Tiedottaa Aamulehti.
Kumma juttu. Ainoa joka tällä kulmalla täyttää kriteerit on Tampere. Pitäisköös itkee vai nauraa?
Ylöjärvellä karmee kanto kaskessa on työpaikkaomavaraisuus.
Tottakai Tampereella on "työpaikkaomavaraisuutta" kun pientä vaille kaikki seutukunnan, läänin, maakunnan sekä valtion tällä alueella sijaitsevat työmaat on keskitetty Tampereelle.
Jos em. meidän kaikkien yhdessä omistamista työmaista edes pieni osa ripoteltaisiin Tampereen naapurikuntiin, tulos voisi aika äkkiä kääntyä päinvastaiseksi, mutta toisaalta sitten olisi kriteeritkin toiset.
Olis ihan mielenkiintoista tietää mikä osuus Tampereen työpaikoista on julkisen sektorin työpaikkoja ja miten ko. lukema suhtautuu naapureiden vastaavaan.
Kumma juttu. Ainoa joka tällä kulmalla täyttää kriteerit on Tampere. Pitäisköös itkee vai nauraa?
Ylöjärvellä karmee kanto kaskessa on työpaikkaomavaraisuus.
Tottakai Tampereella on "työpaikkaomavaraisuutta" kun pientä vaille kaikki seutukunnan, läänin, maakunnan sekä valtion tällä alueella sijaitsevat työmaat on keskitetty Tampereelle.
Jos em. meidän kaikkien yhdessä omistamista työmaista edes pieni osa ripoteltaisiin Tampereen naapurikuntiin, tulos voisi aika äkkiä kääntyä päinvastaiseksi, mutta toisaalta sitten olisi kriteeritkin toiset.
Olis ihan mielenkiintoista tietää mikä osuus Tampereen työpaikoista on julkisen sektorin työpaikkoja ja miten ko. lukema suhtautuu naapureiden vastaavaan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ylöjärven olemassaolon tarkoitus on yksinomaan kupata Tampereella käyviltä rahat ja käyttää ne paikallisen seurapiirin pikkupuuhasteluun palveluiden sijaan. Aamulehdessä esitetyt kriteerit käyvät järkeen. Rahojen ryöstäminen tasapuolisesti toimeentulevilta ja vähäosaisilta pitää kyllä talouden kunnossa, mutta ei se riitä.
Tulisko sieltä edes pari järkevää sanaa jos oikein pinnistät?
Tosiasia on kuitenkin se, että Ylöjärven veroprosentti on suurempi ja lainaa per asukas on enemmän kuin Tampereella. Tämä lainalla eläminen loppuu joskus.
Nämä on vakavia rasitteita lähitulevaisuudessa. Ylöjärvi ei pysty esittämään mitään, jolla se voisi katkaista lainan määrän nousua ja veroprosentin nousemista. Tämä johtaa lopulta kunnan konkurssiin, tai sitten valtion tuella elämiseen.
Ylöjärvi elää valtion rahoilla jo nyt. Kuntavero, veroluonteiset maksut ja palvelut ovat pahasti viksallaan. Rahaa menee johonkin mustaan aukkoon, joka ei tavalliselle työssäkäyvälle kuntalaiselle näy.
Pirkanmaa tarvitsee kuntaremontin tai muuten Pirkanmaa ja sen asukkaat putoavat kehityksen kelkasta.
Ei Ylöjärvelle olisi kummoinenkaan taikatemppu pudottaa kunnallisveroprosenttia kuten myös panostaa lainan maksuun ja vähentää velan ottoa. Supistettaan vain kovalla kädellä palveluita, kuten Tampereella ja laitetaan työntekijöitä kilometritehtaalle. Varmaan tämäkin keino on Tampereen listalla. Nämäkin säästöt ja keinot ymmärtäisi paremmin, jos taas toisella kädellä ei kylvettäisi rahaa turhiin jätti-investointeihin. Toisekseen veroprossa ja lainan määrä ovat tosi huonoja mittareita, ellei niitä sitten haluta käyttää tarkoituksellisesti, jonkin päämäärän tavoittelemiseen. Eivät ne ole mitään kiinteitä lukuja, jotka vain muodostuvat jostain. Muutaman vuoden päästä puntit voivat olla toisinpäin. Mielestäni Ylöjärvellä ei ole kuulunut minkäänlaista purnausta veroprosentin määrästä eikä vastaavasti palveluiden tasosta. Ei Tampereellakaan purnata veroprosentista, mutta palvelujen tasosta ja laadusta purnataan lähes päivittäin mm. AL:n yleisönosastossa. Näin ne korreloivat toisiaan.
