Haluaisin tietää, miten helposti nykyään yliopistossa pystyy olemaan kirjoilla juurikaan opiskelematta. Nykyäänhän tulee Etappi-kirjeitä tietyn väliajoin, ja niiden jälkeen täytyy tehdä/päivittää opintosuunnitelma, että opintoja voi jatkaa, mutta mitä jos ei kerta kaikkiaan tee opintosuorituksia, tai tekee hyvin vähän, niin onko kirjoilla pysyminen silti mahdollista (maksimisuoritusaikahan maisterin tutkintoon on 7 vuotta, ja siihen voi lisätä maks. 2 vuotta "poissaoloa", joten siinä mielessä kirjoilla "roikkuminen" olisi mahdollista yhdeksän vuotta)?
Yliopiston kirjoilla roikkuminen opiskelematta
Meer1
354341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Opintotukea varten pitää suorittaa n. 5 op kuukaudessa, jos sillä haluaa ostaa leipää. Kandiin saa käyttä enintään viisi vuotta, joten sen ajan voi roikkua, jos jonkin ihme asian takia niin haluaa tehdä.
Esim. Jyväskylässä siirretään passiivirekisteriin, jos ei kolmessa vuodessa suorituksia juurikaan kerry.
Ja kahden vuoden poissaolot ovat yleensä perusteltuja, esim. vanhempainloma tai armeija yms.
Ennen vanhaan jo työelämässä olevat ihmiset hakeutuivat "opiskelijaksi" yliopistoon, jotta saivat opiskelijaedut. Se oli yllättävän yleistä. Itseasiassa eräällä tuntemallani opettajalla on opiskeluoikeus historiaan. Saa ajaa junalla halvalla.
Siis tarkoitin tuolla max. kahden vuoden "poissaololla", ettei ole läsnäolevana (ts. maksa yliopiston maksua/suorita opintoja yms.), ja sen voi kyllä olla poissa ihan perustelematta. Sen lisäksi voi hakea vielä kaksi vuotta lisäaikaa opintoihin, mihin näytti olevan mahdollisia syitä mm. perheenlisäys, vaikea elämäntilanne ja jopa harjoittelu tai vaihto ulkomailla! Silloin ei varmaan kuitenkaan enää ihan nollaopinnoilla pääse läpi, jos vielä yhdeksän vuoden perään hakee lisäaikaa...=D
Itselläni on siis tilanne, että olen jo yhdestä tutkinnosta valmistunut mutta myös juuri päässyt uudelleen sisään yliopistoon. Hain suorittamaan toista tutkintoa vähän niin kuin "varavaihtoehtona", jos töitä ei löydy, ja jotta voisin täydentää osaamistani. Tarkoituksenani on kuitenkin pääasiassa yrittää etsiä töitä, joten ajattelin suorittaa uusia opintoja vain satunnaisesti silloin kun on aikaa, joten opintojen tavoiteajoissa en varmasti pysy. Ja tietysti on tosiaan mukava edelleen nauttia opiskelijaetuuksista. Opintotuen saamisesta ei niinkään kohdallani ollut kyse.
"Nykyäänhän tulee Etappi-kirjeitä tietyn väliajoin, ja niiden jälkeen täytyy tehdä/päivittää opintosuunnitelma, että opintoja voi jatkaa"
Riippuu vähän. Kaikkialla ei tule.
"Kandiin saa käyttä enintään viisi vuotta, joten sen ajan voi roikkua, jos jonkin ihme asian takia niin haluaa tehdä. "
Kandiin saa käyttää periaatteessa ne 7 vuotta, jos on valittu opiskelemaan molempia tutkintoja. Mutta siten pitäisi vielä saada se maisterin tutkintokin.
Onneksi yliopistoon on niin vaikea päästä, että sinne harva haluaa vain puoliksi maksettavien junamatkojen takia. Ja opiskelijana ei saa työttömyyspäivärahaa, jos sattuu sellaiseksi joutumaan, se työssäkäyvä hakija nimittäin. 2,50 euron ruoka tulee kalliimmaksi kuin itse tehty, varsinkin jos on perhettä.
