täytyy olla asiat kunnossa, jotta matkanteko on sujuvaa ja leppoisaa. Esim. molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus. Uskotaan siihen, että toinen hoitaa oman osansa ja arvostetaan sitä. Ystävyys ja toveruus. Kumppanin kanssa väritetään tarina omanlaiseksi, toivotaan toiselle sydämestä vain parasta. Intohimo ja rakkaus. Tämä on ihminen on silmissäsi erityinen, ainoa joka pääsee sinun mielesi sopukoita hääräilemään. Ainoa, jonka kanssa jaat unien ja unelmien maailman.
Rakkaus on luja ja lämmin, mutta kyllä haavoittuvainen, jos purtta rupeaa heiluttelemaan.
Rakkaus on luja ja lämmin, mutta kyllä haavoittuvainen, jos purtta rupeaa heiluttelemaan.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Osuvia sanoja. Hyvinnii. :)
Ja sitten heräät todellisuuteen että on kolmaskin tai neljäskin soutaja ollut kaiken aikaa. Kaikki luottamus, rakkaus ja onni romukoppaan.
hyvin herkillä alueilla mennään, äärimmäisissä tunteissa, suhteessa, jota pitäisi kaikin tavoin suojella. Ja jos jostain vuotaa, äyskäröidä pikapikaa vedet pois, jottei vene ala uida liian syvällä saatika uppoa.
Tuohan olis optimitilanne, jos olisi rakas mukana kovassakin tuulessa.
niin niin niin kaikki pitää kolahtaa ja viellä oikeaan aikaan
Sillä muuten matka käy kuoppaiseksi ja ikäväksi. Sellaisen kun löytäisikin. ei haittaisi vaikka olisi tuuliajoilla...
molemminpuolinen luottamus, kunnioitus, arvostus ja ehkä yksi tärkeimmistä ;
keskinäinen kommunikointi. Jos yksikin näistä puuttuu, puuttuu samalla kaikki.
On myös minun vakaumukseni. Vaikeinta lienee kommunikointi...
Kommunikointi just joo, ilmankos kussee.
Tyhjentävä kyllä, mutta sopii ystävyyssuhteisiin. Missä on passion?
provoileen, vähä-älyinen. just ku täällä alkoi viihtymään.
Ihan asiallinen kysymys?
Kesäkollit ja -kisut kehräävät aikansa - Intohimo ja "rakastuminen" kestävät lumen tuloon...
Rakkaussuhde perustuu keskinäiseen kunnioitukseen, arvostukseen ja luottamukseen.
Kummasti se passion katoaa, kun ei arvosta tai ei koe arvostusta, ja sitä haetaan "arvostusta ja ihailua" aidan toiselta puolelta.
luottamus on se vaikein. ilman sitä ei ole mitään.
Oma ajatus on sellainen että kahden ihmisen välillä kaikki lähtee kommunikoinnista, keskinäisestä yhteydestä, puhumisesta ja jutustelusta asioista,
kaikista asioista maan ja taivaan välillä. Se on alku josta lähdetään liikkeelle ja vasta sen jälkeen rakentuu kaikki muu jos on rakentuakseen mutta ilman puhevälejä ei voi olla mitään muutakaan. Kiinnitin huomiota siihen että vaikka aloituksessa lueteltiin paljon kaikenlaisia asioita niin puhuminen jätettiin vaille mainintaa kokonaan, se vähän hämmästytti.
Koska jos et puhu toiselle, ei voi olla ystävyyttä, toveruutta, ei kunnioitusta ja ennenkaikkea ei voi olla luottamusta.
