Hovi taitaa lopettaa täällä pyörimisen. Alan ottamaan Nuinin turhan henkilökohtaisesti.
Puhuin Nuinin tilanteesta papille ja eräälle esikoislestadiolaiselle ystävälle.
Aloitetaan papista. Hän sanoi, että ehkä hänenlaistaan "yksin armosta, yksin uskosta, ilman tekoja" opettajaa tarvitaan. Sellaisia kun on niin perin vähän.
Kuitenkin Nuin tuntuu unohtaneen erään Lutherin kirjan, joka käsittelee uskovan tekojen merkitystä. Mutta ainoa mitä kannattaa tehdä on rukoilla. Turhaa itsensä syntiin ja rasitukseen saattaa. Näin siis pappi.
Esikoinen ystävä, joka myös puhuu/opettaa samaa, kuin Nuin. Sanoi minulle joutuvansa syntisen paikalle, koska tunnistaa Nuinista itsensä.
Vaikka Nuin on lakihenkisyyden kiihkosta päässyt, niin tämä kiihko on vain vaihtanut toisenlaiseen muotoon. Kiihkon aiheuttaja on sama. Kuitenkin minua muistutettiin Jumalan olevan voimallinen, joka voi ihmisiä muuttaa. Eli rukous.
Eräs toinen opasti että "Mitä se sinulle kuuluu, jos toinen laittomuutta tekee? Tärkeintä sinulle Hovi olisi tarkkailla omia syntejäsi."
Niinpä!
Joten pärjäilkää! Kuunnelkaa mitä Nuin opettaa, sillä se kirkastaa Kristusta. Mutta älkää ottako oppia hänen käytöksestään, sillä se ei Kristusta kirkasta, vaan pikemminkin sumentaa muun, saattaa häpeään sen, joka Kristysta valaisee.
Puhuin Nuinin tilanteesta papille ja eräälle esikoislestadiolaiselle ystävälle.
Aloitetaan papista. Hän sanoi, että ehkä hänenlaistaan "yksin armosta, yksin uskosta, ilman tekoja" opettajaa tarvitaan. Sellaisia kun on niin perin vähän.
Kuitenkin Nuin tuntuu unohtaneen erään Lutherin kirjan, joka käsittelee uskovan tekojen merkitystä. Mutta ainoa mitä kannattaa tehdä on rukoilla. Turhaa itsensä syntiin ja rasitukseen saattaa. Näin siis pappi.
Esikoinen ystävä, joka myös puhuu/opettaa samaa, kuin Nuin. Sanoi minulle joutuvansa syntisen paikalle, koska tunnistaa Nuinista itsensä.
Vaikka Nuin on lakihenkisyyden kiihkosta päässyt, niin tämä kiihko on vain vaihtanut toisenlaiseen muotoon. Kiihkon aiheuttaja on sama. Kuitenkin minua muistutettiin Jumalan olevan voimallinen, joka voi ihmisiä muuttaa. Eli rukous.
Eräs toinen opasti että "Mitä se sinulle kuuluu, jos toinen laittomuutta tekee? Tärkeintä sinulle Hovi olisi tarkkailla omia syntejäsi."
Niinpä!
Joten pärjäilkää! Kuunnelkaa mitä Nuin opettaa, sillä se kirkastaa Kristusta. Mutta älkää ottako oppia hänen käytöksestään, sillä se ei Kristusta kirkasta, vaan pikemminkin sumentaa muun, saattaa häpeään sen, joka Kristysta valaisee.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Olisit kertonut papille ja lestadiolais- puhujalle itsestäsi.
Mitä taas minuun tulee, niin osaan kyllä vastata asiallisesti, minulle asiallisesti esitettyyn kysymykseen.
Käytöksestäni et taas tiedä mitään, koska et tunne minua todellisessa elämässäni. Olen empaattinen mies. Niin monen suruja olen jakanut yhdessä heidän kanssaan. Kiitos Herralle.
Paljon täällä on vain pahantahtoista tulkintaa ja syytkin kyllä tiedän. Toisaalta en tiedä ketään muuta niin ilkeästi ja raa'asti panetellun, kun minua on paneteltu täällä, ja vielä monenlaistan valheiden kanssa. Vaatii aikamoista pidättyväisyyttä, ettei anna samalla mitalla takaisin.
