Hallitus on määritellyt "kuntauudistuksen" kriteerit. Niillä ei ole juurikaan tekemistä tehokkaan kuntarakenteen kanssa. Suuret ja hyvin toimeentulevat kunnat ovat tutkimusten perusteella kaikkein holtittomimpia tuhlaajia. Nyt olisi pitänyt antaa ohjeet tehokkaan kuntaorganisaation perusteiksi, eikä kuntarajojen pakkosiirtämiseksi. Tällä politiikalla ongelmat vain suurenevat (vrt. rahaliitto).
Pakkoliitoskriteerit ovat höttöä.
Bone Hill
19
294
Vastaukset
- ej
Tää kuntauudistus on koksujen pitkään miettimä juoni, jolla saadaan maakylät
hiljaseksi lopettamalla palvelut niissä, samalla tuhotaan kepun peruspesäkkeet.
Valtaapitävien keinot ovat härskejä muuallakin kuin venäjällä.- Mäkilehto...
Hallitusvastuussa Keskustaan iski vauhtisokeus, jolloin unohtui nöyryys ja äänestäjien mielipiteet. Varsinkin jätevesiuudistus on täysi fiasko kiinteistöissä, jotka eivät ole vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Sen perusteethan ovat täysin arvailuja, eivätkä perustu puolueettomiin tutkimuksiin. Eurooppa-politiikankaan lopputulos näytä hyvältä.
- Suur-Lappeenranta?
KUNTARAKENNETYÖRYHMÄ ESITTÄÄ YHTÄ KUNTAA ETELÄ-KARJALAAN
http://kanava.etela-karjala.fi/Tiedote.asp?Sivunumero=3&TiedoteID=27949&NakymaID=510
Juonessa mukana on alusta alkaen kuntarakennetyöryhmä ja Kataisen–Urpilaisen (kok-sd-johtoinen) kuuden puolueen hallitus.
SDP, kokoomus ja vihreät ovat erityisen sitoutuneet muodostamaan megakuntia, koska megakuntahanketta olivat hallitusohjelmaan kirjoittamassa kesällä 2011:
SDP: Jouni Backman
VIHREÄT: Osmo Soininvaara
KOKOOMUS: Jan Vapaavuori
KUUDEN PUOLUEEN HALLITUS
KOK Pääministeri Jyrki Katainen
SDP Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
VAS
VIHR
RKP
KD
SAAKO TÄSTÄ KIRJOITTAA ENNEN KUNTAVAALEJA JA ÄÄNESTYSTÄ?
Ennen äänestystä kuntavaaleissa äänestäjien on tiedettävät, mitä suuria asioista uusissa kunnanvaltuustoissa Imatralla ja Lappeenrannassa päätetään.
SDP:n ja kokoomuksen salailu turmelee kansanvallan ja demokratian !
Saavatko SDP ja kokoomus Suur-Lappeenranta-hankkeelle
1) enemmistön Imatran ja Lappeenrnnan valtuustoissa, vai
2) ehtivätkö asukkaat äänestää Suur-Lappeenranta-hankkeen nurin kuntavaaleissa?
3) Vaalien jälkeen voi olla suru puserossa, kun on äänestänyt "puolueuskollisuudesta" puoluetta, joka toimii salassa vastoin äänestäjän tahtoa.
SDP ja KOKOOMUS EIVÄT HALUA ASIAA JULKISUUTEEN ENNEN VAALIA
SDP ja kokoomus menettävät ääniä "puolueuskollisilta", jotka eivät halua Suur-Lappeenrantaa, jos asia tulee julkisuuteen.
KUNTARAKENNELAKI JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS
SDP ja kokoomus eivät julkaise kuntarakennelakia ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämismallia ennen kuntavaalia, koska se saisi erittäin voimakkaan vastustuksen kuntien asukkaissa ja äänestäjissä.
Valtapuolueet menettäisivät mandaatin viedä läpi Suur-Lappeenranta-hanke, koska suurin osa asukkaista ei halua suurkuntia. Suomen Kuvalehden mukaan 61 prosenttia suomalaisista vastustaa suurkuntia.
Maakunnan laajuinen "Jutta Urpilaisen vahva peruskunta" olisi maailmanennätys!
Helsingin Sanomat, Etelä-Saimaa ja Uutisvuoksi eivät asiasta kirjoita ennen vaaleja. Vasta vaalien jälkeen Etelä-Saimaan poliittinen toimitus aloittaa kovan lobbauksen Etelä-Karjalan laajuisesta Suur-Lappeenrannasta.
Onko näin?
Kommentoi. - Totuus esiin...
