Tykistön tulenjohtajana oli kuulema kuumat paikat, onko totta? Mitä se muuten edes tekee? Eikö etulinjan joukkueenjohtajilla ollut kanssa kovat tappioprosentit? Mitkä olivat vaarallisimmat tehtävät Suomen armeijassa vuosina 1939-1945, kai tästä tilastoa on?
Vaarallisimmat sotahommat
Tuskin töpinässä
77
17921
Vastaukset
- Vänskä minäkin
Talvi ja Jatkosodan vänrikeillä tappioprosentit olivat kaikkein suurimmat. Upseeri johtaa miehiään edestä, näyttää esimerkkiä joka tarttuu miehiin. Vihollinenkin pyrkii upseereita ampumaan joten kyyti oli kylmää.
- Meri hautana
Jos otetaan mukaan muutkin kuin suomalaiset niin vaarallisinta oli ehdottomasti saksalaisissa sukellusveneissä. 50 tuhatta astui palvelukseen, vain 10 tuhatta jäi henkiin, 80% kaatui!
- näinkin se olisi
saksan itä-rintaman panssarivaunun johtajan homma oli kans aika vaarillinen homma sodan lopussa sen elinaika oli n. viikko.
- Näin on
näinkin se olisi kirjoitti:
saksan itä-rintaman panssarivaunun johtajan homma oli kans aika vaarillinen homma sodan lopussa sen elinaika oli n. viikko.
"saksan itä-rintaman panssarivaunun johtajan homma oli kans aika vaarillinen homma sodan lopussa sen elinaika oli n. viikko."
Saksan itä-rintamalla sodan lopussa kaikki hommat olivat vaarallisia! - näih täs
Näin on kirjoitti:
"saksan itä-rintaman panssarivaunun johtajan homma oli kans aika vaarillinen homma sodan lopussa sen elinaika oli n. viikko."
Saksan itä-rintamalla sodan lopussa kaikki hommat olivat vaarallisia!psv ny vaa oli laite joka keräs kaikkien tykkien huomion.
- Anonyymi
Tässä lista. Klikkaamalla numeron kohdalta näkyy miten kävi.
https://uboat.net/boats/listing.html
- ei tajuu ei
Mä en nyt tajuu miten tj:n homma olisi ollut vaarallista.
- 31
Haarakiikari on hyvä maali tarkka-ampujalle tai vastapuolen tj.lle.31
- nou nou
31 kirjoitti:
Haarakiikari on hyvä maali tarkka-ampujalle tai vastapuolen tj.lle.31
Kaksi viiden sentin kappaletta metsän tai pensaiden seassa helposti havaittavissa jostain kilometrin päästä tai kauempaakin? Ei vaikuta uskottavalta.
- Kysyn vaan
nou nou kirjoitti:
Kaksi viiden sentin kappaletta metsän tai pensaiden seassa helposti havaittavissa jostain kilometrin päästä tai kauempaakin? Ei vaikuta uskottavalta.
Tulenjohtaja oli kilometrin päässä vihollisesta, mikäs se sellainen tulenjohtaja oikein on?!
- nou nou
Kysyn vaan kirjoitti:
Tulenjohtaja oli kilometrin päässä vihollisesta, mikäs se sellainen tulenjohtaja oikein on?!
Olisko sinulla pokkaa mennä 100 m päähän?
Toisekseen tuota haarakaukoputkea tarvitaan vasta noilla etäisyyksillä, alemmissa pelataan aivan omilla okulaareilla. - Anonyymi
31 kirjoitti:
Haarakiikari on hyvä maali tarkka-ampujalle tai vastapuolen tj.lle.31
Siinä menee kiikari.
- Mahd. kauas maalista
Haarakiikari tarvitaan aina sillä siinä ovat asteikot ja ristikot kulman määritystä varten.
http://www.defencetalk.com/pictures/data/4271/haarakiikari_60_gaur.jpg- säästyi päivärahat
En ole tulenjohtaja, mutta epäilen ettei sodan aikana moisia asteikkohienouksia ollut. Olivat vain näkemistä varten.
