Sitä kemiaa ja sähköä voi kahden ihmisen välillä olla joskus liikaakin, jos asiat ei edisty voimakkaiden jännitteiden vuoksi ja sydän jää kitumaan kaipuusta.
Elämän oppitunti nr 58573
4+10
28393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Joidenkin kanssa sitä on, toisten kanssa ei sitten yhtään... mutta hyvä, jos tiedät toisen osapuolen puolesta, että hän kokee asian juuri samoin kuin sinä.
mieli tuntee
Ei mieli mitään tunne, mielenliikkeet on vaan sähköimpulssia aivoissa suuntaan ja toiseen jonka aivot oman tunne-elämän kokemuksien kautta vääntää tunneaistimuksiksi.
outolainen?
Juu, outolainen.Tismalleen.
tommonen.. saako nauraa?
Samaa mieltä.Jos liian suuret tunteet on kyseessä, ja vielä molemmilla, ehkä
aikalisä vois helpottaa että tunteet sais vähän viilentyä, tämän jälkeen
asiat ehkä sujuis huomattavasti luontevammin.
Juuri näin. Etäisyys tekee hyvää vaikka on niin rankkaa olla erossa.
on mahdottomuus?
etupulpettilainen aikoo juuri näin toimia...sitten näkee mitä jää.
pitää odottaa?
mahdottomuus.
Tää ei oo kyllä ikinä osannu suhtautua luontevasti tollasiin tunnejuttuihin..
Voi huokaus miten rankkaa....
ja sen kyllä huomaa..
luonteva, kunhan on rohkea. elämässä pitää ottaa riskejä, jos aikoo saada jotain.
Mun päässä ei ole mahdottomuus.. vaan panettaa.. heti kun toista ajattelen.
Aivot menee solmuun siksi, liian kauan ootellut häntä, miestä.
Tämä tässä. Ulkomaailmaan. Nyt.
Niinpä kai, mun ongelmana on vaan se että ratkaisevalla hetkellä alan aina haluta karkuun juoksemista enemmän kuin mitään muuta. Pakenen ja piiloudun, ja vasta sitten kun vaara on ohi, iskee harmitus ja morkkis. Seuraavalla kerralla toimin sitten vieläkin pöljemmin, jos mahdollista, koska häpeä edellisestä kerrasta kummittelee sekin mielessä. Ei tällä konstin mitään sitten saakaan, noloja muistoja vain.
Rohkeutta. Sitä tarvitaan.
syksyyn...ehkä ? ellei sitten tapahdu jotain yllättävää, joka muuttaa kaiken.
mitä sellaista tapahtuisi, että muka näkisimme syksyllä? ja missä?
Minulla on juuri toisin päin. Yleensä jos kiinnostun ihmisestä, tunteeni jäävät kuitenkin aluksi hieman vaisuiksi ja voimistuvat sitten ajan kanssa jos voimistuvat-yleensä eivät.
Nyt tapasin pitkästä aikaa henkilön joka sai kirjaimellisesti pään sekaisin ja sukat pyörimään jaloissa-enkä todellakaan haluaisi jarrutella vaan viettää aikaa tämän ihmisen kanssa, tutustua häneen paremmin ja nauttia yhteisestä hetkistä....
Sulle nyt kelpaa kuka vaan. Joka toinen viikko vähintään vaihtuu kaipuun kohde.
se on s.... = Secret
Onko ne muka sama henkilö, joka vaihtaa kirjoitustyylin täysin muuksi (toinen hömelö-hemuli, toinen totinen pasuuna)? Silloinhan jompikumpi olisi provo.
jepulis, ei jarruja ei, only irl. :)
Ton peremmin ei voi sanoa.
kokemukset?