Suur-Lappeenranta? kirjoitti:
KUNTARAKENNETYÖRYHMÄ ESITTÄÄ YHTÄ KUNTAA ETELÄ-KARJALAAN
http://kanava.etela-karjala.fi/Tiedote.asp?Sivunumero=3&TiedoteID=27949&NakymaID=510
Juonessa mukana on alusta alkaen kuntarakennetyöryhmä ja Kataisen–Urpilaisen (kok-sd-johtoinen) kuuden puolueen hallitus.
SDP, kokoomus ja vihreät ovat erityisen sitoutuneet muodostamaan megakuntia, koska megakuntahanketta olivat hallitusohjelmaan kirjoittamassa kesällä 2011:
SDP: Jouni Backman
VIHREÄT: Osmo Soininvaara
KOKOOMUS: Jan Vapaavuori
KUUDEN PUOLUEEN HALLITUS
KOK Pääministeri Jyrki Katainen
SDP Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
VAS
VIHR
RKP
KD
SAAKO TÄSTÄ KIRJOITTAA ENNEN KUNTAVAALEJA JA ÄÄNESTYSTÄ?
Ennen äänestystä kuntavaaleissa äänestäjien on tiedettävät, mitä suuria asioista uusissa kunnanvaltuustoissa Imatralla ja Lappeenrannassa päätetään.
SDP:n ja kokoomuksen salailu turmelee kansanvallan ja demokratian !
Saavatko SDP ja kokoomus Suur-Lappeenranta-hankkeelle
1) enemmistön Imatran ja Lappeenrnnan valtuustoissa, vai
2) ehtivätkö asukkaat äänestää Suur-Lappeenranta-hankkeen nurin kuntavaaleissa?
3) Vaalien jälkeen voi olla suru puserossa, kun on äänestänyt "puolueuskollisuudesta" puoluetta, joka toimii salassa vastoin äänestäjän tahtoa.
SDP ja KOKOOMUS EIVÄT HALUA ASIAA JULKISUUTEEN ENNEN VAALIA
SDP ja kokoomus menettävät ääniä "puolueuskollisilta", jotka eivät halua Suur-Lappeenrantaa, jos asia tulee julkisuuteen.
KUNTARAKENNELAKI JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS
SDP ja kokoomus eivät julkaise kuntarakennelakia ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämismallia ennen kuntavaalia, koska se saisi erittäin voimakkaan vastustuksen kuntien asukkaissa ja äänestäjissä.
Valtapuolueet menettäisivät mandaatin viedä läpi Suur-Lappeenranta-hanke, koska suurin osa asukkaista ei halua suurkuntia. Suomen Kuvalehden mukaan 61 prosenttia suomalaisista vastustaa suurkuntia.
Maakunnan laajuinen "Jutta Urpilaisen vahva peruskunta" olisi maailmanennätys!
Helsingin Sanomat, Etelä-Saimaa ja Uutisvuoksi eivät asiasta kirjoita ennen vaaleja. Vasta vaalien jälkeen Etelä-Saimaan poliittinen toimitus aloittaa kovan lobbauksen Etelä-Karjalan laajuisesta Suur-Lappeenrannasta.
Onko näin?
Kommentoi.Hallituspuolueet ovat kuntauudistuksensa kanssa tyäydessä paniikissa. Nyt ei uskalleta hiiskahtakaan pakkoliitoksista, vaikka niistä on tehty päätökset hallitusohjelmassa.
Hallitus vaihtoon ja uudet vaalit. - Kansanvaltaako?
Suur-Lappeenranta? kirjoitti:
KUNTARAKENNETYÖRYHMÄ ESITTÄÄ YHTÄ KUNTAA ETELÄ-KARJALAAN
http://kanava.etela-karjala.fi/Tiedote.asp?Sivunumero=3&TiedoteID=27949&NakymaID=510
Juonessa mukana on alusta alkaen kuntarakennetyöryhmä ja Kataisen–Urpilaisen (kok-sd-johtoinen) kuuden puolueen hallitus.
SDP, kokoomus ja vihreät ovat erityisen sitoutuneet muodostamaan megakuntia, koska megakuntahanketta olivat hallitusohjelmaan kirjoittamassa kesällä 2011:
SDP: Jouni Backman
VIHREÄT: Osmo Soininvaara
KOKOOMUS: Jan Vapaavuori
KUUDEN PUOLUEEN HALLITUS
KOK Pääministeri Jyrki Katainen
SDP Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
VAS
VIHR
RKP
KD
SAAKO TÄSTÄ KIRJOITTAA ENNEN KUNTAVAALEJA JA ÄÄNESTYSTÄ?