- Kiirissakin
säästyi päivärahat kirjoitti:
En ole tulenjohtaja, mutta epäilen ettei sodan aikana moisia asteikkohienouksia ollut. Olivat vain näkemistä varten.
On piiruasteikko. Tulen vaikuttavuus kehnoa ilman korjauksia ja ammukset kortilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piiru
- säästyi päivärahat
Ps-torjujalla pahimmat paikat, koska se oli tankin pahin vihollinen ja siihen ja sen lähimaaston puihin keskitettiin kaikkien tankkien tuli välittömästi, kun havainto saatiin.
Tykistön putket mukaan lukien.
Viimeistään kolmen laakin jälkeen pakko vaihtaa äkäseen paikkaa, koska muuten ei enää ehtinyt.
Monet eivät ehtineet...- wwwwww.fyuiopoiuyt
Suorastaan epätoivoinen tilanne oli niillä suomalaisilla, jotka joutuivat vanhentuneilla sotasaalisvaunuilla hyökkäämään, heikko panssaroiti ja aseistus. Varsinkin hyökkäyskiilassa kärkivaunun miehistöllä se oli suorastaan itsemurhatehtävä. Näillä vanhoilla romuilla tehtiin joskus hyökkäys, jossa lähes kaikki vaunut vihollinen tuhosi.
- SynTax
wwwwww.fyuiopoiuyt kirjoitti:
Suorastaan epätoivoinen tilanne oli niillä suomalaisilla, jotka joutuivat vanhentuneilla sotasaalisvaunuilla hyökkäämään, heikko panssaroiti ja aseistus. Varsinkin hyökkäyskiilassa kärkivaunun miehistöllä se oli suorastaan itsemurhatehtävä. Näillä vanhoilla romuilla tehtiin joskus hyökkäys, jossa lähes kaikki vaunut vihollinen tuhosi.
Ilmeisesti puhe yhdestä Talvisodan hyökkäyksestä. Yhdestä. Ei kannata ihan liikoja tuosta vetää johtopäätöksiä vielä. Kärkivaunussa kun tuppasi olemaan paras paikka saada puuristi ihan kaikilla rintamilla koko sodan ajan, se kun torjuntatulta vetää eniten puoleensa..
- .
SynTax kirjoitti:
Ilmeisesti puhe yhdestä Talvisodan hyökkäyksestä. Yhdestä. Ei kannata ihan liikoja tuosta vetää johtopäätöksiä vielä. Kärkivaunussa kun tuppasi olemaan paras paikka saada puuristi ihan kaikilla rintamilla koko sodan ajan, se kun torjuntatulta vetää eniten puoleensa..
Vaunumiehistölle ei tarvinnut aina puuristejä jaella, vaihtoehtoja oli tuhkaksi palaminen hehkuvassa teräslaatikossa, tai sen mukana hajoaminen atomeiksi räjähdyksessä.
- lllll
. kirjoitti:
Vaunumiehistölle ei tarvinnut aina puuristejä jaella, vaihtoehtoja oli tuhkaksi palaminen hehkuvassa teräslaatikossa, tai sen mukana hajoaminen atomeiksi räjähdyksessä.
Varmaan itsekin kyllä tajusit että "saada puuristi" oli kielikuva.
- Sankarihautaan
lllll kirjoitti:
Varmaan itsekin kyllä tajusit että "saada puuristi" oli kielikuva.
Kyllä aina jäi jotain laitettavaa arkkuun, vaikka sitten varasukat.
- poiuytgt
Jos olit kaunis poika Mikkelin vartio-osastossa oli joka ilta vaara joutua pyllystä marskilävistetyksi.
- Vedä koko voimallas
Vacra-Adolf oli onneksi Vuosalmella.
- Anonyymi
Pyllyneitsyys meni lähes 100% varmuudella.
- näimp vaans jooh
tulenjohtueen paikka oli siellä minne se oli määrätty mutta jv:n poteroita ja juoksuhautoja vältettiin koska vihollinen osasi ampua niihin tykeillään silmät kii.
tulenjohtue ei vertaudu mitenkään jv-ryhmään missään sotatoimessa. - Namin vet
Tulenjohtue tanssii hautojen päällä ja vetää naapurin tulta puoleensa.