1. Teot tulevat uskosta.
2. Usko ei tule teoista.
3. Vanhurskaus on lahja Jumalalta, ja tuotu tyystin taivaasta. Ja voidaan omistaa ainoastaan uskolla Kristukseen. Tämä vanhurskaus kutsutaan
uskonvanhurskaudeksi ja Kristuksen vanhurskaudeksi.
4. "Suuruus minun syntieni tutkien ei vähene".
hovikaan ei siis kostu mihinkään tutkimalla syntiensä suuruutta, vaan ottaessaan rohkealla uskolla ansiottomuutensa tietäen ja tuntien Kristuksen rakkauden vastaan taivaan lahjana.
Eli sinun ja minun synnit ON annettu anteeksi iankaikkisella unhoituksella Jeesuksen nimessä ja hänen rakkaudesta ulosvuotaneessa sovintoveressään.
Kun sen veren ja sen rakkauden lämpö saa täyttää sydämen, niin se pakahtuu iloon ja kiitokseen.
Siksi rohkaise nyt Kristuksen tähden sydämesi uskomaan iloon ja vapauteen asti. Kiitos Jeesus sinun rakkaudestasi.
Minä puhuin heille myös itsestäni. Samalla minulla oli syytä myös ripittäytyä. Jos kerron jotain vain yksipuolisesti ei asia ole oikea. Ehkä olen kuitenkin jäävi mielestäsi oikeata lausuntoa antamaan.
Mitä taas tulee käytökseesi. Saatat hyvinkin palstan ulkopuolella olla "mukava mies". Eikö kuitenkin tunnu kaksijakoiselta olla täällä jotakin muuta. Ja lausuntoosi, että osaat vastatta asiallisesti, jos sinulta asiallisesti kysytään. Jos se sinun mielestäsi on asiallista, niin "voi sokeutta".
Jos olet toista mieltä ja ummistat sinua nuhdelleilta silmäsi, niin en voi muuta kuin ihmetellä sinua?
Mitä taas tulee siihen, että sinua on pilkattu? Niin metsä vastaa, kuin sille huudetaan. Olet saanut niittää sitä mitä kylvät.
On myös kumma, ettet pysty näkemään kuin itseesi kohdistuvan pilkan. Lisäksi vielä väität, että olet pidätellyt, ettet anna samalla mitalla takaisin. Et tosiaan ole säästellyt sellaisiakaan, jotka ovat sinulta jotakin asiallisesti kysyneet.
Väheksyntää ja ivaa vain...
Eikös se saarnaaja vois toimia teidän välillä sovittelijana ?
Jos me samaan seurakuntaan kuuluisimme, niin asia menisi "julkiseen" käsittelyyn. En kuitenkaan kuulu esikoisiin ja seurakunnassa Nuin on todennäköisesti "mukava mies".
Etkö sinä sitten kuulukaan Kristuksen seurakuntaan johon minä kuulun? Sehän olisi kauheinta mitä ihmiselle voi tapahtua, olla Kristus ruumiin ulkopuolella.
Mitä muuten on "julkinen" käsittely?
Mestataanko syylliseksi erehtyviltä ja Kristuksen oppia tuntemattomilta ihmisiltä tuomittu Jeesuksen Kristuksen todistaja sen käsittelyn jälkeen?
Kaikki me olemme vain ihmisiä. On vaikea vetää rajaa ystävällisen oikaisun ja oikeassa olemisen välille. Heikkoja ja kaltoin kohdeltuja täytyy puolustaa, mutta rankaisemaan ei sovi jäädä, vaikka sellainen mieli tulisikin.
Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, myös kristillisessä maailmassa on ajoittain eräänlaisia muoti-ilmiöitä (ainakin näin Suomen kokoisella alueella). Nyt näyttäisi siltä, että tätä "yksin uskosta, ilman tekoja"-mantraa painotetaan aivan äärimmäisyyksiin asti; ei ole merkitystä, mitä teet, kunhan uskot synnit anteeksi.
Kivaa. Ja kyllä, onhan tuo tärkeä osa kristinuskoa: Teoilla ei pelastuta.
Mutta lukee siellä Raamatussa paljon muutakin.
