En ole itse opettajaksi aikomassa, mutta ihan vain varasuunnitelmana mietin. Löytääkö lukion fysiikan ja matematiikan opettaja aina halutessaan töitä jos on valmis muuttamaan mihin tahansa päin Suomea työnperässä ja vaikka vain vuoden pesteihin? Vai onko myös mahdollista ettei saa minkäänlaista työtä opettajana, edes pätkätöitä, vaikka olisi valmis muuttamaan työn perässä?
Matemaattisten aineiden opettajien työllisyys?
wfff
53
5997
Vastaukset
- Työvoimapula valeita
Olen pätevä kemian ja matikan ope. Pesen ihmisten perseitä henkilökohtaisena avustajana. Opiskelen sivutoimisena fyssaa. Työnhakualueena
- Töitä on, on!
Kyllä töitä on! Aineenopettajien työllisyystilanne ei yleisesti ottaen ole kovin hyvä, mutta matemaattisten aineiden opettajien työllisyystilanne on kuitenkin aineenopettajista kenties paras. Suosituista yliopistokaupungeista (esim. Jkl, Tre, Turku) töitä on vaikea saada, mutta syrjäisimmillä paikkakunnilla ja pk-seudulla voi olla jopa opettajapula.
- Mitä juttua Sinä ru,
,
- ei ole hyvä tilanne
Öh!?
Aineenopettajien työllisyystilanne hyvä? Ja missähän rinnakkaisulottuvuudessa?
Olen itse matemaattisten aineiden opettaja ja sanon kyllä päinvastaista. Toki jonnekin jumalan selän taakse 100 ihmisen kylään on vaikea saada pätevää opettajaa, mutta kauttaaltaan tilanne on kyllä toinen. Yliopistokaupungit on vielä oma lukunsa ja avointa paikkaa hakee useampi kymmen pätevää. Jos on valmis muuttamaan karikasniemelle, voi saada lukiosta matikanopettajan pestin...
PK-seudulla opettaja pula? Johan vitsin murjaisit. Työskentelen itse täällä ja pula on vain työpaikoista ei työntekijöistä. Onneksi itselläni ei tätä ongelmaa ole, mutta kyllä sääliksi käy valmistuneita... Ainoastaa "hyvä työllisyystilanne" lukee vain ja ainoastaan yliopiston opinto-oppaan aineenopettajan työllisyyskuvauksessa. Ei missään muualla.
Kun puhutaan opettajapulasta sillä tarkoitetaan vain ja ainoastaan sitä, että muutaman tunnin, päivän kestävään sijaisuuteen on vaikea saada pätevää opettajaa, koska kukaan ei halua keskeyttää työttymyyskorvausten maksamista päivän takia... Työttömiä aineenopettajia on PALJON ja koko ajan valmistuu lisää, koska yliopisto ei jarruta valmistuvien määrää! Meillä lisäksi lapsien määrä jatkaa vähentymistä eikä vielä muutaman kymmenen vuoden päästä ole noussut normaalille tasolle. Se myös vähentää opettajien tarvetta eli jatkossa virkoja jää täyttämättä opettajien siirtyessä esim. eläkkeelle. Lukioon ongelma tulee iskemään 5-10 vuoden tähtäimellä todella pahasti, koska tällä hetkellä peruskoulut kärsivät lapsipulasta. Kohta tämä pula yltää myös lukioihin vielä etenevässä määrin.
Opettajapula? Ei todellakaan! - Anonyymi
STT
8.10.2005 11:25 | Päivitetty 16.8.2006 15:38
Matematiikan opettajat varoittavat uhkaavasta opettajapulasta. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton Maolin puheenjohtajan, kouluneuvos Pentti Parviaisen mukaan tällä haavaa työelämässä olevista pätevistä matemaattisten aineiden opettajista suuri osa jää lähivuosina eläkkeelle.
Parviainen ei näe ratkaisuna aineopettajapulaan luokanopettajille tarjottavaa täydennyskoulutusta, jolla on mahdollisuus hankkia kelpoisuus opettaa matematiikkaa koko peruskoulussa.
Onpa viisasta porukkaa jo vuonna 2005! - Anonyymi
STT
8.10.2005 11:25 | Päivitetty 16.8.2006 15:38
Matematiikan opettajat varoittavat uhkaavasta opettajapulasta. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton Maolin puheenjohtajan, kouluneuvos Pentti Parviaisen mukaan tällä haavaa työelämässä olevista pätevistä matemaattisten aineiden opettajista suuri osa jää lähivuosina eläkkeelle.
Parviainen ei näe ratkaisuna aineopettajapulaan luokanopettajille tarjottavaa täydennyskoulutusta, jolla on mahdollisuus hankkia kelpoisuus opettaa matematiikkaa koko peruskoulussa.
Heh, Heh! - Anonyymi
ei ole hyvä tilanne kirjoitti:
Öh!?
Aineenopettajien työllisyystilanne hyvä? Ja missähän rinnakkaisulottuvuudessa?
Olen itse matemaattisten aineiden opettaja ja sanon kyllä päinvastaista. Toki jonnekin jumalan selän taakse 100 ihmisen kylään on vaikea saada pätevää opettajaa, mutta kauttaaltaan tilanne on kyllä toinen. Yliopistokaupungit on vielä oma lukunsa ja avointa paikkaa hakee useampi kymmen pätevää. Jos on valmis muuttamaan karikasniemelle, voi saada lukiosta matikanopettajan pestin...
PK-seudulla opettaja pula? Johan vitsin murjaisit. Työskentelen itse täällä ja pula on vain työpaikoista ei työntekijöistä. Onneksi itselläni ei tätä ongelmaa ole, mutta kyllä sääliksi käy valmistuneita... Ainoastaa "hyvä työllisyystilanne" lukee vain ja ainoastaan yliopiston opinto-oppaan aineenopettajan työllisyyskuvauksessa. Ei missään muualla.
Kun puhutaan opettajapulasta sillä tarkoitetaan vain ja ainoastaan sitä, että muutaman tunnin, päivän kestävään sijaisuuteen on vaikea saada pätevää opettajaa, koska kukaan ei halua keskeyttää työttymyyskorvausten maksamista päivän takia... Työttömiä aineenopettajia on PALJON ja koko ajan valmistuu lisää, koska yliopisto ei jarruta valmistuvien määrää! Meillä lisäksi lapsien määrä jatkaa vähentymistä eikä vielä muutaman kymmenen vuoden päästä ole noussut normaalille tasolle. Se myös vähentää opettajien tarvetta eli jatkossa virkoja jää täyttämättä opettajien siirtyessä esim. eläkkeelle. Lukioon ongelma tulee iskemään 5-10 vuoden tähtäimellä todella pahasti, koska tällä hetkellä peruskoulut kärsivät lapsipulasta. Kohta tämä pula yltää myös lukioihin vielä etenevässä määrin.
