Köyhyys rasittaa

En kyllä jaksa ymmärtää tuota teidän köyhyyttä, kun molemmat kuitenkin on työssä ja ilmeisesti teille myös maksetaan siitä palkkaakin. Onko nyt kuitenkin niin, että menot ovat karanneet vai onko lainoja, mitkä on mitoitettu yli maksukyvyn. Tuntuu hassulta, kun köyhyyden mittana on salaatin värkkääminen luomupuskasta tai lomamatkat, ovatko omat odotuksesi liian korkealla. Jos ärsyynnyt muiden kehuskelusta, oletko miettinyt, että moni maksaa nuo reissut luotolla, mitä koko vuosi maksellaan hammasta purren .Itsellä rahat riittää nippa nappa, mutta en kyllä jaksa ottaa pulttia muiden tekemisistä. Tehdään lasten kanssa sitä kivaa, mihin rahat riittää ja sillä hyvä. Taitaa olla niin, että sinun omat odotuksesi ovat liian korkealla.

edllisen kanssa samaa mieltä. minulla koti äitinä ei tuloja ja nautin lasten knssa pienistä iloista, eväsretkiä puistoon, pyöräretkiä, yhteistä aikaa perheen kanssa, ei lapset vaadi luksusta. ja vaikka menen töihin niin en osta luomu salaatteja eikä me syödä ravintoloissa vaikka ylimääräistä jäisikin. pistän säästöön pahan päivän varalle itselle ja lapsille.

Joka toinen aikuinen on ylipainoinen ja lapsista joka viides ekaluokkalainen on ylipainoinen, joten mitään köyhää Suomen kansa ei todellakaan ole, jos on varaa syödä itsensä lihavaksi. Minun lapsuudessani ei ollut yhtään lihavaa koko monisatapäisessä koulussa ei ala-, ylä-asteella puhumattakaan ammattikoulusta. Lihottava hiilarimättö on todella kallista ja sitä ei työtön tai vähävarainen todellakaan voi ostaa, joten tässä ruoka on muka kallista on nyt jotain muuta takana kuin ihmisten köyhyys. Ihmiset haluavat kaiken olevan ilmeisesti lähes ilmaista, jotta voisivat laittaa rahansa johonkin ihan muuhun kuin kunnon ruokaan. Esim. ... mihin? Ja köyhäkin voi syödä hyvin. Kotimaisten juuresten, herneiden, papujen, linssien, kananmunien ja pakastevihannesten kilohinta on samaa luokkaa makaronin kanssa ja maustamaton broileri, silakka tai jauheliha pyörii samoissa hintaluokissa jauhomössömakkaran kanssa. Maustamaton jogurtti on edullisempi kuin jopa vedellä laimennettu sokerijogurtti, josta ei lähde nälkä. Keitot, laatikot, sosekeitot tai padat, pyörykät ja kastikkeet ei kalliiksi tule. Juureksia, hedelmiä ja kasviksia ostetaan sesongin mukaan. Torilta saa edullisemmin kuin marketista. Makua saa tomaattipyreellä, tomaattimurskalla, sipulilla, valkosipulilla, kermalla ja juustolla sekä merisuolaa. Marjat mätänee Suomen metsiin, samoin kuin sienetkin. Kalaa saa edullisemmin, jos sille osaa tehdä muutakin kuin kypsentää. Ja netistä taatusti löytää ohjetta perkaamiseen. Täysjyväleivän voi leipoa itse, kun sen taikinan tekoon ei varttia kauempaa mene. Ja kaikki leivonnaisetkin voi tehdä itse juhlapäiviin. Voipaketin hinta on pari euroa ja jos nyt ei palatolkulla leipää puputa eikä edes kannata, niin rasia kestää päivistä viikkoihin perheen koosta riippuen. Osteoporoosi ja moni muukin tauti pysyy paremmin loitolla, kun tilaa verkosta D-vitamiinit (10€ per vuosi annostuksesta riippumatta) sen apteekin tai marketin ylihintaisen jauhopilleripurkin sijaan. Tilastojen mukaan Suomessa käytetään vähiten rahaa ruokaan kaikkeen muuhun verrattuna. Ja jopa "viljavammaset" voivat syödä yhtä edullisesti kuin viljaa sietävät, koska viljasta ei lähde nälkä ja näinollen hinta/laatu/ravintoaineet ei ole kohdallaan, vaan köyhän ei edes kannata syödä leipää, muuta kuin itse tehtynä :)

