Olen ihastunut erääseen naispuoleiseen kaveriini. Tämä on hankalaa, koska tiedän ettei siitä voi kehittyä mitään ystävyyttä syvempää. Kavereita ollaan ja jutellaan silloin tällöin. Hänen kanssaan on todella mukava jutella, ja hän osaa kannustaa minua parempiin suorituksiin, eli aivan mahtava ystävä. Mutta miten ihmeessä pääsisin ihastuksesta eroon. Tympäisee, kun hän on vähän väliä mielessä ja aina välillä tavatessakin tunteet iskevät pintaan. Välillä on ollut muutamia kuukausiakin ettei olla nähty, mutta tunteet ja ajatukset vain eivät ole kadonneet.
Haluasin todellakin pitää hänet ystävänä, mutta tämä ihastuminen on todella ikävää. Ja tilanne on jo jatkunut muutaman vuoden, enkä tunnu pääsen eroon tunteista.
Haluasin todellakin pitää hänet ystävänä, mutta tämä ihastuminen on todella ikävää. Ja tilanne on jo jatkunut muutaman vuoden, enkä tunnu pääsen eroon tunteista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehkä voisit jutella kyseisen naisen kanssa tilanteesta jos olet kaveri hänen kanssa ? Jutteleminen aina helpottaa! Mutta riippuu ihan naisen asenteesta miten suhtautuu tähän. Ja voisit vielä hänellekin selventää, että tahtoisit pitää hänet kaverina niin ei tule väärinkäsitystä tilanteesta. (Tai sitten koitat onneasi ? Miksi et tahtoisi olla enemmän kuin ystävä ?) Jos ihastuksen kohteesi on kiltti ja symppis tapaus ei ainakaan luulisi, että tekee totaalisen murskauksen, kaveruuskin voisi säilyä ?
Kinkkinen ja tuttu tilanne, vaikea todellakin tietää, mitä tuossa tilanteessa kannattaisi tehdä.
En tiedä oliko tässä järjen häivääkään, mutta hei tsemppiä sulle! : )
Hei!
Olisikohan sellainen mahdollisuus, että tunne voisi olla molemminpuolinen? Oletteko kumpikin sinkkuja?
Ystävyys ja ihastus/rakastuminen ovat hankalia, mutta tosiaan jos ihastuksesi kohde on kiltti ja symppis, niin uskoisin että saatte säilytettyä ystävyytenne. Tietenkin ystävyys voisi hetkellisesti muuttua, mutta jos ette halua luopua toisistanne, niin ystävyys on mahdollista säilyttää.
Hei
Kiitoksia molemmille vastauksista.
Olemme molemmat sinkkuja, mutta en usko, että tunteet olisivat molemmin puolisia. Hän on kertonut kaipaavansa kaveria, ja tottakai kaveria kaipaan minäkin, muuten olisin luultavasti lopettanut yhteydenpidon. Raaka ratkaisu, mutta kannaltani olisi ollut hepoin. En vain enää tahdo mennä elämässäni helpointa tietä, vaan kehittää itseäni. Ja hän todellakin osaa kaivaa minusta, vaikeissakin tilanteissa, tiettyä voimaa esille.
Hän on kertonut minulle asioita, joita en usko sellaiselle ihmiselle kerrottavan, jonka kanssa voisi harkita seurustelusuhdetta. Hän on symppis sisäisesti, mutta rakentanut itselleen sellaisen kuoren, että voisi kyllä hyvinkin katkaista yhteydenpidon, jos menen tunteistani kertomaan. Kokisi mahdollisesti itsensä petetyksi.
Oma elämänikin tällä hetkellä kokee melkoisia muutoksia. Olen valmistumisen kynnyksellä, ja valmistuminen tulee, mitä luultavimmin, tarkoittamaan paikkakunnan vaihdosta. Luultavati jopa toiseen valtioon muuttamista.
Haluaisin säilyttää välini häneen hyvinä, mutta en vain näe sille mahdollisuutta, jos menen tunteeni tunnustamaan. En ole hänen arvoisensa mitenkään. Mutta ystävyyden haluaisin säilyttää.