Filosofia on lähes hyödytöntä

Logiikka ei ole filosofian osa-alue, vaan kaksiarvoinen, klassinen logiikka on matematiikan osa-alue, jossa sitä on historiallisesti kehitetelty. Sumeaa logiikkaa ja probabilistista logiikkaa tutkitaan teknisissä tieteissä. Filosofisella tutkmuksella ei juuri mitään konkreettista annettavaa logiikalle.

Mietin vain, että mitä yleispäteviä tieteellisiä lakeja filosofit ovat onnistuneet kehittämään etiikassa ... ?

Mane kirjoitti:

Logiikka ei ole filosofian osa-alue, vaan kaksiarvoinen, klassinen logiikka on matematiikan osa-alue, jossa sitä on historiallisesti kehitetelty. Sumeaa logiikkaa ja probabilistista logiikkaa tutkitaan teknisissä tieteissä. Filosofisella tutkmuksella ei juuri mitään konkreettista annettavaa logiikalle.

Mietin vain, että mitä yleispäteviä tieteellisiä lakeja filosofit ovat onnistuneet kehittämään etiikassa ... ?

Lue lisää

Suosittelen hankkimaan alkeelliset perustiedot aiheista, joita syystä tai toisesta haluaa kritisoida. Muuten keskustelulla ei ole paljonkaan pohjaa.

Mane kirjoitti:

Logiikka ei ole filosofian osa-alue, vaan kaksiarvoinen, klassinen logiikka on matematiikan osa-alue, jossa sitä on historiallisesti kehitetelty. Sumeaa logiikkaa ja probabilistista logiikkaa tutkitaan teknisissä tieteissä. Filosofisella tutkmuksella ei juuri mitään konkreettista annettavaa logiikalle.

Mietin vain, että mitä yleispäteviä tieteellisiä lakeja filosofit ovat onnistuneet kehittämään etiikassa ... ?

Lue lisää

Matematiikka perustuu joukko-oppiin (filosofiassa ontologiaa) ja logiikkaan (filosofiassa tietoteoriaa eli epistemologiaa). Logiikkaa sovelletaan muuallakin kuin matematiikassa, mutta matematiikassa syvällisimmällä ja abstrakteimmalla tavalla. Arjen ja maailman pyöritys perustuu paljon kovaan logiikkaan, joka on käytännönläheistä.

Kunigastieteitä ovat matematiikka, joukko-oppi, logiikka, tietojenkäsittely (kuten melkein kaikki eksaktit metoditieteet), fysiikka ja (kvantti)kemia. Tekniset tieteet ovat siis kunnianarvoisia prinssitieteitä, koska ne perustuvat kunigastieteiden briljantteihin tuloksiin.

Teknisillä tieteillä on todella paljon ansiota esim. matematiikan kehitykseen; ajatellaanpa vaikkapa puhelintekniikasta syntynyttä informaatio- ja kommunikaatioteoriaa, joka on sovellettua matematiikkaa ja jolla on filosofisia ja ihmistieteellisiä ulottuvuuksia. Toisaalta tekoälyn ja tarkemmin sanoen koneoppimisen helmet sisältävät paljon mm. syvällistä differentiaaligeometriaa yhdistettynä informaatioteoriaan, jolloin puhutaan informaatiogeometriasta. Tämä on yhtä syvällistä ja vaativaa kuin moderni teoreettinen fysiikka (tensorit, monistot, braanit, säikeet, solmut jne.)

Tekniikka on tiedettä mitä suuremassa määrin. Esim. sähkötekniikka nojaa täysin sähkömagnetismiin, joka on fysiikan keskeisimpiä lakeja ja ilmiöitä. Et kai kutsu fysiikkaa epätieteeksi.

Kaiken kaikkiaan tekniikka on tiedettä, koska se pohjautuu kovien tieteiden (matematiikka, fysiikka ja kemia) tutkimustuloksille.

Filosofia sen sijaan on vain pulinapohjaista tarinan kerrontaa, josta ei ole hyötyä ihmisille.

Mane kirjoitti:

Tekniikka on tiedettä mitä suuremassa määrin. Esim. sähkötekniikka nojaa täysin sähkömagnetismiin, joka on fysiikan keskeisimpiä lakeja ja ilmiöitä. Et kai kutsu fysiikkaa epätieteeksi.

Kaiken kaikkiaan tekniikka on tiedettä, koska se pohjautuu kovien tieteiden (matematiikka, fysiikka ja kemia) tutkimustuloksille.

Filosofia sen sijaan on vain pulinapohjaista tarinan kerrontaa, josta ei ole hyötyä ihmisille.

Lue lisää

Vau!

Tiede siis ei syntynytkään 1700-luvulla, vaan jo silloin kun ihminen keksi tulen. En ole tiennytkään, että silloin kun teen jotain hyödyllistä, harrastan itseasiassa tiedettä, mutta aina kun teen jotain hyödytöntä minä filosofioin. Miksi sitten tiedettä joudutaan tukemaan kaiken aikaa verorahoista aivan kuten taidettakin?

"Kaiken kaikkiaan tekniikka on tiedettä, koska se pohjautuu kovien tieteiden (matematiikka, fysiikka ja kemia) tutkimustuloksille."

Väärin, ei tekniikka ole tiedettä, vaan tiedon soveltamista käytäntöön. Tiede vain pyrkii lisäämään tietoa. Myös luonnonsuojelu pohjautuu tieteeseen ja tieteen tutkimustuloksille, kuten moni muukin. Ei tekniikka voi omaksua tiedettä omakseen, eikä varsinkaan esittää väitettä että tekniikka on tiedettä.

Mane kirjoitti:

Tekniikka on tiedettä mitä suuremassa määrin. Esim. sähkötekniikka nojaa täysin sähkömagnetismiin, joka on fysiikan keskeisimpiä lakeja ja ilmiöitä. Et kai kutsu fysiikkaa epätieteeksi.

Kaiken kaikkiaan tekniikka on tiedettä, koska se pohjautuu kovien tieteiden (matematiikka, fysiikka ja kemia) tutkimustuloksille.

Filosofia sen sijaan on vain pulinapohjaista tarinan kerrontaa, josta ei ole hyötyä ihmisille.

Lue lisää

Tässä on sitäpaitsi jälleen hyvä esimerkki semanttisesta väittelystä. Väitellään siitä mitä sana "tiede" tarkoittaa. Tekniikka on toki hyödyllistä, tiede ei sitä välttämättä ole. Itse en ole koskaan pitänyt insinöörejä tiedemiehinä, he vain ovat insinöörejä (eli tiedon soveltajia).

Arrakis kirjoitti:

Vau!

Tiede siis ei syntynytkään 1700-luvulla, vaan jo silloin kun ihminen keksi tulen. En ole tiennytkään, että silloin kun teen jotain hyödyllistä, harrastan itseasiassa tiedettä, mutta aina kun teen jotain hyödytöntä minä filosofioin. Miksi sitten tiedettä joudutaan tukemaan kaiken aikaa verorahoista aivan kuten taidettakin?

"Kaiken kaikkiaan tekniikka on tiedettä, koska se pohjautuu kovien tieteiden (matematiikka, fysiikka ja kemia) tutkimustuloksille."

Väärin, ei tekniikka ole tiedettä, vaan tiedon soveltamista käytäntöön. Tiede vain pyrkii lisäämään tietoa. Myös luonnonsuojelu pohjautuu tieteeseen ja tieteen tutkimustuloksille, kuten moni muukin. Ei tekniikka voi omaksua tiedettä omakseen, eikä varsinkaan esittää väitettä että tekniikka on tiedettä.

Lue lisää

Nyt kyllä outoja höpiset.

Tekniikka on virallisten luokitusten mukaan luonnontieteiden pohjalta toimiva soveltava tiede, kuten lääketiedekin.

1900-luvun suurimmat innovaatiot sovelletussa matematiikassa ovat lähes poikkeuksetta peräisin teknisistä tieteistä. Soveltava matematiikkahan ei ole tiedettä, eihän?

Eikä edes teknillinen fysiikka ei ole mielestäsi tiedettä. Eihän?

Älä viitsi naurattaa.

Arrakis kirjoitti:

Tässä on sitäpaitsi jälleen hyvä esimerkki semanttisesta väittelystä. Väitellään siitä mitä sana "tiede" tarkoittaa. Tekniikka on toki hyödyllistä, tiede ei sitä välttämättä ole. Itse en ole koskaan pitänyt insinöörejä tiedemiehinä, he vain ovat insinöörejä (eli tiedon soveltajia).

Lue lisää

Ja filosofit ne vasta "suuria" tiedemiehiä onkin.

Ojankaivajakin on tärkeämpi yhteiskunnalle kuin rappiofilosofit. Ojankaivaja tekee sentään hyödyllistä ja tuottavaa työtä.

Mane kirjoitti:

Ja filosofit ne vasta "suuria" tiedemiehiä onkin.

Ojankaivajakin on tärkeämpi yhteiskunnalle kuin rappiofilosofit. Ojankaivaja tekee sentään hyödyllistä ja tuottavaa työtä.

Lue lisää

Ai, että tästä onkin kysymys, tuottavuudesta. Filosofit ovat rappiokansaa koska eivät tuota mitään ja luonnontiede on suunnattoman tuottavaa?

Otetaampa esimerkki luonnontieteestä. Kautta aikojen on ollut täysin relevanttia jakaa eläimet "hyviin" =(hyödyllisiin), "pahoihin" (=hyödyttömiin), sekä siihen suureen määrään lajeja joita voidaan luonnehtia neutraaleiksi. Ihminen on käyttänyt luontoa ja eläimiä hyväkseen, kaikki meni hyvin kunnes suuret evoluutioon uskovat biologit suunnattomassa ateistisessa viisaudessaan poistuivat hyvän ja pahan tuolle puolen ja alkoivat höpistä biodiversiteetistä ja yhtäkkiä kaikista eläimistä tuli tuiki tärkeitä suojelua kaipaavia lajeja. Totuus esim. susien suojelusta: siitä ovat kiinnostuneita vain biologit. Biologialle kun kun jokainen kadonnut eläinlaji on suunnaton menetys...

Mane kirjoitti:

Nyt kyllä outoja höpiset.

Tekniikka on virallisten luokitusten mukaan luonnontieteiden pohjalta toimiva soveltava tiede, kuten lääketiedekin.

1900-luvun suurimmat innovaatiot sovelletussa matematiikassa ovat lähes poikkeuksetta peräisin teknisistä tieteistä. Soveltava matematiikkahan ei ole tiedettä, eihän?

Eikä edes teknillinen fysiikka ei ole mielestäsi tiedettä. Eihän?

Älä viitsi naurattaa.

Lue lisää

"Tekniikka on virallisten luokitusten mukaan luonnontieteiden pohjalta toimiva soveltava tiede, kuten lääketiedekin."

Höh, nykyaikana kaikki vähitellen muuttuu tieteeksi, kun kaupan kassaneitikin edustaa toimiessaan taloustiedettä... Ja roskakuski toimii luonnollisestikin jätteenkäsittelytieteen alalla... Ravintolakokki edustaa luonnollisestikin ravitsemustieteitä jne... Tämä on juuri semantiikkaa, alunperin tiede tarkoittaa nimenomaan toimintaa jonka ensisijaisena motiivina on tiedon lisääminen. Tiede lisää tietoa, tekniikka soveltaa sitä käytäntöön.

Voisit pohtia sitä, miksi meillä on erikseen sanat "tiede" ja "tekniikka". Ilmeisestikin siksi, että ne pohjimmiltaan ovat eria asioita. Mitä saavutetaan, kun aletaan väittämään tekniikkaa tieteeksi? Pitäisikö minunkin kutsua pakettiautoa, kuorma-autoksi vain siksi että se lisää pakettiauton "statusta"?

Arrakis kirjoitti:

Ai, että tästä onkin kysymys, tuottavuudesta. Filosofit ovat rappiokansaa koska eivät tuota mitään ja luonnontiede on suunnattoman tuottavaa?

Otetaampa esimerkki luonnontieteestä. Kautta aikojen on ollut täysin relevanttia jakaa eläimet "hyviin" =(hyödyllisiin), "pahoihin" (=hyödyttömiin), sekä siihen suureen määrään lajeja joita voidaan luonnehtia neutraaleiksi. Ihminen on käyttänyt luontoa ja eläimiä hyväkseen, kaikki meni hyvin kunnes suuret evoluutioon uskovat biologit suunnattomassa ateistisessa viisaudessaan poistuivat hyvän ja pahan tuolle puolen ja alkoivat höpistä biodiversiteetistä ja yhtäkkiä kaikista eläimistä tuli tuiki tärkeitä suojelua kaipaavia lajeja. Totuus esim. susien suojelusta: siitä ovat kiinnostuneita vain biologit. Biologialle kun kun jokainen kadonnut eläinlaji on suunnaton menetys...

Lue lisää

Muuten jos täällä aletaan puhua tuottavuudesta, niin tiedän tuottavuudelle vain yhden mittarin ja se on raha!

Mane kirjoitti:

Ja filosofit ne vasta "suuria" tiedemiehiä onkin.

Ojankaivajakin on tärkeämpi yhteiskunnalle kuin rappiofilosofit. Ojankaivaja tekee sentään hyödyllistä ja tuottavaa työtä.

Lue lisää

Hei!

Et kai vaan satu olemaan itse insinööri, jolla on tarve puolustella tekniikkaa väittämällä sitä tieteeksi. Enhän minä suinkaan moiti tai halveksi tekniikkaa. Se on useimmiten hyvin hyödyllistä (toisin kuin tiede). Mutta ketuttaa kun filosofiaa haukutaan hyödyttömäksi ja tiedettä puolustellaan ihmiskuntaa puolustellaan ihmiskuntaa hyödyttäväksi, vaikka todellisuudessa aidossa tieteessä pyritään ainostaan totuuteen - ei käytännölliseen hyötyyn.

Arrakis kirjoitti:

"Tekniikka on virallisten luokitusten mukaan luonnontieteiden pohjalta toimiva soveltava tiede, kuten lääketiedekin."

Höh, nykyaikana kaikki vähitellen muuttuu tieteeksi, kun kaupan kassaneitikin edustaa toimiessaan taloustiedettä... Ja roskakuski toimii luonnollisestikin jätteenkäsittelytieteen alalla... Ravintolakokki edustaa luonnollisestikin ravitsemustieteitä jne... Tämä on juuri semantiikkaa, alunperin tiede tarkoittaa nimenomaan toimintaa jonka ensisijaisena motiivina on tiedon lisääminen. Tiede lisää tietoa, tekniikka soveltaa sitä käytäntöön.

Voisit pohtia sitä, miksi meillä on erikseen sanat "tiede" ja "tekniikka". Ilmeisestikin siksi, että ne pohjimmiltaan ovat eria asioita. Mitä saavutetaan, kun aletaan väittämään tekniikkaa tieteeksi? Pitäisikö minunkin kutsua pakettiautoa, kuorma-autoksi vain siksi että se lisää pakettiauton "statusta"?

Lue lisää

Koska ihminen ei tunne vielä luontoa, elämä ja Rakkaus ovat meille yhä suuri mysteeri. Uskonnot ei muuta asiaa.

Arrakis kirjoitti:

Hei!

Et kai vaan satu olemaan itse insinööri, jolla on tarve puolustella tekniikkaa väittämällä sitä tieteeksi. Enhän minä suinkaan moiti tai halveksi tekniikkaa. Se on useimmiten hyvin hyödyllistä (toisin kuin tiede). Mutta ketuttaa kun filosofiaa haukutaan hyödyttömäksi ja tiedettä puolustellaan ihmiskuntaa puolustellaan ihmiskuntaa hyödyttäväksi, vaikka todellisuudessa aidossa tieteessä pyritään ainostaan totuuteen - ei käytännölliseen hyötyyn.

Lue lisää

Kuten totesin tekniikka on virallisten luokitusten mukaan soveltava tieteen ala. Ja koska se on todellinen tiede se on luonnollisesti myös hyödyllinen.

Filosofia on näennäistiedetta suurimaksi osaksi ja täten se ei ole myöskään hyödyllistä.

Yleisesti ottaen tieteet jotka ovat noudattaneet kvantitatiivista lähestymistapaa ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi ja toisaalta "tieteet" jotka ovat luonnostaan pulinapohjaisia ovat osoittautuneet lähes hyödyttömiksi.

Viime kädessä tieteellä ei ole muuta kuin välinearvo.

Arrakis kirjoitti:

"Tekniikka on virallisten luokitusten mukaan luonnontieteiden pohjalta toimiva soveltava tiede, kuten lääketiedekin."

