Kirjoittelin tässä taannoin kokoomuksen tarpeellisuudesta ja kokoomuslaisten ministerien aikaansaannoksista. Mainitsin myös Viinasen ajan Suomen valtiovarainministerinä.
Vastaukseksi sain, että Suomi maksoi punamultakauden ajan velkoja Viinasen tiukalla taoudenopidolla. Mikä yleensä on keskustelun taso tällä palstalla?
Tosiasiassa punamultakauden velat olivat surkean pienet Ahon-Viinasen kauden aikaan verraten. Suomen jättimäinen velkaantuminen tapahtui juuri Viinasen vatiovarainministeri-kaudella. Mikään muu Euroopan maa ei pankkikriisinsä aikaana velkaantunut yhtä pahasti.
Kokoomuslaisilla näyttää olevan asiasta oma totuus, jota kansantaloutemme tilinpito ei kuitenkaan tue.
Kokoomus hoi! Onko äly jättänyt? No ei se mitään. Myös äänestäjät ovat jättäneet! Ja syystä!
Virheitä tekevät kaikki. Kokoomuslaiset vain ovat niin tyhmiä etteivät opi virheistään, vaan ylpeilevät niillä. Mutta kansalaisilla on tämä hirveä verotaakka velkojen maksun vuoksi. Ja ne velat syntyivät kokoomuslaisen politiikan tuloksena.
Tätä velkaa riittää myös seuraavan sukupolven maksettavaksi. Kiitos kokoomuksen ja valtiovarainministeri Viinasen!
Vastaukseksi sain, että Suomi maksoi punamultakauden ajan velkoja Viinasen tiukalla taoudenopidolla. Mikä yleensä on keskustelun taso tällä palstalla?
Tosiasiassa punamultakauden velat olivat surkean pienet Ahon-Viinasen kauden aikaan verraten. Suomen jättimäinen velkaantuminen tapahtui juuri Viinasen vatiovarainministeri-kaudella. Mikään muu Euroopan maa ei pankkikriisinsä aikaana velkaantunut yhtä pahasti.
Kokoomuslaisilla näyttää olevan asiasta oma totuus, jota kansantaloutemme tilinpito ei kuitenkaan tue.
Kokoomus hoi! Onko äly jättänyt? No ei se mitään. Myös äänestäjät ovat jättäneet! Ja syystä!
Virheitä tekevät kaikki. Kokoomuslaiset vain ovat niin tyhmiä etteivät opi virheistään, vaan ylpeilevät niillä. Mutta kansalaisilla on tämä hirveä verotaakka velkojen maksun vuoksi. Ja ne velat syntyivät kokoomuslaisen politiikan tuloksena.
Tätä velkaa riittää myös seuraavan sukupolven maksettavaksi. Kiitos kokoomuksen ja valtiovarainministeri Viinasen!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Punamulta moninkertaisti julkisen talouden kustannukset 20 vuodessa, eli 70-luvulta 90-luvulle tultaessa, mikä lakisääteinen kustannustaakka kaatui Ahon/Viinasen hallituksen syliin yhdessä ay-etujärjestöjen siilipuolustuksen kanssa, kun yleislakkouhkalla peleotellen estettiin kaikki hallituksen toimet, joilla oli vaikutusta "saavutettuihin etuihin".
Tämä oli siis syynä siihen, miksi Viinanen joutui ottaman todella historialliset velat, että valtio olisi laman tultua pystynyt hoitamaan punamullan aikanaan pystyttämien julkisen talouden jäykkien rakenteiden kustannukset.
90-luvun alussa oli tilanne mm. se, että lähes joka toinen työssäkäyvä sai palkkansa tavalla tai toisella verovaroista, joten ei liene mahdotonta kuvitella puuttellisenkaan tietämyksen pohjalta, mikä tilanne siinä syntyi, kun bkt putosi syvälle miinukselle ja valtion verotulot romahtivat vielä enemmän.
On siis täysin lapsellista mäkättää mitään siitä, että Ahon/Viinasen hallitus olisi syypää velanoton tarpeeseen, vaikka se toki käytännössä joutui velat ottamaan, koska punamullan rakentamia lakisääteisiä julkisen talouden kustannusautomatteja ei ollut mahdollista ajaa alas riittävän nopeasti.
Niin, että koitas Jeppe vähän opiskella politiikkaa ja kansantaloutta ennen kuin avaat ihan päättömiä keskusteluja.
Ei yhteiskunnan varoilla kannata työllistää. Sadantuhannen ihmisen palkkamenoilla voidaan ylläpitää neljäsataatuhatta työtöntä.
Tietysti yrityselämä kärsii jonkin verran, kun on vähemmän rahaa kierrossa.
Suomi oli eräs Euroopan vähiten velkaantuneista valtioista ennen Viinasen/Ahon kautta.
Viinasen johdolla tehdyt virheet johtivat jättivelkaan, jota vieläkin maksamme ylisuurina veroina.(ja lapsemme maksavat tulevaisuudessa)
Muissa maissa(esim Ruotsi) ei kurjistettu kansan asemaa, eli imetty ostovoimaa markkinoilta, samallakun ongelmat alkoivat. Siksimyös kotimarkkinat muissa maissa toimivat ja pitävät yllä sekä kysyntää että työllisyyttä.