Ennen äänestystä kuntavaaleissa äänestäjien on tiedettävät, mitä suuria asioista uusissa kunnanvaltuustoissa Imatralla ja Lappeenrannassa päätetään.
SDP:n ja kokoomuksen salailu turmelee kansanvallan ja demokratian !
Saavatko SDP ja kokoomus Suur-Lappeenranta-hankkeelle
1) enemmistön Imatran ja Lappeenrnnan valtuustoissa, vai
2) ehtivätkö asukkaat äänestää Suur-Lappeenranta-hankkeen nurin kuntavaaleissa?
3) Vaalien jälkeen voi olla suru puserossa, kun on äänestänyt "puolueuskollisuudesta" puoluetta, joka toimii salassa vastoin äänestäjän tahtoa.
SDP ja KOKOOMUS EIVÄT HALUA ASIAA JULKISUUTEEN ENNEN VAALIA
SDP ja kokoomus menettävät ääniä "puolueuskollisilta", jotka eivät halua Suur-Lappeenrantaa, jos asia tulee julkisuuteen.
KUNTARAKENNELAKI JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS
SDP ja kokoomus eivät julkaise kuntarakennelakia ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämismallia ennen kuntavaalia, koska se saisi erittäin voimakkaan vastustuksen kuntien asukkaissa ja äänestäjissä.
Valtapuolueet menettäisivät mandaatin viedä läpi Suur-Lappeenranta-hanke, koska suurin osa asukkaista ei halua suurkuntia. Suomen Kuvalehden mukaan 61 prosenttia suomalaisista vastustaa suurkuntia.
Maakunnan laajuinen "Jutta Urpilaisen vahva peruskunta" olisi maailmanennätys!
Helsingin Sanomat, Etelä-Saimaa ja Uutisvuoksi eivät asiasta kirjoita ennen vaaleja. Vasta vaalien jälkeen Etelä-Saimaan poliittinen toimitus aloittaa kovan lobbauksen Etelä-Karjalan laajuisesta Suur-Lappeenrannasta.
Onko näin?
Kommentoi."Kuntaliitokset ovat monille pikkukuntien demareillekin kipeä asia.
Kokoomuksen kannatukseen taas kuntaliitokset tuskin vaikuttavat kovin kielteisesti." Suomen Kuvalehti
20.10.2012 Suomen Kuvalehti
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/heinaluoma-haluaa-lykata-terveysuudistuksen-valmistumisen-yli-kuntavaalien
"Heinäluoma [eduskunnan puhemies] haluaa lykätä terveysuudistuksen valmistumisen yli kuntavaalien"
"Suomen Kuvalehden haltuunsa saama sähköpostiviesti osoittaa, että demarit jarruttavat sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen valmistumista vaalitaktisista syistä.
Hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä yrittää ratkoa täysin jumiutunutta sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta taas ensi tiistaina.
Jo nyt vaikuttaa selvältä, ettei tuolloinkaan tule valmista. Hallitus tuskin julkistaa uudistuksen suuntaviivoja ennen ensi viikon sunnuntaita, kuntavaalien varsinaista äänestyspäivää.
Syynä on demarien halu jarruttaa asian etenemistä.
”Kun kyse on merkittävästä uudistuksesta, ei ole syytä hötkyillä ja tehdä tärkeällä asialla kuntavaalipolitiikkaa”, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) kirjoittaa tukiryhmälleen perjantaina 19. lokakuuta lähettämässään sähköpostiviestissä.
Demarien hallituskumppani kokoomus on syyttänyt Sdp:tä sote-uudistuksen jarruttamisesta. Tämän päivän Helsingin Sanomien mukaan ”Sdp kiistää syytökset”.
SK:n haltuunsa saama meili osoittaa kiistattomasti, ettei Sdp halua täsmällisiä sote-suunnitelmia julki ennen kuntavaaleja, vaan pyrkii siirtämään asian vaalien jälkeiseen aikaan:
”Tulevat valtuutetut on saatava mukaan keskusteluun ja sote-asia ratkeaa aikanaan”, Heinäluoma opastaa tukijoitaan.
Demarien hallituspolitiikan päästrategiksi usein luonnehditun Heinäluoman mukaan ”hallitus on yksimielinen uudistuksen peruslinjoista”.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on jatkossakin kunnilla. Mikäli kuntauudistuksen pohjalta muodostuvat kunnat eivät ole riittävän vahvoja vastaamaan kuntalaisten palveluista, ne voivat muodostaa yhteistyöllä sosiaali- ja terveysalueita (sote). Tuleva kuntauudistus tulee sitten ratkaisemaan sote-alueiden määrän vahvojen peruskuntien ohella”, Heinäluoma selvittää tulevia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisperiaatteita.
