aiheuttavat eräälle läheiselleni pelko/paniikkikohtauksen ja seurauksena esim. ammattikoulun näyttötyöt yms. ovat päättyneet paniikkikohtaukseen ja niitä ei tämä henkilö ole läpäissyt. Muuten koulu sujui hyvin arvosanoin, mutta heti kun tuli joku koe tai arviointi, kaikki meni pieleen. Pää tyhjenee ja toiminnat lukkiutuvat.
Nyt autokoulussa ajotunnit ovat sujuneet jotakuinkin hyvin, tosin hyvin varovainen ja arka kuljettajan alku on. Inssi oli eka kertaa ja silloin tuli taas ääretön pelko, jännitys ja paniikki mikä johti lopulta siihen että inssi joutui ajamaan auton takaisin katsastusasemalle.
Tämäkin tilanne lähti vyörymään pienestä virheestä jolloin henkilö hermostui lisää ja tilanne karkasi täysin käsistä. Virheet pahenivat ja matka päättyi itkuiseen melkein hysteeriseen kohtaukseen.
Mitä apua voisi tälle ihmiselle saada? Hän käy jo viikoittain terapiassa, mutta se ei tunnu auttavan. Hänellä on Absenor lääkitys epilepsiaepäilyyn, kohtauksia ei ole ollut vuosiin. Pitäisikö yrittää jollain miedolla rauhoittavalla ja jotenkin itse meditoimalla saada pelkokohtaukset kuriin ennenkuin ne pääsevät täyteen vauhtiinsa.
Miten voisi opetella pysäyttämään alkavan pelko/paniikki tilanteen?
Olen yrittänyt auttaa puhumalla asiasta, henkilö kokee senkin jotenkin ahdistavaksi.
Onko olemassa keinoja joilla rentouttaa itsensä tai joilla saada koetilanteissa keskittymiskyky pelkästään siihen tekemiseen, siten ettei antaisi ympäristötekijöiden vaikuttaa.
Ajokokeessa tätä läheistäni pelotti aluksi vieras henkilö (inssi), sitten tööttäilevät autoilijat takana....siitä seurasi auton sammuminen ja lopputulos onkin sitten jo yllä kerrottu.
Vinkkejä otetaan ilolla vastaan. Miten olette selviytyneet tälläisistä tilanteista?
Nyt autokoulussa ajotunnit ovat sujuneet jotakuinkin hyvin, tosin hyvin varovainen ja arka kuljettajan alku on. Inssi oli eka kertaa ja silloin tuli taas ääretön pelko, jännitys ja paniikki mikä johti lopulta siihen että inssi joutui ajamaan auton takaisin katsastusasemalle.
Tämäkin tilanne lähti vyörymään pienestä virheestä jolloin henkilö hermostui lisää ja tilanne karkasi täysin käsistä. Virheet pahenivat ja matka päättyi itkuiseen melkein hysteeriseen kohtaukseen.
Mitä apua voisi tälle ihmiselle saada? Hän käy jo viikoittain terapiassa, mutta se ei tunnu auttavan. Hänellä on Absenor lääkitys epilepsiaepäilyyn, kohtauksia ei ole ollut vuosiin. Pitäisikö yrittää jollain miedolla rauhoittavalla ja jotenkin itse meditoimalla saada pelkokohtaukset kuriin ennenkuin ne pääsevät täyteen vauhtiinsa.
Miten voisi opetella pysäyttämään alkavan pelko/paniikki tilanteen?
Olen yrittänyt auttaa puhumalla asiasta, henkilö kokee senkin jotenkin ahdistavaksi.
Onko olemassa keinoja joilla rentouttaa itsensä tai joilla saada koetilanteissa keskittymiskyky pelkästään siihen tekemiseen, siten ettei antaisi ympäristötekijöiden vaikuttaa.
Ajokokeessa tätä läheistäni pelotti aluksi vieras henkilö (inssi), sitten tööttäilevät autoilijat takana....siitä seurasi auton sammuminen ja lopputulos onkin sitten jo yllä kerrottu.
Vinkkejä otetaan ilolla vastaan. Miten olette selviytyneet tälläisistä tilanteista?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mihin nuo testit on loppujen lopuksi suunniteltu? Mittaamaan käytännön tasoamme noissa nimenomaisissa toiminnoissa.
Ajotestissä ei tarvikkaan päästä omaan parhaimpaan suoritukseen, vaan itselle välttävään. Tällä tasollahan me käytännössä ajellaan.