Höh, nykyaikana kaikki vähitellen muuttuu tieteeksi, kun kaupan kassaneitikin edustaa toimiessaan taloustiedettä... Ja roskakuski toimii luonnollisestikin jätteenkäsittelytieteen alalla... Ravintolakokki edustaa luonnollisestikin ravitsemustieteitä jne... Tämä on juuri semantiikkaa, alunperin tiede tarkoittaa nimenomaan toimintaa jonka ensisijaisena motiivina on tiedon lisääminen. Tiede lisää tietoa, tekniikka soveltaa sitä käytäntöön.

Voisit pohtia sitä, miksi meillä on erikseen sanat "tiede" ja "tekniikka". Ilmeisestikin siksi, että ne pohjimmiltaan ovat eria asioita. Mitä saavutetaan, kun aletaan väittämään tekniikkaa tieteeksi? Pitäisikö minunkin kutsua pakettiautoa, kuorma-autoksi vain siksi että se lisää pakettiauton "statusta"?

Lue lisää

Kuten jo totesin insinööritieteet ovat tuottaneet tietoa valtavasti esim. soveltavan matematiikan osa-alueella (kuten tilastotiede ja matemaattinen optimointi).

Todella hassua että joku kehtaa väittää, että filosofia on tiedettä ja samanaikaisesti sanoa että tekniikka ei olisi tiedettä. Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Arrakis kirjoitti:

"Tekniikka on virallisten luokitusten mukaan luonnontieteiden pohjalta toimiva soveltava tiede, kuten lääketiedekin."

Höh, nykyaikana kaikki vähitellen muuttuu tieteeksi, kun kaupan kassaneitikin edustaa toimiessaan taloustiedettä... Ja roskakuski toimii luonnollisestikin jätteenkäsittelytieteen alalla... Ravintolakokki edustaa luonnollisestikin ravitsemustieteitä jne... Tämä on juuri semantiikkaa, alunperin tiede tarkoittaa nimenomaan toimintaa jonka ensisijaisena motiivina on tiedon lisääminen. Tiede lisää tietoa, tekniikka soveltaa sitä käytäntöön.

Voisit pohtia sitä, miksi meillä on erikseen sanat "tiede" ja "tekniikka". Ilmeisestikin siksi, että ne pohjimmiltaan ovat eria asioita. Mitä saavutetaan, kun aletaan väittämään tekniikkaa tieteeksi? Pitäisikö minunkin kutsua pakettiautoa, kuorma-autoksi vain siksi että se lisää pakettiauton "statusta"?

Lue lisää

Tekniikka on oppi raaka-aineiden jalostamisesta. Tämän perusteella tekniikka siis täyttää tieteen kriteerit.

Mane kirjoitti:

Kuten jo totesin insinööritieteet ovat tuottaneet tietoa valtavasti esim. soveltavan matematiikan osa-alueella (kuten tilastotiede ja matemaattinen optimointi).

Todella hassua että joku kehtaa väittää, että filosofia on tiedettä ja samanaikaisesti sanoa että tekniikka ei olisi tiedettä. Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Lue lisää

Jos luit minun kirjoitukseni tarkkaan, et todellakaan löydä niistä väitettä, että filosofia olisi tiedettä, ainoastaan kritiikkini väiteeseesi että tekniikka on tiedettä.

Arrakis kirjoitti:

Jos luit minun kirjoitukseni tarkkaan, et todellakaan löydä niistä väitettä, että filosofia olisi tiedettä, ainoastaan kritiikkini väiteeseesi että tekniikka on tiedettä.

Siis sen kaiken valtavan positiivisen kontribuution osalta yhteiskunnalle, et voi myöntää, että tekniikka olisi tiede. Noh, virallsiissa tiedeluokituksissa tekniikka on laitettu prioriteettiluokkaan yksi, mutta sinähän viisaana filosofian tiedät jutun paremmin, eikö vain.

Juuri näin. Filosofia ei ole hyödyllistä, koska se on näennäistiede.

cossus cossus kirjoitti:

Juuri näin. Filosofia ei ole hyödyllistä, koska se on näennäistiede.

Kaikki tiede on pohjimmiltaan filosofiaa.

Opiskele.

Äläkä koske papuihin.

Onpa hienoa kielenkäyttöä ... heh heh ...

Oleellista ei ole tajuta vaan todella ymmärtää asioita. Filosofit ymmärtävät todella heikosti tieteellisiä totuuksia ja pyrkivät peittämään tämän turhanpäiväisellä jargonilla.

Ja Himasen Pekka ... hän vasta hauska heppu on.

Listassasi on vain yksi kunnon filosofi: Nietzsche.

Mane kirjoitti:

Listassasi on vain yksi kunnon filosofi: Nietzsche.

Miksi ajattelet näin?

Ebba... kirjoitti:

Miksi ajattelet näin?

Henkilökohtaisesti Nietzsche oli niitä harvoja filosofeja, joilla oli aidosti jotain sanottavaa. Erityisesti pidän vieläkin Nietzschen psykologisista oivalluksista, jotka ovat varsin ajattomia. Ja Nietzsche osasi kirjoittaa erittäin hyvin, joka on taito, joka monilta filosofeilta puuttuu tyystin.

Tottakai Nietzschen kirjoitukset olivat moniäänisiä ja kokonaisuutena ottaen varsin sekavia johtuen hänen tyylistään kirjoittaa.

Mane kirjoitti:

Henkilökohtaisesti Nietzsche oli niitä harvoja filosofeja, joilla oli aidosti jotain sanottavaa. Erityisesti pidän vieläkin Nietzschen psykologisista oivalluksista, jotka ovat varsin ajattomia. Ja Nietzsche osasi kirjoittaa erittäin hyvin, joka on taito, joka monilta filosofeilta puuttuu tyystin.

Tottakai Nietzschen kirjoitukset olivat moniäänisiä ja kokonaisuutena ottaen varsin sekavia johtuen hänen tyylistään kirjoittaa.

Lue lisää

Just... ja mitä mieltä olet hänen ajatuksistaan?

Ebba... kirjoitti:

Just... ja mitä mieltä olet hänen ajatuksistaan?

Yksi perusajatus, joka toistui Nietzschen tuotannosta, oli hänen "inho" naisia kohtaan. Tässä olen pitkälti samaa mieltä Nietzschen kanssa, sillä en pidä, että asioita lähestytään tunteen pohjalta sen sijaan että niitä lähestyttäisiin järjellisesti. Muutoin pidän toki naisista.

Yli-ihminen on mielestäni käsite, joka on vaikuttanut ihmisiin todella paljon. Kuka nyt ei haluaisi olla muiden yläpuolella? Nietzsche halusi olla tällainen, mutta tähän hän oli liian heikko ja sairas ihminen.

Mielenkiintoisin käsite Nietzschen tuotannossa on kuitenkin mielestäni tahto valtaan, jonka myöhemmin popularisoi Adler. Tässä Nietzsche oli erityisen oikeassa, sillä vallanhimo on monilla ihmisillä erittäin suuri.

Mane kirjoitti:

Yksi perusajatus, joka toistui Nietzschen tuotannosta, oli hänen "inho" naisia kohtaan. Tässä olen pitkälti samaa mieltä Nietzschen kanssa, sillä en pidä, että asioita lähestytään tunteen pohjalta sen sijaan että niitä lähestyttäisiin järjellisesti. Muutoin pidän toki naisista.

Yli-ihminen on mielestäni käsite, joka on vaikuttanut ihmisiin todella paljon. Kuka nyt ei haluaisi olla muiden yläpuolella? Nietzsche halusi olla tällainen, mutta tähän hän oli liian heikko ja sairas ihminen.

Mielenkiintoisin käsite Nietzschen tuotannossa on kuitenkin mielestäni tahto valtaan, jonka myöhemmin popularisoi Adler. Tässä Nietzsche oli erityisen oikeassa, sillä vallanhimo on monilla ihmisillä erittäin suuri.

Lue lisää

Ahaa...itse mietin, että hän olisi kirjoittanut juuri autenttisuudesta, aistimellisuudesta, emansipoitumisesta, siitä, että tunteita olisi hyvä arvostaa enempi...yli-ihmisen/tahtoa valtaan ajattelin kertovan siitä, että eläisimme tässä hetkessä niin ettemme katuisi myöhemmin elämätöntä elämäämme, kykenisimme olemaan vapaita, luovia ja emansipoitumaan...menettämättä moraalia, siis ihmisyyttä...laumasieluisuutta ja yhteiskunnan totalitarismiä myös ajattelen hänen kritisoineen teoksissaan...hän siis oli totuuden ja ihmisyyden kannattaja minusta... taiteelle, esteettisyydelle/vaan ei massakulttuurille hän ymmärtääkseni antoi kirjoituksissaan myös hyvin suuren arvon.
...ajattelen, että yli-ihminen olisi vapaa...siis semmoinen radikaali subjekti. Jotakin tämmöistä itse olen tullut pohtineeksi.

Käsitys Jumalasta ja sen olemassa olosta on valitettavasti vaikuttanut filosofiaan todella paljon. Muistaakseni Platon jo aikanaan halusi poistua aistien maailmasta ideoiden maailmaan, jossa Jumala on ja voi hyvin.

Tämä on tietenkin virheistä suurin, sillä aistien maailma edustaa todellisuutta ja kaikki muu on fiktiota. Ja tässä todelliset tieteet erovat uskonnosta: Uskonto puhuu asioista, joita ei voi edes aistein havaita, kun taas tiede operoi asioilla, jotka voidaan havaita.

Mane kirjoitti:

Käsitys Jumalasta ja sen olemassa olosta on valitettavasti vaikuttanut filosofiaan todella paljon. Muistaakseni Platon jo aikanaan halusi poistua aistien maailmasta ideoiden maailmaan, jossa Jumala on ja voi hyvin.

Tämä on tietenkin virheistä suurin, sillä aistien maailma edustaa todellisuutta ja kaikki muu on fiktiota. Ja tässä todelliset tieteet erovat uskonnosta: Uskonto puhuu asioista, joita ei voi edes aistein havaita, kun taas tiede operoi asioilla, jotka voidaan havaita.

Lue lisää

"Käsitys Jumalasta ja sen olemassa olosta on valitettavasti vaikuttanut filosofiaan todella paljon. Muistaakseni Platon jo aikanaan halusi poistua aistien maailmasta ideoiden maailmaan, jossa Jumala on ja voi hyvin. "

Tämä ei nyt oikein vielä vastaa sitä alkuperäistä väitettäsi että filosofia olisi syntynyt uskonnon ja tieteen synteesistä.

"sillä aistien maailma edustaa todellisuutta ja kaikki muu on fiktiota."

Millä perusteella?

"Uskonto puhuu asioista, joita ei voi edes aistein havaita,"

Kuten usko, toivo ja rakkaus vai? Vai voiko ne havaita aisteilla?

"kun taas tiede operoi asioilla, jotka voidaan havaita."

Tähän varmaan kuuluu abstraktit käsitteet kuten numerot ja moniulotteinen aika-avaruus sekä tietysti säikeet, braanit ja gluonit, jotka ovat käsitteitä joilla on vain matemaattiset perusteet.

Vai voiko ne havaita aisteilla?

Mane kirjoitti:

Käsitys Jumalasta ja sen olemassa olosta on valitettavasti vaikuttanut filosofiaan todella paljon. Muistaakseni Platon jo aikanaan halusi poistua aistien maailmasta ideoiden maailmaan, jossa Jumala on ja voi hyvin.

Tämä on tietenkin virheistä suurin, sillä aistien maailma edustaa todellisuutta ja kaikki muu on fiktiota. Ja tässä todelliset tieteet erovat uskonnosta: Uskonto puhuu asioista, joita ei voi edes aistein havaita, kun taas tiede operoi asioilla, jotka voidaan havaita.

Lue lisää

voi Mane...
Millä perusteella aistien maailma on todellisuus ja muu fiktiota?

Olet hyvinkin jämähtänyt tylsään maailmankuvaasi.

Kuulehan nyt mane.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein niin sinä väität seuraavaa:

1. Vain aistien maailma on todellinen.

2. Tiedettä on vain aistien maailman tutkiminen.

3. Usko, toivo ja rakkus eivät kuulu tieteen piiriin.

Näin ollen uskoa, toivoa ja rakkautta ei ole olemassa.


"Mitä matematiikkaan tulee, niin sen keskeisin ydin eli differentiaali- ja integraalilaskenta ja siihen liittyvät sovellukset kuten osittaisdifferentiaaliyhtälöt operoivat asioilla, jotka ovat oikeasti olemassa ja jotka voidaan oikeasti havaita. "

Voisitko kertoa tavan jolla voin aistia esim integraali merkin, mutta en voi aistia uskonnollisia käsitteitä kuten jumala.

Eli toisin sanoen kuinka matemaattiset käsitteet poikkeavat uskonnollisista.

Lisään vielä.

"Moniulotteinen aika-avaruus on vielä täydellistä fiktiota tällä hetkellä."

Eli sen tutkiminen ei siis ole tiedettä?

F/J/M/ kirjoitti:

Kuulehan nyt mane.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein niin sinä väität seuraavaa:

1. Vain aistien maailma on todellinen.

2. Tiedettä on vain aistien maailman tutkiminen.

3. Usko, toivo ja rakkus eivät kuulu tieteen piiriin.

Näin ollen uskoa, toivoa ja rakkautta ei ole olemassa.


"Mitä matematiikkaan tulee, niin sen keskeisin ydin eli differentiaali- ja integraalilaskenta ja siihen liittyvät sovellukset kuten osittaisdifferentiaaliyhtälöt operoivat asioilla, jotka ovat oikeasti olemassa ja jotka voidaan oikeasti havaita. "

Voisitko kertoa tavan jolla voin aistia esim integraali merkin, mutta en voi aistia uskonnollisia käsitteitä kuten jumala.

Eli toisin sanoen kuinka matemaattiset käsitteet poikkeavat uskonnollisista.

Lue lisää

Itse olen puhdas empiirikko enkä juuri hyväksy rationaalista paatosta.

Todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.

Noh, ei minulla sinällään ole esim. rakkauskäsitettä vastaan ... kai sitä nyt pystytään havaitsemaankin. Ehkä menin tuossa liian pitkälle aikaisemmin.

Kun puhutaan matematiikasta nykyään, tulee erottaa toisistaan abstrakti matematiikka ja soveltava matematiikka. Abstrakti matematiikka on mielestäni jokseenkin hyödytöntä, mutta soveltava matematiikka on erittäin hyödyllistä.

Abstrakti matematikka käyttää käsitteitä, joita on hankala usein suoraan soveltaa käytäntöön ja siksi en ole abstraktin matematiikan fani. Toisinaan käy kuitenkin niin, että abstraktin matematiikan esim. todistuksista on hyötyä myös sovelluksissakin.

Matemaattiset työvälineet jotka kehittyivät 1600-luvun lopulta 1800-luvun lopulle saakka syntyivät pääosin käytännön fysikaalisista ongelmista ja tuon ajan jakson matemaattiset keksinnöt ovat todella hienoja ja hyödyllisiä. 1800-luvun loppupuolella matematiikka muuttui abstraktiin suuntaan ja 1900-luvulla puhtaassa matematiikassa ei ole tapahtunut suuria keksintöjä. 1900-luvulla suurimmat matemaattiset keksinnöt ovat tapahtuneet soveltavan matematiikan piirissä. Näin näen asian.

Mane kirjoitti:

Itse olen puhdas empiirikko enkä juuri hyväksy rationaalista paatosta.

Todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.

Noh, ei minulla sinällään ole esim. rakkauskäsitettä vastaan ... kai sitä nyt pystytään havaitsemaankin. Ehkä menin tuossa liian pitkälle aikaisemmin.

Kun puhutaan matematiikasta nykyään, tulee erottaa toisistaan abstrakti matematiikka ja soveltava matematiikka. Abstrakti matematiikka on mielestäni jokseenkin hyödytöntä, mutta soveltava matematiikka on erittäin hyödyllistä.

Abstrakti matematikka käyttää käsitteitä, joita on hankala usein suoraan soveltaa käytäntöön ja siksi en ole abstraktin matematiikan fani. Toisinaan käy kuitenkin niin, että abstraktin matematiikan esim. todistuksista on hyötyä myös sovelluksissakin.

Matemaattiset työvälineet jotka kehittyivät 1600-luvun lopulta 1800-luvun lopulle saakka syntyivät pääosin käytännön fysikaalisista ongelmista ja tuon ajan jakson matemaattiset keksinnöt ovat todella hienoja ja hyödyllisiä. 1800-luvun loppupuolella matematiikka muuttui abstraktiin suuntaan ja 1900-luvulla puhtaassa matematiikassa ei ole tapahtunut suuria keksintöjä. 1900-luvulla suurimmat matemaattiset keksinnöt ovat tapahtuneet soveltavan matematiikan piirissä. Näin näen asian.