Demarien halu jarruttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen etenemistä selittynee vaalitaktisilla syillä. Uudistuksen suuntaviivojen julkistaminen saattaisi antaa aseita oppositiopuolueille, perussuomalaisille ja keskustalle. Ne pyrkisivät osoittamaan, että hallituksen kaavailema sote-uudistus edellyttää ehkä radikaalimpaaa kuntien määrän vähentämistä, mitä mitä demarit ovat kaavailleet.
Sdp linjasi viime kesän puoluekokouksessaan, että Suomessa olisi 150–180 kuntaa vuonna 2020. Pääministeri Jyrki Katainen (kok) on arvioinut, että Suomessa on kuntauudistuksen jälkeen 90–120 kuntaa. Nyt niitä on 336.
Kuntaliitokset ovat monille pikkukuntien demareillekin kipeä asia. Kokoomuksen kannatukseen taas kuntaliitokset tuskin vaikuttavat kovin kielteisesti."
Lainaus loppu - SDP = kokoomus
Totuus esiin... kirjoitti:
Hallituspuolueet ovat kuntauudistuksensa kanssa tyäydessä paniikissa. Nyt ei uskalleta hiiskahtakaan pakkoliitoksista, vaikka niistä on tehty päätökset hallitusohjelmassa.
Hallitus vaihtoon ja uudet vaalit.SDP:n puoluejohdon, ministerien ja kansanedustajien äänestäjilleen esittämät perustelut osallistumisesta Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjoitettuun kuntauudistukseen ja suurkuntien muodostamiseen on osoitettu vääriksi.
SDP:n on vaikea jatkaa vääriksi osoitetuilla kuntaliitosperusteluilla Kataisen hallituksessa, joilla se on kerännyt äänestäjiltä ääniä eduskuntavaaleissa 2011 ja kuntavaaleissa 2012.
SDP näyttää edustavan Kataisen hallituksessa kokoomuksen linjaa ja kokoomuksen perusteluja suurkuntiin. - Pakkoon ei tarvetta
Suomen Kuvalehti 15.3.2013
Kuntaliiton johtava lakimies: ”Pakkoliitokset eivät ole läpihuutojuttu”
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kuntaliiton-johtava-lakimies-pakkoliitokset-eivat-ole-lapihuutojuttu - Suomen perustuslaki
Totuus esiin... kirjoitti:
Hallituspuolueet ovat kuntauudistuksensa kanssa tyäydessä paniikissa. Nyt ei uskalleta hiiskahtakaan pakkoliitoksista, vaikka niistä on tehty päätökset hallitusohjelmassa.
Hallitus vaihtoon ja uudet vaalit.Suomen Kuvalehti 10.6.2013
Google
Sote-sotku: Hallitus vastaan perustuslaki - mitä tekee perustuslakivaliokunta? - Uudet vaalit
Mäkilehto... kirjoitti:
Hallitusvastuussa Keskustaan iski vauhtisokeus, jolloin unohtui nöyryys ja äänestäjien mielipiteet. Varsinkin jätevesiuudistus on täysi fiasko kiinteistöissä, jotka eivät ole vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Sen perusteethan ovat täysin arvailuja, eivätkä perustu puolueettomiin tutkimuksiin. Eurooppa-politiikankaan lopputulos näytä hyvältä.
Yle 23.9.2014
Salaileva kuntalakiesitys piilottaa kuntariidat veronmaksajilta
http://yle.fi/uutiset/salaileva_kuntalakiesitys_piilottaa_kuntariidat_veronmaksajilta/7481514
"Lakiluonnoksen teilaa mm. Korkein hallinto-oikeus ja korruption vastainen järjestö Transparency Suomi."
"Kuntaministeri Paula Risikko lupailee vakavien demokratiaongelmien pohtimista uudelleen."
Yle: Enontekiö vaatii Lappiin omaa sote-aluetta
"Kunta haluaakin että Lapista muodostetaan oma sote-alueensa tai vaihtoehtoisesti säädettävä erillinen, Lapin maakuntaa koskettava sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntalaki."
"– Uudistus ei vastaa läheisyysperiaatteeseen, jonka tulisi olla keskeinen hallintoamme ohjaava periaate.
Lappi ansaitsee oikeuden tehdä oman sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksensä, eikä tätä oikeutta tule käytännössä osoittaa Pohjois-Pohjanmaalle."