Eli paineet pois ja ajaa niinkuin sillä kertaa sattuu menemään.Jos se ei riitä niin sitten on syytä harjoitella lisää.
..
Niin...kysymyshän on siitä että henkilö ei yllä siihen omaan tasoonsa kun on "testi/koetilanne".
Jos sanot vaikkapa masentuneelle että "ota itseäsi niskasta kiinni", auttaako se? Tuskin.
Sama vaikutus silläkin että "paineet pois"......se kun ei ole niin helppoa ihmiselle jolla on kuvaamani ongelma........
Kysyin siis ihan käytännön neuvoja miten ne paineet saa pois, tiedän kyllä että ilman paineita kaikki asiat sujuvat suht ok...mutta kun kaikilla ei ole kykyä siihen.
Eli miten olette jännittäjät ja pelkotiloista kärsivät löytäneet selviytymiskenoja, ihan konkreettisia sellaisia?
Pelko on tunnepuolen asia, johon ei oikein tahdo järkeily auttaa. Kyllä tuossa tilanteessa menisin lääkärin juttusille ja beetasalpaaja- ja rauhoittava, esim. alpratsolaami-lääkitys, jota käytetään jännittävää koetta tms edeltävänä iltana ja muutama tunti sitten ennen testiä/koetta. Sillä pääsee toivottavasti pahimman yli eikä jännitys pääse kroonistumaan muihinkin elämän sosiaalisiin tilanteisiin.
Pitää vain olla tarkkana että lääkitystä vain kun todella tarvitaan eikä siitä saa tulla päivittäistä tapaa.
Sitten jos selviää lääkeavulla pahimmista tilanteista niin pitää alkaa rauhassa etsiä niitä jännittämisen/paniikin perimmäisiä syitä ja pelkoja.
"Vinkkejä otetaan ilolla vastaan." Niinpä niin.
Yleensä nämä koetilanteen jännittämiset johtuvat liiallisesta(epärealistisesta) täydellisyyden tavoittelusta, jossa ankara yli-minä rankaisee joka pikku virheestä.
Oletko muistanut sanoa tytölle että kaikki teemme usein virheitä, ja osoittanut rakkautta epä-onnistumisen hetkelläkin.
Muuten voit ihan hyvin ottaa yhteyttä Suomen yleisurheilumaajoukkueen valmentajaan rentoutumisvinkkien toivossa parhaimpaan suoritukseen.
minä asun vantaalla ja voin auttaa teitä
Kiitoksia vastauksista.
Olen sanonut tälle henkilölle usein ettei virheet kaada koko maailmaa, virheistähän yleensä opimme. Ja juuri niissä virhetilanteissa sitä rakkautta ja hyväksymistä kaikin keinoin yritän tuoda esiin.
Tässä on takana kuitenkin niin pitkäaikainen ongelma että vaatii varmaan aikaa "oppia" sietämään paineita ja epäonnistumisia.
Miten sinä edellä kirjoittaja voit auttaa? Olen kiinnostunut kaikista vinkeistä ja neuvoista.
Lääkitystäkin tässä on mietitty.
Omalla kohdallani olen päässyt näistä tilanteista vain kovalla sisulla ja "apinan raivolla"...se on minun luonteelleni ollut sopiva keino, mutta ei toimi tässä tapauksessa. Kaikkihan me olemme erilaisia kuitenkin.
Olen itsekin ollut äärimmäinen jännittäjä nuorena ja vieläkin, mutta osaan jotenkin kasata itseni nykyään ja elämä on kouluttanut kokemusten kautta.
Ei ne "hyvää tarkoittavat neuvot ja elämänohjeet" tahdo oikein auttaa, ärsyttävät korkeintaan varsinkin jos neuvoja on esim. oma vanhempi tai muuten liian läheinen henkilö. Kun jännityspaniikki kaatuu päälle niin klisheiset neuvot eivät auta vaikka tarkoitus on hyvä.
En puolusta lääkkeitä, mutta jos elämä on menossa pilalle liian jännittämisen takia ja Suomessa sentään saa huolella testattuja lääkkeitä ensiavuksi. On niin hassua ajatella, että lähikaupasta moni alunperin jännittäjä ja sosiaalipelkoinen nyk. alkoholisoitunut, kantaa mäyräkoiratolkulla kemiallisesti ja henkisesti koukuttavaa lievää hermomyrkkyä nimeltä keskiolut eikä sitä juurikaan kyseenalaisteta, mutta jos haet rauhoittavaa lääkettä niin johan kytätään kuin pahinta narkkia...