Lue lisää

Eihän porvarisfilosofit ole kiinnostuneet muusta kuin yhteen- ja vähennyslaskusta.
Ja todellisuudessa pankinjohtajan laskee rahat, koska hänellä on suurempi vesipää.
Tässä eräs huvittava esimerkki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Liikanen

Mane kirjoitti:

Itse olen puhdas empiirikko enkä juuri hyväksy rationaalista paatosta.

Todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.

Noh, ei minulla sinällään ole esim. rakkauskäsitettä vastaan ... kai sitä nyt pystytään havaitsemaankin. Ehkä menin tuossa liian pitkälle aikaisemmin.

Kun puhutaan matematiikasta nykyään, tulee erottaa toisistaan abstrakti matematiikka ja soveltava matematiikka. Abstrakti matematiikka on mielestäni jokseenkin hyödytöntä, mutta soveltava matematiikka on erittäin hyödyllistä.

Abstrakti matematikka käyttää käsitteitä, joita on hankala usein suoraan soveltaa käytäntöön ja siksi en ole abstraktin matematiikan fani. Toisinaan käy kuitenkin niin, että abstraktin matematiikan esim. todistuksista on hyötyä myös sovelluksissakin.

Matemaattiset työvälineet jotka kehittyivät 1600-luvun lopulta 1800-luvun lopulle saakka syntyivät pääosin käytännön fysikaalisista ongelmista ja tuon ajan jakson matemaattiset keksinnöt ovat todella hienoja ja hyödyllisiä. 1800-luvun loppupuolella matematiikka muuttui abstraktiin suuntaan ja 1900-luvulla puhtaassa matematiikassa ei ole tapahtunut suuria keksintöjä. 1900-luvulla suurimmat matemaattiset keksinnöt ovat tapahtuneet soveltavan matematiikan piirissä. Näin näen asian.

Lue lisää

"1900-luvulla puhtaassa matematiikassa ei ole tapahtunut suuria keksintöjä"

En tiedä kuinka sinä erottelet "puhtaan" ja "sovelletun" matematiikan mutta omasta mielestäni 1900 luvun matematiikasta olisi hyvä muistaa ainakin Alan Turing ja John Nash. Muitakin varmasti on mutta nämä kaksi tulevat helposti mieleen koska heidän elämantarinoitaan on popularisoitu niin ahkerasti.

Omasta mielestäni kaikki matematiikka on niin "puhdasta" kunnes joku keksii sille käytännön sovelluksen, jolloin siitä tulee sovellettua.


"Todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin."

Tällainen ajattellu tekee ainakin teoreettisesta fysiikasta melko vaikeaa.

F/J/M/ kirjoitti:

"1900-luvulla puhtaassa matematiikassa ei ole tapahtunut suuria keksintöjä"

En tiedä kuinka sinä erottelet "puhtaan" ja "sovelletun" matematiikan mutta omasta mielestäni 1900 luvun matematiikasta olisi hyvä muistaa ainakin Alan Turing ja John Nash. Muitakin varmasti on mutta nämä kaksi tulevat helposti mieleen koska heidän elämantarinoitaan on popularisoitu niin ahkerasti.

Omasta mielestäni kaikki matematiikka on niin "puhdasta" kunnes joku keksii sille käytännön sovelluksen, jolloin siitä tulee sovellettua.


"Todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin."

Tällainen ajattellu tekee ainakin teoreettisesta fysiikasta melko vaikeaa.

Lue lisää

Tietenkin on jokseenkin sopimuksenvaraista mikä luetaan puhtaaksi matematiikaksi ja mikä soveltavaksi matematiikaksi.

Nash loi perustaa peliteorialle, joka on kyllä soveltavan matematiikan ala. Turing oli puolestaan mm. tietojenkäsittelytieteen pioneereja.

Tilastotiede ja matemaattisen optimoinnin teoria ja menetelmät ovat soveltavan matematikkan osa-alueita, joissa on tapahtunut todella suuria edistysaskeleita 1900-luvun aikana. Näitä menetelmiä sovelletaan nykyään todella ahkerasti.

Mane kirjoitti:

Tietenkin on jokseenkin sopimuksenvaraista mikä luetaan puhtaaksi matematiikaksi ja mikä soveltavaksi matematiikaksi.

Nash loi perustaa peliteorialle, joka on kyllä soveltavan matematiikan ala. Turing oli puolestaan mm. tietojenkäsittelytieteen pioneereja.

Tilastotiede ja matemaattisen optimoinnin teoria ja menetelmät ovat soveltavan matematikkan osa-alueita, joissa on tapahtunut todella suuria edistysaskeleita 1900-luvun aikana. Näitä menetelmiä sovelletaan nykyään todella ahkerasti.

Lue lisää

"Nash loi perustaa peliteorialle, joka on kyllä soveltavan matematiikan ala. Turing oli puolestaan mm. tietojenkäsittelytieteen pioneereja."

Mutta molemmat loivat puhdasta matikkaa jota sitten vain sovellettiin käytäntöön. Ilman puhdasta matikkaa, ei ole käytännön sovelluksiakaan. Tämä oli pointtini.

Kai muuten huomasit että tieteen ja uskonnon erottaminen ei olekkaan niin yksinkertaista?

Siinä lienee yksi filosofian osa-alue jolle on ihan käytännön perusteet.

Matematiikka on muuten mielestäni sovellettua filosofiaa, koska matemaattiset todistukset perustuvat logiikkaan ja logiikka on filosofinen rakennelma.

F/J/M/ kirjoitti:

"Nash loi perustaa peliteorialle, joka on kyllä soveltavan matematiikan ala. Turing oli puolestaan mm. tietojenkäsittelytieteen pioneereja."

Mutta molemmat loivat puhdasta matikkaa jota sitten vain sovellettiin käytäntöön. Ilman puhdasta matikkaa, ei ole käytännön sovelluksiakaan. Tämä oli pointtini.

Kai muuten huomasit että tieteen ja uskonnon erottaminen ei olekkaan niin yksinkertaista?

Siinä lienee yksi filosofian osa-alue jolle on ihan käytännön perusteet.

Matematiikka on muuten mielestäni sovellettua filosofiaa, koska matemaattiset todistukset perustuvat logiikkaan ja logiikka on filosofinen rakennelma.

Lue lisää

En ole samaa mieltä Nashin ja Turingin osalta että heidän luomuksensa olisi abstraktia matematiikkaa, vaan soveltavaa. Tuskinpa Nashille olisi myönnetty taloustieteen Nobelia, jos hänen työnsä olisi katsottu puhtaaksi matematiikaksi. Tätä varten on Fieldsin palkinto.

Kyllä nykypäivän puhtaalla matematiikalla on vähän annettavaa käytännön ongelmiin. Differentiaali- ja integraalilaskenta sovelluksineen on toki hyvin hyödyllistä, mutta muutoin hyöty on aika marginaalista.

"Matematiikka on muuten mielestäni sovellettua filosofiaa, koska matemaattiset todistukset perustuvat logiikkaan ja logiikka on filosofinen rakennelma".

Ei kai nyt sentään. En ymmärrä mitä tekemistä esim. differentiaali- ja integraalilaskennalla on filosofian kanssa. Sen sijaan sillä on paljon tekemistä fysiikan ongelmien kanssa, jonka seurauksena on myös kehitetty.

Lisäksi matemaattinen logiikka on kyllä kehittynyt nimenomaan matemaattisten ongelmien parissa ei filosofian parissa. En ymmärrä miksi filosofit haluavat omia matemaattisen logiikan.

Mane kirjoitti:

En ole samaa mieltä Nashin ja Turingin osalta että heidän luomuksensa olisi abstraktia matematiikkaa, vaan soveltavaa. Tuskinpa Nashille olisi myönnetty taloustieteen Nobelia, jos hänen työnsä olisi katsottu puhtaaksi matematiikaksi. Tätä varten on Fieldsin palkinto.

Kyllä nykypäivän puhtaalla matematiikalla on vähän annettavaa käytännön ongelmiin. Differentiaali- ja integraalilaskenta sovelluksineen on toki hyvin hyödyllistä, mutta muutoin hyöty on aika marginaalista.

"Matematiikka on muuten mielestäni sovellettua filosofiaa, koska matemaattiset todistukset perustuvat logiikkaan ja logiikka on filosofinen rakennelma".

Ei kai nyt sentään. En ymmärrä mitä tekemistä esim. differentiaali- ja integraalilaskennalla on filosofian kanssa. Sen sijaan sillä on paljon tekemistä fysiikan ongelmien kanssa, jonka seurauksena on myös kehitetty.

Lisäksi matemaattinen logiikka on kyllä kehittynyt nimenomaan matemaattisten ongelmien parissa ei filosofian parissa. En ymmärrä miksi filosofit haluavat omia matemaattisen logiikan.

Lue lisää

"En ymmärrä miksi filosofit haluavat omia matemaattisen logiikan". Mutta minäpä tiedän. Porvarisfilosofit tarvii taloustieteessä matemaattista logiikkaa.

Mane kirjoitti:

En ole samaa mieltä Nashin ja Turingin osalta että heidän luomuksensa olisi abstraktia matematiikkaa, vaan soveltavaa. Tuskinpa Nashille olisi myönnetty taloustieteen Nobelia, jos hänen työnsä olisi katsottu puhtaaksi matematiikaksi. Tätä varten on Fieldsin palkinto.

Kyllä nykypäivän puhtaalla matematiikalla on vähän annettavaa käytännön ongelmiin. Differentiaali- ja integraalilaskenta sovelluksineen on toki hyvin hyödyllistä, mutta muutoin hyöty on aika marginaalista.

"Matematiikka on muuten mielestäni sovellettua filosofiaa, koska matemaattiset todistukset perustuvat logiikkaan ja logiikka on filosofinen rakennelma".

Ei kai nyt sentään. En ymmärrä mitä tekemistä esim. differentiaali- ja integraalilaskennalla on filosofian kanssa. Sen sijaan sillä on paljon tekemistä fysiikan ongelmien kanssa, jonka seurauksena on myös kehitetty.

Lisäksi matemaattinen logiikka on kyllä kehittynyt nimenomaan matemaattisten ongelmien parissa ei filosofian parissa. En ymmärrä miksi filosofit haluavat omia matemaattisen logiikan.

Lue lisää

Tuskinpa Nashille olisi myönnetty taloustieteen Nobelia, jos hänen työnsä olisi katsottu puhtaaksi matematiikaksi. "

Nash ei itse edes tiennyt mitä keksi kun muotoili oman lisäyksensä peliteoriaan. Vasta vuosia myöhemmin joku muu keksi soveltaa hänen metodejaan taloustieteeseen.

Turingin aikaansaannokset ovat hyvinkin abstrakteja jos niitä opiskelee sellaisenaan. Sama koskee myös integraali ja differentiaali laskentaa. Vasta kun niitä aletaan soveltaa käytäntöön niistä tulee sovelettua matematiikkaa.


"Ei kai nyt sentään. En ymmärrä mitä tekemistä esim. differentiaali- ja integraalilaskennalla on filosofian kanssa. Sen sijaan sillä on paljon tekemistä fysiikan ongelmien kanssa, jonka seurauksena on myös kehitetty."

Mutta yritäs todistaa niiden toimivuus ilman logiikkaa.

"Lisäksi matemaattinen logiikka on kyllä kehittynyt nimenomaan matemaattisten ongelmien parissa ei filosofian parissa. En ymmärrä miksi filosofit haluavat omia matemaattisen logiikan."

Kyse ei ole siitä kuka omii tai omistaa mitäkin, vaan kyse on siitä miten asiat ovat.
Matematiikan perusteet, ovat erittäin filosofisia rakennelmia joista sitten lähdetään rakentamaan yhä edistyneempiä menetelmiä joiden toimivuus todistetaan perustuen aikaisempaan tietoon.

Näin se vain menee.

F/J/M/ kirjoitti:

Tuskinpa Nashille olisi myönnetty taloustieteen Nobelia, jos hänen työnsä olisi katsottu puhtaaksi matematiikaksi. "

Nash ei itse edes tiennyt mitä keksi kun muotoili oman lisäyksensä peliteoriaan. Vasta vuosia myöhemmin joku muu keksi soveltaa hänen metodejaan taloustieteeseen.

Turingin aikaansaannokset ovat hyvinkin abstrakteja jos niitä opiskelee sellaisenaan. Sama koskee myös integraali ja differentiaali laskentaa. Vasta kun niitä aletaan soveltaa käytäntöön niistä tulee sovelettua matematiikkaa.


"Ei kai nyt sentään. En ymmärrä mitä tekemistä esim. differentiaali- ja integraalilaskennalla on filosofian kanssa. Sen sijaan sillä on paljon tekemistä fysiikan ongelmien kanssa, jonka seurauksena on myös kehitetty."

Mutta yritäs todistaa niiden toimivuus ilman logiikkaa.

"Lisäksi matemaattinen logiikka on kyllä kehittynyt nimenomaan matemaattisten ongelmien parissa ei filosofian parissa. En ymmärrä miksi filosofit haluavat omia matemaattisen logiikan."

Kyse ei ole siitä kuka omii tai omistaa mitäkin, vaan kyse on siitä miten asiat ovat.
Matematiikan perusteet, ovat erittäin filosofisia rakennelmia joista sitten lähdetään rakentamaan yhä edistyneempiä menetelmiä joiden toimivuus todistetaan perustuen aikaisempaan tietoon.

Näin se vain menee.

Lue lisää

En haluaisi inttää, mutta asia, jota Nash kehitteli oli peliteoriaa eikä tämä missään nimessä ole abstraktin matematiikan osa-alue.

Differentiaali- ja integraalilaskenta ei ole abstraktia vaan on syntynyt käytännön ongelmista. Sen takia sen käyttöarvokin on korkea.

Puhut koko ajan abstraktista matematiikasta. Unohdat soveltavan matematiikan joka nykyään paljon laajempi ja tärkeämpi kokonaisuus kuin puhdas matematiikka. Ja soveltavassa matematiikassa mallien ja menetelmien toimivuus selvitetään viime kädessä empiirisesti.

Väitätkö tosiaan, että filosofit ovat kehittäneet matemaattisen logiikan?

Mane kirjoitti:

En haluaisi inttää, mutta asia, jota Nash kehitteli oli peliteoriaa eikä tämä missään nimessä ole abstraktin matematiikan osa-alue.

Differentiaali- ja integraalilaskenta ei ole abstraktia vaan on syntynyt käytännön ongelmista. Sen takia sen käyttöarvokin on korkea.

Puhut koko ajan abstraktista matematiikasta. Unohdat soveltavan matematiikan joka nykyään paljon laajempi ja tärkeämpi kokonaisuus kuin puhdas matematiikka. Ja soveltavassa matematiikassa mallien ja menetelmien toimivuus selvitetään viime kädessä empiirisesti.

Väitätkö tosiaan, että filosofit ovat kehittäneet matemaattisen logiikan?

Lue lisää

"Puhut koko ajan abstraktista matematiikasta. Unohdat soveltavan matematiikan joka nykyään paljon laajempi ja tärkeämpi kokonaisuus kuin puhdas matematiikka. Ja soveltavassa matematiikassa mallien ja menetelmien toimivuus selvitetään viime kädessä empiirisesti."

Jostain syystä sinä haluat erotella, abstraktin ja sovelletun matematiikan toisistaan.
Minulle taas on olemassa vain abstraktia matematiikkaa jolle on olemassa käytännön sovelluksia.

"En haluaisi inttää, mutta asia, jota Nash kehitteli oli peliteoriaa eikä tämä missään nimessä ole abstraktin matematiikan osa-alue."

On se, jos sitä ei sovella käytäntöön.

"Differentiaali- ja integraalilaskenta ei ole abstraktia vaan on syntynyt käytännön ongelmista. "

Newton, Leibniz ja kumppanit olivat tosiaan kiinnostuneita käytännön asioista menetelmiä kehitellessään mutta se ei poista sitä että itse matikka on hyvinkin abstraktia.

"Väitätkö tosiaan, että filosofit ovat kehittäneet matemaattisen logiikan?"

Kuka sitten?

Eräs alan merkkiteoksista lienee Principia Mathematica , jonka kirjoittivat yhdessä Whitehead ja Russell. Molempia voinee hyvällä syyllä kutsua filosofeiksi eikä itse teoksen sisältöäkään voi muuksi kuvata kuin filosofiaksi.