[Huom. Vastaavasti Etelä-Karjalan perustuslaillinen Eksote-valtuusto ansaitsee oikeuden tehdä soten järjestämispäätökset. Ei Helsingin HUS-hallinto.]
"Kunnanhallitus esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain rinnalle säädettäisiin erityinen lähipalvelulaki, jolla voitaisiin säätää palvelutarpeesta esimerkiksi maakunnallisesti, sillä erot eri Suomen maakuntien sisällä ovat merkittäviä"
Lue lisää linkistä:
http://yle.fi/uutiset/enontekio_vaatii_lappiin_omaa_sote-aluetta/7486242
Yle: Enontekiö vaatii Lappiin omaa sote-aluetta
- Kunta + maakunta
Etelä-Karjalan kunnat eivät ole kansainvälisessä vertailussa asukasluvultaan pieniä.
Lukuun voidaan ottaa vertailun vuoksi vielä Joutseno, vaikka liitettiinkin Lappeenrantaan joutsenolaisten enemmistön mielipiteestä huolimatta.
Etelä-Karjalan kunnilla on ollut kansainvälisessä vertailussa liikaa rahoitusvastuuta. Niillä on ollut kymmeniä vuosia enemmän lakisääteisiä palveluja rahoitettavana kunnallisveroilla kuin muiden EU-maiden kunnilla.
Muissa EU-maissa ja Pohjoismaissa samoja lakisääteisiä tehtäviä ja rahoitusvastuita kuin Etelä-Karjalan kunnilla on ollut kannettavanaan kymmeniä vuosia, on rahoitettu laajapohjaisimmin valtion veroilla sekä laajapohjaisilla maakuntaveroilla.
Silloin pienetkin kunnat voivat säilyttää itsenäisyytensä lähipalveluiden järjestäjänä omilla veroillaan ja järjestää lähipalvelut lähidemokratian päätöksillä:
– Huoltosuhteen muutokset ja kuntien väestörakenteen muutokset kohdistuvat suurelta osalta maakuntaveroihin (Eksote) tai valtion veroihin (valtionosuudet vanhustenhuoltoon), eikä kunnan veroihin.
MAAKUNTAITSEHALLINTO JA MAAKUNTAVERO
Perustuslain mukaisesti on mahdollisuus järjestää ylikunnallisia tehtäviä perustamalla maakuntaitsehallinto, jolle annetaan verotusoikeus.
– Maakuntavero on luonteeltaan kuntavero.
Maakuntavero tarvitaan, koska maakunnan asukasluku on suuri ja veropohja on silloin riittävän laaja euromääräisesti suuren Eksoten ja muun ylikunnallisen yhteistyön rahoittamiseksi.
Kun kuntaveroista yli puolet nykyisin päätyy maakuntatasoiseen, ylikunnalliseen yhteistyöhön kuten Eksoteen, niin selkeintä on kerätä rahoitus suoraan maakuntaverotuksella, ja sovittaa yhteen toiminnan taso, maakuntaveroprosentti ja kuntayhteistyön budjetit, joista suurin on Eksoten budjetti.
SOTE-VALTIONOSUUDET
Eksotelle päätyvät, mutta kuntien kautta kiertävät valtionosuudet on taloudellisia säästöjä tuottavaa maksaa suoraan maakuntatasolle, eikä kierrättää hankalasti kuntien kautta. Samalla kuntien talous tulee ennustettavammaksi.
DEMOKRATIA
Etelä-Karjalan kuntien asukkaat voivat vaikka lokakuussa 2012 valita oman kunnan kunnanvaltuutettujen lisäksi valtuutetut maakuntavaltuustoon. Suomen laki ei ole esteenä.
– Maakuntavaltuusto on luonteeltaan kuntademokraattinen.
Eksote ja muu kuntayhteistyö olisi silloin Etelä-Karjalan kuntien asukkaitten suorassa demokraattisessa vaalissa valitseman valtuuston ohjauksessa, mikä on ollut tähän asti suuri puute.
PERUSTUSLAKI: MAAKUNNAN KOKOINEN KUNTA EI OLE MAHDOLLINEN
Suomen perustuslaki tunnistaa maakunnan ja maakuntaitsehallinnon sekä asukkaiden paikallisen itsehallinnon, lähikunnan.
Tästä seuraa, että maakunnan kokoinen tai edes puolen Etelä-Karjalan maakunnan kokoinen maantieteellinen alue ei voi olla nykyisten kuntien asukkaiden paikalliseen itsehallintoon perustuva kunta. Jos kunnan taajama olisi kaukana suuresta keskustaajamasta, niin asukkaiden paikallinen itsehallinto ei toteudu perustuslain ja Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukaisesti.
