omasta alkoholinkäytöstänne?
Itse huomasin oikein odottavani iltaa, silloin voin ottaa pari lasia punaviiniä kirjaa lukiessa toisen jo mentyä nukkumaan. Samoin odotan saunapäivää ja saunakaljoja. Nyt kesällä on mokillä sauna lämminnyt lähes joka päivä, eikä aamusin ole tarvinnut olla 'ajokunnossa'.
Päätin tänään etten ota punaviiniä kuin yhtenä iltana viikossa ja saunakaljat korvaan mustikkamehulla. Saapihan nähä kuinka koville ottaa iltasella.
Itse huomasin oikein odottavani iltaa, silloin voin ottaa pari lasia punaviiniä kirjaa lukiessa toisen jo mentyä nukkumaan. Samoin odotan saunapäivää ja saunakaljoja. Nyt kesällä on mokillä sauna lämminnyt lähes joka päivä, eikä aamusin ole tarvinnut olla 'ajokunnossa'.
Päätin tänään etten ota punaviiniä kuin yhtenä iltana viikossa ja saunakaljat korvaan mustikkamehulla. Saapihan nähä kuinka koville ottaa iltasella.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Jos huomaa itse vaaran, eipä ole hätää.
Jos tietää nykytilan johtaman elämäntavan lopputuloksen ja toimii, eipä hätää.
Jos pystyy korvaamaan kaljat mehulla, eipä ole hätää.
Olet miettinyt tahollasi - kumpi heiluttaa - lasi sinua vai sinä lasia.
Niin - ja se morkkis on parannettavissa, kun huomaa onnistuneensa aikeissaan.
Jos on mokannutkin, niin aika parantaa haavat -itsetunnossakin.
Oppia ikä kaikki.
Pärjäilehän...
näin minäkin ajattelen ja toivon etten ole vielä koukussa, tulevat viikot sen näyttää
ei todella hättä, kun itse huomaa sen et alkoholi meinaa hallita, olen samaa mieltä ja kartan sellaisten seuraa joiden mielestä pitää juoda itsensä jalat alta...
Jalat alta on mennyt vain kerran nuorena kokemattomana, koskaan en ole ollut viinamäenväkeä, siksi nykyinen käytökseni alkoi minua huolestuttamaan.
Montakin kertaa olen ollut huolissani.
Ihan hävettää esim. silloin kun isäntäväki on todella panostanut viinivalintoihin, ja meikäläinen hädin tuskin ja kovalla ponnistelulla, leukapielet hälytystilassa, saa puoli siemausta alas.
Onnittelumaljojen kanssa sama, onneksi joskus voi huomaamatta ottaa alkoholittoman vaihtoehdon.
Joskus sentään onnistun ja saan jopa maitin päälle. Se on mukavaa ja joskus suorastaan ihanaa.
Miksi pitäisi hävetä jos ei pidä alkoholijuomista? Muut tuskin kiinnittäisivät juomattomuuteesi huomiota, vain itse teet siitä olemattoman häpeänaiheen itsellesi.
En minä sitä häpeäkään, eikä se ihan niin edes ole.
Sitä "häpeän", etten aina saa pakotettua alas, puhumattakaan että lasiani tyhjäksi, muiden kanssa samaan aikaan. Toki nostan lasin huulilleni siinä kuin muutkin, jos maljoja kohotellaan. Siitä huolimatta on huomiota joskus kiinnitetty, kun ei lasini vaju. En halua tehdä etukäteen mitään numeroa, enhän itsekään aina tiedä kuinka milloinkin menee.
Ei tämä suuri ongelma ole koskaan, mutta ihan pieni ongelma joskus juhlapöydän ääressä, pienehköissä tilaisuuksissa, joissa yleensä kohtelias ja vieraanvarainen isäntä pitää huolen vieraiden juomapuolesta. Snapseista ja konjakeista on helppo kieltäytyä, viinejä taas haluaisinkin juoda aivan kuin muutkin, ei vaan aina onnistu.
Joo, joskus nuorempana oli usein huolta siitä, että viinakset loppuu kesken, nyt vanhempana ei sitä huolta enää ole.
Toivon sinulle yhä enemmän raittiita päiviä.
Useammin tulee otettua nykyään, määrät vaan tuppaa jäämään murto-osaan nuoruuspäivistä.