Opettajapula? Ei todellakaan!@Haemme reilua ja jämäkkää johtajaa, joka kantaa vastuuta sekä oppilaiden että henkilökunnan hyvinvoinnista. Varmistat x:n oppilaiden vahvat akateemiset sekä sosiaaliset taidot jatkossakin, ja luot siten hyvät edellytykset toisen asteen opintoihin. Sinulla on kokemusta ja motivaatiota oppilashuoltotyön johtamiseen. Täydennät raikkailla ajatuksillasi sekä kokemusperäisellä osaamisellasi kunnan opetuksen ja kasvatuksen palveluiden kokonaisuutta, jonka johtoryhmässä työskentelet.”
Vaativaa on johtajallakin! - Anonyymi
Luonnontieteiden ja matematiikan luokan- ja aineenopettaja
Kandidaatti- ja maisteriohjelma. Ohjelmasta valmistuu luokanopettajaksi sekä kemian tai matematiikan aineenopettajaksi. Haku koulutukseen tapahtuu yhteishaussa.
Näin jyu:ssa
Hullummaksi menee!
- Eräskin opettajainen
Matemaattisten aineiden opettajien työllisyystilanne ei ole läheskään niin hyvä kuin annetaan ymmärtää. Se että paljon epäpäteviä toimii opettajina ei oikeasti tarkoita sitä että päteville riittäisi töitä aina halutessaan, vaan nimenomaan sitä että kunnat eivät pahemmin kunnioita lainsäädäntöä siitä että virkoihin pitäisi hankkia päteviä opettajia.
- Matikkapuksu
Ei riitä että on pätevä matikan ope. Mielellään pätevyys myös kemiaan ja fysiikkaan, eikä tietotekniikan pätevyyskään pahentaisi tilannetta. Ainakin täällä Tampereella tarvitaan matemaattisten aineiden opettajia kaikenpituisiin sijaisuuksiin ja määräaikaisuuksiin.
- opettajaope
Nimenomaan "Sijaisuuksiin", mutta pitemmistä töistä voi vain haaveilla. Opettajapuola on ainoastaan näissä tunnin, päivien sijaisuuksista. Sen sijaan työttömiä matikanopettajia on Tamperekin täynnä!
Opettajapulaa ei ole, on vain pula siitä, että joku opettaja keskeyttäisi työttömyysturvansa lyhyen siijaisuuden takia. Tätä ei kukaan halua tehdä. Sen takia lyhyisiin sijaisuuksiin saadaan vain epäpäteviä opiskelijoita. - opettajaope
Mistä lähtien opettajalla pitäisi olla neljän aineen pätevyys? Mahtaa olla joku Tampereella varsin sekaisin, jos vaatii neljää ainetta töihin tulevalta.
Nykyiset kolmen aineen virat (ma-ke-fy) on käsketty pilkkoa kahden aineen viroiksi, koska nykyään vaaditaan jokaiseen opetettavaan aineeseen aineopinnot. Siinä missä kolmannen aineen sai ennen perusopinnoilla, nykyään ei enää saa. Kellä olisi aikaa lukea ylimääräinen kolmas aine tai jopa neljäs? - Tri Ope
opettajaope kirjoitti:
Mistä lähtien opettajalla pitäisi olla neljän aineen pätevyys? Mahtaa olla joku Tampereella varsin sekaisin, jos vaatii neljää ainetta töihin tulevalta.
Nykyiset kolmen aineen virat (ma-ke-fy) on käsketty pilkkoa kahden aineen viroiksi, koska nykyään vaaditaan jokaiseen opetettavaan aineeseen aineopinnot. Siinä missä kolmannen aineen sai ennen perusopinnoilla, nykyään ei enää saa. Kellä olisi aikaa lukea ylimääräinen kolmas aine tai jopa neljäs?Usein virkaan vaaditaan tohtoraatti, jopa dosentuuri, joissakin tapauksissa professorin pätevyys opettajakelpoisuus. Ylio-opistokaupunkeihin Fielding-palkinnon saaneet pääsevät yleensä haastatteluun ja usein saavat myös sijaisuuden.
- just joo
opettajaope kirjoitti:
Nimenomaan "Sijaisuuksiin", mutta pitemmistä töistä voi vain haaveilla. Opettajapuola on ainoastaan näissä tunnin, päivien sijaisuuksista. Sen sijaan työttömiä matikanopettajia on Tamperekin täynnä!
Opettajapulaa ei ole, on vain pula siitä, että joku opettaja keskeyttäisi työttömyysturvansa lyhyen siijaisuuden takia. Tätä ei kukaan halua tehdä. Sen takia lyhyisiin sijaisuuksiin saadaan vain epäpäteviä opiskelijoita.Moni opettaja tekee kyllä niitä ihan päivän kahden pätkätöitä ihan jatkuvasti, että puhu vaan omasta puolestasi. Oishan se ihan kiva saada vakituinen työ, mutta itse kyllä teen mieluummin niitä pätkätöitäkin, niistäkin kertyy ihan kivasti rahaa työttömyyskorvaukseen verrattuna. Eli käyn mielummin töissä lyhyilläkin sijaisuuksilla, kuin nostan pelkkää työttömyyskorvausta.
- opiskelija
opettajaope kirjoitti:
Mistä lähtien opettajalla pitäisi olla neljän aineen pätevyys? Mahtaa olla joku Tampereella varsin sekaisin, jos vaatii neljää ainetta töihin tulevalta.
Nykyiset kolmen aineen virat (ma-ke-fy) on käsketty pilkkoa kahden aineen viroiksi, koska nykyään vaaditaan jokaiseen opetettavaan aineeseen aineopinnot. Siinä missä kolmannen aineen sai ennen perusopinnoilla, nykyään ei enää saa. Kellä olisi aikaa lukea ylimääräinen kolmas aine tai jopa neljäs?Näinkin pitkän ajan jälkeen tekee mieli vastata. Ainakin meille viime syksyllä 2012 fysiikan aineenopettajalinjalla aloittaneille sanottiin varsin selvästi, että töitä on vaikea saada ellei lue aineopintoja sekä matematiikasta, että kemiasta ja mahdollisuuksien mukaan myös tietotekniikasta. Aikaa on siis jostakin löydyttävä. Tosin joitakin helpotuksia on tehty fysiikan pääaineopintojen osalta, mutta 5½-6 vuotta saa tähän rupeamaan joka tapauksessa varata...
- ehkäpäjokujoo
just joo kirjoitti:
Moni opettaja tekee kyllä niitä ihan päivän kahden pätkätöitä ihan jatkuvasti, että puhu vaan omasta puolestasi. Oishan se ihan kiva saada vakituinen työ, mutta itse kyllä teen mieluummin niitä pätkätöitäkin, niistäkin kertyy ihan kivasti rahaa työttömyyskorvaukseen verrattuna. Eli käyn mielummin töissä lyhyilläkin sijaisuuksilla, kuin nostan pelkkää työttömyyskorvausta.
moni opettaja tekee, suurin osa ei. Suurinosa on ansiosidonaisella tai muulla, eivätkä halua keskeyttää sitä lyhyen sijaisuuden takia.