Etelä-Karjalassa kuntataajamien etäisyydet ovat pitkät, jolloin paikallisen itsehallinnon tarve korostuu.
Lähtökohta on, että päätökset tehdään paikallisista asioista, omista paikallisista veroista ja lähipalveluista asukkaiden keskuudestaan valitsemien luottamushenkilöiden toimesta lähivaltuustossa, lähellä asukkaita.
– Maakuntaitsehallinto järjestää luonteeltaan ylikunnalliset tehtävät.
Etelä-Karjalan itsenäiset kunnat ja maakuntaitsehallinto muodostavat yhdessä rinnakkaisen kuntajärjestelmän, joka jatkaa vahvaa kuntien yhteistyön perinnettä selkeällä paikallisella ja alueellisella verotuksellisella sekä paikallisella ja alueellisella demokratialla.
– Nykyiset Etelä-Karjalan kunnat voivat säilyttää asukkaitten paikallisen itsehallinnon, kun tehtäviä ja tehtävien rahoitusta on siirretty maakuntaverotukseen sekä vaativan erikoissairaanhoidon ja vaativan sosiaalityön osalta valtion verotuloilla rahoitettavaksi.- Perusoikeudet
KUNTARAKENNEKIRJA – oikeusoppineet puhuvat
"Tuori, Kaarlo, oikeustieteen tohtori, akatemiaprofessori Helsingin yliopistossa. Hän on perehtynyt erityisesti oikeusteoriaan sekä valtiosääntö-, hallinto-, sosiaali- ja eurooppaoikeuteen."
Kuntarakennekirjan sivulla 117
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf
Kaarlo Tuori:
Lainaus alkaa
Perustuslaki edellyttää, että julkinen valta turvaa sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen.
Perustuslaki ei kuitenkaan edellytä, että tähän pyritään kuntia yhteen liittämällä ja suurkuntamallilla.
Sen sijaan perustuslaki edellyttää, että kuntien itsehallinto taataan asukkaiden itsehallintona ja että julkinen valta – mukaan luettuna kuntauudistuksen valmistelijat ja siitä päättävä eduskunta – edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Siksi perustuslaki edellyttää niin ikään, että perusoikeuksina taattujen palvelujen turvaamiselle etsitään muita vaihtoehtoja kuin suurkunnat ja pakkoliitokset.
Lainaus loppu
Kappale jatkuu, lue loppu edellä mainitusta linkistä - Metropolihallinto
Etelä-Karjalaan sopii mainiosti hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) metropolihallinto
Lue linkki:
MAASEUDUN TULEVAISUUS 13.1.2014
PAKKOLIITOSLAKI REPII HALLITUSTAKIN
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/yleistä/kestotilaajalle/mobiilipalvelut/pakkoliitoslaki-repii-hallitustakin-1.54224
"Pääkaupunkiseudulle Virkkunen kaavailee kaksiportaista hallintoa, jossa kuntien itsenäisyys säilyisi.
Sen lisäksi tarvittaisiin seutuhallinto, jolla olisi omat tehtävänsä ja ehkä myös verotusoikeus.
Malli muistuttaa keskustan ajamaa maakuntamallia, mutta sen nimi olisi metropolihallinto."
- Suomen perustuslaki
Kuntauudistusta on tehtävä Suomen perustuslain puitteissa: hallitus, eduskunta, kunnanvaltuustot.
Myös median – sanomalehtien ja televisiokanavien – on kerrottava asioista siten, että perustuslain reunaehdot eivät ylity julkisessa keskustelussa.
Voidaan kysyä:
Onko pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelma ja hallituksen tavoitteet Suomen perustuslain mukaisia?
Olivatko kuntauudistusta hallitusohjelmaan kirjoittaneet selvillä Suomen perustuslain säätämästä kuntamallista?
KUNTARAKENNEKIRJA – oikeusoppineet puhuvat
Kaksitoista Suomen eturivin oikeusoppinutta ottavat kantaa Kuntarakennekirjassa meneillään olevaan PM Kataisen hallituksen ja eduskunnan kuntauudistukseen.
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf
"Tuori, Kaarlo, oikeustieteen tohtori, akatemiaprofessori Helsingin yliopistossa. Hän on perehtynyt erityisesti oikeusteoriaan sekä valtiosääntö-, hallinto-, sosiaali- ja eurooppaoikeuteen."
Sivulta 113 eteenpäin Kaarlo Tuori
Lainaus alkaa
Jäitä hattuun!