No itse juuri hain, koska sisällepääsy ei ole niin vaikeaa, kun hallitsee ks. aineen, eli aika helposti saa ne halvemmat juna- ja bussimatkat. Ja on se 2,3 € maksava lounaskin perheettömälle melko edullinen.=)
Yliopistoon on naurettavan helppo päästä. Minulla on laudaturin paperit, joilla olen päässyt sisään jo kolmeen eri paikkaan. Voin hakea yliopistoihin ylioppilastodistuksellani todennäköisesti ikuisesti.
Ei tarvitse olla ällän papereita - yhdessä aineessakin pärjääminen riittää.;)
Siis voiko suoraan päästä esim. matikan L:lla vaikka seuraavanakin vuonna jos haluaa, eikä vain heti kirjoitusten jälkeen?
Joo, jos se laudatur on pitkästä matikasta!
Itse valmistuin mahdollisimman nopeasti, sillä päiväraha on parempi kuin opintotuki. Lisäksi sain työpaikan julkiselta sektorilta, ruoka on kalliimpaa mutta palkka juoksee:) Ja nyt pääsen lisäksi vähemmällä työnteolla kuin yliopistossa.
Vanhemmat ikäluokat pääsivät vielä kiinni vakituisiin paikkoihin. Tällöin halpa hammaslääkäri jo pelkästään on työntekijälle suuri etu. Varsinkin kun hankittu opiskeluoikeus oli ikuinen. Tosin ylioppilaskunnan jäsenmaksuhan pitää luonnollisesti maksaa.
Niinpä. Itsekin olen käynyt hammaslääkärissä melko tiuhaan ja mm. poistattanut viisaudenhampaat puoli-ilmaiseksi. Ja se kaksinumeroinen yliopiston jäsenmaksu nyt maksaa itsensä takaisin, kun esim. pelkässä bussilipussa säästää vuodessa jo kolmattasataa.
No hyvä. Istukaa te siellä yliopistojenne penkeillä loppuikänne, niin meidän valmistuneiden on helpompi sitten saada töitä. Koska valmistuneita ei niin paljon tule.
Kyllä raflaruoka aina ruokalamurkinan voittaa. Paitsi Jyväskylän yliopiston, jonka ruoka on loistavaa (yleensä).
Niin siis itsehän olen jo valmistunut ja tällä hetkellä töissä, enkä suoranaisesti kysynyt, kauan voin "istua yliopiston penkeillä", vaan kauan voin pitää opiskelijastatusta...
Ei ne vanhemman ikäluokan edustajat opiskele. Heillä on jo tutkinto suoritettuna ja ovat työelämässä. Sen sijaan he ovat monesti hakeneet uudelleen yliopistoon jonnekkin aineeseen opiskelijaetujen takia. Edelleen heillä on ikuinen opiskeluoikeus. Tämä uusi lakihan ei vienyt heiltä tätä nautinto-oikeutta. Heidän ei tarvitse suorittaa yhtään mitään opintoja, maksaa vain yliopiilaskunnan jäsenmaksun ja halvat matkat ja hammaslääkärit ovat taatut.
Valmistumiseni jälkeen hain ja sain toisen opiskelupaikan, koska työllisyysnäkymät eivät olleet kovin hyvät. Ensimmäisenä parina vuonna ilmoittauduin varulta läsnäolevaksi ja toki sain opiskelijakorttiini leiman.
About kymmenen vuotta on mennyt, enkä ole viitsinyt edes ilmoittautua poissaolevaksi. Tahtoo sanoa, että kyllä useimmat ihmiset hakevat opiskelijaksi etupäässä parantaakseen työllistymistään-kehittääkseen osaamistaan, ei hankkiakseen opiskelijakortin tarjoamia etuja.
Omalla kohdallani kävi niin onnellisesti, että ensimmäinenkin tutkinto jatkossa työllisti. Tiedän monia, jotka ovat toisen tutkinnon joutuneet opiskelemaan.
Kaikkihan yliopistotutkinnon suorittaneet työllistyivät oman alan hommiinsa. Työttömyysprosentin ollessa nolla ei paljoa tarvinnut opiskella parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan. Eräällä kurssilla opettajamme kertoi omasta nuoruudestaan, jolloin meni kauppakorkean jälkeen välittömästi johtajaksi erääseen suureen firmaan, jossa yleni nopeasti toimitusjohtajaksi. Hän piti epäeettisenä hankkia itselleen opiskelijaetuja, joten jätti tuolloin menemättä tekniseen korkeakouluun. Myöhemmällä iällä hän teki väikkärin.