- aineenopettaja
opiskelija kirjoitti:
Näinkin pitkän ajan jälkeen tekee mieli vastata. Ainakin meille viime syksyllä 2012 fysiikan aineenopettajalinjalla aloittaneille sanottiin varsin selvästi, että töitä on vaikea saada ellei lue aineopintoja sekä matematiikasta, että kemiasta ja mahdollisuuksien mukaan myös tietotekniikasta. Aikaa on siis jostakin löydyttävä. Tosin joitakin helpotuksia on tehty fysiikan pääaineopintojen osalta, mutta 5½-6 vuotta saa tähän rupeamaan joka tapauksessa varata...
Saa sitä lukea, mutta huonosti menee, jos opettajat alistuvat siihen, että pitää opiskella yli tarpeen. Kyllä 2 ainetta pitää riittää ja kunnat pitää laittaa huomioimaan tämä. Tässä taas kerran opettajat ampuvat itseään jalkaan jos suostuvat edelleen näihin 3-4 aineenvirkoihin eivätkä vaadi nykyisten 3aineenvirkoja purettavaksi. Tällä hetkellä esim. pätevistä kemian opettajista on huutava pula, koska kemia luetaan monesti vain sivuaineena. Opetuskin jää sille tasolle. Alalle kaivattaisiin opettajia, joilla on laudaturopinnot kemiasta eikä sitä pakkopullasivuainetta siitä.
Näemmä kuitenkin Suomessa halutaan ajaa alas koko matemaattisten aineiden opetus. Jo nyt kemian arvostus oppilaiden keskuudessa on huono, matematiikan taidot laskeneet. Ja tämän lisäksi halutaan opettajiksi monenaineen opettajia. Sori, mutta huonoon suuntaan mennään. Opettajille pitää antaa mahdollisuus opettaa vain kahta ainetta, koska mitä enemmän näitä aineita on, sitä surkeammalle se opetus yleensä jää niissä pakkopullasivuaineissa. Tämä perustuu ihan tutkittuun faktaan. - assssdd
Tri Ope kirjoitti:
Usein virkaan vaaditaan tohtoraatti, jopa dosentuuri, joissakin tapauksissa professorin pätevyys opettajakelpoisuus. Ylio-opistokaupunkeihin Fielding-palkinnon saaneet pääsevät yleensä haastatteluun ja usein saavat myös sijaisuuden.
Ja vitut.
Jo yläasteelle vaaditaan FM tutkinto ja vähintään Cl-arvosana opetettavista aineista ja tietysti auskultointi ja kasvatustieteen Cl.
Eräs matemaattisista aineissa FT:n opinnot suorittanut sanoi, että Suomessa vaaditaan ylikoulutusta aivan tarpeettomasti. Tarkoitti siis juuri noita FM tutkinnon liian suuria opintolaajuuksia. Mitä helvettiä niillä oikein tekee ns. yläkoulussa? Tämä on valtavaa ajanhukkaa. Itse en ole opettaja, vaan vanha IT-alan työläinen. Siispä tohtorintutkinnostakaan ei ole mitään hyötyä opetustoiminnassa. Ainakin kunnallisissa viroissa lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneille pitää kuulemma maksaa enemmän palkkaa kuin maistereille. Kunnat säästävät, siksi niihin ei palkata päteviä eikä varsinkaan turhan korkeasti koulutettuja. - Anonyymi
opiskelija kirjoitti:
Näinkin pitkän ajan jälkeen tekee mieli vastata. Ainakin meille viime syksyllä 2012 fysiikan aineenopettajalinjalla aloittaneille sanottiin varsin selvästi, että töitä on vaikea saada ellei lue aineopintoja sekä matematiikasta, että kemiasta ja mahdollisuuksien mukaan myös tietotekniikasta. Aikaa on siis jostakin löydyttävä. Tosin joitakin helpotuksia on tehty fysiikan pääaineopintojen osalta, mutta 5½-6 vuotta saa tähän rupeamaan joka tapauksessa varata...
”Suomen vanhin suomenkielinen opettajankoulutuslaitos, yliopiston muut tieteenalat sekä muut oppilaitokset kouluttavat opetusalan ammattilaisia, joista monet ovat jääneet ja vielä useammat haluaisivat jäädä Jyväskylään töihin. Voi hyvällä syyllä sanoa, että meillä Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa koulujen henkilökunta on maan huippua. Meille erityisen tärkeitä asioita opetustyössä ovat hyvinvointi, osallisuus ja vuorovaikutuksellinen toimintakulttuuri sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen ”
- Havaintoja opehuone
Kouluissa on myös jonkin verran matikanopen hommissa opiskelijoita vaikka päteviäkin olisi. Onhan heille halvempaa teettää työt. Rekseilla on valtaa kuin faaraoilla. Itselläni on kolmen aineen pätevyys ja määräaikaisia puolen ja vuoden keikkoja takana työttömyyden seassa Lukisiko sitten atk:sta vielä pätevyyden, on puntarissa?. Mieli tekisi siirtyä muihin hommiin, joissa vakituisempaa menoa vaikka pienemmällä palkalla mutta työnhakijoita kyllä riittää niihinkin.
Kumman hiljaa ovat nykyään ne uhoajat, jotka toitottivat työvoimapulaa, kun suuret ikäluokat siirtyvät työttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle?- HankalaaVielä2018
Onko oikeasti näin vaikee työllistyä opettajaksi vielä nyt? Että pätevyyksiä olisi enemmänkin ja silti vaikeutta?
- matkandi
Luulisin, että eniten matemattisten aineiden opettajien työtilanteesta valittavat ne, jotka eivät opintojensa jälkeen ole valmiita muuttamaan rakkaasta yliopistokaupungista esimerkiksi 50 kilometriä kauemmaksi. Esimerkiksi Oulun yliopistosta valmistuu mat. aineiden opettajia vuodessa varmaan viitisenkymmentä, ja näistä vain 10-15 tarvitaan Oulun kaupungin virkoihin ja sijaisuuksiin. Toinen mokoma tarvitaan ympäri maakuntaa, mutta muiden pitäisi hakeutua joko Lappiin tai sitten aivan eri puolelle Suomea.
Toki voi olla, että käsitykseni työtilanteesta on liian ruusuinen, mutta toisaalta koko maan tasolla matemaattisten aineiden opettajaksi valmistuvien ja työstä eläköityvien määrät ovat menneet aika lailla tasan. Tosin opiskelukiintiöitä kannattaisi hiljalleen leikata, sillä 5-10 vuodessa opettajatarve matemaattisissakin aineissa laskee selvästi. Tietysti työnantajan näkökulmasta on mukavaa, kun alalla ei ole työvoimapulaa, vaan osa maistereista päivystää yliopistokaupungeissa lyhyitäkin sijaisuuksia siinä toivossa, että saisi jalkaa oven väliin. Vuoden sijaisuus houkuttaa jo kauemmaskin useita päteviä hakijoita ainakin silloin, kun tarjolla on myös kesäajan palkka.
Onhan tämä aineenopettajan edunvalvonta matemaattisissakin aineissa hoidettu päin prinkkalaa (vrt. lääkärit), mutta toisaalta näitä aineita pääsee opiskelemaan helposti ja ainakin meillä päin osa valmistuu todella heikoilla taidoilla, kun vaan jaksaa puskea uusintatentistä toiseen. Hirvittää ajatella, että osa näistä kavereista päätyy opettamaan lukion pitkää matematiikkaa/fysiikkaa. Oma lukunsa on tämä edelleen vallalla oleva tarve haalia opintosuorituksia reilusti yli tutkinnon, jotta saa pätevyyden kolmeen aineeseen (mafyke). Itse ajattelen niin, että hyvä opettaja pärjää 1-2 aineella, mutta toisaalta huonoa ei auta kolmekaan.