Tietysti oli olemassa matemaattista logiikkaa jo ennen näitä veikkoja, mutta ihan yhtälailla ovat muutkin joutuneet tekemään käsitteiden määrittelyä ja loogista päättelyä saadakseen jotain aikaan.

Vai kuinka sen muuten voisi tehdä?

F/J/M/ kirjoitti:

"Puhut koko ajan abstraktista matematiikasta. Unohdat soveltavan matematiikan joka nykyään paljon laajempi ja tärkeämpi kokonaisuus kuin puhdas matematiikka. Ja soveltavassa matematiikassa mallien ja menetelmien toimivuus selvitetään viime kädessä empiirisesti."

Jostain syystä sinä haluat erotella, abstraktin ja sovelletun matematiikan toisistaan.
Minulle taas on olemassa vain abstraktia matematiikkaa jolle on olemassa käytännön sovelluksia.

"En haluaisi inttää, mutta asia, jota Nash kehitteli oli peliteoriaa eikä tämä missään nimessä ole abstraktin matematiikan osa-alue."

On se, jos sitä ei sovella käytäntöön.

"Differentiaali- ja integraalilaskenta ei ole abstraktia vaan on syntynyt käytännön ongelmista. "

Newton, Leibniz ja kumppanit olivat tosiaan kiinnostuneita käytännön asioista menetelmiä kehitellessään mutta se ei poista sitä että itse matikka on hyvinkin abstraktia.

"Väitätkö tosiaan, että filosofit ovat kehittäneet matemaattisen logiikan?"

Kuka sitten?

Eräs alan merkkiteoksista lienee Principia Mathematica , jonka kirjoittivat yhdessä Whitehead ja Russell. Molempia voinee hyvällä syyllä kutsua filosofeiksi eikä itse teoksen sisältöäkään voi muuksi kuvata kuin filosofiaksi.

Tietysti oli olemassa matemaattista logiikkaa jo ennen näitä veikkoja, mutta ihan yhtälailla ovat muutkin joutuneet tekemään käsitteiden määrittelyä ja loogista päättelyä saadakseen jotain aikaan.

Vai kuinka sen muuten voisi tehdä?

Lue lisää

Nyt juttusi menevät kyllä överiksi. Vieläkin Nashistä, joka oli siis peliteorian tutkija ja peliteoria on soveltavan matematiikan osa-alue. Miksi intät vastaan.

Differentiaali- ja integraalilaskennassa ei mitään abstraktia lähtökohtaisesti, vaan molemmat asiat ovat syntyneet käytännön fysikaalisten ongelmien ratkomisesta (integraali mm. pinta-alan ja tilavuuden määrittämistä varten ja derivaatta tangentin määrittämistä varten). Mitä abstraktia tässä oikein on? Et näköjään tunne edes perusasioita.

Matemaattinen logiikka on lähtökohtaisesti vuosituhansia vanha ja se on kehittynyt mm. lukuteorian yhteydessä. Filosofit eivät ole matemaattista logiikkaa kehittäneet. Principia Mathematica ei ole mikään matemaattisen logiikan merkkiteos ja matemaattinen logiikka on kehitetty paljon ennen tuota teosta.

Lisäksi en voi ymmärtää, että sinulle matematiikka on vain puhdasta matematiikkaa ja käytännön sovelluksia. Aivan posketon toteamus. Nykyään matematiikan edistysaskeleet suoritetaan soveltavan matematiikan piirissä, elät näköjään aikaa ennen 1900-lukua. Minusta alkaa tuntua, että et tiedä mitään soveltavasta matematiikasta ja matematiikan nykytilasta.

Mane kirjoitti:

Nyt juttusi menevät kyllä överiksi. Vieläkin Nashistä, joka oli siis peliteorian tutkija ja peliteoria on soveltavan matematiikan osa-alue. Miksi intät vastaan.

Differentiaali- ja integraalilaskennassa ei mitään abstraktia lähtökohtaisesti, vaan molemmat asiat ovat syntyneet käytännön fysikaalisten ongelmien ratkomisesta (integraali mm. pinta-alan ja tilavuuden määrittämistä varten ja derivaatta tangentin määrittämistä varten). Mitä abstraktia tässä oikein on? Et näköjään tunne edes perusasioita.

Matemaattinen logiikka on lähtökohtaisesti vuosituhansia vanha ja se on kehittynyt mm. lukuteorian yhteydessä. Filosofit eivät ole matemaattista logiikkaa kehittäneet. Principia Mathematica ei ole mikään matemaattisen logiikan merkkiteos ja matemaattinen logiikka on kehitetty paljon ennen tuota teosta.

Lisäksi en voi ymmärtää, että sinulle matematiikka on vain puhdasta matematiikkaa ja käytännön sovelluksia. Aivan posketon toteamus. Nykyään matematiikan edistysaskeleet suoritetaan soveltavan matematiikan piirissä, elät näköjään aikaa ennen 1900-lukua. Minusta alkaa tuntua, että et tiedä mitään soveltavasta matematiikasta ja matematiikan nykytilasta.

Lue lisää

Jos filosofia on tällaista lapsellista wikipediasta ammentavaa vänkäämistä tieteen tiloista, se on turhaa.

F/J/M/ kirjoitti:

Kuulehan nyt mane.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein niin sinä väität seuraavaa:

1. Vain aistien maailma on todellinen.

2. Tiedettä on vain aistien maailman tutkiminen.

3. Usko, toivo ja rakkus eivät kuulu tieteen piiriin.

Näin ollen uskoa, toivoa ja rakkautta ei ole olemassa.


"Mitä matematiikkaan tulee, niin sen keskeisin ydin eli differentiaali- ja integraalilaskenta ja siihen liittyvät sovellukset kuten osittaisdifferentiaaliyhtälöt operoivat asioilla, jotka ovat oikeasti olemassa ja jotka voidaan oikeasti havaita. "

Voisitko kertoa tavan jolla voin aistia esim integraali merkin, mutta en voi aistia uskonnollisia käsitteitä kuten jumala.

Eli toisin sanoen kuinka matemaattiset käsitteet poikkeavat uskonnollisista.

Lue lisää

Väitteesi, että vain aistien maailma on todellinen, on mielenkiintoinen, koska näytät kuitenkin halveksivan uskoa, toivoa ja rakkautta. Voitko todistaa etteivät nekin ole todellisia aistimuksia? Vai voitko todistaa, ettei uskonnollisen ihmisen kokemus Jumalasta ole todellinen?

Jos vain aistien maailma on todellinen, niin millä perusteella esim. harhoja näkevä skitsofreenikko määritellään sairaaksi? Eikö hänenkin aistimusmaailma ole aina todellinen, ainakin yhtä todellinen kuin ns. terveidenkin? Ihmisen kokemus syntyy jotenkin aivoissamme, voitko siis todistaa että juuri sinun kokemusmaailmasi ja aistimuksesi ovat tosia? Eikö aistimus ja kokemusmaailma ole aina jokaiselle yksilölle yhtä todellinen?

Muuten mitä mieltä olet genetiikasta? Miten se mielestäsi sopii yhteen väitteesi kanssa, että vain aistimukset ovat todellisia? Genetiikalle on tyypillistä pyrkimys väittää, että ihmisellä on synnynnäisiä ominaisuuksia. Ihmisen uskonnollisuuskin kuulemma periytyy geneettisesti ja monet muut ominaisuudet. Eikö se tarkoittakin itseasiassa sitä, että ihmisellä on olemassa eräänlaista "yliaistillista" tietoa maailmasta? Ihmisellä kun on lähinnä viisi aistia, haju, maku, kuulo, tunto ja näkö, joiden avulla aistia ympäröivää maailmaa? Jos siis ihmisellä on synnynnäistä lahjakkuutta, niin miten tämä synnynnäinen lahjakkuus oikein aistitaan? Onko ihmisellä olemassa myös jokin sisäinen aisti, musiikillisesti lahjakas ihminen aistii (tunnistaa) oman lahjakkuutensa? Miten se tapahtuu? Genetiikkaan kuuluu myös väite, siitä että ihmisellä on luonnostaan taipumus oppia kieliä, siis jonkinlainen synnynnäinen kielitaju? Onko tämäkin aistimus? Tai ylipäätään ihmisen synnynnäinen taipumus järjelliseen ajatteluun? Vai väitätkö etteivät synnynnäiset ominaisuudet ole todellisia? Koska todellisia on vain aistimus maailmasta?

Mane kirjoitti:

Nyt juttusi menevät kyllä överiksi. Vieläkin Nashistä, joka oli siis peliteorian tutkija ja peliteoria on soveltavan matematiikan osa-alue. Miksi intät vastaan.

Differentiaali- ja integraalilaskennassa ei mitään abstraktia lähtökohtaisesti, vaan molemmat asiat ovat syntyneet käytännön fysikaalisten ongelmien ratkomisesta (integraali mm. pinta-alan ja tilavuuden määrittämistä varten ja derivaatta tangentin määrittämistä varten). Mitä abstraktia tässä oikein on? Et näköjään tunne edes perusasioita.

Matemaattinen logiikka on lähtökohtaisesti vuosituhansia vanha ja se on kehittynyt mm. lukuteorian yhteydessä. Filosofit eivät ole matemaattista logiikkaa kehittäneet. Principia Mathematica ei ole mikään matemaattisen logiikan merkkiteos ja matemaattinen logiikka on kehitetty paljon ennen tuota teosta.

Lisäksi en voi ymmärtää, että sinulle matematiikka on vain puhdasta matematiikkaa ja käytännön sovelluksia. Aivan posketon toteamus. Nykyään matematiikan edistysaskeleet suoritetaan soveltavan matematiikan piirissä, elät näköjään aikaa ennen 1900-lukua. Minusta alkaa tuntua, että et tiedä mitään soveltavasta matematiikasta ja matematiikan nykytilasta.

Lue lisää

On vain abstraktia matematiikkaa jolle on olemassa käytännön sovelluksia. Minäpä näytän esimerkin.

1 1=2

Jokainen varmaan tajuaa että yllä olevalla ja samankaltaisilla laskutoimituksilla on käytännön sovelluksensa. Mutta tuollaisenaan se ei ole muuta kuin leikkimistä abstrakteilla käsitteillä joita kutsumme numeroiksi.

On aivan samantekevää kuka on matemaattisen logiikan kehittänyt ja mistä syystä.
Sillä on jokatapauksessa filosofinen pohjansa.

Vai voitko esittää matemaattisen teorian ilman filosofiaa?

F/J/M/ kirjoitti:

On vain abstraktia matematiikkaa jolle on olemassa käytännön sovelluksia. Minäpä näytän esimerkin.

1 1=2

Jokainen varmaan tajuaa että yllä olevalla ja samankaltaisilla laskutoimituksilla on käytännön sovelluksensa. Mutta tuollaisenaan se ei ole muuta kuin leikkimistä abstrakteilla käsitteillä joita kutsumme numeroiksi.

On aivan samantekevää kuka on matemaattisen logiikan kehittänyt ja mistä syystä.
Sillä on jokatapauksessa filosofinen pohjansa.

Vai voitko esittää matemaattisen teorian ilman filosofiaa?

Lue lisää

"Voitko esittää matemaattisen teorian ilman filosofiaa?"

F/J/M sorrut mielestäni tässä ja laajemminkin vastauksissasi samaan kuoppaan, johon monet kirjoittajat väiteltäessä filosofian turhuudesta (väittelyyn itsessään minulla ei ole kantaa). Keskustelun kuumentuessa monet filosofian puoltajat esittävät (täälläkin), että ikään kuin kaikki ajatteleminen kävisi filosofian synonyymistä. Tällöin käytetään edellisen kaltaisia argumentteja tai yritetään olla nokkelia: "Filosofoithan itsekin hienosti edellä". Jos kuitenkin väitellään tieteenalojen merkityksellisyydestä ja yrität merkityksellistää filosofiaa tieteenalana tai tutkimusmetodina edellisen kaltaisin keinon, oikeastaan viet siltä kaiken arvon. Filosofia on tällöin vain kaikenlaisen pohjattoman pohdiskelun ja ajattelutoiminnan synonyymi eikä tieteenalana tai erityisenä tutkimusmetodiikkana oikeastaan mitään.

Osaltaan näin saattaa ollakin, sillä muutamien filosofian opiskelijoiden kanssa aikanani käymieni keskustelujen pohjalta sain vaikutelman lähinnä ylikäsitteellistävästä ajattelutyylistä, jolle ominaista on nähdä äärimmäisen abstrakteja omiin tarkoitusperiin sopivia "rakenteita", jotka selittävät maailman subjektille "oikein päin". Ja tämä kaikki tehdään tietenkin unohtamatta korostaa vähintäänkin viimeisenä argumenttina, että filosofia opettaa ajattelemaan... :)

Kertoisitko siis miten matemaattisella kaavan todistelulla on filosofinen pohjansa? Miten ihmeessä matemaattista teoriaa (kaavan todistamista numeraalisesti) ei voisi esittää ilman filosofisia tutkimusmenetelmiä?

Ja todettakoon vielä, että kaikki mitä olet kirjoittanut edellä ei ole muuta kuin leikkimistä abstrakteilla käsitteillä, joita kutsumme sanoiksi. Numerojen kavereita, kyl näi, ovat. :)

Cantorin joukko kirjoitti:

"Voitko esittää matemaattisen teorian ilman filosofiaa?"

F/J/M sorrut mielestäni tässä ja laajemminkin vastauksissasi samaan kuoppaan, johon monet kirjoittajat väiteltäessä filosofian turhuudesta (väittelyyn itsessään minulla ei ole kantaa). Keskustelun kuumentuessa monet filosofian puoltajat esittävät (täälläkin), että ikään kuin kaikki ajatteleminen kävisi filosofian synonyymistä. Tällöin käytetään edellisen kaltaisia argumentteja tai yritetään olla nokkelia: "Filosofoithan itsekin hienosti edellä". Jos kuitenkin väitellään tieteenalojen merkityksellisyydestä ja yrität merkityksellistää filosofiaa tieteenalana tai tutkimusmetodina edellisen kaltaisin keinon, oikeastaan viet siltä kaiken arvon. Filosofia on tällöin vain kaikenlaisen pohjattoman pohdiskelun ja ajattelutoiminnan synonyymi eikä tieteenalana tai erityisenä tutkimusmetodiikkana oikeastaan mitään.

Osaltaan näin saattaa ollakin, sillä muutamien filosofian opiskelijoiden kanssa aikanani käymieni keskustelujen pohjalta sain vaikutelman lähinnä ylikäsitteellistävästä ajattelutyylistä, jolle ominaista on nähdä äärimmäisen abstrakteja omiin tarkoitusperiin sopivia "rakenteita", jotka selittävät maailman subjektille "oikein päin". Ja tämä kaikki tehdään tietenkin unohtamatta korostaa vähintäänkin viimeisenä argumenttina, että filosofia opettaa ajattelemaan... :)

Kertoisitko siis miten matemaattisella kaavan todistelulla on filosofinen pohjansa? Miten ihmeessä matemaattista teoriaa (kaavan todistamista numeraalisesti) ei voisi esittää ilman filosofisia tutkimusmenetelmiä?

Ja todettakoon vielä, että kaikki mitä olet kirjoittanut edellä ei ole muuta kuin leikkimistä abstrakteilla käsitteillä, joita kutsumme sanoiksi. Numerojen kavereita, kyl näi, ovat. :)

Lue lisää

"Keskustelun kuumentuessa monet filosofian puoltajat esittävät (täälläkin), että ikään kuin kaikki ajatteleminen kävisi filosofian synonyymistä."

Kuten tuolla aikaisemmin kirjoitin, filosofia voi olla hyödyllistä, tai hyödytöntä riippuen siitä mitä termeillä tarkoitetaa. Itse olen jatkanut tätä keskustelua sillä oletuksella että käsityksemme filosofiasta olisi samansuuntainen, mutta katsotaas.

"Filosofia on tällöin vain kaikenlaisen pohjattoman pohdiskelun ja ajattelutoiminnan synonyymi eikä tieteenalana tai erityisenä tutkimusmetodiikkana oikeastaan mitään"

En käsitä mihin sinä pyrit tuolla toteamuksella.
"
Osaltaan näin saattaa ollakin, sillä muutamien filosofian opiskelijoiden kanssa aikanani käymieni keskustelujen pohjalta sain vaikutelman lähinnä ylikäsitteellistävästä ajattelutyylistä, jolle ominaista on nähdä äärimmäisen abstrakteja omiin tarkoitusperiin sopivia "rakenteita", jotka selittävät maailman subjektille "oikein päin". Ja tämä kaikki tehdään tietenkin unohtamatta korostaa vähintäänkin viimeisenä argumenttina, että filosofia opettaa ajattelemaan... :) "

Niin?