Lisäksi täytyy muistaa, että yliopistokoulutettujen työ on usein niin hektistä, ettei siinä ole aikaa opiskella. Esim. toimitusjohtajat tekevät noin 60 tuntisia työviikkoja. Yliopistotutkinnolla nimenomaan työllistyttiin johto tai vaativiin asiantuntijatehtäviin, joten työpäivät pitkiä.
Valmistuin 90-luvun lopulla, ei se oman alan työnsaanti silloinkaan ollut 100% varmaa....
90-luvun lopullahan alkoi suunta muuttua akateemisten osalta. Tänä päivänähän tuntuu siltä, että monet yliopistotutkinnot ovat aivan turhia työelämän kannalta.
Ehkä maailma on muuttunut nyt oikeasti ja valitettavasti vain meidän sukupolvi on kasvatettu uskomaan siihen, että koulutus kannattaa aina. Se voi näkyä jopa lapsellisena koulutususkona. Kyllä minä ainakin miettisin kymmenen kertaa lähtisinkö ensimmäisen "turhan" akateemisen tutkinnon perään tekemään toista tutkintoa. Miksei anna itselleen oikeutta nauttia työttömyyskorvauksesta vaan ehdoin tahdoin kituuttelee alle toimeentulominimien opintotuen ja osa-aikatöiden avulla.
Tänä päivänähän myös uutisoidaan kauppatieteiden maistereista jotka ajavat taksia. Itse tunnen yhden tuplatutkinnon suorittaneen. (Hän ktm/htm) Hänelle sanottiin vain työhaastattelussa että kannattaisi lukea jotakin työelämän kannalta relevanssia. Eli kannattaisi ehkä opiskella selkeästi ammattiin valmistavia tutkintoja.
Ei ne ihan turhia ole, mutta kieltämättä erikoista, että nuoret insinöörit/maisterit tekee niitä töitä vuosia valmistumisen jälkeen, joita itse teki vain kesätöissä. Ehkä heidän koulutus/osaaminen ei riitä vaativimpiin tehtäviin.
Pieni totuuden siemen varmasti. Yliopisto ei kuuntele työelämää. Ennen vanhaan yliopistosssa suoritettua tutkintoa arvostettiin huolimatta omituisesta opetuksesta. Arvostettiinhan kyllä ylioppilaitakin.
Tietysti onhan yliopistossa myös niitä hyödyllisiä linjoja, mutta paljon sekaan mahtuu myös suoraa paskaa. Helppo ratsastaa halvasto toteutetuilla linjoilla koska hakijoita vielä riittää.
"Ei ne vanhemman ikäluokan edustajat opiskele. Heillä on jo tutkinto suoritettuna ja ovat työelämässä. Sen sijaan he ovat monesti hakeneet uudelleen yliopistoon jonnekkin aineeseen opiskelijaetujen takia. Edelleen heillä on ikuinen opiskeluoikeus. "
No ei nyt sentään. Uuden opiskeluoikeuden saanut noudattaa nykyisiä aikarajoja. Ja itse, jos haen ja pääsen suorittamaan toista maisteria, on kandini sille pohjana ja aikaa toiselle maisterille vain 4 vuotta. Mutta miksi ihmeessä hakisi halpojen matkojen takia, onhan puoleen hintaan junalla tai linja-autolla aina kalliimpaa kuin oman auton käyttö. Ja etsikää se maisteri, jolla omaa autoa ei itsellä tai perheellä olisi. No tottakai, aina on viherpiipertäjiä joukossa.
Tuntuu vähän hassulta tuo ajattelu, että opiskelemaan hakeuduttaisiin vain alennusten takia, saammehan me kaikki sitten 65-täytettyämme eläkealennukset. Pitääkö niitäkin jonkun kadehtia?
Ja jotenkin täällä normisti taas ajatellaan, että niitä alennusten takia opiskelemassa lusmunneita on pilvin pimein, eiköhän niitä löydy aika marginaalinen joukko. Ja osa niistä on serkunkumminkaimoja, jotka nostavat tonneja kuussa jotain oletettua apurahaa. Luulo ei edelleenkään ole tiedon väärti, tai se, että uskotaan kaikki liioitellut puheet.