Jälleen: käsitykseni on ehkä romanttinen ja naiivi, mutta täysimittaisessa mafyke-pätevyydessä on sekin huono puoli, ettei sillä ilman lisäopintoja työllisty oikein mihinkään koulumaailman ulkopuolelle (ehkä teollisuuteen). Sen sijaan kaksi opetettavaa ainetta ja yksi viisaasti valittu sivuaine saattavat mahdollistaa muitakin kuin opetukseen liittyviä työtehtäviä.- TullutTehtyä
" Itse ajattelen niin, että hyvä opettaja pärjää 1-2 aineella, mutta toisaalta huonoa ei auta kolmekaan. "
Ai jaa? :-)
Tutkinnossa oli kaksi ainetta (mat, tie), kymmenen vuoden töissäolon jälkeen tein pedagogiset ja kolmannen opetettavan (fys). Kemiaa kysytään joka paikassa, mutta sitäkin olen opettanut kun päälliköt eivät ole alkaneet niuhottamaan. Lisäksi on tullut opetettua viestintää, ympäristötietoa ja jopa teknistä työtä. Ei kuolonuhreja tähän mennessä.
Kyse ei ole pärjäämisestä vaan siitä, että töihin ei kannata ottaa ketään jos hänelle ei saada saman tien lätkäistyä niin paljon tunteja kuin selkä ja hermo vain kestävät.
- onneksi näin
Itse uskon, että sellaiset ihmiset, jotka ovat nippa nappa selviytyneet matikan opiskelusta yliopistossa, tuskin hakautuvat opettajaksi lukioon vaan mieluummin yläkouluun tai ammattiopistoon. Sama pätenee muihin oppiaineisiinkin.
- aineenopettaja
Saa sitä uskoa mihin haluaa, mutta ei sinne lukioon enää hakeuduta tuosta noin vain. Yhtä virkaa hakee nimittäin 70 opettajaa, joista 60 on monen vuoden kokemus. :) Matemaattisista opettajista pula? No, Lol! Olen tehnyt niin monta vuotta töitä alalla ja käynyt aikoinaan lukemattomista haastatteluissa, että yliopistot kyllä puhuvat opinto-oppaissaan läpiä päähän. Haluavat vain saada mahdollisimman monta oppilasta sisään, jotta mahdollisimman monta valmistuisi ja yliopisto nappaa rahat. Sillä jokainen valmistunut tuo yliopistolle rahaa. Yliopistolle on ihan sama työllistyykö henkilö vai ei - rahat siitä on saatu.
Opettajien työtilannetta voi seurata mollin kautta ja miettiä, millainen on oma kohtalo sitten kun valmistuu. Tällä hetkellä tätä eläköityvää sukupolvea on jo paikkaamassa aikamoinen monen vuoden työkokemuksen saanut vailla virkaa oleva opettaja. Siinä ei vastavalmistuneella paljon ole mahdollisuutta päästä edes haastatteluun. Opettajakunta on viimeisten vuosien aikana nuoristunut matemaattisissa aineissa voimakkaasti eivätkä he tule vuosikymmeniin jäämään eläkkeelle. Ja niissä kouluissa joissa virka aukeaa, on jo määräaikainen valittuna valmiiksi. Uskoakseni opettajana tiedän paremmin työtilanteen oikeassa maailmassa kuin yliopiston opinto-oppaan kirjoittaja sen työpöydällään tekemättä päivääkään alan töitä...
- matkandi
Hiukan olen pelännytkin tilanteen olevan siihen suuntaan kuin aineenopettaja edellisessä kommentissaan kirjoittaa, mutta olisiko näkemyksesi silti hiukan pessimistinen? Olen itsekin nähnyt, että yliopistokaupungin 1-2 aineen lukion lehtorin virkaa hakee 60-80 ihmistä, syrjemmällä liikuttaneen kuitenkin 10-30 hakijan määrissä. Mol-sivulla on ollut vuosittain muutama sata matemaattisten aineiden opettajan tehtävää auki, eikä koko maassa kyllä kauhean paljon enempää näitä valmistukaan. Kaipa kortistossa on jonkin verran "opettajareserviä", mutta hiukan raadollisesti ajateltuna tämä on hyvä asia. Matemaattisten aineiden opettajaksi valmistuu jonkin verran sellaisia ihmisiä, joita ala kiinnostaa vain työllisyysmielikuvan vuoksi varavaihtoehtona. Tuskin alan voimakas työvoimapula olisi oppilaidenkaan kannalta hyvä asia.
Sen sijaan opetettavien aineiden määrää koskevaa kirjoitusta komppaan voimakkaasti. Ei ole mitenkään sanottua, etteikö jo kahdestakin aineesta toinen olisi pakkopullana suoritettu ja vielä todennäköisemmin kolmesta aineesta (mafyke) jokin tökkii pahemman kerran. Esimerkiksi matematiikka ja kemia ovat aika kaukana toisistaan yliopistossa. Joka tapauksessa Opetushallitus on ohjeistanut kuntia täyttämään korkeintaan kahden aineen virkoja, mutta aineenopettajaopiskelijoista osalla on mennyt sisu kaulaan ja on haalittu sitten se kolmannenkin aineen pätevyys. Kunnat toki kiittävät tällaisesta pyyteettömyydestä, mutta opettajan näkökulmasta tilanne ei ole kovinkaan mukava. Puhumattakaan siitä, että alanvaihto mafyke-opettajasta lienee hankalaa, jos kyllästyminen iskee tai saa vaikka potkut hipaistuaan oppilaaseen.- aineenopettaja
Ongelma on myös siinä, että matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuu aineenopettajalinjan lisäksi myös erillisopintoina suorittaneita alan maistereita. Siis ei se ole ongelma, vaan ongelma on siinä, että kun näitä opettajia valmistuu valtava määrä.
Jos jotain fiksua tehtäisiin tässä vaiheessa, niin kiintiöitä laskettaisiin vastaamaan kysynnän ja tarjonnan lakia. Pääainemaistereilla on kaksoispätevyys, aineenopettajalla käytännössä vain opettajan pätevyys. Aineenopettajien työllistyminen on heikkoa myös muualle, koska riittävää osaamista ei ole kuitenkaan teollisuuden tarpeisiin luettu pääaineessa.
Olen sitä mieltä että erilliskiintiö voitaisiin lakkauttaa hetkeksi niin, että uusia pedagogisten opintojen suorittajia ei oteta vaan jatketaan vain aineenopettajalinjan ylläpitämistä. Tämä tosin on utopiaa, koska okl on riipuvainen tästä massasta. Jos näyttää siltä, että työvoimapula yllättääkin, okl kouluttaa vuodessa jo khmmenien opettajien armeijan erilliskiintiön kautta. (Siis pelkästään Helsingissä) Joten en näe järkeä, että tätä kiintiö paisutetaan koko ajan.