Kuntien kykyä pärjätä tulevaisuudessa pitäisi mitata tilastollisesti ja pidemmällä ajanjaksolla: Väestömäärän kehitys, työpaikkojen määrän kehitys, yritysten määrän kehitys, miksei myös kunnan koon kehitys, vanhusten, työikäisten ja lasten määrän keskinäinen suhde ja sen kehitys, yksityisten ja julkisten työpaikkojen määrän suhde ja kehitys, asukastyytyväisyys, tasa-arvo ja sen kehitys kunnan alueella, hevosten määrän suhde asukasmäärään jne.
Veikkaanpa, että näissä kuntalaisille tärkeissä asioissa Ylöjärvi sijoittuisi maamme kärkikastiin ja onhan siitä jo näyttöäkin kun Kuru ja Viljakkala halusivat yhdistyä Ylöjärveen, mikä toi tietysti pienen notkahduksen tilastoon, mutta oli iso kädenojennus Ylöjärveltä hyville naapurikunnille ja näytti vastuunoton mallia koko seutukunnalle.
Oletko miettinyt, miksi naapurikunnat vastustavat liittymistä Tampereeseen?
Joo näin Ylöjärvi tekikin ja korotti laitoshoidossa olevien vanhusten vuokria 100 % ihan tosta vaan. Vanhuksille vaan kylmästi ilmoitus ja seuraava vuokrasi onkin sitten kaksinkertainen. Että näin helposti se käy Ylöjärvellä.
Suomen surkeimmat kunnatkin ovat omien päättäjiensä ja kotiseutuintoilijoiden mielestä Suomen parhaita kuntia ja ongelmat ovat milloin Oulun, Kuopion, Kouvolan, Porin tai valtion vika.
Fakta on kaikesta huolimatta se, että Ylöjärvi ei ole kuntalaisen kannalta millään tavalla erityisen hyvä kunta muihin kuntiin verrattuna. Koko tämä kuntasysteemi alkaa valitettavasti olla liian kallis ja kaikin puolin järjetön systeemi tavallisten ihmisten kannalta.
Mitä ihmeen vuokria? Älkää nyt puhuko soopaa ja jos joku hinta nóusee, 100% voi olla pikku juttu. Tampere on nostanus mm. taloyhtiöiden tonttien vuokria joissain tapauksissa yli 1000%.
Se olisikin eri asia jos koko kuntasysteemi lopetettaisiin ja tilalle leivottaisiin joku toinen systeemi.
Ylöjärvi töppäsi vanhusten vuokrien korotuksessa – Asia käsitellään uudelleen
Kaupunki ilmoitti alkukesästä, että muun muassa Kurun ja Viljakkalan palvelukeskusten asukkaiden vuokria korotetaan jopa yli sadalla prosentilla
Vanhat vuokrasopimukset irtisanottiin kokonaan ja asukkaille lähetettiin allekirjoitettavaksi uudet vuokrasopimukset. Samalla kaupunki oli menossa keräämään korotettuja vuokria suoraveloituksella asukkaiden tileiltä.
Asian noustua julkisuuteen muun muassa Aamulehdessä, Ylöjärvellä havaittiin kaupungin tehneen hallinnollisia virheitä korotuksia täytäntöön pannessaan.
Aamulehdellä on Ylöjärven mustamaalauskampanja menossa. Tämä juttu julkaistiin eilen ja se on roikkunut etusivulla melkein vuorokauden. Perutaan Aamulehden tilaus.
Mikäli Tampere palauttaisi pakkoluovutetut alueet eli Lielahden takaisin Ylöjärvelle voisi työpaikkaomavaraisuuskin kohentua.
Ylöjärvellä oli tuolloin 30-luvulla, ja on sitä vieläkin, enimmäkseen maaseutumaista asutusta. Ainoastaan Lielahdessa oli teollisuutta ja asemakaava. Sota ehti tulla väliin ja liitos toteutui vasta 1950.
Silloin se kuntaliitos olisikin pitänyt toteuttaa, mutta ketä nyt köyhä maalaispitäjä kiinnostaa.
HS laitti kunnat paremmuusjärjestykseen. Vertailun kärjessä komeilevat kunnat ovat lähes järjestään paljon parjattuja kehyskuntia: ison kaupungin kainalossa sijaitsevia kuntia, jotka hyötyvät naapurista.
Tampereen kainalossa menestyivät Lempäälä ja Pirkkala. Ylöjärvi on samassa sarjassa Hämeenkyrön, Ikaalisen, Parkanon ja Kihniön kanssa. Missä on vika, että kunnan asioita ei osata hoitaa vaikka Ylöjärven kunnantalolta on hädin tuskin kymmenen kilometriä Tampereen kaupungintalolle?