Joten ihan turha aina vedota köyhyyteen, että sen takia sain tyyliin itseni lihotettua yli 100 kiloiseksi tai 6-vuotiaani lihotettua 60-kiloiseksi, kun fakta on ihan jotain muuta!


Ruokajono: Suurin osa asiakkaista tupakoi ja käyttää alkoholia säännöllisesti ja jopa turhankin runsaasti. Jonossa sitten pariskunnat ovat peräkkäin, jotta saavat tupla-annoksen ruokaa, niin voivat nekin vähät roposet laittaa tupakkaan ja alkoholiin, mikä menisi ilman ruokajonon ilmaisjakelua ruokakauppaan. Mediassa kuvaaja yrittää epätoivoisesti sieltä ruokajonosta sen ihan oikeasti köyhän eläkeläisen löytää haastateltavaksi, jotta nälkä Suomessa olisi uskottavaa. Röökiaskin hinnalla saa kilon lihaa, kalaa tai monta kiloa kotimaisia juureksia. Suomessa sossu kyllä maksaa vuokran, terveydenhuollon, ruuan, vaatteet ja TV-luvan jne..., joten kukaan ei täällä nälkään kuole tai palele. Tosin Helsingin seudulla asuntotilanne on varsin hankala muuhun Suomeen verrattuna. Turussa Karderoopi lahjoittaa sossun lappua vastaan vaatteita, kenkiä, kodin tekstiileitä jne... vähävaraisille, jos ei ole varaa/halua mennä kirpputorille ostamaan jopa ihan uusia vaatteita muutamalla eurolla. Itse lahjoitan kaiken minulle turhan karderoopiin. Mutta jokin aika sitten oli lehdessä ilmoitus, jotta haluavat vain ja ainoastaan isoja vaatteita eli ylipainoisten vaatteita, kun muuta vaatetta on jo liikaakin. Eli köyhä suomessa on ylipainoinen. Monien mielestä pitäisi hyvätuloisia verottaa enemmän ja antaa köyhemmille. Itse olen vuosia opiskellut puolinälässä ja tehnyt "töitä" hyvän työpaikan ja yleensäkkin työpaikan saamiseksi. Ja nyt sitten minun pitäisi roposeni antaa köyhille. En anna.

Missä sossu maksaa täysin vuokran, ja sen lisäks vielä kaiken mainitsemasi?? Jännä.

Kyllä siitä pienestä ttt:n perusosasta itse täytyy maksaa jopa puhelin, netti ja tv-lupa. Eli soskuhan maksaa vaan ja ainoastaan vuokran, veden ja sähkön (=pakolliset asumiskulut) ja terveydenhoitomenot päälle se perusosa kaikkeen muuhun. Ja se ei ole ku reilu 400 yksinelävälle...

kokeilkaa kirjata kaikki ylös mihin raha kuluu samoin tulot kauppalaskut syyniin eiköhän jotain voi jättää ostamatta meitä on paljon jotka joutuu miettiin ruokalistaa ja kamppaileen laskujen kanssa mieti itsellesi ja perheellesi joku harrastus ei kaikki maksa maltaita ja lapset oppii pian mihin on varaa oletko tehnyt nekkuja lasten kanssa kokeile jotain helppoa herkkuohjetta mistä pidätte sitten olet jo kekseliäs kehitteleen upeita ideoita arkeen

Todella tärkeintä on, että tietää mihin ne rahat kuluvat. pienestäkin palkasta saa riittämään kun suunnittelee hyvin.