Mielestäni kristinuskon kaikkein tärkein sanoma on rakkaus. Ja se kattaa aika julman paljon. Ja se vaatii paljon.
”Mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää te myös samoin heille.”
Esimerkiksi noin.
Käytin sanaa "vaatii", koska se nyt näyttää taas olevan ikävä ja inhottava sana. Ei ollenkaan muodikas.
"Mutta jos vain uskoisin kaikki päivittäisestä laiskottelusta ja välinpitämättömyydestäni aiheutuvat ikävät asiat pois? Jos en ajattelisi ikäviä asioita? Pistäisin silmät ja korvat kiinni kuten ne kiinalaiset apinat?"
Niin. Ja taas voisimme lukea tarinan laupiaasta samarialaisesta. Eräs omista suosikkikohdistani Raamatussa:
***
25 Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: "Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?"
26 Jeesus sanoi hänelle: "Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?"
27 Mies vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
28 Jeesus sanoi: "Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää."
***
No, jatkon tietävät kaikki. Mutta samarialainen osoitti teoillaan rakkautensa, vaikka pappi käveli ohi. Ehkä hänkin ajatteli "yksin armosta, yksin uskosta, ilman tekoja".
Oli miten oli. Minä en ainakaan halua olla muodikas. Edes kristillisessä maailmassa. Jos jollakulla on jotain sitä vastaan, että pyrin myös elämään rakkaudessa, enkä ainoastaan lilluttele uskossani ilman tekoja, niin se on ihan heidän oma ongelmansa.
Eipä muuta. Jäitä hattuun ja hyvää sanomaa välittämään ;)
Juu, ja jos jätät tämän palstan Nuinin takia, niin et saa siitä irtopisteitä. Toivon näkeväni kirjoituksiasi jatkossakin.
Rakkaus ei ole siinä, että me rakastimme Jumalaa, tai edes siinä, että me rakastamme lähimmäisiämme. Rakkautemme on monesti hyvin itsekeskeistä.
Osaisinhan minäkin toki liperrellä kauniisti ja hyväksyvästi oman vanhurskauden ponnistuksille ja päämäärille, ja minua kovasti kehuttaisiin rakastavaksi ihmiseksi. Kuitenkin ihmiset kituvat etsiessään itsestään edes jotakin autuuden ainetta ja teoistaan hyvitystä vihaisen Jumalansa lepyttämiseksi. Vaikka he puhuvat uskosta mutta jo seuraavassa lauseessa käy ilmi että puhe on kuitenkin teoista. Uskosta tulevat teot ovat eri asia kun uskoa ja Jumalan hyväksyntää ansaitsemaan pyrkivät teot.
Raamattuhan määrittelee rakkauden sellaiseksi, että se antaa henkensä vihollistensa edestä.
Näin on jälleen kehä kiertänyt samaan pisteeseen, siihen mistä aina lähdemme ja mihin jäämme. Siis ainoastaan Jeesus voi pelastaa syntisen, ei ole muuta konstia ja se tapahtuu omistamalla uskon kautta Kristuksen vanhurskaus omaksi vanhurskaudeksi.
Vanhurskauttamisoppi on aina kaikkien oppien äiti. Jos se on pielessä, niinkuin useasti on, silloin rakennus nousee vinoon.
Mutta kun vanhurskauttaminen on, niin kuin se oikeasti on, Jeesuksen Kristuksen teko ja tuotu ihmisille lahjaksi taivaasta, ja se ansiottomana omistetaan, ilman yhtäkään tekoa, sillon ollaan kalliolla.
Ja kaikki mitä siitä USKOSTA nousee, siitä saa Kolmiyhteinen Jumala kiitoksen kunnian ja ylistyksen.
Uskosta vanhurskas ei suinkaan lepää laakereillaan, kuten täällä usein saa lukea tällaisia rinnastuksia, vaan on todella myös ahkera ihminen rakkauden teoissa.
Hänen voimansa lähde on oikea, se on Jeesus Kristus. Siitä on kysymys.
Tässä hieman lisää mielenkiintoista Raamatusta, paikkoja jotka eivät välttämättä ole kovinkaan korkeassa kurssissa tietyissä piireissä, ja jotka ohitetaan hyvin vähin äänin.
-------Hepr. 10:26-29--------
26. Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
27. vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.
28. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman:
29. kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!
----Jaakob 2:14----------
14. Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?
---------Jaakob 2:21-26-----------
"21. Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?
22. Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi;
23. ja niin toteutui Raamatun sana: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.
24. Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.
25. Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois?
26. Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.
Väkisin kiinnitän huomiota syntien anteeksi saamisessa siihen prosessiin itseensä.
Jos jotakin saa niin eikä ensin pidä haluta?
Jos jotakin haluaa niin eikö se ole parasta olla vilpitöntä etenkin luojamme edessä?
Ei voi ottaa vastaan vilpittömästi jos ei siihen ole puhdasta tahtoa.
Minusta siis vaikka syntimme ON anteeksi annettu niin kyllä se pitää pystyä ottamaan vastaan.
Voiko sen ottaa vastaan automaationa? Minusta ei.En osaa huijata itseäni sellaiseen.
Minun on koettava se että olen tehnyt jotain väärin ja kaduttava sitä vääryyttä ja pahuutta sisälläni.Tuskani määrä kasvaa kunnes haluan puhdistaa "roskat" pesästäni.
Vasta silloin voin oikeasti tuntea syntini anteeksi saatuna kun olen valmistautunut siihen itse.Minä en osaa uskoa kuten tuossa joku jo kirjoittikin asiasta ,kappaleen Raamatusta:
"kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä! "
Synneistä siis pitäisi ajatella että haluanko todella anteeksi,onko mieleni/sieluni vilpitön,olisinko valmis oikeasti vastaanottamaan anteeksiannon.Siinä ei voi huijata ja asia ei ole mitenkään kevyt tai ohitettavissa.
Anovalle annetaan ..
Syntien anteeksi saaminen ei siis sittenkään ole itsestään selvyys mielestäni.
Vaikka kaikki ON anteeksi annettu niin onko halua saada niitä anteeksi.
Siinä pisteessä ihminen on pieni,mitätön olento joka saa armosta vaan ei teoista.
Siihen ei vaikuta mitenkään vaikka olisi siivonnut roskista koko maailman jollei itseään halua siivota.
Se tilanne on henkilökohtainen tapahtuma.
Syntien anteeksi saaminen.
Näin kun ihminen oikeasti saa syntinsä anteeksi niin ihmisen sisimmässä tapahtuu muutos ja siitä seuraa teot.
Tässä on käsitykseni mukainen tekojen tie.
Teot tulevat halusta..kun on saanut niin paljon itse armosta.
Minä mitätön olento saan?.. vaikka olisi niin monta muutakin olemassa jotka ansaitsivat sen ennen minua mielestäni.
Niin monta parempaa..niin monta uskovampaa.
Näin sokeutamme itsemme sumuiseen laaksoon helposti.. jollemme ole tarkkoina asioiden pohdinnoissa.
Pienin on suurin ja suurin on pienin.
Mahtava totuus sekin..näin sivusta seuraavana.
No sinä olet ainakin rehellisesti elämässä tekojen vanhurskaudessa.
Sitä ja tätä on tehtävä ennen armon vastaanottamsita, muutoin tuntuu, että pettää itseään. Sehän oli sinun perusajatuksesi tuossa.
Näin juuri vihollinen saarnaa. Ja silloin hänellä on avaimet kourassaan kun sinulla on yksikin teko autuutesi hintana.
Vaikka se ei olisi muuta kun peukalon liikauttaminen yhden millimetrin verran, USKON lisäksi, niin se on täysin pielessä oleva vanurskauttamisoppi silloin.
Ja näitä on paljon ja se on yksi syy myös siihen miksi minä tällä sivulla kirjoitan.
Valitettavasti hyvätkään, ja sinänsä hyväksyttävät, pyrkimykset eivät pelasta ihmistä kadotuksesta, vaan ainoastaan usko Kristukseen pelastaa.
Sitä ei voi muutoin saada kun nöyrtymällä ottamaan Jumalan rakkauden lahja vastaan kiitoksella.
Niinpä niin. Sinut on kastettu, joten tee mitä vain, saat silti uskoa kaikki anteeksi, koska syntisi ovat jo maksettu Golgatalla. Näinkö?
Vai etkö enää tee syntiä, koska olet uskossa?
Mitä teet, kun joudut syntiin? Uskot vain?
