Vähättelyn mestarit

Minusta svekosurut saavat olla välittämättä suomalaisuudesta ja suomalaisesta kulttuurista. Siitä vaan. Olkoot ruotsalaisia, jos haluavat.

MUTTA on todella törkeää samaan aikaan tuputtaa väkisin ruotsalaisuutta suomalaisille. Ja sano, että ruotsalaisuus kuuluu jotenkin suomalaisuuteen. Ja jopa niin, että olisi huono suomalainen, jos ei ole vähän ruotsalainen!

On Ankdamin ikioma asia, miten hän suhtautuu Kalevalaan ja suomalaiseen kansanrunouteen. Kaikesta ei tarvitse pitää.

Jos joku haluaa huudella, että pitäkää kulttuurinne hyvänänne, niin onko siitä haittaa - sellaisiakin ihmisiä on suvaittava. Ja jos sama ihminen tuputtaa aatettaan itsepintaisesti kuin Jehovan todistajat, niin ystävällisesti ja lempeästi voimme olla kuuntelematta häntä ja todeta, että meitä on moneksi.

Hämmästyttää ja pelottaakin ruotsinkielisten tietämättömyys suomalaisuudesta. Mitä ruotsinkielisissä kouluissa oikein opetetaan?

Ankdam vähätteli. On muitakin tapoja suhtautua negatiivisesti suomalaisuuteen.

gustas (teksti käännetty ruotsista): Eräänä päivänä suomenkielinen työkaveri sanoi: ”Kalevalalla ei liene samaa merkitystä teille suomenruotsalaisille. --- Sen takia varmaan olette niin paljon iloisempia ja avoimempia --- Kalevala on niin synkkä ja ankea ja se vaikuttaa meihin aivan liikaa --- Katsohan nyt, me juodaan ja tapellaan. Te laulatte ja olette iloisia. Me olemme usein epäluuloisia toisiamme kohtaan, ja te taas tunnutte olevan paljon avoimempia.”

Ruotsinkieliset ovat myös Kalevalan äärellä yrittäneet todistella, etteivät suomenkielisetkään arvosta eepostaan vaan pitävät sitä synkkänä ja ankeana - kuten suomalaisuuttakin – ja suomenkieliset kadehtien kaipaavat Kalevalan sijaan iloista ruotsinkielistä mentaliteettia. Tässä siirrytään vähättelystä kulttuurirasismiin.

Ovatkohan islantilaisetkin valittaneet, että islantilaisuus on liikaa keskiaikaisten saagojen synkistämää, taistelua ja sellaista? Ajatella, että maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen kulttuuriaarteen äärellä suomalaisten pitäisi itkeä synkkyyttään.

[alkuperäinen gustasin teksti: ”En dag sade en [finskspråkig] jobbarkompis: "Kalevala har nog inte samma betydelse för er finlandssvenskar. --- Det är nog därför ni är gladare och öppnare --- Kalevala är så mörk och dyster och det påverkar oss alldeles för mycket --- Jo, men se nu, vi super och slåss. Ni sjunger och är glada. Vi är ofta misstänksamma mot andra, och ni tycks vara mycket öppnare för andra.”]

Mikä voima saa kaksikielisen, fennomaanien jälkeläiseksi itsensä tuntevan suomenruotsalaisen sanomaan, että Kalevala on hänelle täysin vierasta kulttuuria?

Jos oma suku on elänyt Suomessa useita satoja vuosia, se on elänyt suomalaisten perinteen keskellä, siihen on väistämättä sekoittunut jopa paikallista geeniperimää. Periaatteessa siis tuhansien vuosien runoperinne on jopa omien geneettisten esivanhempien perinnettä. Joka tapauksessa se on perinnettä, joka on elänyt omilla kotikonnuilla. Silti se mielletään vieraaksi kulttuuriksi, ei edes tiedetä, ettei se suinkaan ole pelkästään vienankarjalaista vaan siinä on yhtä lailla läntisen suomalaisuuden perintöä.

Mitä on "den språkliga och kulturella identiteten", jota ruotsinkielisissä kouluissa vaalitaan?

"Svekosyndrooma on ruotsinkieltä ja suomenkieltä osaava henkilö, joka on
omaksunut ruotsinkielisen identiteetin. Kuvittelee olevansa ylempänä kuin muut suomenkieliset, vaikka he osaisivat useita muita kieliä (ruotsia lukuunottamatta).
Esiintyy yleensä naispuolisilla ruotsinkieltä osaavilla henkilöillä. RKP:läiset potevat tätä, sekä suuri osa suomenruotsalaisista, mutta ei kaikki. Pyrkii kaikin tavoin
korostamaan ruotsinkielisyyttään ja halventamaan suomenkielisiä.
Pahiten tälle vakavalle mielentilahäiriölle altistuvat suomenkieliset jotka eivät ole pärjänneet suomenkielisten kanssa vaan syrjäytyneet, yleensä nuoret tytöt joita on kiusattu ruman ulkonäön tai lihavuuden johdosta . Joitakin nuoria poikiakin on tähän pahaan neuroosiin altistunut.
Avainsanoja: Lagen, ruotsi on portti muihin kieliin, skandinaavisuus, ei ole sivistystä ilman ruotsia, veljeskansa, kansalliskieli, suomenkieltä ei olisi ilman Ruotsia, onhan meillä pakkomatematiikka"

Tämä on pitkään jatkunut kampanja, jossa oleellista on suomalaisuuden hämärtäminen, sen väheksyminen, väärän tiedon jakaminen (= Kalevala vain itärajan takaa tullutta vierasta kulttuuria) ja toisaalta "suomenmaalaisuuden" nostattaminen ja skandinaavisuuden väittäminen meille läheiseksi, ruotsin kielen kulttuurisen merkityksen hehkuttelu. Kampanjalla pönkitetään kaksikielisyysteatteria.