Esimerkiksi puhelin on sellainen kulu, josta voi ainakin tinkiä, samoin se että valmistaa itse ruokaa eikä käy "mäkkärillä" ja osta muutenkaan roskaruokaa.
Sitten kaljat ovat tarpeettomia, lehtiä voi käydä lukemassa lukusaleissa.
Lasten vaatteet kuten omatkaan ei tarvitse olla merkkivaatteita.

Marjoista voi tehdä virkistävää ja terveellistä ruokaa, tarvitsee vain poimia niitä.

Ja aina pienestäkin tulosta joatin säästöön, joku päivä huomaat, että teillehän on kertynyt lomarahat.
Hyvät suunnitelmat ja älä kadehti toisia tai kilapilemaan kenenkään kanssa.
Se toinen saattaa olla syntynyt kultalusikka suussa, ja flaksi ei ole jokaisen ilo, ei minunkaan, mutta näillä keinoin on pärjäilty aivan hyvin ja tehty matkojakin.

vai n iin

Sama juttu, olen yh ja kotihoidontuella ( pienet elarit, as. tuki ja loput toimeentulotukena). Eikä ahista köyhyys yhtään :) Toki muksun kasvaessa voi tulla harmittavia tilanteita kun ei olekaan varaa lähteä vaikka muumimaailmaann tms. Mutta nyt kun tyttö on 2 v niin ei se ihmeitä tarvi. Tiimarista saa parilla eurolla kivaa tekemistä ja ulkona voi olla ilmaiseksi.

Kateus rasittaa ja siitä on hyvä opetella eroon.

Elämä on elämisen arvoista ilman järjetöntä määrää rahaa ja tavaraakin.

Rakkaus ja välittämien on tärkeintä ja terveys.

Nämä asiat ymmärtää, kun ne menettää.

En tiedä kuulummeko me mainitsemiisi varakkaampiin lapsiperheisiin (molemmilla on kyllä vakituiset kohtuupalkkaiset kokotyöpaikat, minä vaan olen kotona lapsen kanssa), mutta vastaan nyt ainakin meidän osalta.

Pyrimme laittamaan ruokamme laadukkaista elintarvikkeista (vähemmän tosin luomua enää nykyään kun ruokittavien määrä on kasvanut, mutta tulot pienentyneet), puemme niin itsemme kuin lapsemme hyväkuntoisiin vaatteisiin ja pystymme jopa säästämään lapsilisän lapsen omalle tilille. Kaikki tämä on mahdollista siten, että vaatetamme lapsemme lähes yksinomaan kirppisvaatteilla (pk-seudulla, missä käymme n. kerran kuussa vanhempieni luona toimii useampi hämmästyttävän hyväkuntoisia ja lähes käyttämättömiä lasten vaatteita ja -tarviikkeita pilkkahintaan myyviä lastenvaatekirppiksiä), emme ole koskaan käyneet etelässä yhdessä (ainoastaan minä olen käynyt lapsena ja nuorena muutamia kertoja), meillä on asuntolainaa yhteensä n. 300 000 euroa kahdesta asunnosta (minun asuntoni Itä-Helsingistä on vuokralla ja asumme mieheni pienessä omakotitalossa maalla) ja maalla asumisesta huolimatta meillä on vain yksi auto (tavallaan 2, mutta miehen firman pakettiautoa käytämme vain harvoin), eikä sekään ole mikään 50 000 euron auto, vaan tavallinen käytettynä ostettu farmariauto. Häämme pidimme lapsen ristiäisten yhteydessä varsin pienellä budjetilla.

Mekin kadehdimme naapureitamme, jotka asuvat yli 2 krt isommassa omakotitalossa kuin me (kahdesta lapsesta huolimatta heillä on kaksi melko uutta farmariautoa, joista ainakin toinen on Volvo), heillä on kaksikerroksinen omakotitalo toisin kuin meillä ja tälläkin hetkellä he ovat jossain pidemmällä etelänmatkalla. Naapurimme ovat saaneet rikkautensa ainakin pääasiassa sitä kautta, että ovat kumpikin akateemisesti koulutettuja ja koulutuksiaan vastaavissa vakituisissa kokopäivätöissä ja ainakin toinen vanhemmista on saanut merkittävän perinnön, jonka turvin heillä on ollut varaa luxusasuntoonsa.

