Eli millaisia kokemuksia teillä on, kun jouduitte suljetulle? Kuinka pitkään vietitte siellä? Millaisia lääkkeitä teidät pakotettiin käyttämään? Mitä tapahtui kuin lähditte hoidosta? Oliko aina säännölliset viikonloppulomat? Envä avohoito?
Itsemurhan yrittäneitä?
Jokujostain
8228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mua kiinostais myös se, että miten vanhemmat suhtautuivat tilanteeseenne :)
nii
Anteeksi, mulla ei ole vastauksia vaan lisää kysymyksiä.. Joutuuko itsemurhan yrittämisestä aina suljetulle?
tämä muakin kiinnostaa
Jos sattuu yritys epäonnistuun,saadaan hoitoa,jutellaan sairaalassa ammatti-ihmisen kanssa joka päättää keskustelun pohjalta miten hoitoa jatketaan.Itse jatkan avohoidossa.
Ainakaan Lapis ei edes tuollasen jälkeen mitään apua itse yritin pysäyttää sydämmen sit tehol 3 päivää ja sit tyhjänpäälle.
Kolme yritystä takana, sitten tuli lähtö pakkohoitoon suljetulle 4 viikkoa valvonnan alaisena. Sitten 2kuukautta tavallisella osastolla vasta sitten sain viikonloppuloman.
Yhteensä meni 4kk kun selvisin avohoitoon. Aluksi oli pakkolääkitys viikon verran.
Useampi yritys takana. Siitä alkoi pitkä hoitojen täyttämä elämä. Toistakymmentä kertaa suljetulla osastolla.Vuoden ajat vaan vaihtui ja siellä vaan olin. Näin sairaalassa joulun, juhannuksen, kesän, kaiken. Kaikki tunsivat mut siellä. Sain kaiken mahdollisen hoidon. Lääkkeet, sähköhoito, kävin läpi kaksi terapiaa. Lääkäri, sairaanhoitajia, sossun väkeä ym kävi kotona. Kävin mtt:ssa ainakin viisi vuotta. Käytin kaiken mahdollisen kelan rahoituksen. Olin poissa työelämästä, ramppasin vaan jossain hoitotahossa. kaverit vaihtui. Perhe sai hoitoa.
Syön edelleen lääkkeitä ja käyn edelleen joskus juttelemassa psykologin kanssa. Parannuin kaikesta huolimatta.
Mutta tie oli pitkä ja tällä hetkellä¨olen onnellinen että olen hengissä.