Kuntauudistuksen perustuslailliset reunaehdot
Kuntauudistuksen eri vaiheissa on toistettu hokemaa, jonka mukaan nykyinen kuntajaotus ja nykyiset kuntarajat eivät nauti perustuslain suojaa. Näin perustuslakivaliokunta on kyllä todennut. Mutta perustuslakivaliokunta ei ole tällöin arvioinut sen kaltaista koko kuntakartan uudelleen piirtävää kuntauudistusta, jota nyt suunnitellaan ja joka saattaa sisältää lukuisia pakkoliitoksia. Perustuslaki asettaa tärkeitä rajoituksia uudistukselle, josta voitaisiin säätää yksinkertaisella eduskuntaenemmistöllä.
Minusta on selvää, että kun vuonna 2000 voimaan tullutta perustuslakia säädettiin, kunnallista itsehallintoa ajateltiin toteutettavan suurin piirtein niiden rajojen sisällä, jotka vuosisatainen historiallinen kehitys on kuntien välille piirtänyt. Jos kuntien lukumäärä vähenee 70–80:een, kuntarakenne ei ole enää se, jota silmällä pitäen kunnallisesta itsehallinnosta vain hieman toistakymmentä vuotta sitten säädettiin.
Uuteen perustuslakiin siirrettiin jo vuoden 1919 hallitusmuodossa ollut säännös, joka mahdollistaa itsehallinnon kuntia suuremmilla alueilla, toisin sanoen maakuntaitsehallinnon. Tämäkin osoittaa, että perustuslain säätäjä on tarkoittanut kunnallista itsehallintoa sovellettavan kuta kuinkin siinä rakenteessa, jonka kunnallisen itsehallinnon ja kansanvallan kehitys on jättänyt meille perinnöksi. Sellaiset ”vahvat peruskunnat”, joita Suomeen mahtuisi vain 70–80, eivät juuri jättäisi maakuntaitsehallinnolle tilaa.
Perustuslaki määrittelee kunnallisen itsehallinnon asukkaiden itsehallinnoksi. Kunnallinen kansanvalta on kunnallisen itsehallinnon olennainen ainesosa. Kansanvalta on yhteisten asioiden yhteistä hoitamista. Kansanvalta ei voi toimia, ellei asioita koeta yhteisiksi, ja tämä puolestaan vaatii samastumista yhteisöön, jonka asioista on kysymys: Euroopan unioniin, kansallisvaltio Suomeen, asuinkuntaan. Historiallisesti muodostuneet kuntarajat erottavat myös historiallisesti muodostuneita kuntaidentiteettejä. Kuntarajojen uudelleen piirtäminen tuhoaa nämä kuntaidentiteetit. Uusien kuntaidentiteettien synty ja kunnallisen kansanvallan kulttuuristen edellytysten uudelleen rakentuminen kestää parhaassakin tapauksessa vuosikymmeniä.
Kuntaidentiteettien pirstoutumisen ohella kunnalliselle kansanvallalle pystyttää esteitä päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välisen etäisyyden kasvaminen. Kuntademokratia, jota kunnallinen itsehallinto vaatii, on lähidemokratiaa, jonka edellytyksiä kuntien yhteen liittäminen lähes määritelmänomaisesti kaventaa.
Kehitys kulkisi päinvastaiseen suuntaan kuin perustuslain säännös kansanvaltaisista osallistumisoikeuksista osoittaa. Perustuslain perusoikeusluku asettaa julkisen vallan tehtäväksi edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Lainaus loppu
Teksti jatkuu, lue loppuun linkistä - Hallitus vs. laki
KUNTARAKENNEKIRJA – OIKEUSOPPINEET PUHUVAT
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf
"Pöyhönen, Aulis, oikeustieteen kandidaatti ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Sisäasiainministeriön entisen kuntaosaston päällikkö ja ministeriön neuvotteleva virkamies, nyt eläkkeellä. Hän on pannut täytäntöön kahdentoista hallituksen hallitusohjelmia ja palvellut liki kahtakymmentä ministeriä."
Sivu 18
Hallitus:
”Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain.”
Aulis Pöyhönen:
Perustuslain mukaan kuntajaon perusteista on säädettävä lailla.
Näin ollen hallituksella ei ole toimivaltaa määritellä kuntarakenneuudistuksen perusteita (”kriteereitä”).
Pitää muistaa, että vaatimus lakitasoisesta kuntajaon perusteiden säätämisestä on kunnallisen itsehallinnon suoja valtiovallan toimenpiteitä vastaan. Vaikka liitospäätösten tekeminen kuuluu valtioneuvostolle, liitosten on perustuttava lakiin kirjattuihin perusteisiin.
