Poikani pani asiat läskiksi, koska adhd...

Pojallamme on selkeästi adhd:n tarkkaivaisuus ynnä muita oireita ja se on aiheuttanut ongelmia koko peruskoulun ajan. Lisäksi sosiaalisisa suhteissa ongelmia, niin että kaveripiiri on aika suppea.

Ongelma on pahentunut, kun poika on nyt 17 vuotiaana alkanut tutkimaan aihetta netistä. Jotenkin tuntuu,että maailamakirjat ovat menneet sekaisin ja poika "uskoon tulleen" varmuudella kertoo, että hänellä on adhd ja siksi elämä on sekaisin, eikä mikään luista.

Jotenkin tuntuu, että tämän, ikäänkuin "uuden identiteetin" varjolla asiat ovat entisestään menneet sekaisin eikä hän välitä edes yrittää sellaista mikä ei ole "kivaa" ja suosilla luistaa sellaisesta, mikä vaatisi tylsän tuntuista ponnistelua. Koulunkäyntiä ei viitsi edes harkita ja lupaava urheilu-ura jäi sivuun, koska havahtui, että eihän ahdh-henkilö voi kestää mitään tylsää puurtamista, mitä huippu-urheilussa vaadittaisiin usean vuoden ajan. Siihen saakka jaksoi harjoitella melko kovaa, jolloin vain tiedosti, että on keskittymisvaikeuksia tylsissä asioissa, kuten koulunkäynnissä. Mutta tämän oivalluksensa jälkeen tuli totaalinen periksianto tylsien asioiden suhteen. Hän myös vetoo adhd:n jos jotakin ponnistelua vaativaa ehdottaa. Itse toivoo nyt saavansa lääkitystä adhd:n, tosin tämä ei tarkoita sitä, että hän suunnittelisi esim. kouluun palaamista, vaan että olisi skarpimpi tekemään kivoja asioita.

Lääkeiden suhteen olen kuitenkin epäilevä: monia ikäviä haittavaikutuksia näyttänee kertomusten perusteella ilmenneen.