Uskon niin monien muiden elämän näyttävän omaa prameammalta usein pitkälti siksi, että joku perhe kertoo lomamatkoistaan, toinen perhe ajelee yhdellä tai useammalla hienolla autolla, kolmannella perheellä on hieno talo ja neljännessä syödään poikkeuksellisen kallista ruokaa jne. Harvassa, vaikkakin joissain perheissä kylläkin tehdään kaikkea tätä. Useimmissa perheissä on kuitenkin vain yhtä tai muutamaa mainitsemaani, mutta koska lähes jokaisessa perheessä jotakin, saa se asian vaikuttamaan siltä kuin kaikilla muilla olisi kaikkea. Esim. meidän perheessä on kyllä kallis ruoka, mutta lapsen laadukkaat vaatteet, omakotitalo ja farmariauto kuulostavatkin hienommalta ja isommalla rahalla hankituilta kuin mitä todellisuudessa ovatkaan. Etelänmatkoista en itse edes pidä, joten vaikka varaa olisikin, mietin kaksi kertaa haluanko todella matkustaa etelään polttamaan nahkaani auringossa (aurinkovoiteet tuntuvat ainakin omasta mielestäni epämielyttäviltä kun eivät imeydy ihoon toisin kuin kosteusvoiteet), hikoilemaan (epämielyttävä tunne tämäkin), syömään ei suomalaiseen makuun olevaa ruokaa ja ostamaan matkamuistokrääsää basaarteilta kiskurihintaan (jatkuva tinkimään joutuminen on todella rasittavaa).

Tajuan katkeruuden...tämä maailma on persläpi...

Hei!

Ymmärrän tilanteenne hyvin. Minua potuttaa myös tämä ainainen hintojen kyttääminen. Vaikka mekin olemme molemmat töissä, niin rahat on tiukalla. Aina kun tuntuu, että nyt jää heiman ylimääräistä niin auto hajoaa tai pesukone tms. Meillä auto pakollinen kulu jos aikoo töissä käydä. Täältä ei juuri kulje julkista liikennettä ja se mikä kulkee venyttää työpäivän oli 12 tuntiseksi, niin ei se oikein onnistu lasten kera. Lainaa ei juuri ole, mutta asunto on pieni viidelle hengelle 50 neliötä ja olis kiva saada omaa rauhaa ja tilaa. Minäkin kuvittelin, että kun hankin kunnon ammatin niin se takaa työn ja sen myötä hyvän toimeentulon, mutta ei näin käynyt. En saa ammattia vastaavaa työtä ja jos olen saanut niin kyllä varmasti kohta firma menee konkurssiin. Olis ihana nauttia joskun siitäkin, että menee kauppa ja voi ostaa mitä ruokaa haluaa katsomatta hintalappuun ja tehdä vaikka ex tempore reissu vaikka naapuri kaupunkiin. Ei nämä vaatimukset niin kohtuutomia ole. Tuossa muutamalle kommentoijalle, että, jos palkka on minitasoa, niin aikamoinen penninvenyttäjä saa olla viiden hengen perheen kanssa, vaikka molemmat olsi välillä kokonaankin töissä. Vaatetta kuluu lapsilta yllättävän paljon, vaikka alennuksista ja kirpuilta ostetaankin.

Olisiko kannattanut tehdä 2 lasta vähemmän, kun nyt sitten harmittaa, kun olette mukamas köyhiä.

Olisit onnelline kun olette terveitä.

Ei voi vaan tehdä kersoja ja kuvitella, että yhteiskunta elättää ja koulu kasvattaa.

Jokainen on ihan itse vastuussa omasta elämästä.

Ei suomessa mitään köyhiä ole, kateellisia vaan.

Vähintään puolet ruokakassien hakijoista hakee sen, koskaeihän kukaan nyt ilmaista ruokaa jätä hakematta. Ahneita kun ollaan pohjimmiltaan kaikki.

Miljardit ihmiset elää kupillisella riisiä päivässä ja vesikin on saastunutta. Siinä teille köyhyyttä.