Lainaus loppu
Koko mielenkiintoinen teksti kannattaa lukea edellisestä linkistä.- Paitsi että
Minun mielestäni jokainen elinkelvoton kunta saisi pitää vapaasti itsenäisyytensä sen jälkeen kun siltä on otettu valtionavut pois.
- Suomi on poikkeus
Paitsi että kirjoitti:
Minun mielestäni jokainen elinkelvoton kunta saisi pitää vapaasti itsenäisyytensä sen jälkeen kun siltä on otettu valtionavut pois.
Miksi jotkin Suomen kunnat ovat "elinkelvottomia" ja tarvitsevat valtionapua?
Siksi, että Suomessa kuntien verotuloilla rahoitetaan euromääräisesti suuri sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kuntien menoista sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus on 60 prosenttia.
Suomen kuntien verotulot riittävät hyvin niihin asioihin kuin muissakin maissa, kun siirretään pois tuo 60 prosentin meno-osuus.
Kataisen hallitusohjelmassa on edelleen tuo sama ongelma: kuntien verotuloilla rahoitetaan sosiaali- ja terveysmenot. Asia ei paljon muuksi muutu nykyiseen tilanteeseen: tarvitaan valtionosuuksia.
Muissa maissa asia on ratkaistu toisilla, selkeämmillä tavoilla.
Vaihtoehtoja on paljon.
Toisaalta mitä vikaa on valtionosuuksissa?
Joissakin maissa sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan suurelta osin suoraan valtion budjetista, jolloin ei luonnollisesti ole sosiaali- ja terveyspalveluista valtionosuuksia kunnille.
Pienet kunnat eivät välttämättä ole "rasite", vaan saattaa olla päinvastoin, että niissä henkilökuntaa on vähän suhteessa asukaslukuun, koska sama henkilö voi tehdä monia eri asioita.
Jos oletetaan, että kaukana siitä suuresta keskustaajamasta, johon kunta liitetään, on suuri hallintoyksikkö, niin kuinka suuren osan entisen kunnan töistä tuo keskitetty hallinto voi ottaa tehtäväkseen omien töiden lisäksi?
Tullaan siihen, että suureen hallintoyksikköön on palkattava lisää henkilökuntaa, ja kustannukset kasvavat, kun tulee monta hallintoporrasta ja erilaisia osastoja, joilla on johtajat ja johtajien johtajat, sihteereineen. Tällaista suurta hallintoa ei kannata kasvattaa, koska syntyy hallinnon sisäinen "himmeli", joka on kallis ratkaisu verrattuna lähtötilanteeseen ennen kuntaliitosta.
Hallintoyksiköissä ei toimi suurtuotannon edut, vaan tietyn rajan jälkeen kustannukset per asukas kasvavat. Hallintotyö ei ole sarjatuotantoa. Helsinki on tästä esimerkki.
Lisäksi kaukaisesta suuresta hallintoyksiköstä käsin entiseen pieneen kuntaan asioiden hoito hankaloituu, matkakustannukset ja matka-ajat lisäävät työntekijöiden tehottomuutta. Pienessä kunnassa kaikki on lähellä.
Kaukaisen entisen kunnan asukkaat joutuvat matkustamaan kauas asioimaan, jolloin menetetään helposti kokonainen työpäivä. Mahdollisesti tulee KELA-korvauksia.
On paljon asioita, jotka pitää ottaa huomioon, kun vertaillaan eri vaihtoehtoja.
Asiat eivät aina ole sitä, miltä tuntuu.
- Asian ydin...
Eihän huoltosuhde tai muut höttökriteereissä maimitut tunnusluvut muutu mihinkään valtakunnan tasolla siirrettiinpä kuntarajoja mihin tahansa. Asian ydin on siinä, olemmeko valmiit kantamaan huolta vähempiosaisista ja takaamaan palvelut syrjäseuduillakin erilaisten tulonsiirtojen avulla.
- Nuijat....
Nythän peräti tutkimuksen perusteella tuo huoltosuhteen valtakunnallinen totuus on todettu, kun Etelä-Karjalan alueella todetaan Lappeenrannan huoltosuhteen huononevan ja muiden kuntien paranevan, jos tulisi yksi kaupunki!
Voi pyhä yksinkertaisuus, eikö tuotakaan käsitetty ilman tutkimusta!
- Lahtaus alkoi...
Taipalsaarta lahdataan jo. Vt. kunnanjohtaja on ostettu jo omiin riveihin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1737135- 424172
Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak262095Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O182019Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.271859Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta771676Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?321642Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt171593Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni211588Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi391418