Niinpä niin. Eiköhän tuo ole jo kuolleeksi mennyttä uskoa!
Herää sinä kallis sielu! Rukoile Jumalalta näköä.
Eihän vihollinen sinua enää kiusaa?! Ei edes epäuskolla? Ei tietenkään, sinähän olet niin luja uskomaan!
Nöyrry edes vähän, kukaan ei usko sinun olevan noin kova uskomaan kuin esität.
Me muut olemme paljon huonompia uskovia kuin sinä, mutta armosta uskomme itsemme silti autuaiksi ja syntimme anteeksi annetuiksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Tuollaista uskon sankaria minusta ei taida tulla ikinä. Uskon kipinä palaa välillä isommalla liekillä, välillä pienemmällä, mutta se riittää.
En halua olla muiden yläpuolella ja tuomarina niinkuin sinä olet. Sana tuomitsee ja sananjulistaja käyttää sanaa Raamatusta yleisessä saarnassa. Sinun ei kannattaisi vaivautua, koska sinulla ei ole siihen taitoa. Saat aikaan paljon pahaa mieltä.
Olet nyt hyvin vaarallisella tiellä, ihminen kuka lienetkin.
Mitä sinulla on autuutesi lunnaiksi?
Ei mitään.
Ellei sinulla ole nyt pilkkaamaasi USKOA Kristukseen on iankaikkinen kadotus sinun edessäsi.
Varoitan, älä enää toiste pilkkaa Jumalaa!
Jeesuksen veren pisarat puhdistavat minut synnistä. Siihen uskon ja luotan. Vain usko veren voimaan pelastaa minut ja sinut. Uskon hedelmät tulevat esiin tekoina. Ne paljastavat onko usko elävä vai kuollut.
Älä ikinä unohda sitä, että uskosta vuotaa hyvät hedelmät. Niitä ovat myös nöyryys, hiljaisuus, ystävällisyys ym. hyveet. Kaikki hyvä tulee Jumalasta. Ja kaikki kunnia kaikesta hyvästä kuuluu Jumalalle.
Kaikki paha tulee saatanasta. Kuten esimerkiksi pilkkaaminen, ivaaminen, ylpeys, omahyväisyys, toisten panetteleminen, seurakunnan yhteisten neuvojen hylkääminen, tuomitseminen jne.
Nyt odottelen taas takaisinpäin kauheata haukkumisryöppyä. Anna tulla vain.
..vai kirjoitinko jotenkin epäselvästi?
Teot..ne Jumalan silmissä ovat ihmiseltä mitättömät.
Mutta uskoakseen syntinsä anteeksi pitänee kai haluta sitä.Siitä oli kyse kirjoituksessani.
Se ei ole automatiikkaa mielestäni.
Enemmän tekona vaikuttaa se että uskoo syntinsä vaikka ei halua/voi(oikeasti).Se on varmasti raskas taakka..tekona.Teoksihan se on luokiteltavissa.
Jos on kova nälkä ja saat ruokaa ..se tekee hyvää.
Jos on syötävä siksi että se on tapana niin ei se ole kovin tervettä edes saatika että se tekisi hyvääkään suuremmissa määrin.
Tapana on syntien anteeksi saamisen luulo silloin jos ei siis oikeasti halua sitä.
Milloin sitten sitä oikeasti haluaa?
Ymmärrän että asiaa on vaikea ymmärtää jos sitä ei ole kokenut.
Uskon heräys tapahtuu ihmisessä.Se on kuin täysi käännös ja silmät avautuvat.
Jotkut sanovat että ihminen sekoaa.Niin voimakas se on kun jättäytyy armosta Jumalan haltuun.
Se on suuri jano ja halu kohdata luojansa töitä,tarkoitus ja totuus.
Silloin huomaa että kaikki olikin verhon takana jonka itse oli pitänyt edessä.
Teot ovat automatiikkaa uskolle mutta ei vaatimus uskolle.
Tämä paikka on ilmeisesti sellainen että keskustelu on aika turhaa koska se tapahtuu niin sisällä ihmisessä että jopa sen sanoiksi muuttaminen on väärin tulkittavissa.
Toki voi aina yrittää sanoittaa tapahtumia sielunkin syvyyksistä.