Johtuuko se viinan vai juomisen määrästä?
Kiitos, niin toivon minäkin.
Viinaa on varaa ostaa, mutta juomishalut vähentyneet. Tämähän se yhtälö on, onneksi. Juhannusviinatkin on vielä korkkaamatta, piti kuitenkin hankkia muodonvuoksi.
Olen yli kymmenen vuotta ottanut pullon päivässä.
En kuitenkaan ole huomannut olevani mitenkään
riippuvainen. Tuntuu siltä, että hyvä terveyteni on
alkoholin ansiota.
Pullon päivässä, mitä?
Aloitin juomisen 1964, olin jo silloin nuoren pojan työelämässä, siitä alkaen ei kukaan
ole moittinut, eivät lääkäritkään.
Nyt olen 60 , ja minulle aloituksen aihe on naurun aihe.
Kokeilehan nuorisopalstoilla. Nauravat sielläkin aloituksesi aiheelle.
H.
Peitätkö oman naurusi ja aloitukseni halveksimisen alle oman ongelmasi?
"alkkiksenalku"
Uskoisin, että aikasti moni yhtyy minuun.
Aloituksen aihe ei ole vanhoille ihmisille enää ajankohtainen.
He ovat jo oppineet juomaan, kukin tavallaan.
Aloitustasi en halveksi, totean vain sen olevan väärällä palstalla.
Pitää myös muistaa, että viinanjuonti on osa kansamme kulttuuria.
Sille nauretaan aikasti usein.
H.
Sinun jutuille ei viitsi edes nauraa.....
taisit olla ainoa jonka mielestä avaus oli naurettava ja tuskin kovin moni haluaa yhtyä sinuun
Ei kukaan joka on viinankirot perhe-elämässään kokenut, lapsuudessaan tai avioliitossa joutunut niiden kanssa elämään. Ei varmaan naurata.
"ei minuakaan"
Isästäni tuli kolmikymppisenä, pikkuhiljaa sotimisensa jälkeen juoppo, joka paiskoi äitiäni seinille.
Vaan ei sodan vuoksi.
Äiti pani aina hanttiin ja minäkin panin, kun voimani ja kokoni tarpeeksi kasvoivat.
Silloin tuli isästäni aikasti varovainen, se riman ylitse hän ei enää mennyt, eikä pyrkinyt.
Viinasta johtuvasta syystä hän kuolikin.
60 palstalaisen ei enää tarvitse vajota itsesääliin, eiköhän sen ajat ole jo jääneet taakse.
Turhaa on pasqasta enää provoilla.
H.
Eipä ole huolettanut. Nollasta on halutessaan helppo nostaa, jos joskus aihepiiri alkaisi kiinnostamaan...
peukut sulle!
Vanhojen ihmisten alkoholinkulutus on lisääntynyt voimakkaasti, sietääkin monen olla huolestunut omasta juomisestaan.
Met juotamma mummut känniin
ja sitte koitamma sormella pillua.
Alkoholi sekä alkoholismi ei ole mikään naurun aihe sen enempää nuorten kuin senioreittenkaan sivuilla.
Aloittaja kuten Tasepappakin tuossa jo mainitsikin kuinka nuo mahdolliset riskit on vältetttävissä jos ne havaitsee vaan hyvissä ajoin.
Eräs entinen työkaveri kertoi joskus 90 luvulla kuinka hänellä syttyi varoitusvalo siitä kun hän jo keskellä viikkoa alkoi haaveilee kosteasta viikonlopusta ja useasti.
Hän pisti stopin heti tajuttuaan mikä tästä rutiinista voi olla seurauksena.
Pisti stopin viikonloppu kännäämiselle vaikkei lasiin ole senkään jälkeen suinkaan sylkenyt.
Itsellä alkoi joskus 16-17 vuotiaana kulkea ajatus täsmälleen samaa rataa kuin tällä työkaverillakin sillä erolla että, en ajatellut tai huomannut yhtään mahdollisia seurauksia tai riskejä.
Intin jälkeen homma sitten repes täysin holistiseksi ja tajus että tällä menolla ei elä edes 30 vuotiaaksi.Ensin 3kk katkaisuhoitoa ja vuonna 1976 vielä 1kk. sekä vertaistukiryhmissä käymistä toi, ihme kyllä avun joka jatkunut tähän päivään asti.