"Kertoisitko siis miten matemaattisella kaavan todistelulla on filosofinen pohjansa? Miten ihmeessä matemaattista teoriaa (kaavan todistamista numeraalisesti) ei voisi esittää ilman filosofisia tutkimusmenetelmiä?"

Jos nyt vaikka lähdetään siitä että määritellään mitä tarkoitetaan yleensäkkin numerolla. Sitten voidaan edetä vaikka siihen mitä tarkoitetaan numerolla 1 tai 2 jne.

olisi myös hyödyllistä määritellä paljon muitakin asioita mutta sait varmaan idean.
Sitten olisi hyvä selittää miksi 1 1=2. Tämä voi vaikuttaa lapselliselta, mutta se johtuu siitä että me olemme tottuneet siihen että 1 1=2.

Jos olisit keksinyt numerot ja yhteenlaskun ja yrittäisit selittää sitä jollekkin toiselle. Niin etkö joutuisikin selittämään hänelle miksi 1 1=2 eikä esim 3.

Tietysti voisit selittää asian käytännön esimerkillä. Esim niin että lasketaan omenia, mutta tällöin on tehtävä ero omenien laskemisen ja numeroiden laskemisen välille.

Väitän että jos haluat luoda toimivan matemaattisen järjästelmän, tarvitaan niin paljon asioiden määrittelyä ja syiden ynnä seurausten pohdintaa että valtaosa tunnistaa sen filosofiaksi.

Mutta kaikki riippuu tietenkin siitä mikä on filosofiaa ja mikä ei.

"Ja todettakoon vielä, että kaikki mitä olet kirjoittanut edellä ei ole muuta kuin leikkimistä abstrakteilla käsitteillä, joita kutsumme sanoiksi. Numerojen kavereita, kyl näi, ovat. :)"

Näinhän se on. Tässä on muuten mielestäni yksi filosofian ansioista, se tuottaa iloa niille jotka tykkäävät pohdiskella ja jakaa näkemyksiään muiden kanssa.

F/J/M/ kirjoitti:

"Keskustelun kuumentuessa monet filosofian puoltajat esittävät (täälläkin), että ikään kuin kaikki ajatteleminen kävisi filosofian synonyymistä."

Kuten tuolla aikaisemmin kirjoitin, filosofia voi olla hyödyllistä, tai hyödytöntä riippuen siitä mitä termeillä tarkoitetaa. Itse olen jatkanut tätä keskustelua sillä oletuksella että käsityksemme filosofiasta olisi samansuuntainen, mutta katsotaas.

"Filosofia on tällöin vain kaikenlaisen pohjattoman pohdiskelun ja ajattelutoiminnan synonyymi eikä tieteenalana tai erityisenä tutkimusmetodiikkana oikeastaan mitään"

En käsitä mihin sinä pyrit tuolla toteamuksella.
"
Osaltaan näin saattaa ollakin, sillä muutamien filosofian opiskelijoiden kanssa aikanani käymieni keskustelujen pohjalta sain vaikutelman lähinnä ylikäsitteellistävästä ajattelutyylistä, jolle ominaista on nähdä äärimmäisen abstrakteja omiin tarkoitusperiin sopivia "rakenteita", jotka selittävät maailman subjektille "oikein päin". Ja tämä kaikki tehdään tietenkin unohtamatta korostaa vähintäänkin viimeisenä argumenttina, että filosofia opettaa ajattelemaan... :) "

Niin?

"Kertoisitko siis miten matemaattisella kaavan todistelulla on filosofinen pohjansa? Miten ihmeessä matemaattista teoriaa (kaavan todistamista numeraalisesti) ei voisi esittää ilman filosofisia tutkimusmenetelmiä?"

Jos nyt vaikka lähdetään siitä että määritellään mitä tarkoitetaan yleensäkkin numerolla. Sitten voidaan edetä vaikka siihen mitä tarkoitetaan numerolla 1 tai 2 jne.

olisi myös hyödyllistä määritellä paljon muitakin asioita mutta sait varmaan idean.
Sitten olisi hyvä selittää miksi 1 1=2. Tämä voi vaikuttaa lapselliselta, mutta se johtuu siitä että me olemme tottuneet siihen että 1 1=2.

Jos olisit keksinyt numerot ja yhteenlaskun ja yrittäisit selittää sitä jollekkin toiselle. Niin etkö joutuisikin selittämään hänelle miksi 1 1=2 eikä esim 3.

Tietysti voisit selittää asian käytännön esimerkillä. Esim niin että lasketaan omenia, mutta tällöin on tehtävä ero omenien laskemisen ja numeroiden laskemisen välille.

Väitän että jos haluat luoda toimivan matemaattisen järjästelmän, tarvitaan niin paljon asioiden määrittelyä ja syiden ynnä seurausten pohdintaa että valtaosa tunnistaa sen filosofiaksi.

Mutta kaikki riippuu tietenkin siitä mikä on filosofiaa ja mikä ei.

"Ja todettakoon vielä, että kaikki mitä olet kirjoittanut edellä ei ole muuta kuin leikkimistä abstrakteilla käsitteillä, joita kutsumme sanoiksi. Numerojen kavereita, kyl näi, ovat. :)"

Näinhän se on. Tässä on muuten mielestäni yksi filosofian ansioista, se tuottaa iloa niille jotka tykkäävät pohdiskella ja jakaa näkemyksiään muiden kanssa.

Lue lisää

Et tainnut aivan käsittää. Matemaattinen tutkimus tuskin oletusarvoisesti lähtee joka kerta omenien ja numeroiden määrittelystä tai erottelusta, kuten sen kummemmin ei filosofikaan varmaan määrittele kaikkia tutkimuksessaan käyttämiään sanoja ennen "tutkimista". On monenlaista matematiikkaa (vaikken sitä itse tieteenä tunnekaan) ja valtaosa on muuta kuin lukuteoriaa. Omenilla noin muutoinkaan ei nykymatematiikassa taida paljon jalansijaa olla... :D

"Väitän että jos haluat luoda toimivan matemaattisen järjästelmän, tarvitaan niin paljon asioiden määrittelyä ja syiden ynnä seurausten pohdintaa että valtaosa tunnistaa sen filosofiaksi."

"--luoda toimivan matemaattisen järjestelmän?" Ja mitähän tämä tarkoittaisi noin käytännössä? Toisekseen väität edelleen, että asioiden määrittely ja seurausten pohdinta noin ylimalkaan on filosofiaa... Eli se on oikeastaan vähän kaikkea inhimillistä ajattelutoimintaa eikä siten oikeastaan mitään? Millä tavalla seurausten pohdinta on nimenomaisesti ja vain filosofiaa?

Filosofia kaipaisi varmaankin tällaista keskustelua tieteenalan sisälläkin. Jos filosofia on typistynyt tieteenalana ulkopuolisen näkökulmasta himas- tai saarismaisiksi yhtä tyhjän kanssa kielileikeiksi, ei sille nyt niin kummoista arvostusta voi olettaakaan. Mutta nyt valitettavasti täytyy kiiruhtaa muualle...

Cantorin joukko kirjoitti:

Et tainnut aivan käsittää. Matemaattinen tutkimus tuskin oletusarvoisesti lähtee joka kerta omenien ja numeroiden määrittelystä tai erottelusta, kuten sen kummemmin ei filosofikaan varmaan määrittele kaikkia tutkimuksessaan käyttämiään sanoja ennen "tutkimista". On monenlaista matematiikkaa (vaikken sitä itse tieteenä tunnekaan) ja valtaosa on muuta kuin lukuteoriaa. Omenilla noin muutoinkaan ei nykymatematiikassa taida paljon jalansijaa olla... :D

"Väitän että jos haluat luoda toimivan matemaattisen järjästelmän, tarvitaan niin paljon asioiden määrittelyä ja syiden ynnä seurausten pohdintaa että valtaosa tunnistaa sen filosofiaksi."

"--luoda toimivan matemaattisen järjestelmän?" Ja mitähän tämä tarkoittaisi noin käytännössä? Toisekseen väität edelleen, että asioiden määrittely ja seurausten pohdinta noin ylimalkaan on filosofiaa... Eli se on oikeastaan vähän kaikkea inhimillistä ajattelutoimintaa eikä siten oikeastaan mitään? Millä tavalla seurausten pohdinta on nimenomaisesti ja vain filosofiaa?

Filosofia kaipaisi varmaankin tällaista keskustelua tieteenalan sisälläkin. Jos filosofia on typistynyt tieteenalana ulkopuolisen näkökulmasta himas- tai saarismaisiksi yhtä tyhjän kanssa kielileikeiksi, ei sille nyt niin kummoista arvostusta voi olettaakaan. Mutta nyt valitettavasti täytyy kiiruhtaa muualle...

Lue lisää

"Et tainnut aivan käsittää. Matemaattinen tutkimus tuskin oletusarvoisesti lähtee joka kerta omenien ja numeroiden määrittelystä tai erottelusta, kuten sen kummemmin ei filosofikaan varmaan määrittele kaikkia tutkimuksessaan käyttämiään sanoja ennen "tutkimista". On monenlaista matematiikkaa (vaikken sitä itse tieteenä tunnekaan) ja valtaosa on muuta kuin lukuteoriaa. Omenilla noin muutoinkaan ei nykymatematiikassa taida paljon jalansijaa olla... :D"

Ei kai sitä aivan kaikkea tarvitse etukäteen, määritellä tai pohtia. Mutta yritäppä luoda aluksi vaikka matematiikan alkeet ilman syvällistä pohdintaa.

Matematiikkassa on tosiaan paljon eri osa-alueita, eikä niillä ole juuri tekemistä omenien kanssa mutta yritäppä ymmärtää edistyneempiä käsitteitä ilman perusteita.

"Ja mitähän tämä tarkoittaisi noin käytännössä?"

Matemaattinen järjästelmä on ihmisen keksintö, minun mielestäni tarkoittaa että se piti keksiä. Keksiminen on luultavasti tapahtunut useissa eri paikoissa eri aikoina ja järjästelmätkin ovat olleet hieman erilaisia.

Näistä järjästelmistä tietettävästi toimivin, on nykyisin käytössä ja loput ovat jokseenkin vaipuneet unohduksiin.

"Toisekseen väität edelleen, että asioiden määrittely ja seurausten pohdinta noin ylimalkaan on filosofiaa..."

Emme ole tietääkseni vielä määritelleet filosofiaa, mutta teeppä sinä se. Mikä sinulle sitten olisi filosofiaa?

Minä en itse nimmittäin ole ankkuroinut ajatteluani mihinkään filosofian määritelmään, vaan pidän filosofiana sitä mikä minusta tuntuu filosofialta.

Esimerkiksi Popperin teos "the logic of scientific discovery" on mielestäni filosofiaa. Mikäli vaivautuisin joskus kirjoittamaan teoksen matematiikan perusteista, olen melko varma että teksti olisi tunnistettavissa filosofiaksi ihan samalla tavalla kuin Popperin teoskin.

"Eli se on oikeastaan vähän kaikkea inhimillistä ajattelutoimintaa eikä siten oikeastaan mitään? "

En vieläkään käsitä mihin sinä pyrit tällä?

"Millä tavalla seurausten pohdinta on nimenomaisesti ja vain filosofiaa? "

Miksi sen pitäisi olla?

Arrakis kirjoitti:

Väitteesi, että vain aistien maailma on todellinen, on mielenkiintoinen, koska näytät kuitenkin halveksivan uskoa, toivoa ja rakkautta. Voitko todistaa etteivät nekin ole todellisia aistimuksia? Vai voitko todistaa, ettei uskonnollisen ihmisen kokemus Jumalasta ole todellinen?

Jos vain aistien maailma on todellinen, niin millä perusteella esim. harhoja näkevä skitsofreenikko määritellään sairaaksi? Eikö hänenkin aistimusmaailma ole aina todellinen, ainakin yhtä todellinen kuin ns. terveidenkin? Ihmisen kokemus syntyy jotenkin aivoissamme, voitko siis todistaa että juuri sinun kokemusmaailmasi ja aistimuksesi ovat tosia? Eikö aistimus ja kokemusmaailma ole aina jokaiselle yksilölle yhtä todellinen?

Lue lisää

Yritätkö väittää, että ideoiden maailma olisi todellinen?

Kyllä menee nyt lapselliseksi. Kuinka moni tässä nyt on skitsofreenikko? Yksi tuhannesta luulisin. 999:lla aistit toimivat normaalisti. Yrität nyt yleistää hyvin harvojen skitsojen avulla, että ei aisteihin voi luottaa.

Noh, toimit juuri kuten tyhmät filosofitkin yrittäen harvoista yksittäistapauksista luoda yleistä filosofiaa.

F/J/M/ kirjoitti:

"Et tainnut aivan käsittää. Matemaattinen tutkimus tuskin oletusarvoisesti lähtee joka kerta omenien ja numeroiden määrittelystä tai erottelusta, kuten sen kummemmin ei filosofikaan varmaan määrittele kaikkia tutkimuksessaan käyttämiään sanoja ennen "tutkimista". On monenlaista matematiikkaa (vaikken sitä itse tieteenä tunnekaan) ja valtaosa on muuta kuin lukuteoriaa. Omenilla noin muutoinkaan ei nykymatematiikassa taida paljon jalansijaa olla... :D"

Ei kai sitä aivan kaikkea tarvitse etukäteen, määritellä tai pohtia. Mutta yritäppä luoda aluksi vaikka matematiikan alkeet ilman syvällistä pohdintaa.

Matematiikkassa on tosiaan paljon eri osa-alueita, eikä niillä ole juuri tekemistä omenien kanssa mutta yritäppä ymmärtää edistyneempiä käsitteitä ilman perusteita.

"Ja mitähän tämä tarkoittaisi noin käytännössä?"

Matemaattinen järjästelmä on ihmisen keksintö, minun mielestäni tarkoittaa että se piti keksiä. Keksiminen on luultavasti tapahtunut useissa eri paikoissa eri aikoina ja järjästelmätkin ovat olleet hieman erilaisia.

Näistä järjästelmistä tietettävästi toimivin, on nykyisin käytössä ja loput ovat jokseenkin vaipuneet unohduksiin.

"Toisekseen väität edelleen, että asioiden määrittely ja seurausten pohdinta noin ylimalkaan on filosofiaa..."

Emme ole tietääkseni vielä määritelleet filosofiaa, mutta teeppä sinä se. Mikä sinulle sitten olisi filosofiaa?

Minä en itse nimmittäin ole ankkuroinut ajatteluani mihinkään filosofian määritelmään, vaan pidän filosofiana sitä mikä minusta tuntuu filosofialta.

Esimerkiksi Popperin teos "the logic of scientific discovery" on mielestäni filosofiaa. Mikäli vaivautuisin joskus kirjoittamaan teoksen matematiikan perusteista, olen melko varma että teksti olisi tunnistettavissa filosofiaksi ihan samalla tavalla kuin Popperin teoskin.

"Eli se on oikeastaan vähän kaikkea inhimillistä ajattelutoimintaa eikä siten oikeastaan mitään? "

En vieläkään käsitä mihin sinä pyrit tällä?

"Millä tavalla seurausten pohdinta on nimenomaisesti ja vain filosofiaa? "

Miksi sen pitäisi olla?

Lue lisää

Kirjoittaisit kirjan matematiikan perusteista tuntematta matematiikkaa? Heh heh.

Arrakis kirjoitti:

Muuten mitä mieltä olet genetiikasta? Miten se mielestäsi sopii yhteen väitteesi kanssa, että vain aistimukset ovat todellisia? Genetiikalle on tyypillistä pyrkimys väittää, että ihmisellä on synnynnäisiä ominaisuuksia. Ihmisen uskonnollisuuskin kuulemma periytyy geneettisesti ja monet muut ominaisuudet. Eikö se tarkoittakin itseasiassa sitä, että ihmisellä on olemassa eräänlaista "yliaistillista" tietoa maailmasta? Ihmisellä kun on lähinnä viisi aistia, haju, maku, kuulo, tunto ja näkö, joiden avulla aistia ympäröivää maailmaa? Jos siis ihmisellä on synnynnäistä lahjakkuutta, niin miten tämä synnynnäinen lahjakkuus oikein aistitaan? Onko ihmisellä olemassa myös jokin sisäinen aisti, musiikillisesti lahjakas ihminen aistii (tunnistaa) oman lahjakkuutensa? Miten se tapahtuu? Genetiikkaan kuuluu myös väite, siitä että ihmisellä on luonnostaan taipumus oppia kieliä, siis jonkinlainen synnynnäinen kielitaju? Onko tämäkin aistimus? Tai ylipäätään ihmisen synnynnäinen taipumus järjelliseen ajatteluun? Vai väitätkö etteivät synnynnäiset ominaisuudet ole todellisia? Koska todellisia on vain aistimus maailmasta?