13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;
14 mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.
-----------
En ole tuomari mutta monesta Raamatun paikasta voi lukea samaa.Määrä on pieni.
... mutta et luota siihen, että Kristyuksen veri puhdistaa jokaisen uskovan aivan samoin.
Voi mikä pelle sinä olet!
Etkö oikein tunne itseäsi?
Ei tarvitse. Usko on USKO. Teot ovat kokonaan toinen kysymys.
On eri asia, jos teot tulevat uskosta. Eli ihminen on jo vapautunut taakastaan, pukeutumalla uskon kautta Kristuksen vanhurskaudella. Ja on nyt Iloinen ja vapaa sen uskon kautta, ja Jeesukseen Kristukseen kastettuna.
Toisin sanoen on USKOSTA VANHURSKAS JA ASUVA JEESUS KRISTUS PYHÄN HENKENSÄ KANSSA SISIMMÄSSÄÄN.
Silloin teot tulevat uskosta. Ja ne tulevat silloin rakkaudesta, ei lain waatimuksita.
Näin asia oiken päin toimiikin. Synnin rangaistuksista vapautettu ja Kristuksen verellä lunastettu lähtee viemään olisanomaa Vapahtajastaan Kristuksesta muillekin.
Nuin, sinä kysyit mitä minulla on autuuteni lunnaiksi.
Vastasin, että uskon ja luotan siihen, että Kristuksen veri puhdistaa minut synneistäni.
Minun autuuteni lunnaiksi en lue sitä, että luottaisin Kristuksen veren puhdistavan toiset ,mutta ei minua.
En puhunut toisista, koska sitä et edes kysynyt. Sitten haukut pelleksi. ???
Kun joku kysyy sinulta miksi aina haukut toisia, sanot ettet hauku. Mutta kuinkas taas kävikään! Kiellätkö taas ettet hauku?!
Ja kysyt etkö tunne itseäsi. Tunnen nimenomaan itseni, mutta en välttämättä toisia. Puhun lähinnä omasta puolestani. Olet todellinen älykääpiö!
Kysyin miksi et usko muiden, kuin itsesi ja kenties jonkun sinun luvallasi pelastuvan uskomalla Kristuksen vanhuskauden omakseen.
Jos sinulla itselläsikään ei ole lunnaita autuuteesi niin miksi vaadit niitä muilta?
Jos tällainen lihan vanhuskauden ihmisoppien pyöritys ei ole pelleilyä, niin mikä sitten on.
*********************************************************
Jumalan armovanhurskauden saa omakseen JOKAINEN JOKA USKOO. Sen meille Raamattu todistaa aivan yksiselitteisesti. JA siihen ei sinun lupaasi ONNEKSI tarvita!!! Kiitos Herralle!!!!
*********************************************************
Mikä ihme näitä (piip)vanhurskaita oikein riivaa kun toisille ei Kristuksen vanhurskautta annettaisi, eikä suotaisi ei sitten millään. Itse kyllä oltaisiin kuitenkin aina ensimmäisenä jonossa.
Herätkää hyvät ihmiset lukemaan Jumalan sanaa.
Ja ennen muuta uskomaan. Uskovien tehtävänä on nimenomaan saarnata uskosta Kristukseen, eikä repiä hampaat irvissä ihmisiä pois Kristuksen armovanhurskaudesta. Ja vielä himoissaan yrittää vietellä heränneitä omavanhurskauteen, tienaamaan osamaksulla itse vanhurkauttaan. Jumalan Vanhurskautta, jonka saa AINOASTAAN lahjaksi uskomalla Kristukseen.
???
Et alunperin kysynyt mitään toisten vanhurskauttamisesta vaan kysyit MINUN autuuteni perusteita. Vastasin siihen.
Saat kysellä mitä vaan, ei minun silti ole mikään pakko vastata. Olet niin tollo, että paras olla keskustelematta kanssasi. Sotket aina asiat, joihin sekaannut.
Mitähän MINÄ olen vaatinut? Puhut täysin omiasi.
Miksi en saisi uskoa ja luottaa Kristukseen syntieni sovittajana? Onko se sinun yksinoikeutesi? Mikset suo samaa armoa muille mitä itsekin olet omimassa?