Olen lähes koko ikäni käyttänyt viiniä lasillisen päivittäin ruokajuomana, enkä mielestäni ole alkoholisti, terveenä pysynyt. Veliäijä tuossa on ollut hyvin sairas: pumppuongelmat, veri liian paksua ja ties mitä. Ei ole koskaan ollut lihava, tehnyt raskasta työtä, mutta maitotuotteet, voi, pullat ja munkit ovat aina maistuneet. Öljyä ei hänen huushollissaan ole tunnettu ruoanlaitossa kuin ei myös minkäänlaisia alkoholijuomia. Emäntänsä on yhtä kipeä. Raivoraittiita kumpikin ja sairaita.
No, jos tunnet mielessäsi, että saunakalja ja pari lasia viiniä tekevät sinusta alkoholistin, sitten on paras juoda vettä ja mustikkamehua vaan. Jäät paitsi pienen alkoholimäärän tuottamasta plussapuolesta elimistöllesi.
Kyllä olin! Aktiiviaikana minulla ei ollut vähäisintäkään ko. asiasta mutta aloitettuani "pehmeän lasku" 53-vuotisena alkoi alko hiipiä työttömyysjaksojen iltoihin.
Turvallisen putkenpään tavoitettuani likuminen vauhdittui ollen lopulta päivittäistä.
Juuri ennen 6-kymppispäivääni huolestuin joutopaivien laadusta ja lopulta määrästäkin.
Myös miehen vaatimattomat lihalliset tarpeetkin osoittivat laimenemisen merkkejä.
Vaihdoin alkon salikorttiin jonka olen aina lunastanut vuodeksi eteen päin.
Kannatti!
Kotimaassa en tissuttele lainkaan, jotakin satunnaista mökkireisua lukuun ottamatta.
Espanjassakin tulee välipäiviä, juomien määrä on vähentynyt ja laatu miedontunut.
Muilla matkoilla käyttöni on aina ollut varsin vähäistä.
Nyt viime reisulla, viikossa yksi viinipullo ja päivittäin kaksi. kolme olutta.
Joo.
Aina välillä, muutama kerta tullut käytyä katkollakin. Nykyään olen kai päätynyt juopotelemaan itteeni hengiltä. Ongelmana kun ei oikei ole mitään syytä alkaa raittiiksikaan. Monet juo siksi, että kivaa, mä juon veetutukseen. Ja kun nyt on eläkeläispalsta, täällä alkaa monilla viinahammasta kolottamaan, liikaa aikaa siihen hommaan.
Aina kylä puhutaan nuorison dokaamisesta, nykyään alettu puhumaan paljon eläkeläisten juopottelusta. Toisaalta niinkin, ikälopulla eläkeläisellä saa jotain iloakin olla. Eläkeläiset joutuvat usein lopettamaan juopottelun lääkkeitten takia.
Vaan paremmin tietoa asiasta saa plinkistä.
http://www.paihdelinkki.fi/
Suoli24 juopottelupalstoilla keskustellaan täysraittuudesta, löylykauhoista ja erilaisista erittestä :D
=DW=
Pitkä käyttämättömyys alkoi huolestuttamaan!
Raivoraittiina viime vuoden 12.05:stä tämän vuoden helmikuuhun, sekoitti a-suhteen pahasti.
Helmikuussa nautin vuoden hyllyssä ollutta vuosikertarommia.
Tuli aivan kaheli tunne.
Pelkäsin jo, että jos vaikutus ei normalisoidu niin saattaisin jäädäkin absolutistiksi.
Turha pelko. Olo normalisoitui.
Nuoruusvuoteni olisivat antaneet hyvän lähtökohdan koska kaikki, vanhat, hyvät kaverini ovat kuolleet välittömästi alkon vaikutukseen.
Ensimmäinen tapaturmaisesti jo 60-luvulla.
Viimeinen, ainoa joka oli käynyt töissä, yli 10- vuotta stten sisäkalujen pettäessä.
Join eilen pullon valkkaria, enkä ole huolestunut alkoholinkäytöstäni.
Yleensä koko huolissaan olemisen ilmaisu minua ärsyttää. Yleensä ei riitä, että on huolissaan, sehän tarkoittaa, että asialle on tehtävä jotain, kuten aloittajakin kertoi keinoistaan, joita aikoo yrittää. Onnea yrityksiisi.