Lue lisää

Psykologit ovat yksi mielisiä ainoastaan siitä, että temperamentti on periytyvää. Lahjakkuuden osalta on todella vaikea sanoa, mikä on ympäristön tuotetta ja mikä todellista synnynnäistä lahjakkuutta.

Newton, joka oli lahjakkain kaikista, ei osoittanut mitään eriyistä lahjakkuutta lapsena ja Einstein puolestaa on suorastaan kömpelö lapsena ja nuorena sanan jokaisessa merkityksessä.

Mane kirjoitti:

Kirjoittaisit kirjan matematiikan perusteista tuntematta matematiikkaa? Heh heh.

"Kirjoittaisit kirjan matematiikan perusteista tuntematta matematiikkaa?"

En tietenkään. Hupsuja ajatuksia sinulla.

Tietenkin minä tutustuisin aiheeseen ensin riittävän syvällisesti, etten ala väittää ihan perättömiä. Kuten esimerkiksi se että uskonnon ja tieteen ero olisi aistittavuudessa.

Mane kirjoitti:

Yritätkö väittää, että ideoiden maailma olisi todellinen?

Kyllä menee nyt lapselliseksi. Kuinka moni tässä nyt on skitsofreenikko? Yksi tuhannesta luulisin. 999:lla aistit toimivat normaalisti. Yrität nyt yleistää hyvin harvojen skitsojen avulla, että ei aisteihin voi luottaa.

Noh, toimit juuri kuten tyhmät filosofitkin yrittäen harvoista yksittäistapauksista luoda yleistä filosofiaa.

Lue lisää

"Kyllä menee nyt lapselliseksi. Kuinka moni tässä nyt on skitsofreenikko? Yksi tuhannesta luulisin. 999:lla aistit toimivat normaalisti."

Ihmisen aistien normaali toiminta on muuten sitä että niihin ei kannata luottaa ihan sataprosenttisesti.

Aistit evät oikeastaan kerro ihmiselle mitä ympärillä tapahtuu, vaan pikemminkin aivojen muodostaman tulkinnan siitä mitä tapahtuu.


Mutta mitä itse idoiden maailmojen todellisuuteen tulee niin en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Itse näkisin että "idoiden maailmassa" (jos tätä termiä halutaan käyttää) on sellaisia asioita joita ei aistimaailmassa ole. Kuten erilaiset satuolennot ja vastaavat.

Näitä ei ole aistimaailmassa havaittavissa, mutta ne ovat olemassa mielikuvituksessa joka on nähdäkseni aistittavien asioiden ulkopuolella.

Tässä merkityksessä "ideoiden maailma" siis olisi todellinen, jossain toisessa merkityksessä ehkä ei.

F/J/M/ kirjoitti:

"Kyllä menee nyt lapselliseksi. Kuinka moni tässä nyt on skitsofreenikko? Yksi tuhannesta luulisin. 999:lla aistit toimivat normaalisti."

Ihmisen aistien normaali toiminta on muuten sitä että niihin ei kannata luottaa ihan sataprosenttisesti.

Aistit evät oikeastaan kerro ihmiselle mitä ympärillä tapahtuu, vaan pikemminkin aivojen muodostaman tulkinnan siitä mitä tapahtuu.


Mutta mitä itse idoiden maailmojen todellisuuteen tulee niin en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Itse näkisin että "idoiden maailmassa" (jos tätä termiä halutaan käyttää) on sellaisia asioita joita ei aistimaailmassa ole. Kuten erilaiset satuolennot ja vastaavat.

Näitä ei ole aistimaailmassa havaittavissa, mutta ne ovat olemassa mielikuvituksessa joka on nähdäkseni aistittavien asioiden ulkopuolella.

Tässä merkityksessä "ideoiden maailma" siis olisi todellinen, jossain toisessa merkityksessä ehkä ei.

Lue lisää

Ideoiden maailmassa elävät tosiaan satuolennot kuten jumala. Tästä olen samaa mieltä.

F/J/M/ kirjoitti:

"Kirjoittaisit kirjan matematiikan perusteista tuntematta matematiikkaa?"

En tietenkään. Hupsuja ajatuksia sinulla.

Tietenkin minä tutustuisin aiheeseen ensin riittävän syvällisesti, etten ala väittää ihan perättömiä. Kuten esimerkiksi se että uskonnon ja tieteen ero olisi aistittavuudessa.

Lue lisää

Niinpä, uskonnon keskeisin käsite eli jumala ... sehän on aistein havaittavissa.

F/J/M/ kirjoitti:

"Et tainnut aivan käsittää. Matemaattinen tutkimus tuskin oletusarvoisesti lähtee joka kerta omenien ja numeroiden määrittelystä tai erottelusta, kuten sen kummemmin ei filosofikaan varmaan määrittele kaikkia tutkimuksessaan käyttämiään sanoja ennen "tutkimista". On monenlaista matematiikkaa (vaikken sitä itse tieteenä tunnekaan) ja valtaosa on muuta kuin lukuteoriaa. Omenilla noin muutoinkaan ei nykymatematiikassa taida paljon jalansijaa olla... :D"

Ei kai sitä aivan kaikkea tarvitse etukäteen, määritellä tai pohtia. Mutta yritäppä luoda aluksi vaikka matematiikan alkeet ilman syvällistä pohdintaa.

Matematiikkassa on tosiaan paljon eri osa-alueita, eikä niillä ole juuri tekemistä omenien kanssa mutta yritäppä ymmärtää edistyneempiä käsitteitä ilman perusteita.

"Ja mitähän tämä tarkoittaisi noin käytännössä?"

Matemaattinen järjästelmä on ihmisen keksintö, minun mielestäni tarkoittaa että se piti keksiä. Keksiminen on luultavasti tapahtunut useissa eri paikoissa eri aikoina ja järjästelmätkin ovat olleet hieman erilaisia.

Näistä järjästelmistä tietettävästi toimivin, on nykyisin käytössä ja loput ovat jokseenkin vaipuneet unohduksiin.

"Toisekseen väität edelleen, että asioiden määrittely ja seurausten pohdinta noin ylimalkaan on filosofiaa..."

Emme ole tietääkseni vielä määritelleet filosofiaa, mutta teeppä sinä se. Mikä sinulle sitten olisi filosofiaa?

Minä en itse nimmittäin ole ankkuroinut ajatteluani mihinkään filosofian määritelmään, vaan pidän filosofiana sitä mikä minusta tuntuu filosofialta.

Esimerkiksi Popperin teos "the logic of scientific discovery" on mielestäni filosofiaa. Mikäli vaivautuisin joskus kirjoittamaan teoksen matematiikan perusteista, olen melko varma että teksti olisi tunnistettavissa filosofiaksi ihan samalla tavalla kuin Popperin teoskin.

"Eli se on oikeastaan vähän kaikkea inhimillistä ajattelutoimintaa eikä siten oikeastaan mitään? "

En vieläkään käsitä mihin sinä pyrit tällä?

"Millä tavalla seurausten pohdinta on nimenomaisesti ja vain filosofiaa? "

Miksi sen pitäisi olla?

Lue lisää

En ehdi jatkaa väittelyä lomamenojen vuoksi, ja omenatonta (=lue hedelmätöntä:) se varmasti olisi muutoinkin. Kysyit, mihin pyrin tällä? En mihinkään muuhuun kuin esittämään oman, toisenlaisen näkökulmani. Takana ei ole salaista agendaa, näkymätöntä rakennetta, salajuonta tai mitään muutakaan yhtä suurisuuntaista, jonka loputtoman pohdinnan ja inttämisen jälkeen voisi filosofia tai mikään muukaan paljastaa. Mihin sinä puolestasi pyrit, kun vastasit ketjun aloittajalle?

Väitit: "Väitän että jos haluat luoda toimivan matemaattisen järjästelmän, tarvitaan niin paljon asioiden määrittelyä ja syiden ynnä seurausten pohdintaa että valtaosa tunnistaa sen filosofiaksi."

Kysyin: "Millä tavalla seurausten pohdinta on nimenomaisesti ja vain filosofiaa?"

Vastasit: "Miksi sen pitäisi olla?"

Tähän on hyvä päättää. Jos seurausten pohdinta ei sittenkään ole filosofian yksinomaisuutta tai filosofiaa tai edes sen tae, ei tätä toimintoa matematiikassakaan tarvinne filosofiaksi nimittää. Mehän olimmekin samaa mieltä...:)

Mane kirjoitti:

Yritätkö väittää, että ideoiden maailma olisi todellinen?

Kyllä menee nyt lapselliseksi. Kuinka moni tässä nyt on skitsofreenikko? Yksi tuhannesta luulisin. 999:lla aistit toimivat normaalisti. Yrität nyt yleistää hyvin harvojen skitsojen avulla, että ei aisteihin voi luottaa.

Noh, toimit juuri kuten tyhmät filosofitkin yrittäen harvoista yksittäistapauksista luoda yleistä filosofiaa.

Lue lisää

Nykyään tiedetään, ettei aisteihin todellakaan voi luottaa 100% ja että jollakin tapaa aivot muodostavat kuvan todellisuudesta aistien antamien tietojen perusteella. Kuva maailmasta syntyy siis vasta aivoissa. Ihminen myös vanhenee ja tällöin aistit heikkenevät kuten myös ihmisaivojen kyvyt heikkenevät. Väitteesi, että vain aistien maailma on todellinen on siis ongelmallinen. Itseasiassa noin 1% ihmisistä on skitsofreenikkoja, väestön vanhetessa dementikkojen osuus kasvaa kaiken aikaa jne... kyse ei siis ole ihan mistään yksittäistapauksista.

Mistä minä esimerkiksi tiedän, että sinun punaisesi näyttää ihan samanlaiselta kuin minun punaiseni? En mistään, ei minulla ole siitä todisteita. Olemme vain yhtä mieltä siitä, että punainen on punaista, mutta se johtuu kielestämme. Ihmiset opivat nimittämään tiettyä väriä punaiseksi (tietylle väriaistimulselle on annettu nimi punainen), mutta en minä tiedä aistitko sinä punaisen ihan samanlaisena kuin minä?

Mitä oikein tarkoitat ideoiden maailmalla?

Kyllä ihmisillä ideoita on, koko käsitteellinen ajattelu perustuu ideoiden olemassaololle. Matematiikassa on käsitteitä joille ei löydy vastinetta luonnosta (esim. ääretön). Silti matematiikkaa pidetään kaikkien eksaktien luonnontiedeiden perustana. Ajatellaampa vaikka "luonnonlain"-käsitettä. Luonnonlaki on sekin eräänlainen idea todellisuudesta, luonnontieteen edistyessä luonnonlait tarkentuvat vähitellen tiedon kerääntyessä, siis luonnonlaki on sekin eräänlainen idea. Newtonin painovoimalaki on korvattu suhteellisuusteorialla ja todenäköisesti suhteellisuusteoria korvautuu jossain vaiheessa jollain vielä tarkemmalla teorialla tiedon karttuessa. Tämähän oikeastaan tarkoittaa vain yhtä asiaa, mikään tieteen luononlaki ei ole ihan täsmälleen lopullinen totuus, vaan likiarvo jostain mitä luonnossa on olemassa, siis eräänlainen todellisuuden idea. Voidaan jopa väittää ettei meillä ole koskaan mitään muuta kuin korkeintaan todellisuutta koskevia ideoita, joskin jotkut ideat ovat epäilemättä paljon paremmin perusteltuja kuin toiset.

En minäkään pidä pelkkää väitettä juuri minkään arvoisena, ennen kuin väitteelle löytyy todisteita. Todistaminen taas on oikeastaan järjellinen prosessi, ei pelkkään havaitsemiseen perustuva.

Mane kirjoitti:

Niinpä, uskonnon keskeisin käsite eli jumala ... sehän on aistein havaittavissa.

"Niinpä, uskonnon keskeisin käsite eli jumala ... sehän on aistein havaittavissa."

Joidenkin mielestä on, toisten mielestä ei.

Cantorin joukko kirjoitti:

En ehdi jatkaa väittelyä lomamenojen vuoksi, ja omenatonta (=lue hedelmätöntä:) se varmasti olisi muutoinkin. Kysyit, mihin pyrin tällä? En mihinkään muuhuun kuin esittämään oman, toisenlaisen näkökulmani. Takana ei ole salaista agendaa, näkymätöntä rakennetta, salajuonta tai mitään muutakaan yhtä suurisuuntaista, jonka loputtoman pohdinnan ja inttämisen jälkeen voisi filosofia tai mikään muukaan paljastaa. Mihin sinä puolestasi pyrit, kun vastasit ketjun aloittajalle?

Väitit: "Väitän että jos haluat luoda toimivan matemaattisen järjästelmän, tarvitaan niin paljon asioiden määrittelyä ja syiden ynnä seurausten pohdintaa että valtaosa tunnistaa sen filosofiaksi."

Kysyin: "Millä tavalla seurausten pohdinta on nimenomaisesti ja vain filosofiaa?"

Vastasit: "Miksi sen pitäisi olla?"

Tähän on hyvä päättää. Jos seurausten pohdinta ei sittenkään ole filosofian yksinomaisuutta tai filosofiaa tai edes sen tae, ei tätä toimintoa matematiikassakaan tarvinne filosofiaksi nimittää. Mehän olimmekin samaa mieltä...:)

Lue lisää

"Mihin sinä puolestasi pyrit, kun vastasit ketjun aloittajalle?"

Tuomaan esille oman näkökulmani.

"Jos seurausten pohdinta ei sittenkään ole filosofian yksinomaisuutta tai filosofiaa tai edes sen tae, ei tätä toimintoa matematiikassakaan tarvinne filosofiaksi nimittää. Mehän olimmekin samaa mieltä...:)"

Eihän sitä tietenkään pakko ole filosofiaksi nimittää mutta kyllä sitä minusta voi hyvinkin filosofiaksi sanoa.

Nähkääs se että asia A on joskus B, ei tarkoita sitä että A olisi aina B, tai että B olisi aina A.

Yllä olevaa voisi kai sanoa jonkinlaiseksi logiikaksi, jota hyödynnetään sekä filosofiassa että matematiikassa.

Olen samaa miletä että tähän on hyvä päättää.

Arrakis kirjoitti:

Nykyään tiedetään, ettei aisteihin todellakaan voi luottaa 100% ja että jollakin tapaa aivot muodostavat kuvan todellisuudesta aistien antamien tietojen perusteella. Kuva maailmasta syntyy siis vasta aivoissa. Ihminen myös vanhenee ja tällöin aistit heikkenevät kuten myös ihmisaivojen kyvyt heikkenevät. Väitteesi, että vain aistien maailma on todellinen on siis ongelmallinen. Itseasiassa noin 1% ihmisistä on skitsofreenikkoja, väestön vanhetessa dementikkojen osuus kasvaa kaiken aikaa jne... kyse ei siis ole ihan mistään yksittäistapauksista.

Mistä minä esimerkiksi tiedän, että sinun punaisesi näyttää ihan samanlaiselta kuin minun punaiseni? En mistään, ei minulla ole siitä todisteita. Olemme vain yhtä mieltä siitä, että punainen on punaista, mutta se johtuu kielestämme. Ihmiset opivat nimittämään tiettyä väriä punaiseksi (tietylle väriaistimulselle on annettu nimi punainen), mutta en minä tiedä aistitko sinä punaisen ihan samanlaisena kuin minä?

Mitä oikein tarkoitat ideoiden maailmalla?

Kyllä ihmisillä ideoita on, koko käsitteellinen ajattelu perustuu ideoiden olemassaololle. Matematiikassa on käsitteitä joille ei löydy vastinetta luonnosta (esim. ääretön). Silti matematiikkaa pidetään kaikkien eksaktien luonnontiedeiden perustana. Ajatellaampa vaikka "luonnonlain"-käsitettä. Luonnonlaki on sekin eräänlainen idea todellisuudesta, luonnontieteen edistyessä luonnonlait tarkentuvat vähitellen tiedon kerääntyessä, siis luonnonlaki on sekin eräänlainen idea. Newtonin painovoimalaki on korvattu suhteellisuusteorialla ja todenäköisesti suhteellisuusteoria korvautuu jossain vaiheessa jollain vielä tarkemmalla teorialla tiedon karttuessa. Tämähän oikeastaan tarkoittaa vain yhtä asiaa, mikään tieteen luononlaki ei ole ihan täsmälleen lopullinen totuus, vaan likiarvo jostain mitä luonnossa on olemassa, siis eräänlainen todellisuuden idea. Voidaan jopa väittää ettei meillä ole koskaan mitään muuta kuin korkeintaan todellisuutta koskevia ideoita, joskin jotkut ideat ovat epäilemättä paljon paremmin perusteltuja kuin toiset.