Mutta Suomessa oli Viinanen. Tämä ay-liikeviha ja typerän staattinen kansantaluden ajattelu johti kohtalokkaisiin virheisiin.
Kokoomuslaiselle insinöörille on aina ollut liiaan vaikeaa ymmärtää, että kansantalous on kiertokulku eikä kioski. Kokoomuslaisessa idiootti-insinööri-ajattelusssa aina kun menoja pienennetään saadaan säästöjä. Kansantalouden kannalta kiertokulku toimiakseen vaatii ostovoimaa, eli myös palkkatuloja. Jonain päivänä se saattaa vielä valjeta kokoomuslaisille insinööreille ja juristeillekin. Ehkä silloin alkaa se kokoomuksen uusi hallituskausi.
Mutta näillä näkymin kokoomus jatkaa oppositoissa ja kansalaiset maksavat vielä pitkään kokoomuksen valtiovarainministerikaudella tehtyjä jättivelkoja ylisuurina veroina.
14 vuotta jatkunut rakennetyöttömyys ja valtionvelka eli Viinas-velat johtuvat paljolti siitä, että 1993 päätettiin EMU-linja ja samalla 200 000 ylimääräisen työttömän työttömyys.
Yleisesti tunnustetaan, että revalvaatiota (+4%) vuodelta 1989 ei olisi pitänyt tehdä. Siitä alkoi myös työttömyyden kasvu.
Ahon hallitus devalvoi 14% vuonna 1991. Sen jälkeen, vuonna 1992 markka pistettiin - pakon edessä - kellumaan. Kun markan kurssi oli ennen kellutusta yhdellä markalla sai 0.224 USD:tä, sai kellutuksen lopussa 0.167 USD:tä. Eli Markan arvo oli pudonnut yli 25% lisää. ( Samassa ajassa DEM: 1.66:2.16 = -25%). Siis yhteensä 35%. Pelkästään tämä lisäsi valtion velkaa 2.4 mrd €:llä (yht. 10mrd €). Samaan aikaan Suomen ja suomalaisten teollisuusyritysten luottoluokitus oli tipahtanut AA:sta B:hen, jopa C:hen.
1991 - 1994 markkamääräinen velka kasvoi 6.8 mrd €:stä 22.0 mrd €:hen (2.4 mrd kurssimuutoksen takia) ja ulkomaan valuutassa oleva velka 7.3 mrd €:stä 29.7 mrd €:hen.
Kun markka liitettiin euroon 1999, merkitis se jälleen 25% piilodevalvaatiota. Tällöin 57.0 mrd € 68.0 mrd € kokonaisvelasta olisi pienentynyt 14.1 mrd €:lla (yht 53.9 mrd.€:hen). (Valtion budjetti tänä vuonna on 37,1 mrd. € ja velka 64.5mrd €, lainanhoitokulut (korot) 2.8 mrd € ). Päätös euro-kurssista tehtiin 12.10.1996 mm. Niiniston (valtionvarainministeri) ja Lipposen (pääministeri) ehdottamaa pitkän keskikurssin sijaan (n. 4.5 mk = 1 €) siis 25% huonommalla vaihtosuhteella. Tavoitteena oli (ay:kin painostuksesta) lisätä työllisyyttä Suomessa.
Otetaan lyhyt kertaus.
Punamulta kasvatti julkisen talouden kustannukset 20 vuoden aikana moninkertaisiksi.
Lama vei valtiolta verotuotot.
Velkaa oli otettava, jotta punamullan perustamat, lakisääteiset menot voitiin maksaa, kun verotuotot eivät riittäneet.
Ei tämä vaikeaa ole, eihän?
Kyllä se talouskin kasvoi punamultakaudella. Sen mukana kasvoi myös julkinen talous. Julkisen talouden prosenttiosuus kai olis järkevämpi vertailuperuste. Se ei ehkä sovi tarkoituksiisi.
Suomi tyri kokoomuksen johdolla. Maksamista riittää, kuten jokainen huomaa verotustaan pohtiessa. Kokoomus on perseestä. Täysin taitamattomia insinöörejä ja juristeja pistetään hoitamaan talousasioita, vaikka jäljet ovat jo pitkään näkyneet.
Kyse ei ole julkisesta taloudesta, vaan valtiontalouden rakenteellisista, lakisääteisistä kustannuksista. Nimenomaan niiden osuus - siis lakisääteisten valtion kustannusten osuus - kasvatettiin punamullan kaudella moninkertaiseksi siitä, mitä se oli 60-luvun lopulla.
Tämän punamultakumppanit, malaisliitto ja demarit, tekivät antamalla inflaation kasvaa kohisten, mikä kasvatti verotuloja kuin automaatti, ja nämä verotulot jaettiin sulle-mulle -periaatteella maataloustukeen ja sosiaalibyrokratian kasvattamiseen.
Tämä 20 vuoden aikana kasvatettu julkisen talouden huima ylimitoitus - yli 40% kansantaloudesta - jäi siis velkarahoitteiseksi, kun lama kaatui päälle 1991 lopulla.
oli muuten vuonna 1999 51 % bruttokansan-
tuotteesta.90-luvun puolivälissä tuo luku
oli kai yli 60 %.