Ongelmaa lisää se, että lukioissa ja ammattikouluissa tarve jatkossa aineenopettajille vähenee ja osa sieltä tulee pakostikin siirtymää peruskouluun, he joilla on pätevyys opettaa peruskoulussa. Muutaman vuoden päästä valmistuneet opettajat jäävät aika tyhkän päälle, kun nykyistenkin on miltei mahdoton löytää edes pitempiä sijaisuuksia. Eikä tätä auta se, että leikkuri leikkaa taas perusopetuksessa mikä vähentää opetushenkilökunnan tarvetta.
- matkandi
Haluaisiko muuten nimimerkki aineenopettaja valottaa omaa tilannettaan? Ilmeisesti itse olet päässyt leivänsyrjään kiinni matemaattisten aineiden opettajana, vaikka näet alan työmarkkinat heikkoina. Olisi näin parin vuoden sisällä opettajaksi valmistuvana mielenkiintoista lukea, millaisilla tempuilla pääsit virkaan/sijaisuuteen ja millaisia vaikeuksia työllistymisessä oli.
Tosiaan erilliskiintiön lakkauttaminen voisi olla hyvä vaihtoehto matemaattisissa aineissa, eikä muutenkaan olisi pahitteeksi leikata aineenopettajien opiskelukiintiöitä oikeastaan lähes jokaisessa aineessa. Tietysti alanvaihtajia varten pitää olla jokin polku, mutta eipä yksilöiden tilanne välttämättä sillä parane, että siirretään työttömien tutkijoiden massaa opettajareserviin. Tosin monia korkeakoulutettuja vaivaa muissakin kuin matemaattisissa aineissa flegmaattinen passiivisuus, mitä työllistymiseen tulee. Nykyään pääsy korkeakoulutukseen ei ole enää lupaus hyvästä työpaikasta, eikä yhdelläkään maisterilla ole subjektiivista oikeutta tulla työllistetyksi tutussa yliopistokaupungissa, vaan töiden perässä pitää muuttaa, vaihtaa alaa, kouluttautua lisää tai perustaa yritys. Ei sillä, että minäkään tästä pitäisin, mutta tällaiseksi meno on äitynyt.
Mahdanko olla yksin sen mielipiteen kanssa, että yliopistosta valmistuu lahjatonkin liian helposti, kun vain jaksaa roikkua ne viitisen vuotta ja lukea tenttitärppejä? Ennenhän ainakin matemaattisten aineiden yliopisto-opinnot olivat sen verran vaativat, että lahjattomimmat ja laiskimmat luovuttivat nopeasti, jolloin valmistuneitakin oli vähän, eikä opettajista muodostunut ylitarjontaa. Nykyäänhän matematiikan (ja fysiikan ja kemian) kelpoisuuksia tyrkytetään vähän joka suuntaan, helpotettuja aineopintopaketteja on räätälöity ainakin luokanopettajia ja työttömäksi jääneitä diplomi-insinöörejä varten. - liikaamarkkinoilla
Nykyisestä työtilanteesta sen verran, että tuntuu työtilanne vain huononevan! Kun vielä 2000 luvun alkupuolella oli etenkin yläkouluissa pulaa pätevistä opettajista, niin eipä ole enää! Toki alueellisia eroja on. Jokatapauksessa mat.aineen opettajia ihan liikaa markkinoilla! Ja samaan aikaan opettamisesta etenkin yläkoulussa on tullut ihan hullun puuhaa.
- Welus
Enpä nyt tiedä onko matemaattisten aineiden opettajia liikaa tarjolla... Taitaa olla niin, että diplomi-insinöörejä, ylioppilaita, sähköasentajia, lähihoitajia ja muita opettajaksi epäpäteviä on liikaa tarjolla. Hain virkoja useista eri kouluista etelän suurten kaupunkien lähiympäristöistä. Hakijoita oli tyypillisesti n. 60-80 ja useissa tapauksissa olin porukan ainoa pätevä hakija. Haastatteluun asti en päässyt kertaakaan, kun virkaan valittiin suoraan joku epäpätevä. Näissä säästötalkoissa epäpätevän opettajan palkkaaminen on kunnalle huomattava säästö ja kaikissa kunnissa ei pätevän palkkaamista edes harkita. Opettajan pätevyys alkaa olla nykypäivänä este opettajaksi työllistymisessä.
Lopulta tajusin etsiä töitä syrjäseuduilta, joissa vielä tutkintoa arvostetaan ja virka tuli hyvinkin helposti. - päteviä_kaikki
Höpö höpö. Kyllä niitä muodollisesti päteviä hakijoitakin riittää. Tänä keväänä erääseenkin pääkaupunkiseudulla avoinna olleeseen yläkoulun matikanopettajan virkaan tuli yli 100 hakemusta joista muistaakseni 94 päteviltä.
- Anonyymi
Welus kirjoitti:
Enpä nyt tiedä onko matemaattisten aineiden opettajia liikaa tarjolla... Taitaa olla niin, että diplomi-insinöörejä, ylioppilaita, sähköasentajia, lähihoitajia ja muita opettajaksi epäpäteviä on liikaa tarjolla. Hain virkoja useista eri kouluista etelän suurten kaupunkien lähiympäristöistä. Hakijoita oli tyypillisesti n. 60-80 ja useissa tapauksissa olin porukan ainoa pätevä hakija. Haastatteluun asti en päässyt kertaakaan, kun virkaan valittiin suoraan joku epäpätevä. Näissä säästötalkoissa epäpätevän opettajan palkkaaminen on kunnalle huomattava säästö ja kaikissa kunnissa ei pätevän palkkaamista edes harkita. Opettajan pätevyys alkaa olla nykypäivänä este opettajaksi työllistymisessä.
Lopulta tajusin etsiä töitä syrjäseuduilta, joissa vielä tutkintoa arvostetaan ja virka tuli hyvinkin helposti.ihan tuubaa... virkaan ei voi ottaa epäpätevää opettajaa eikä haastattalussa jättää ainoa pätevää haastattelematta. jokainen reksi, joka suorittanut hallinnon tutkinnon tietää tämän. valitus, ja päätös kaatuu heti ja virka tulisi uudelleen auki.
ihan tuubaa koko kirjoitus.
- GroverinAlgoritmi1110001
Asun Hesassa eliittialueella, minulla on matematiikan, kemian, fysiikan ja ATK:n pätevyys. Elän ansiosidonnaisella, pörssikaupalla ja käyn pyyhkimässä erään avustettavan peffaa kerran viikossa ja saan siitä Stadilta 300 eur/kk.
Työnhakualueeni on 140 km eliittialueelta. Lopetin tosin opehommien haun turhana, koska niihin ei palkata yli 50 vuotiaita. Eiköhän tuo 500 hakemusta vuodessa riitä, ajan voi mieluummin käyttää aivojeni bodaukseen.- Opettajahan_minäkin
Hyvä että on nuorempana sen verran töitä riittänyt jotta on ollut varaa ostaa kämppä eliittialueelta. Meille nuoremmille on tarjolla vuokraputkea vuoden määräaikaisten perässä. Vielä nuoremmat eivät varmaan pääse töihin ikinä.