En minäkään pidä pelkkää väitettä juuri minkään arvoisena, ennen kuin väitteelle löytyy todisteita. Todistaminen taas on oikeastaan järjellinen prosessi, ei pelkkään havaitsemiseen perustuva.

Lue lisää

"Matematiikassa on käsitteitä joille ei löydy vastinetta luonnosta (esim. ääretön)."

Avaruus ja maailmankaikkeus on ääretön.

"Newtonin painovoimalaki on korvattu suhteellisuusteorialla ja todenäköisesti suhteellisuusteoria korvautuu jossain vaiheessa jollain vielä tarkemmalla teorialla tiedon karttuessa."

Newtonin oppeja soveltaan vieläkin todella paljon. Itse asiassa Newtonin opeilla on paljon enemmän käytännön sovelluksia kuin Einsteinin suhteellisuusteorialla.

"Todistaminen taas on oikeastaan järjellinen prosessi, ei pelkkään havaitsemiseen perustuva."

Viime kädessä teorian, mallin, menetelmän jne. korrektius testataan ja verifioidaan empiirisesti. Näin toimitaan kaikissa tosi tieteissä.

F/J/M/ kirjoitti:

"Niinpä, uskonnon keskeisin käsite eli jumala ... sehän on aistein havaittavissa."

Joidenkin mielestä on, toisten mielestä ei.

Jumala on kuollut.

Mane kirjoitti:

"Matematiikassa on käsitteitä joille ei löydy vastinetta luonnosta (esim. ääretön)."

Avaruus ja maailmankaikkeus on ääretön.

"Newtonin painovoimalaki on korvattu suhteellisuusteorialla ja todenäköisesti suhteellisuusteoria korvautuu jossain vaiheessa jollain vielä tarkemmalla teorialla tiedon karttuessa."

Newtonin oppeja soveltaan vieläkin todella paljon. Itse asiassa Newtonin opeilla on paljon enemmän käytännön sovelluksia kuin Einsteinin suhteellisuusteorialla.

"Todistaminen taas on oikeastaan järjellinen prosessi, ei pelkkään havaitsemiseen perustuva."

Viime kädessä teorian, mallin, menetelmän jne. korrektius testataan ja verifioidaan empiirisesti. Näin toimitaan kaikissa tosi tieteissä.

Lue lisää

"Avaruus ja maailmankaikkeus on ääretön."

Nykytietämyksen mukaan ne eivät ole äärettömiä, voitko siis todistaa väitteesi empiirisesti? Ja voitko ylipäätään todistaa minkään olevan ääretön empiirisesti?

Mane kirjoitti:

"Matematiikassa on käsitteitä joille ei löydy vastinetta luonnosta (esim. ääretön)."

Avaruus ja maailmankaikkeus on ääretön.

"Newtonin painovoimalaki on korvattu suhteellisuusteorialla ja todenäköisesti suhteellisuusteoria korvautuu jossain vaiheessa jollain vielä tarkemmalla teorialla tiedon karttuessa."

Newtonin oppeja soveltaan vieläkin todella paljon. Itse asiassa Newtonin opeilla on paljon enemmän käytännön sovelluksia kuin Einsteinin suhteellisuusteorialla.

"Todistaminen taas on oikeastaan järjellinen prosessi, ei pelkkään havaitsemiseen perustuva."

Viime kädessä teorian, mallin, menetelmän jne. korrektius testataan ja verifioidaan empiirisesti. Näin toimitaan kaikissa tosi tieteissä.

Lue lisää

"Viime kädessä teorian, mallin, menetelmän jne. korrektius testataan ja verifioidaan empiirisesti. Näin toimitaan kaikissa tosi tieteissä."

Ja tämän jälkeen seuraa mitä? Ilmeisesti uusi vielä tarkempi teoria joka pyrkii selittämään maailmaa vielä tarkemmin kuin ennen, eli empiirinen havainnoiminen on vain teorian testausta.

Mane kirjoitti:

Psykologit ovat yksi mielisiä ainoastaan siitä, että temperamentti on periytyvää. Lahjakkuuden osalta on todella vaikea sanoa, mikä on ympäristön tuotetta ja mikä todellista synnynnäistä lahjakkuutta.

Newton, joka oli lahjakkain kaikista, ei osoittanut mitään eriyistä lahjakkuutta lapsena ja Einstein puolestaa on suorastaan kömpelö lapsena ja nuorena sanan jokaisessa merkityksessä.

Lue lisää

Ja tiedän, että monet luonnontieteilijät eivät edes pidä psykologiaa "tosi tieteenä", joten miksi juuri he tietäisivät mikä on periytyvää ja mikä ei?

Arrakis kirjoitti:

"Avaruus ja maailmankaikkeus on ääretön."

Nykytietämyksen mukaan ne eivät ole äärettömiä, voitko siis todistaa väitteesi empiirisesti? Ja voitko ylipäätään todistaa minkään olevan ääretön empiirisesti?

Lue lisää

Itse asiassa emme tarkasti ottaen tiedä kuinka suuri maailmankaikkeus on. On olemassa vain erilaisia arvioita.

Mutta käytännön kannalta se on varmaankin ääretön, eikä sitä luontevasti millään muulla luvulla voida esittää. Niin valtava se kuitenkin on.

Arrakis kirjoitti:

"Viime kädessä teorian, mallin, menetelmän jne. korrektius testataan ja verifioidaan empiirisesti. Näin toimitaan kaikissa tosi tieteissä."

Ja tämän jälkeen seuraa mitä? Ilmeisesti uusi vielä tarkempi teoria joka pyrkii selittämään maailmaa vielä tarkemmin kuin ennen, eli empiirinen havainnoiminen on vain teorian testausta.

Lue lisää

" ... empiirinen havainnoiminen on vain teorian testausta."

Ei ... empirian rooli on paljon suurempi. Tieteellisten lakien muodostaminen lähtee pääsääntöisesti ympäristön havainnoinnista ja käytännön ongelmien ratkaisemisesta. Empiria siis ohjaa pitkälti teorian syntyä.

Arrakis kirjoitti:

Ja tiedän, että monet luonnontieteilijät eivät edes pidä psykologiaa "tosi tieteenä", joten miksi juuri he tietäisivät mikä on periytyvää ja mikä ei?

En tunne psykologiaa tarkemmin. Tiedän kuitenkin sen, että se on hyvin empiirinen tiede, mikä on tietenkin hyvä asia. Uusi tietämys tässä "sielutieteessä" tuotetaan empiirisen tutkimuksen avulla. Se täyttääkö se tieteen kovia kriteereitä, en osaa sanoa.

Mane kirjoitti:

Itse asiassa emme tarkasti ottaen tiedä kuinka suuri maailmankaikkeus on. On olemassa vain erilaisia arvioita.

Mutta käytännön kannalta se on varmaankin ääretön, eikä sitä luontevasti millään muulla luvulla voida esittää. Niin valtava se kuitenkin on.

Lue lisää

Jos jollain on/on ollut alku, jonka perusteella määräytyy ikä, se ei voi olla ääretön. Maalaisjärki sanoo näin.

Näkyvän universumin koko on pallo, jonka säde on vajaa 50 miljardia valovuotta, kun ottaa huomioon laajenemisen. Eli sen minne kauimmainen havaittu kohde on 13.5 miljardissa vuodessa ehtinyt siirtymään nyt havaitulta paikalta, se valo kun on sen 13.5 miljardia vuotta vanhaa. Olettaen, että se mikä siellä nyt näkyisi olevan, edelleen on siellä.

Maailmankaikkeus ei kuitenkaan kai välttämättä mene maalaisjärjen mukaisesti, vaikkakin toisaalta logiikka sanoo, että jos on olemassa helppo ja vaikea vaihtoehto, helppo on todennäköisempi toteutumaan. Mutta ei aina, koska kaaos on mukana kuvioissa.

Mane kirjoitti:

En tunne psykologiaa tarkemmin. Tiedän kuitenkin sen, että se on hyvin empiirinen tiede, mikä on tietenkin hyvä asia. Uusi tietämys tässä "sielutieteessä" tuotetaan empiirisen tutkimuksen avulla. Se täyttääkö se tieteen kovia kriteereitä, en osaa sanoa.

Lue lisää

Unohdatte vaistot.

pus-kis kirjoitti:

Unohdatte vaistot.

Ei terveillä ihmisillä ole vaistoja kuten elukoilla.

Mane kirjoitti:

Nyt juttusi menevät kyllä överiksi. Vieläkin Nashistä, joka oli siis peliteorian tutkija ja peliteoria on soveltavan matematiikan osa-alue. Miksi intät vastaan.

Differentiaali- ja integraalilaskennassa ei mitään abstraktia lähtökohtaisesti, vaan molemmat asiat ovat syntyneet käytännön fysikaalisten ongelmien ratkomisesta (integraali mm. pinta-alan ja tilavuuden määrittämistä varten ja derivaatta tangentin määrittämistä varten). Mitä abstraktia tässä oikein on? Et näköjään tunne edes perusasioita.

Matemaattinen logiikka on lähtökohtaisesti vuosituhansia vanha ja se on kehittynyt mm. lukuteorian yhteydessä. Filosofit eivät ole matemaattista logiikkaa kehittäneet. Principia Mathematica ei ole mikään matemaattisen logiikan merkkiteos ja matemaattinen logiikka on kehitetty paljon ennen tuota teosta.

Lisäksi en voi ymmärtää, että sinulle matematiikka on vain puhdasta matematiikkaa ja käytännön sovelluksia. Aivan posketon toteamus. Nykyään matematiikan edistysaskeleet suoritetaan soveltavan matematiikan piirissä, elät näköjään aikaa ennen 1900-lukua. Minusta alkaa tuntua, että et tiedä mitään soveltavasta matematiikasta ja matematiikan nykytilasta.

Lue lisää

Hauskaa lukea näitä suomi24 keskusteluita. "Filosofia blaa blaa" "logiikka blaa blaa" "differentiaalilaskenta blaa blaa". Oikeasti tyyppi ei edes itse tiedä mitä sönköttää. Eikä tuolla asenteella paljon tule tietämäänkään.

kuksaa2 kirjoitti:

"En ymmärrä miksi filosofit haluavat omia matemaattisen logiikan". Mutta minäpä tiedän. Porvarisfilosofit tarvii taloustieteessä matemaattista logiikkaa.

Lisääkö filosofin paskominen housuihinsa uskottavuutta, niinkuin kävi hänen hallitukselle tekemän esseen yhteydessä , himasen kaveri Katainen oli tilannut 750 000 euron esseen paskahousu himaselta, siis Kataisen olis pitänyt saada syyte rahan hukkaamisesta

Ajattelenpa kuulkaas juuri, että suoltani pakottaa ja pitäisi mennä vessaan. Joudunkin tässä nyt miettimään pakotuksen ja ulostuksen hyötyjä ja haittoja eli olenpa taas Filosofi Suuri ja Viisauden Rakastaja. Että madelkaas nyt edessäni, te ei-viisaat. Aijai, kuinka mieltä taas ylentää, vaikka suolta painelee vastasuuntaan tuo aleneva massa.

Ja tulipa mieleeni, että ulostaminenhan on kivaa - ja nautinnollistakin --> joten taidanpa mennä ulostamaan. Tämähän onkin syy ja seuraus. Filosofiaa siis - ja viisauden rakastamista. Mutta oliko se sittenkin tämä Suoli24, joka taas pakotti - alenemaan ja ripuloimaan filosofien niin kovin horjuvan huussin tyhjään laariin.

Cantorin joukko kirjoitti:

Ajattelenpa kuulkaas juuri, että suoltani pakottaa ja pitäisi mennä vessaan. Joudunkin tässä nyt miettimään pakotuksen ja ulostuksen hyötyjä ja haittoja eli olenpa taas Filosofi Suuri ja Viisauden Rakastaja. Että madelkaas nyt edessäni, te ei-viisaat. Aijai, kuinka mieltä taas ylentää, vaikka suolta painelee vastasuuntaan tuo aleneva massa.

Ja tulipa mieleeni, että ulostaminenhan on kivaa - ja nautinnollistakin --> joten taidanpa mennä ulostamaan. Tämähän onkin syy ja seuraus. Filosofiaa siis - ja viisauden rakastamista. Mutta oliko se sittenkin tämä Suoli24, joka taas pakotti - alenemaan ja ripuloimaan filosofien niin kovin horjuvan huussin tyhjään laariin.

Lue lisää

Ensinnäkin kuka vain voi filosofisoida, ei sitä varten kouluja tarvitse käydä eli jokainen on halutessaan filosofi. On myös täysin naurettavaa että joku tuntisi itsensä ylpeäksi tästä, eihän filosofia ole suurimmaksi osaksi muuta kuin tapa viettää aikaa.

Voihan sitä ulostamistakin pohtia, kukin tykkää mistä tykkää. Jos se on sinulle tärkeää niin siitä vaan. Se ei tee sinusta viisasta, mutta ei viisauden tavoitteleminen filosofiassa olekaan se tarkoitus vaan se ilo mikä ajattelemisesta seuraa.

Kirjoittihan se Hitlerkin sen filosofisen manifestinsa siitä, millainen maailman pitäisi olla. Siinä sitä julkisessa teoksessa tuli pohdittua elämän hoopoutta, jotta opittaisiin YMMÄRTÄMÄÄN.

ymmärtäjiä riittää kirjoitti:

Kirjoittihan se Hitlerkin sen filosofisen manifestinsa siitä, millainen maailman pitäisi olla. Siinä sitä julkisessa teoksessa tuli pohdittua elämän hoopoutta, jotta opittaisiin YMMÄRTÄMÄÄN.

Lue lisää

No mikäs sen aatun koulutus oli? Filosofialla en siis tarkoita meidän tavisten hetkellisiä tajunnan virran tuotoksia tai muutakaan minuutin mittaisia pohdintoja. Oikeat filosofit opiskelevat ja valmistuvat yliopistosta.......;)

Ebba... kirjoitti:

No mikäs sen aatun koulutus oli? Filosofialla en siis tarkoita meidän tavisten hetkellisiä tajunnan virran tuotoksia tai muutakaan minuutin mittaisia pohdintoja. Oikeat filosofit opiskelevat ja valmistuvat yliopistosta.......;)

Lue lisää

Eli suurin osa tunnetuista filosofeista voidaan lukea pois joukosta, koska eivät valmistuneet yliopistosta.

ymmärtäjiä riittää kirjoitti:

Eli suurin osa tunnetuista filosofeista voidaan lukea pois joukosta, koska eivät valmistuneet yliopistosta.

.......nykyaikana filosofiaa opiskellaan yliopistossa, tarkoitin postmodernia aikakautta...hiustenhalkominenkin on keskustelua :) ok................

Ahaa, eli keskitytään vain suorittamiseen ja kerätään pelkän formaalin logiikan tavoin tietoa pelkiksi osakokonaisuuksiksi. Tai tehdään työtä ilman että tajutaan hölkäsen pöläystä mistään. Sanoppa, mitä järkeä on tehdä jotain kun ei edes ymmärrä miksi jotain ylipäätänsä tekee. Sano myös vielä että miten ilman filosofista pohdiskelua olet edes päässyt siihen lopputulokseen että filosofian arvo on vähäpätöinen. Jopa amoralistit ymmärtävät arvoja, vaikka he vain pyrkivät olemaan noudattamatta niitä nojautuen rationaalisuuteen.

Jos et ole huomannut, niin elämämme on rakentunut aika lailla monenlaisen ylellisyyden rinnalla. Perustarpeet voidaan tyydyttää paljon helpommillakin keinoilla, ilman edes että noudatettaisiin ekonomista järjestelmää. Mitä tehdään millään joka ei kytkeydy perustarpeisiin, kuten taide ja kirjat ovat tällä logiikalla tarkasteltuna vähäpätöisiä ylellisyyksiä. Argumenttisi on täydellisen oksymoroni.

gordomn kirjoitti:

Ahaa, eli keskitytään vain suorittamiseen ja kerätään pelkän formaalin logiikan tavoin tietoa pelkiksi osakokonaisuuksiksi. Tai tehdään työtä ilman että tajutaan hölkäsen pöläystä mistään. Sanoppa, mitä järkeä on tehdä jotain kun ei edes ymmärrä miksi jotain ylipäätänsä tekee. Sano myös vielä että miten ilman filosofista pohdiskelua olet edes päässyt siihen lopputulokseen että filosofian arvo on vähäpätöinen. Jopa amoralistit ymmärtävät arvoja, vaikka he vain pyrkivät olemaan noudattamatta niitä nojautuen rationaalisuuteen.