Sen takia lakia muutettiin, koska opiskelemaan haettiin juuri alennusten takia. Tuli nämä tutkinnonsuorittamisajat. Tosin nämä rajat eivät koske niitä jotka pääsivät yliopistoon vanhan lain turvin. Heillä siis edelleen ikuinen opiskeluoikeus.
" miksi ihmeessä hakisi halpojen matkojen takia, onhan puoleen hintaan junalla tai linja-autolla aina kalliimpaa kuin oman auton käyttö. Ja etsikää se maisteri, jolla omaa autoa ei itsellä tai perheellä olisi."
Täällä yksi autoton maisteri, hei vaan! Eikä kyllä juuri kenelläkään maisterikaverillakaan ole autoa. Aika vähän ajat, jos autoosi (mm. bensoihin, vakuutuksiin, parkkimaksuihin, katsastukseen, huoltoihin ja itse autoon) kuluu alle parikymppiä kuussa...
"onhan puoleen hintaan junalla tai linja-autolla aina kalliimpaa kuin oman auton käyttö"
Bensan hinta hipoo nykyään sellaisia lukemia, että taitaa kyllä ainakin junalla puoleen hintaan olla matkustaminen omaa autoa halvempaa.
"Ja etsikää se maisteri, jolla omaa autoa ei itsellä tai perheellä olisi"
Niitä on vaikka kuinka paljon.
lakia muutettiin mielistelläkseen kansan syviä rivejä
Jep. Kemisti. Tuli suuria ongelmia ennen valmistumista maisteriksi ja asiat venähtivät pariksi vuodeksi. Ei ole työpaikkaa tiedossa... tuskin on koskaan. Kortit on pelattu, ei tästä nousta millään koulutuksella pinnalle, kun työjuna on jo mennyt. Vaikka kymmenet näyttäisivät kahta...
Kun oikealla aikaa selkä taittuu, niin se on sitten menoa syrjäytyneiden kerhoon, vaikka henki jäisi.
Tätä se meidän elämä on. Ja sitten meitä sanotaan pullamössösukupolveksi. No ehkä todellisuudessa kaikilla sukupolvilla on omat ongelmansa. Meillä se on nyt tämä massatyöttömyys. Sukupolvelle tyypillisten ongelmien lisäksi ei myöskään pidä unohtaa yksilötason ongelmia. Kukaan ihminen ei pääse elämässään helpolla.
No sitten sinun kannattaa hakea suorittamaan aina uutta maisterintutkintoa, viis siitä ettet saa työttömyyskorvauksia yms. kunhan saat pitkät julkiset matkat puoleen hintaan.
Ja se hammashoito, joka tulee yksityisellä ihan yhtä kalliiksi kuin kunnallisella.
Mutta hanki perhe, niin sitten voitte hankkia sen auton. Tai perheesi matkustaa normihinnalla, saathan sinä sitten sen alennuksen.
Mikäli meer on vakituisessa kunnon työpaikassa niin ei hän tarvitse työttömyyskorvauksia. YTHS:n hammaslääkärit kyllä ovat oikeasti halpoja. Minulta paikattiin reikä nyt keväällä ja se maksoi alle 10 euroa. Käyntimaksut kyllä todella ovat halvat ja palvelu hyvää.
PS.Ityse opiskelen ensimmäistä tutkintoani yliopistossa. Tulevana työttömänä en aio roikkua yliopiston kirjoilla vaan aion nauttia työttömyyskorvauksesta. siitähän jää rahaa säästöönkin.
Onko aloitus provo, S24-toimituksen tehtailema aloitus vai idiootin kirjoittama? Yllättävän moni on jaksanut vastaa järkevästi.
Ei ole provo eikä toimituksen kirjoittama, eli ilmeisesti olen sitten idiootti. Olisi kiva kuulla perusteluja...
Itä-Suomen yo:ssa olen roikkunut kirjoilla 7 vuotta ilman, että mitään on kyselty.
Nyt on tullut tuo aika täyteen, enkä saa enää weboodin kautta maksettua yo-kunnan jäsenmaksua ja liityttyä jäseneksi. Tulee ilmoitus, että pitää ottaa yhteyttä opintotoimistoon. Nyyh!
Tai sitten olet nähnyt unta, että olet yliopiston kirjoilla. Kun nyt otat yhteyttä, sinulle nauretaan ja kerrotaan, että et ole koskaan ollut opiskelijana yhtään missään. Heräät ja käsi on potassa.