- KukeniFittan
Turvatakseen vuotuiset määrärahat suojatyöpaikoille luonnontieteelliset tiedekunnat houkuttelevat opiskelijoita leuhkimalla hyvästä työmarkkinasta. He saavat määrärahat opiskelijoiden lukumäärän mukaan. Lääketieteellinen saa muilla perusteilla.
Aivan päinvastaisia totuuksia työmarkkinoista löytyy OAJ, Akava, Tilastokeskus ja mol sivuilta.
Itse asiassa luonnontieteellinen kilpailee surkeimman työnsaannin sijasta.- matluope
Juuri näin. Yliopistojen luonnontieteelliset tiedekunnat ovat jumittuneet rekrytointimateriaalissaan jonnekin 80-luvulle jolloin filosofian maisteri oli kova juttu.
Vielä 90-luvullakin matemaattisten aineiden pätevä opettaja saattoi saada viran heti valmistuttuaan jos oli valmis lähtemään hieman syrjemmälle.
Nykyisin lähes kaikkien Suomen yliopistojen matemaattis-luonnontieteelliset tiedekunnat tuuppaavat pihalle yhteensä useita tuhansia valmistuneita joka vuosi. Suuri osa näistä opiskelijoista suorittaa opettajaopinnot vähintään varasuunnitelmana.
Myös teknillisistä korkeakouluista valmistuu nykyään matemaattisten aineiden opettajia opettajia. Tämän lisäksi ammattikorkeakouluista valmistuu samoille aloille insinöörejä jotka voivat suorittaa opettajaopinnot tutkinnon jälkeen.
Työpaikkoja ei riitä näille kaikille insinöörihenkisille osaajille. Osa toki jatkaa tohtorikouluun, mutta kilpailee väitöksen jälkeen aivan samoista työpaikoista.
Päteviä matemaattisten aineiden opettajia on nykyisin markkinoilla pilvin pimein. Opettajan neloispätevyyskään (ma-fy-ke-atk) ei ole mikään harvinaisuus.
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta pätevää matemaattisten aineiden opettajaa valmistuu vuosittain. Väittäisin määrän liikkuvan jossain tuhannen huonommalla puolella. Näille kaikille ei ole mitään mahdollisuutta löytää opettajantöitä. - Joutomies.HKI
Muistelen, että noin 10 vuotta sitten eräs tuttu nainen, kertoi vaikeuksistaan saada vakinaista virkaa koulun kotitalousopettajana. Hänellä oli AMK-tutkinto, jota ei kelpuutettu.
Onko asia nykyään muuttunut? Sitä en tiedä, oliko hän tehnyt auskultoinnin ja opiskellut kasvatustiedettä.
Olen kuullut, että enää ei riitä muka kasvatustieteen yleisopinnot eli approbatur-laajuus, vaan pitää olla Cum Laude oppimäärä (aineopinnot) kasvatustieteestä omien opetettavien aineiden CL-tasoisten opintojen lisäksi. Aika hurjalta kuulostaa. Jopa yläkouluun samat vaatimukset, kuin lukioon. Itse mietin matemaattisia aineita, kuten matematiikka, fysiikka, kemia. - Anonyymi
Joutomies.HKI kirjoitti:
Muistelen, että noin 10 vuotta sitten eräs tuttu nainen, kertoi vaikeuksistaan saada vakinaista virkaa koulun kotitalousopettajana. Hänellä oli AMK-tutkinto, jota ei kelpuutettu.
Onko asia nykyään muuttunut? Sitä en tiedä, oliko hän tehnyt auskultoinnin ja opiskellut kasvatustiedettä.
Olen kuullut, että enää ei riitä muka kasvatustieteen yleisopinnot eli approbatur-laajuus, vaan pitää olla Cum Laude oppimäärä (aineopinnot) kasvatustieteestä omien opetettavien aineiden CL-tasoisten opintojen lisäksi. Aika hurjalta kuulostaa. Jopa yläkouluun samat vaatimukset, kuin lukioon. Itse mietin matemaattisia aineita, kuten matematiikka, fysiikka, kemia.suomessa opettajalta vaaditaan ylempi korkeakoulu tutkinto, kasvatustieteellinen tai/ja erikseen pätevyys opetettavissa aineissa ja pedagogiset opinnot.
itse olen kemian laitokselta valmistunut aikoinaan maisteriksi, suorittanut etilliset opettajan pedagogiset ja lukenut sivuaineina tarvittavat kurssit opetettavissa aineista, jotka vaaditaan opettajilta.
on hyvä, ettei amk riitä opettamiseen. riittävä teoriatietämys puuttuu, kun pitää perustella, todistaa tai löytää yhteyksiä.
- jamppa--84
Töitä ei nyt ole eikä taida olla tulevaisuudessakaan. Vituttaa ankarasti tämä väärä uravalinta!
- tottalienee
Töitä ei ole ollut pariin kymmeneen vuoteen niin paljon kuin annetaan julkisuudessa olettaa. (Opettajapula on ollut alkamassa kaiken aikaa puheissa, sitä on uskottu.) Ma,fy,ke-tutkinto on vain hyvä pohja muille opinnoille. Toivottavasti nuorehkot ihmiset ymmärtävät käyttää tutkintonsa hyväkseen ajoissa. Yli 50 kymppisenä alkaa olla myöhäistä.
- Ohdlll
Matemaattisten aineiden opettajien hyvä työtilanne on täysi valhe. Työtilanne ei ehkä ole niin huono kuin esimerkiksi biologian ja maantiedon opettajien kohdalla, mutta huono se on joka tapauksessa. Ennen matemaattisissa aineissa toimi rajoittavana tekijänä opintojen haasteellisuus, mutta monet yliopistot ovat pilkkoneet ja helpottaneet esimerkiksi matematiikan kursseja siten, että yhä useampi selviytyy niistä.
- Joutomies.HKI
Kuulin, että moneen aineeseen on otettu osa kursseista sellaisiksi, että niistä pääsee tosi moni läpi. Näitä jos pystyy valikoimaan useamman, niin saa itselleen helposti tutkinnon.
Itse aikanaa kaduin sitä, kun opiskelin matematiikkaa, niin valitsin siinä kai vaikeimman linjan eli Stokastiikan suuntautumisvaihtoehdon (Helsingin Yliopisto). Kaikkein helpoin oli opettajalinja. Siitä olisi se Laudatur-taso aikanaan suorittaa. Olisi päässyt nopeasti työelämään. Itselläni jäi tuo linja kesken, mutta olen ollut koko työurani atk-suunnittelijana, nyt hyvin lähellä eläkeikää ja viimeiset 3,5 vuotta työttömänä.
Olisin kusessa tänä päivänä, jos olisin nuori ylioppilas. Alempi yliopistotutkinto, silloinen LuK, on sentään suoritettu ja pari laudatur-kurssia matematiikasta.