Jos et ole huomannut, niin elämämme on rakentunut aika lailla monenlaisen ylellisyyden rinnalla. Perustarpeet voidaan tyydyttää paljon helpommillakin keinoilla, ilman edes että noudatettaisiin ekonomista järjestelmää. Mitä tehdään millään joka ei kytkeydy perustarpeisiin, kuten taide ja kirjat ovat tällä logiikalla tarkasteltuna vähäpätöisiä ylellisyyksiä. Argumenttisi on täydellisen oksymoroni.

Lue lisää

Taiteen tukeminen valtionvaroista voitaisiin myös lopettaa. Korkeakulttuurista ei ole mitään hyötyä.

Mane kirjoitti:

Taiteen tukeminen valtionvaroista voitaisiin myös lopettaa. Korkeakulttuurista ei ole mitään hyötyä.

Mistä sitten on mielestäsi hyötyä? Mikä on hyödyllistä ja miksi? Sinulta taisi mennä koko pointtini täysin ohi. Tiesitkö että ihmiset tekevät asioita myös siitä syystä että se on kivaa. Jos taasen perustelet esimerkiksi työnteon hyödyllisyyden ekonomiselta kannalta, niin siinäkin on takana (hyvin usein) vain oman mielihyvän tavoittelu jossa raha on vain väline. Eli kun tavoitteena on kerran tällä tavalla ajateltuna saada itsensä paremmalle tuulelle, niin miten se eroaa silloin asioista kuten taide tai filosofia? Myös kun työ on suoritettu ja saatu jotain aikaan niin sekin usein saa aikaan jonkin verran mielihyvää.

Tietenkin ihmisillä on erilaiset kiinnostusten kohteet, mutta perimmäisenä ideana tehdä jotain on oman itsensä toteuttaminen. Kun joku filosofioi, taiteilee tms niin hän vain toteuttaa omaa tahtoaan. Työttömänä pitkään olleet huomaavat että vaikka rahaa olisi ollut paljonkin säästössä niin silti he eivät tunne itseänsä täysin onnelliseksi, koska kun tekee jotain niin silloin suorittaessaan huomaa olevansa myös tarpeellinen. Työ siis tarvitsee suorittajansa ja se tarpeellisuuden tunne tuo hyvänolon tunnetta. Tarkoitan siis että esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen hyöty on usein vain näennäistä, sivuprosessin kautta saatua "hyötyä" koska tutkimuksen tehnyt on vain halunnut tehdä sitä mikä hänen mielestään on kiintoisaa ja tärkeää. Hänen toteutettu hyötynsä on täysin subjektiivista, koska joku toinen voi mieltää hänen saavutuksensa miltei hyödyttömäksi.

...taidetta tuetaan koska moni meistä ihmisistä kokee taiteen tärkeäksi osaksi ihmisyyttä, elämää, yhteiskuntaa...pelkkä suorittaminen ja rationaalisuus kun typistää ihmisen kokemusmaailmaa, mielen/tunteidenmaailmaa aikas tavalla, itse mieluummin koen elämyksiä taiteista aistien kautta kuin höpisen tauotta kuluneita fraaseja sähkötekniikasta...(tämä vertaus on tahallisen korni ;))

Jos sinä olet esimerkki akateemisesta ajattelutavasta, niin sääliksi käy. Mikään paperi taskussa ei takaa järkeviä ajatuksia.

Ole lukenut tuon Niiniluodon "Johdatus tieteenfilosofiaan" ja voin lämpimästi sanoa, että kyseinen teos on kenties hyödyttömin kirja, mihin olen perehtynyt.

"Tieteellisten havaintojen karttuessa olemme voineet tarkastella erilaisia säännönmukaisuuksia universumissa, ja tämä on informoinut filosofista ajattelua"

Millais se universumi informoi sitä filosofista ajattelua? Lähettikö faksin? Vai ottiko hampaasi siru viestin vastaan?

Filosofia on kielipeliä ei mitään muuta. Ja täten turhaa.

Jotta filosofia olisi varteenotettava ja hyödyllinen tieteenhaara, niin sen tulisi ottaa mallia luonnontieteistä ja teknillisistä tieteistä.

Mane kirjoitti:

Jotta filosofia olisi varteenotettava ja hyödyllinen tieteenhaara, niin sen tulisi ottaa mallia luonnontieteistä ja teknillisistä tieteistä.

Tarkoititko sanoa, jotta filosofia olisi hyödyllinen tieteenhaara, niin sen tulisi ottaa mallia luonnontieteistä ja teknillisistä tieteistä.

Mielestäni tiede joka ei ota menneisyyttä ja jatkuvuutta huomioon ei ole varteenotettava, vai mihin suuntaan mielestäsi tieteen kehittyessä on ihmisen tulevaisuuden visio mennyt ja kiihtyvällä tahdilla, ennenkaikkea miksi ?

Totuus sattuu, näinhän sitä väitetään.

The Hermetic Arcanum kirjoitti:

Tarkoititko sanoa, jotta filosofia olisi hyödyllinen tieteenhaara, niin sen tulisi ottaa mallia luonnontieteistä ja teknillisistä tieteistä.

Mielestäni tiede joka ei ota menneisyyttä ja jatkuvuutta huomioon ei ole varteenotettava, vai mihin suuntaan mielestäsi tieteen kehittyessä on ihmisen tulevaisuuden visio mennyt ja kiihtyvällä tahdilla, ennenkaikkea miksi ?

Totuus sattuu, näinhän sitä väitetään.

Lue lisää

Täytyy aina muistaa, että tieteellä on vain välinearvo eli sen tulee olla yhteisölle hyödyllinen. Ei saa olla niin, että tiedettä olisi vain tieteen vuoksi.

Matematiikka on tieteen kulmakivi ja kaikista vanhin tiede. Kaikki tositieteet nojaavat enemmän tai vähemmän matematiikkaan. Eivät esim. fyysikot tai insinöörit juuri mihinkään tarvitse filosofiaa.

Tekniikka on hyödyllistä.

Niin Sokrateshan poikkesi muista Ateenan miehistä siinä, että hän ymmärsi kuinka vähän hän ymmärtää.

Oletko yksin simulaatiossasi ?

Kuka on simulaation luoja ?

Anonyymi kirjoitti:

Oletko yksin simulaatiossasi ?

Kuka on simulaation luoja ?

"Tiedän vain, että en tiedä mitään. Ja tämän tiedän varmuudellä; Siis että en tiedä."

Tuo on joko huonosti toimiva Belisario simulaatio tai
hyvä Belisario parodia.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko yksin simulaatiossasi ?

Kuka on simulaation luoja ?

Jos haluaa olla paha ja käyttää valtaa muihin ihmisiin niin miksei sitä voisi tehdä omassa simulaatiossaan ,jossa muut ihmiset ovat vain npc-hahmoja.

Todellisuus olisi pidettävä hyvinvoivana paikkana.

" Kyseinen Wittgensteinin näkemys on, että filosofiset ongelmat johtuivat kielen
väärinkäytöstä. Minun ajatukseni on, että filosofian tärkein tehtävä on pitää
käsitteet selkeinä ja estää niiden väärinkäyttö."

Filosofia, ainakin ammattifilosofien määrittelemänä on
-käsitteellistä tutkimusta.

Joten toiveesi sopisi filosofien tehtäväksi, mutta filosofien toiminta itsessään
on hajautunut sinne sun tänne.
Kukin filosofi tutkii mieleisintä aihettaan, eikä mitään yhteistä saada aikaan.
Ei ole olemassa käsitteellisen viisauden jakelukoneistoa, joka kertoisi miten
käsitteiden suhteen pitäisi toimia tai tällä hetkellä erityisesti vastustaa.

Kirjallisuudesta kyllä löytyy aineistoa oman käsitteellisen suorituskyvyn
hiomiseksi, harjoituksena voi käyttää diktaattoreiden puheita ja sitten
arvioida niitä käsitteellisen vääristelyn kannalta.

Itse asiassa diktaattoreiden, eli pahimpien käsitevääristelijöiden, taustalla
on ollut filosofeja tai "ajattelijoita" joilta sitten diktaattorin alut hakevat
perusteluita ajatuksilleen.
Hitlerillä oli omat filosofinsa, Putinilla omansa, Maolla varmaan joku, kunnes
Mao itse ryhtyi omaksi filosofikseen.

Kun sitten vielä ottaa huomioon, että edes kaikki ymmärrä mikä käsite on,
vaikka kirjoittelevat hiki hatussa tällekin palstalle omia teesejään.
Kun käsitteet ovat subjektiivisia, kukin saa määritellä omat käsitteensä,
kulttuurin on tietysti yhdenmukaistettava kulttuurin käsitteistö huomattavan
pitkälle, jotta ihmiset pystyisivät kommunikoimaan keskenään, valitettavasti
jo naapurimaissa on omat käsitekulttuurit , joita emme ymmärrä ainakaan
syvätasolle.
Voisi sanoa, että kulttuurit elävät omissa käsitekuplissaan, joiden sisällä
erikoiset ja tappavat toiminnat ovat aivan loogisia ja tarpeellisia heidän
omalta kannaltaan.

Voisi odottaa, että löytyisi joku filosofi, joka ottaisi kantaakseen käsitteellisen
sivistyksen taakan.
Suomessa joitakin vuosia sitten media nosti esille Georg Henrik von Wrightiä
eräänlaiseksi Suomen omaksi filosofiksi.
Mutta tälläisessäkin tapauksessa von Wright jäisi oman kulttuurimme
valistajaksi, toisessa käsitekuplassa von Wrightin sanoma ei menisi läpi.

Sitten olisi ollut Suomen kuuluisin tiedemies, loogikko Jaakko Hintikka,
jolla olisi kyllä ollut osaamista käsiteaiheesta, hän piti varmaankin omia
tutkimuksiaan ensisijaisena ja paneutui niihin.

On myös huomioitava että filosofina oleminen voi olla vaarallista, Russell
oli jo Natsi-Saksan keskitysleirilistalla, jos satuttaisi saamaan kiinni.
Russell oli maailman suurimpia filosofivaikuttajia käsitteellisen
suorituskykynsä takia, tosin eräs nuorukainen Esko Valtaoja löysi
huomattavan aukon hänen ajattelussaan ja hylkäsi filosofian.

Vaikka Russell oli älykäs ja osasi tuoda asiansa esille hyvin, kaikki eivät
pitäneet hänestä, uskovaiset, Leninin ihailijat ynnä paljon muita.
Leniniä Russell ei kohdellut hyvin, hän tapasi Leninin 1922 ja sanoi hänestä
"Tulin tietoiseksi hänen,Leninin, älyllisistä rajoituksistaan ja piilevästä
julmuudestaan."

Tosin Russell löytäisi älyllisiä rajoituksia itse kustakin.

Analyyttinen realisti.

Filosofia on todellisuudesta irtaantunutta logiikkaa, jolla saadaan ihmiskunnan suurimmat tuhot aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Filosofia on todellisuudesta irtaantunutta logiikkaa, jolla saadaan ihmiskunnan suurimmat tuhot aikaan.

Miten sinä, joka raiskaat termit "filosofia" ja "logiikka" kuivana kakkoseen täydellisellä tietämättömyydelläsi, voit millään tavalla arvostella filosofiaa? Olet yksinkertainen reppana, joka on sattunut kokemaan nautintoa jonkin asian herjaamisesta, joka tällä kertaa on filosofia. Mitä muita aihealueita olet oppinut herjaamaan, zombi?

Anonyymi kirjoitti:

Miten sinä, joka raiskaat termit "filosofia" ja "logiikka" kuivana kakkoseen täydellisellä tietämättömyydelläsi, voit millään tavalla arvostella filosofiaa? Olet yksinkertainen reppana, joka on sattunut kokemaan nautintoa jonkin asian herjaamisesta, joka tällä kertaa on filosofia. Mitä muita aihealueita olet oppinut herjaamaan, zombi?

Lue lisää

Mutsis on läski.

Anonyymi kirjoitti:

Mutsis on läski.

Suomi24 on keskustelusivusto - näin sen ylläpitäjät ylevästi julistavat. Keskustelu on ajatusten vaihtoa, jonka pitäisi lisätä itse kunkin ymmärrystä maaimasta. No toteuttaako Suomi24 tätä jaloa päämäärää? Eipä pahemmin toteuta. Ajatusten vaihto hukkuu herjojen heittoon jopa filosofia-palstalla.

Filosofian pitäisi tuottaa jaloja ajatuksia, joita sitten keskustelijat keskuudessaan levittävät. Keskusteluun kuuluu myös kriittisyys, arviointi ja arvostelu. Kritiikin pitäisi karsia pois huonot ajatukset ja jalostaa hyviä. Toteutuuko tämä ylevä ja jalo tavoite? No eipä pahemmin toteudu.

Mitä keskustelupalstalla todellisuudessa tapahtuu? No, tapahtuu suunnilleen samaa kuin savanneilla ja viidakoissa, missä kohtuullisen kehittyneet sosiaaliset eläinlajit kohtaavat toisiaan. Kun kaksi apinalaumaa kohtaa niin syntyy konflikti. Jokainen apina tietää kumpaan laumaan se kuuluu. Rähistään ja uhitellaan. Väläytellään kulmahampaita ja koitetaan näyttää oikein pelottavilta. Laumojen viesti toisilleen kuuluu, että "tää on meidän mesta, häipykää"! Apinalaumat kohtaavat naamakkain omassa ympäristössään. Me palstakekustelijat kohtaamme toisemme etänä teknologian kehittämässä keinotekoisessa ympäristössä, missä uhkailueleet voivat olla vain verbaalisia. Silti parhaamme yritämme kunnon laumaeläinten tavoin.

Oikonomi kirjoitti:

Suomi24 on keskustelusivusto - näin sen ylläpitäjät ylevästi julistavat. Keskustelu on ajatusten vaihtoa, jonka pitäisi lisätä itse kunkin ymmärrystä maaimasta. No toteuttaako Suomi24 tätä jaloa päämäärää? Eipä pahemmin toteuta. Ajatusten vaihto hukkuu herjojen heittoon jopa filosofia-palstalla.

Filosofian pitäisi tuottaa jaloja ajatuksia, joita sitten keskustelijat keskuudessaan levittävät. Keskusteluun kuuluu myös kriittisyys, arviointi ja arvostelu. Kritiikin pitäisi karsia pois huonot ajatukset ja jalostaa hyviä. Toteutuuko tämä ylevä ja jalo tavoite? No eipä pahemmin toteudu.

Mitä keskustelupalstalla todellisuudessa tapahtuu? No, tapahtuu suunnilleen samaa kuin savanneilla ja viidakoissa, missä kohtuullisen kehittyneet sosiaaliset eläinlajit kohtaavat toisiaan. Kun kaksi apinalaumaa kohtaa niin syntyy konflikti. Jokainen apina tietää kumpaan laumaan se kuuluu. Rähistään ja uhitellaan. Väläytellään kulmahampaita ja koitetaan näyttää oikein pelottavilta. Laumojen viesti toisilleen kuuluu, että "tää on meidän mesta, häipykää"! Apinalaumat kohtaavat naamakkain omassa ympäristössään. Me palstakekustelijat kohtaamme toisemme etänä teknologian kehittämässä keinotekoisessa ympäristössä, missä uhkailueleet voivat olla vain verbaalisia. Silti parhaamme yritämme kunnon laumaeläinten tavoin.

Lue lisää

Oikeassa olet.

Täällä on nykyään julistajia, paasaajia jopa "filosofitrolleja", sellaista ei
edes apinalaumasta löydy.
Vanha kreikkalainen ajatus keskustelusta argumentein liitettiin filosofeihin,
onhan sama tyyli ammattimaisessa filosofien kirjallisuudessa, muu
käyttäytyminen olisikin ammatillinen itsemurha.

Koska moderointi ei tällä palstalla toimi, ei ainakaan keskustelua edistävästi,
korostetaan itse argumentein käytävää keskustelua, vaaditaan perusteluita
ja argumentteja, jos ei löydy niin sitten odotetaan jos löytyisi.

Kyllä huutelijat kyllästyvät siihen kun vaaditaan jonkinlaista tasoa.

AR

Nyt on varmaan opettajilla tapana etsiä aiheita johon tekoäly ei voi vastata.

Esim itsemurha aiheesta en saanut aineistoa tekoälyltä.