Mitään noista ei ole ja tule automaattisesti vaan ne rakennetaan yhdessä toimien.
riittävästi vuosirenkaita ja "opiskelua" niin alkaa vihdoin ymmärtämään :)
vaatii sen että kaikki pelaa yhteen ja sitä ei ole jos ei ole puhuttu, puhuttu ja vielä kerran puhuttu. Vasta sitten tulee tuo muu. Vasta sitten. Aloittaja on unohtanut sen
kaikkein ratkaisevimman asian kokonaan.
tähän ketjuun voisi sen kirjoittaa kun on tullut muutenkin esille tuo puhuminen. Se on mun vanhempien taholta tuleva painolasti ja raskas sellainen, puhumattomuus. Ja toisaalta sellainen pulputus, jossa ei oikeastaan sanota mitään tärkeää, vaan on sellaista pinnallista itsestäänselvää pulinaa. Se tarkoittaa, että ei ole mitään varsinaista kommunikaatiota. Ja se on satuttavaa, varmaankin molemmille osapuolille. Toinen ei tiedä lainkaan mitä toinen sisimmässään tuntee. Toinen ei kykene sitä ilmaisemaan, ja kokee ehkä olevansa omassa vankilassaan, eristyksissä. Voisin kuvitella.
Kommunikaatio on ihmisillä näennäisesti puheen tasolla, mutta tosiasiassa se on kokonaisvaltaista toisen havainnoimista läsnäolevassa hetkessä. Ilman sitä tuskin mitään syntyy. Paitsi poikkeustapauksissa, mutta silti erittäin tärkeää luottamuksen kannalta.
Hienoja sanoja ja yleviä mutta miksi täällä nimettömänä, ei kenellekään ?
Tänne on helppo kirjoittaa mitä vaan kenen vaan, toinen juttu onkin sitten jo se että kertoo tuon hänelle itselleen.
Tämä oli kuitenkin silkkipaperiin kätketty piikkipuska jollekin mutta niinkauan kun pystyy vain niin vähään kuin aloitus oli, ei ole varaa syyttää toista purren heiluttelusta.
On turha listata kaikkia noita .. ystävyyttä, toveruutta, luottamusta, kunnioitusta ...
niinkauan kun itse on sillä tasolla että anonyymi viesti toiselle on kaikki mihin pystyy,
mitään noista ei ole olemassa.
Eikä se rakkauskaan ole lujaa ja lämmintä.
Onhan tämä helppoa mutta vaölitettavasti sillä ei ole mitään merkitystä.
Kyllä se matkanteko on leppoisaa vasta sitten kun uskaltaa puhua ihmiselle itselleen ja lakkaa syyttelemästä toista purren keikuttelusta, etpä näytä itse olevan yhtään kummempi.
Kuuleppas itse, tämä ei ollut kenelläkään tällä palstalla olijalle suunnattu, suhde on ihan oikea ja olemassa ollut jo iät ja ajat. Mutta niin kuin aina, tuo varsinainen message meni kaikilta ohi. Eli huonosti kirjoitettu :-C.
huonosti on asiat jos suhde on ollut jo olemassa iät ja ajat ja silti pitää tulla nettiin
jauhaan paskaa !! Eli kommunikointitaitosi on rutkasti miinuksella !! Huh huh.
Kannattais ehkä panostaa enemmän siihen suhteen kuntoon saattamiseen irl ja jättää täällä rustailut vähemmälle.
on kahdesta aina hän joka ei osaa puhua ja kommunikoida ja hän on se joka paatin myös lopulta kaataa.
se pahin keikuttaja.
Voidaanhan sita puhua ja keskustella vaikka miten paljon, mutta jos toinen ei vain ymmärrä yhtään mitään siitä mitä toinen sanoo?! Ei se puhuminenkaan aina auta vaikka tahtoa olisi -niin ei se silti aina toimi.
Olen tullut sihen tulokseen että ne näkymättömät langat ovat tärkeimpiä, puhutaan suhteesa tai ei.
Näkymätön luottamus --sen vain tuntee
fiiiuli heei ... ei vara venettä kaada.
Voipa olla niinkin että toinen puhuu ja toinen valehtelee. Kuvitellaan sitten että on sitä luottamusta ja kommunikaatiota ja kaikki hyvin. Toisen ihmisen mielestä kun ei koskaan ole takeita.