Nykyisille opiskelijoille löytyy varmaan luonnont.aineista helppojakin kursseja, jolloin maisterin paperit saadaan helpommin kuin ennen. Kuulin, että minua vanhemmilla, esim. 60-luvulla ja 70-luvun alussa opiskelleilla, oli todella tiukat vaatimukset HY:ssa matematiikan syventävissä (L) opinnoissa. LuK tutkinto annettiin helpommin, mutta vaikeuksia tuli sitten vaativissa L-tason opinnoissa. Toisaalta, jo 70-luvun loppupuolella, huomattiin että matematiikan opettajalinjan kurssit olivat helpompia kuin muilla linjoilla, varsinkin se vaikein eli syventävien opintojen
*** peruskurssi ***
- Tuutikka
Itseäni potkaisi onni kun vuoden 1997 valmistumisen jälkeen sain muutaman pätkäsijaisuuden, lukion viran (josta itse irtisanouduin), seitsemän vuoden ajan yläkoulupestin vuodeksi kerrallaan ja lopulta yläkoulun viran. Pätevyys on neljään aineeseen: ma, ke, fy ja ts. Pääasiassa olen opettanut fy ja ke, tarpeen vaatiessa ma, ts ja tietotekniikka. Luokanvalvojan hommat olisi ollut hyvä olla oma sivuaineensa mutta kokemus opettaa... Nyt olisi edessä työnhaku. Ikää 45. Hakemuksia lähetetty useita mutta mihinkään en kelpaa. Liian vanha?
- Kummasteleva
Miksi ihmeessä lähdit lukion virasta ja vaihdoit yläkoulun määräaikaisuuteen?
- Emis2
Opettajista on ylitarjontaa joka puolella, joka aineessa ja myös luokanopettajista. Syntyvyys on romahtanut muutamassa vuodessa ja tämä tulee tarkoittamaan, että opettajia tarvitaan vähemmän. Tämä alkaa kumuloitua alakouluihin jo 4 vuoden päästä ja siitä sitten pikkuhiljaa leviää ensin läpi alakoulun ja lopulta yläkouluun. Nyt jo on alettu himmata virkojen täyttöä ja esimerkiksi nyt okl:ssa aloittava saa kyllä olla varsinainen hannuhanhi saadakseen aikanaan viran. Tai ehkä miehet, jos liikunta ja käsityöt irtoaa, mutta naisiahan ne suurin osa on ja tappelevat kutistuvilla työmarkkinoilla, joille yliopisto samaan aikaan suoltaa yhä enemmän valmistuvia ja eläkeiät nousee. Esimerkiksi täällä Tampereen seudulla luokanopettajan virkaan voi olla 200 hakijaa.... määräaikaiseenkin 50-120. Siis päteviä.
- Joutomies.HKI
Aika kovasti hakijoita. Helsingissäkin on paljon, mutta sanoisin puolet tuosta. Tämä ei ole omaa kokemusta, mutta pitkäaikainen tuttu kaveri kertoo usein murheitaan minulle, myös noita hakijamääriä.
Itse en ole toiminut opettajana, koska minulla on ollut opiskeluissani kouluaineista vain matematiikka eikä yhtään mitään kasvatustieteen opintoja, eikä tietenkään auskultointia. Olisi tullut pitkä ja työläs tie opettajaksi. Varmasti 80-luvun alussa olisi helpommin saanut myös opettajan töitä, kunhan aineyhdistelmä olisi ollut hiukan parempi kouluja varten.
Suomi alkaa olla pian maailman onnellisiin ja korkeimmin koulutetuin, kroonisesta työvoimapulasta kärsivä maa, missä työttömyysprosentti alkaa kaikissa koulutusasteissa olla 20 luokkaa.
Toki koulutuksella on arvonsa ja tarkoituksensa, mutta kouluttaessa pitäisi myös miettiä tarvetta sille. Jos tarkoitus on korkeakouluttaa koko väestö, kannattaa suurin osa silloin kouluttaa luonnontieteisiin, tietotekniikkaan ja ylipäätään insinöörialoille, sillä sellaiselle osaamiselle saattaa löytyä kansainvälistä kysyntää. Toisaalta maailmalla koulutetaan korkeatasolla ihmisiä näillekin aloille lisääntyvässä määrin, mikä alentaa ainakin bulkkihommien palkkatasoa.
Talous ei kasva kouluttamalla, ellei kouluttaminen ja yhteiskunta kannusta yrittämiseen. Liiallinen kouluttaminen kasvattaa ainoastaan koulutettujen työttömien määrää ja koska kouluttaminen maksaa yhteiskunnalle maltaita, heikentää ylikoulutus sekä koulutettujen mahdollisuuksia työllistyä että myös kaikkien muiden työllisyystilannetta, paitsi professoreiden.- ent.atk-suunn.HKI
Täyttä asiaa, samoin myös IT-puolella olet kirjoitellut.
Juttusi jäi hieman kesken. Olisi pitänyt mainita yrittämisen lisäksi vielä sen, että työlle pitäisi olla kysyntää. Ongelmaksi on tulossa se, että ihmiset eivät ehdi kuluttamaan muiden ihmisten palveluita ja työn tuloksia. Tämä on vähän samaa sukua kuin lause, jonka muija välillä huutaa:
Prkle, ei yksi ämmä repeä joka paikkaan! Sama pätee myös palveluiden ostossa. Mistä ihmeestä tulisi ostovoimaa jatkuvasti lisää? Mistä aika kaikenlaisten hyödykkeiden käyttämiseen?
Tilanne on hyvin vakava, eikä sitä ainakaan paranna Kokoomuksen hurja hinku hommata Suomeen halpatyövoimaa Euroopan ulkopuolelta. On esitetty työvoiman tarveharkinnan poistoa, tuli työnhakija mistä tahansa. Tämä tähtää taskurahapalkkojen maksamiseen, ja ehkä jätetään työntekijät muiden veronmaksajain maksettavaksi (sos.tulonsiirrot, esim. asumistuki).
Samaa huonoa ajatusta on työpaikkakohtaiseen sopimiseen menemisessä.
Suomesta tulisi täysi kehitysmaa, jos lähdettäisiin kilpailemaan esim. Burman 3€ päiväpalkkojen kanssa.
Väittäisin, että kannattaa äänestä viimeistä toivoamme eduskuntavaaleissa. Minä laitoin jo ääneni ennakkoon Persuille, itse Halla-aholle! Seuratkaa esimerkkiäni. Kiva olisi tehdä kaikkein isoin jytky, se olisi kova opetus Soinille. ent.atk-suunn.HKI kirjoitti:
Täyttä asiaa, samoin myös IT-puolella olet kirjoitellut.
Juttusi jäi hieman kesken. Olisi pitänyt mainita yrittämisen lisäksi vielä sen, että työlle pitäisi olla kysyntää. Ongelmaksi on tulossa se, että ihmiset eivät ehdi kuluttamaan muiden ihmisten palveluita ja työn tuloksia. Tämä on vähän samaa sukua kuin lause, jonka muija välillä huutaa:
Prkle, ei yksi ämmä repeä joka paikkaan! Sama pätee myös palveluiden ostossa. Mistä ihmeestä tulisi ostovoimaa jatkuvasti lisää? Mistä aika kaikenlaisten hyödykkeiden käyttämiseen?