Häpeä, sinä niljakas matelija! Ettäs kehtaatkin! (= omia sanojasi).
Kyllä ihminen otti hyvän- ja pahantiedon puusta.Valitettavasti.
Ihminen siis tuntee hyvän ja pahan.
Itsensä vioittanut ihminen saattaa tulla sellaiseen tilaan jossa väsyneenä ei jaksa välittää pahasta.
Totuus on kuitenkin se että ihminen tietää.
Hyväkin joutuu pahaan tahtomattaan.
Ihmisen usko on heikko.
Jos sinun uskosi olisi vahva niin me näkisimme vuortenkin siirtyvän.
Näin on minunkin laitani.
Heikkoina siis kuljemme vaikka halumme on suuri.
En epäile Jeesuksen sanoja.
Toisaalta olisihan se mukava vuoria siirrellä ,aikansa kuluksi lomallaan :)
Kaikkihan lähti liikkeelle tuosta kun sinä pilkkasit Kristusta. Artikkelisi oli otsikoitu:
"Kastettu vain uskoo ja uskoo".
Sehän oli täynnä humpuukia alusta loppuun ja sinun likaista mielikuvitustasi, jossa Kristukseen uskova ja asuvaista Pyhää Henkeä kantava ihminen oli leimattu täysin nurinkurisesti. Kuin jokin pelle!!!
Sitten aloit julistaa tälle itse maalaamallesi peikolle vielä parannustakin.
Etkö sinä siis tiedä itsekään mitä kirjoittelet? Vai miten minun on tämä luettava?
Ovatko Kristukseen uskovat kastetut ihmiset sinun mielestäsi tuollaisia kun sinä pilkkakirjoituksessasi heidät kuvasit?
Eivät todellakaan. Ja heitä on satoja miljoonia tälläkin hetkellä.
Mikä pilkka ja iva uskovista !!!HALOO!!!!
Mikä sinut oikeuttaa tällaiseen???
Kysyinkin jo kerran, onko sinulla jokin muu tie tiedossa taivaaseen, kun pelkästään usko Kristukseen ja Kaste?
Raamattu ei kyllä tunne muuta tietä!
Ja mitä ovat nuo sinun mahdolliset ansiosi muihin uskoviin verraten, joilla sinä yrität pelastua?
Lopeta siis kiemurtelusi jo tämän asian kanssa ja Jeesuksen pilkkaaminen myös, sillä muuta tietä ei ole kun Jeesus Kristus.
Ja hänen vanhurskautensa voi saada omakseen ainoastaan USKON JA KASTEEN kautta.
Kummassakaan kristinopin ydinkysymyksessä ei ole todellakaan mitään pilkkaamista, tiedä se! Koska silloin sinä sahaat poikki sen oksan jolla sinä istut, joka on oksastettuna jalossa viinipuussa Kristuksessa. Ja kuinkas sinun silloin käy?
Minä kysyin:
Tarvitseeko sellainen ihminen jolla ei ole syntiä, toisin sanoen aellainen joka ei tunne syntejään, tarvitseeko hän syntien anteeksiantamusta?
Vastaus oli, ja on edelleenkin: EI TARVITSE!
Vain syntinen tarvitsee syntin aneeksiantamusta.
Ja vain syntinen sitä kysyy Jumalalta Jeesuksen Kristuksen kautta. Jolla ei syntiä ole ei hän tarvitse parannusta, sillä teveet (nnin luulevat) eivät tarvitse parantajaa.
Ja Jumalan lupauksiin luottaen täydellisesti, syntinen saa myös uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
No se on sinun tyylisi.Kukin tyylillään.
Totta kuitenkin veistelet asiasta.
Itse asia on kyllä noin.Luin uudestaan siis.
Perusasiat täsmäävät.
"Vain syntinen tarvitsee synnin anteeksiantoa"
(kopio kirjoituksestasi korjattuna).
Kysynkin siis:
Kuka ei ole syntinen?
Onko sellaisiakin olemassa normaaleissa ihmisissä?
Mutta kuitenkin kaikki laista heräämättömät ovat tilassa, jossa ihminen ei tarvitse parannusta, eli Jeesusta Kristusta syntiensä maksajaksi ja sovittajaksi.
Jos se nyt tästä selkiäisi paremmin mitä tarkoitan.