas
(Siionin lähetyslehti 1940)
"
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aamenesta öylättiin, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Armonvälineet
Luterilaisen kirkon uskon mukaan armonvälineet ovat välttämättömiä, jotta ihminen pelastuisi. Pyhä Henki suorittaa työnsä seurakunnassa Jumalan sanan ja sakramenttien välityksellä. Sen vuoksi Jumalan sanaa ja sakramentteja sanotaan armonvälineiksi. Luterilaisen kirkon sakramentteja ovat kaste ja ehtoollinen.
Kirkon koko elämä helluntain jälkeen perustuu armonvälineiden varaan. Armonvälineiden kautta kirkko tuo ihmiset Kristuksen yhteyteen, niin että he pelastuvat synnin, kuoleman ja kadotuksen vallasta ja pääsevät osallisiksi pelastuksesta.
Armonvälineen luonne on myös ripillä ja pappisviralla, jotka Kristus asetti armon ja pelastuksen jakamisen välineiksi.
Mikä saa sinut kuvittelemaan, että Väiskin sanankäyttö oli oikeaa?
Koska hän on sen aikakauden pappi. Varmaankin käyttää niitä sanoja, joita sen ajan kirkollisessa kielessä on käytetty sanasta ja sakramentistä.
Missään "emme halua" jutussa ei edes lähtökohtaisesti ole armoa. Asiat menevät silloin vanhurkauttamisopin kannalta päälaelleen.
Ap. t. 13:38
(13:38-39) Tietäkää siis, veljet: hänen ansiostaan teille julistetaan synnit anteeksi, ja hänen ansiostaan jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi,
1. Tess. 1:
4 Mehän tiedämme, te Jumalalle rakkaat veljet, että hän on teidät valinnut, [2. Tess. 2:13]
5 sillä evankeliumi ei tullut teidän luoksenne vain sanoina vaan myös Pyhän Hengen voimana, kun me täynnä varmuutta sitä julistimme. Tiedättehän itsekin, miten me toimimme teidän luonanne, teidän parhaaksenne. [Room. 1:16 ]
Kristuksen vanhurskaus lahjoitetaan meille vain tätä kautta.
Huomaa että Havaskin puhuu parannuksesta näin:
"Kasteen siunaus aukenee valtavana myös niille armosta langenneille tuhlaajalapsille, jotka sovintosaarnan uskomisessa ja parannuksessa kokevat Jumalan valtakunnassa kääntymisen ihmeen. He palaavat silloin luopumuksestansa juuri kasteen armoon, Kristuksen veren voima on puhdistanut heidät jälleen siihen autuaaseen tilaan, joka heillä kerran kastettuna pienokaisena oli. "
Armo ei ole näissä ohjeissa "älä tee".
Sitten on olemassa se mitä tämän viikon 26/2012 päivämieskin käsittelee:
Usko vapauttaa lain alta
lopussa sanotaan:
Jumalan armo opettaa elämään Jumalan lapselle sopivalla tavalla: ”Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa” (Tit. 2:11–12).
Tekstissä sanotaan aivan oikein
"Uskon saarnaan kuuluvat myös opetuksen ja neuvon sanat. Ne ojentavat vikaan mennyttä oikealle tielle."
Voidaan mielestäni puhua vaikka seurakunnan neuvoista jolloin sanalla neuvo on toinen merkitys kuin väline. Seurakunnan opetus nimittäin on eri asia kuin se mikä on armon väline eli se millä armo meitä koskettaa. Siihen kuuluvat myös sakramentit.
Mutta armoneuvot ovat sana ja sakramentti., koska ne välittävät Jumalan armoa.
Päivämiehen pääkirjoitus ei käytä sanaa armoneuvo sen oikeassa alkuperäisessä merkityksessä.
Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko kirjoittaa joissakin teksteissä:
"Meillä on omanamme koko Jumalan armoneuvo Kristuksessa"
Löytyykö tämä käsite armoneuvo sitten jostakin Lutherin teksteistä sellaisena esim. saksankielisenä sanana, että se on käännetty varhemmin armoneuvo ja nykyisin armonväline. Joka tapauksessa myöskin "armoneuvo Kristuksessa" on suoraan samaa asiaa kuin Kristus sakramenteissakin.
Luterilaisuudella on yhteiset juuret täällä Suomessa kuitenkin lähtien Lutherin teksteistä ja tunnustuskirjoista.
Vaikka jotkut vanhoillislestadiolaiset ovat ikänsä kuuleet sanaa armoneuvo toisessa merkityksessä, se ei vielä todista sitä, että Havas ei olisi ollut oikeassa käyttäessään armoneuvo sanaa sanasta ja sakramentisa ja ripistä.
EVL-kirkon höpötystä.
Totta. Havas ei ole edes ainoa, joka on käyttänyt "armoneuvoja" synonyymina "armonvälineille". Jossain historian vaiheessa "armoneuvojen" semantiikka on muuttunut, ei ehkä yhtäkkisesti vaan pikkuhiljaa. Siitä olen oikeastaan samaa mieltä, että "armoneuvo" ei välttämättä ole paras termi kuvaamaan niitä konkreettisia ihmiselämään ja valintoihin liittyviä ohjeita, mitä seurakunnasta annetaan. Toisaalta en pidä myöskään termeistä "elämäntapaohje" tai "-sääntö", joita näkyy käytettävän joskus mm. tällä foorumilla.
Myös puhuja Pauli Vaarala käytti 20 vuotta sitten käsitettä "armoneuvot" sen luterilaisessa, raamatullisessa merkityksessä, tieto öytyy täältä:
http://freepathways.wordpress.com/2009/09/20/armoneuvot-paalaellaan/
Väinö Havas: "... vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen saarnaaja, ..."
Wikipediasta!
Samoja höyrypäitä hän siis oli kun suuri osa tämän palstan kirjoittajista.
Armoneuvo on siis vanhoillislestadiolaista hölynpölyä ei mitään muuta:
Mutta ei sentään Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen kirkko ole lestadiolainen, ei mitään tekemistä lestadiolaisten herätysliikeiden kanssa. On lähempänä opillisesti nykyistä Luthersäätiötä. On sekin aikoinaan eronnut Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta. STLK:n ensimmäiset jäsenseurakunnat syntyivät 1923. Seurakunnat järjestäytyivät kirkkokunnaksi 1929.
Pikemminkin on niin, että samalla armoneuvo on juurensa luterilaisuudessa.
Armoneuvo ei ole kotoisin luterilaisuudesta. Kyllä se on kristittyjen alistamiseen kehitetty ovela humpuuki.
Aivan samanlainen kun minun hengellisssä kodissani käytetty alistamiskeino "yhteinen ymmärrys" tai "lapin luottamus" samaa ihmisopin sontaa nämä kaikki ovat, Jeesus on tie ja pysyy. Elävä ja toimiva sydämen rakkaussuhde Jeesukseen Kristukseen on ainoa tie taivaaseen. Jos seurakunnassa asetetaan ihmisiä omine ristiriitaisine oppeineen ja käsityksineen Kristuksen ja syntisen välille, niin silloin on sanottava kiitos ja hyvästi.
Jeesus on tie.