Tilanne on hyvin vakava, eikä sitä ainakaan paranna Kokoomuksen hurja hinku hommata Suomeen halpatyövoimaa Euroopan ulkopuolelta. On esitetty työvoiman tarveharkinnan poistoa, tuli työnhakija mistä tahansa. Tämä tähtää taskurahapalkkojen maksamiseen, ja ehkä jätetään työntekijät muiden veronmaksajain maksettavaksi (sos.tulonsiirrot, esim. asumistuki).
Samaa huonoa ajatusta on työpaikkakohtaiseen sopimiseen menemisessä.
Suomesta tulisi täysi kehitysmaa, jos lähdettäisiin kilpailemaan esim. Burman 3€ päiväpalkkojen kanssa.
Väittäisin, että kannattaa äänestä viimeistä toivoamme eduskuntavaaleissa. Minä laitoin jo ääneni ennakkoon Persuille, itse Halla-aholle! Seuratkaa esimerkkiäni. Kiva olisi tehdä kaikkein isoin jytky, se olisi kova opetus Soinille.Ostovoiman lisäämisen tarkoituksena on, että kun kotimarkkinoilla on tarpeeksi rahaa, alettaisiin sitä myös käyttää työllistäviin palveluihin, kuten vaikkapa kotitöiden ulkoistamiseen. Yleensä lisääntynyt ostovoima käytetään kuitenkin ulkomailla tuottettujen turhakkeiden ostamiseen taikka laitetaan säästötilille sen toivossa, että tarpeeksi säästämällä saavutetaan turvallisuuden tunnetta talouden epävakautta vastaan, taikka että joskus tulevaisuudessa saatetaan vaihtaa asumismuoto tyydyttävämpään muotoon.
Lisääntynyt ostovoima ei siis välttämättä aja palvelurakenteen kehittymiseen vaan ainoastaan tuonnin lisääntymiseen. Lisääntynyttä rahaa toki sijoitetaan, mutta sitä ei missään tapauksessa sijoiteta yrittäjyyttä tukeviin riskikohteisiin, vaan pikemminkin sitä lannistaviin obligaatioihin, sijoitusrahastoihin ja kiinteistöihin. Jos ihminen haluaisi ottaa rahoillaan riskin, hän ryhtyisi yrittäjäksi itse.
Nykyisessä EU:ssa voi kuluttaja jokseenkin riskittä tilata tuotteita itselleen koko EU:n alueelta, mikä ei missään tapauksessa tue Suomen taloutta. Myöskin pääomien vapaa liikkuvuus tukee lähinnä pääomien liikkumista täältä pois. Toki ihmiset voivat liikkua myöskin vapaasti, mutta kaikki eivät liiku työn perässä vaan paremman sosiaaliturvan.
Suomessa rakennettiin aikoinaan hyvinvointi tähän valtioon ja sen kansalaisille. Nyt hyvinvoinnin, demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon huumassa ei huomata, että hyvinvointivaltio toimi Suomessa ainoastaan pienen hetken aikaa ja ainoastaan suljetussa järjestelmässä.
Mikäli tämä ihmisten, palvelujen ja pääomien vapaa kulkeminen jatkuu, jää meille ainoastaan lasku maksettavaksi tästä liikkumisesta.
- Anonyymi
Opettajien työpaikat ilmoitetaan nyt eri palveluihin hiukan eri sanoin. Hakutuloksissa ne tulevatkin tuplana esiin. Tämä hämää paikkoja olevan enemmänkin nyt auki. Osa painoista on tietysti muodollisesti vuosittain auki julistettavia paikkoja, joihin on vanha työntekijä valmiina jatkamaan.
Yhtenäiskouluihin siirtyminen painottaa huomaamatta yläasteenkin opettajien taitoja ja olemusta enemmän luokanopettajien sosiaalisuutta ja olemusta vastaaviksi. Opetettavien aineiden tietotaito ja pedagoginen sekä yläkouluun sopivaa sosiaalinen olemus ei ehkä ole niin haettua.
Mikä hieno tilanne, että kuka tahansa keski-ikäisistäkin työttömistä voisi käyttää ne maisterin tiedot kuitenkin uuteen koulutukseen ja ehkä ihan uuteen tulevaisuuden ammattiin. - Anonyymi
Ihan turha kuvitella, että kun valmistut 5v päästä matemaattisten aineiden opettajaksi, että saisit mitään töitä.
Meillä oli virka haettavana, sitä haki 130 pätevää opettajaa. Toki osalla näistä oli jo virka ja halusi vaihtaa vain koulua. Määräaikaista paikkaa haki 70.
Olen nyt seurannut opettajien työllisyystilannetta vuosikaudet itse haastatellen niitä virkoihin ja määräaikaisiin ja voin sanoa, että matemaattisten aineiden opettajista ei ole pulaa. Ma fy on ylitarjontaa reippaasti. Ma ke on tarjontaa yllin kyllin myös.
Älkää missään tapauksessa hyväksykö näitä kolmen aineen virkoja! Jos vaatimuksena on kolme ainetta vanhan pätevyysvaatimuksen mukaisia virkoja, jättäkää hakematta! Miksi teoreettisten aineiden opettajien pitäisi vielä opettaa kaikkia kolmea tai pahimmassa tapauksessa neljää (tietotekniikka) ainetta, kun koulussa saman palkan nostaa opettajat yhdellä aineellakin. Monta kuvismaikkaa opettaa muuta kuin kuvista? Moniko ruotsinmaikka opettaa muuta? Entäs äikänmaikat? Miksi siis matikanopen pitäisi lukea, kouluttautua ja olla valmis opettamaan jopa neljää ainetta saaden saman palkan kuin opettaja yhdellä tai max kahdella aineella?? Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka tekee! Eri asia jos aletaan maksamaan extraa siitä, että opettaja hankkii ylimääräisiä pätevyyksiä..- Turha toivo!
Opettajapulaa ei ole matemaattisissa aineissa. Ihan turha uskoa yliopistojen sanahelinää - haluavat rahat teistä valmistuneista.
Niin kaunan kuin opettajia pusketaan ulos rahan takia, ei opettajien työtilanne muutu. Ylitarjonta ja pienet ikäluokat - ei sovi yhteen! - Anonyymi
eipä ole löytynyt töitä..
- Anonyymi
”Suomen vanhin suomenkielinen opettajankoulutuslaitos, yliopiston muut tieteenalat sekä muut oppilaitokset kouluttavat opetusalan ammattilaisia, joista monet ovat jääneet ja vielä useammat haluaisivat jäädä Jyväskylään töihin. Voi hyvällä syyllä sanoa, että meillä Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa koulujen henkilökunta on maan huippua. Meille erityisen tärkeitä asioita opetustyössä ovat hyvinvointi, osallisuus ja vuorovaikutuksellinen toimintakulttuuri sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen oppimisessa”
Toivottavasti valittu osaa olla kiitollinen!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743370
- 2012892
- 252760
- 492668
- 222564
Kuule rakas...
Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl412375Miten hitsissä ulosoton asiakas?
On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez2111867Törmättiin tänään
enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v241787- 381674
Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen1531522