Terveellinen syöminen kallistako?

Kotimaisten juuresten, kasvisten, vihannesten, herneiden, papujen, linssien, kananmunien ja pakastevihannesten kilohinta on pari euroa. Osta broileri marinoimattomana, jolloin et joudu maksamaan turhaan epäterveellisestä marinadista. Silakka, pakastesei, muikku tai jauheliha (tarjouksessa) on edullista. Maustamaton täysrasvainen jogurtti on parempi valinta kuin verensokeria nopeasti kohottava sokerijogurtti. Laadukkaita kylmäpuristettuja öljyjä saa kolmella eurolla. Kananmunat kannattaa ostaa isoissa pakkauksissa, jos ei ole mahdollisuutta ostaa suoramyyntitilalta.

Osta esim. Lidlistä.

Keitot, laatikot, sosekeitot, pataruuat, pyörykät ja kastikkeet ei kalliiksi tule. Juureksia, hedelmiä ja kasviksia ostetaan sesongin mukaan. Pakastevihannekset kuten kilon porkkana-kukkakaali-parsakaalipussit saa parilla eurolla. Makua saa esim. tomaattipyreellä, tomaattimurskalla, sipulilla, valkosipulilla, kermalla, sulatejuustolla, tuorejuustolla, pippurilla, merisuolalla jne. Marjat, sienet ja omenat saa ilmaiseksi, kun vaan hakee. Puutarhamarjojakin saa halvalla, kun menee itse ne poimimaan. Kalaa saa edullisesti, jos sille osaa tehdä muutakin kuin kypsentää. Ja netistä taatusti löytää ohjetta perkaamiseen. Pähkinäsekoitukset isoissa pusseissa (1 kg halvin). Avokadot pienissä verkkopusseissa ovat usein tarjouksessa. Aina on joku liha tai kala tarjouksessa.

Täysjyväleipä kannattaa leipoa itse. Ja kaikki leivonnaisetkin voi tehdä itse juhla- ja herkkupäiviin, koska jauhot ovat todella edullisia. Voipaketin hinta on tarjouksessa pari euroa ja jos nyt ei palatolkulla leipää puputa eikä edes kannata, niin rasia kestää kauan. Ja aina on joku juusto tarjouksessa reilusti alle kympin kilo.

Sijoita muutamaan kodinkoneeseen, kuten blenderiin ja sauvasekoittimeen, jolla saat vaihtelua ruokiin ja nopeaa sekä terveellistä helpolla.

Suomalaistenkin on turha valittaa elintarvikkeiden kalleutta, ainakin niin pitkään, kun 10-15 prosenttia ruuasta heitetään pois. Eniten heitetään pois vihanneksia, seuraavaksi valmista kotiruokaa ja maitotuotteita. Lihasta päätyy jätteisiin 7 prosenttia.

Tiesithän, että köyhyyden on todettu periytyvän? Köyhän ei siis kannata tehdä kuin korkeintaa yksi lapsi ja näin antaa hänelle mahdollisimman hyvä elintaso.

Jaahas. Meistä vain toinen töissä matalapalkka-alalla, ja toisen tulot 200 e/kk. Eikä meillä ole mielestäni köyhää. Mihin se teidän raha menee? Kahden ihmisen palkka, kuinka monta lasta, minkä ikäisiä? Oletko laskenut paljon käyttöön jää rahaa pakollisten (huom. pakolliset kuten sähkölaskut ym., ei brandoksen tilausten laskut) laskujen ja asumismenojen jälkeen.

Ei tällaiseen maailmaan nyt mitään lapsia kannata tehdä. Hankkikaa koira.

Ostan ns hävikkiruokaa ja ylijäämää. Halvalla. Pitää vain selvittää paikat mistä niitä saa. Pienissä kaupungeissa saa myös paljon ilmaista ruokaa ruokajaoista eikä ole pitkiä jonoja kuten esim myllypurossa. Eu ruokaa saa täällä Varkaudessa kahden viikon välein per henkilö.

Ostan mieki hyvii ruokii. https://m.youtube.com/watch?v=euYg12Sfir8