- jops stiiv
tj paikka pyrittiin salaamaan kaikin keinoin
- Raaka peli
Saahan sitä yrittää salata mutta kyllä se selville saadaan jos jää liian pitkäksi aikaa samaan paikkaan. Sitten saakin sellaisen keskityksen niskaansa että hyvä jos henkiin jää.
- järkee vai ei, ei
Raaka peli kirjoitti:
Saahan sitä yrittää salata mutta kyllä se selville saadaan jos jää liian pitkäksi aikaa samaan paikkaan. Sitten saakin sellaisen keskityksen niskaansa että hyvä jos henkiin jää.
yrität ilmeisesti sanoa jotain.
miten tj'n homma on vaarallisempaa kuin jv'n jj'n tai ryhmän johtajan.
- Jos mennään
harvinaisempiin hommiin, niin hävittäjälentäjien ja kaukopartiomiesten suhteelliset tappiot taisivat olla suurempia kuin joukkueenjohtajien ja tulenjohtajien.
- Eristyshoitoa
Kuumimmat paikat oli niillä lentäjillä ja kaukopartiomiehillä jotka jäivät kiinni.
- Kiinni lomajunaan?
Jos tarkoitat sotavangiksi joutumista, niin huonoimmin kävi haavoittuneille, koulutushaarasta ja tehtävästä riippumatta.
- Sister Morphine
Kiinni lomajunaan? kirjoitti:
Jos tarkoitat sotavangiksi joutumista, niin huonoimmin kävi haavoittuneille, koulutushaarasta ja tehtävästä riippumatta.
Siinä tapauksessa venäläiset tekivät sotarikoksia.
- Tekihän ne!!
Sister Morphine kirjoitti:
Siinä tapauksessa venäläiset tekivät sotarikoksia.
Tosin sotavankeja ampuivat kaikki sotaan osallistuneet maat. Kuka enemmän, kuka vähemmän. NL ja Saksa enemmän, länsivallat vähemmän.
Voittajien tekemisistä vain on puhuttu vähemmän kuin hävinneistä. - Totuus on armoton
Tekihän ne!! kirjoitti:
Tosin sotavankeja ampuivat kaikki sotaan osallistuneet maat. Kuka enemmän, kuka vähemmän. NL ja Saksa enemmän, länsivallat vähemmän.
Voittajien tekemisistä vain on puhuttu vähemmän kuin hävinneistä."Tosin sotavankeja ampuivat kaikki sotaan osallistuneet maat. Kuka enemmän, kuka vähemmän. NL ja Saksa enemmän, länsivallat vähemmän.
Voittajien tekemisistä vain on puhuttu vähemmän kuin hävinneistä."
Kesällä ja koko vuoden 1941 loppuun saakka suomalaiset ampuivat tuhansia haavoittuneita venäläisiä sotavankeja. Vankileireille venäläisiä kuoli kuin kärpäsiä, erityisesti vuosina 1941/42. Näistä sotarikoksista Suomessa vaietaan, "eihän me, muut kyllä..." - LaD
Totuus on armoton kirjoitti:
"Tosin sotavankeja ampuivat kaikki sotaan osallistuneet maat. Kuka enemmän, kuka vähemmän. NL ja Saksa enemmän, länsivallat vähemmän.
Voittajien tekemisistä vain on puhuttu vähemmän kuin hävinneistä."
Kesällä ja koko vuoden 1941 loppuun saakka suomalaiset ampuivat tuhansia haavoittuneita venäläisiä sotavankeja. Vankileireille venäläisiä kuoli kuin kärpäsiä, erityisesti vuosina 1941/42. Näistä sotarikoksista Suomessa vaietaan, "eihän me, muut kyllä..."Kun puhutaan valtavirtaa vastaan, pitää antaa todisteet. anna palaa
- Lipfert
Totuus on armoton kirjoitti:
"Tosin sotavankeja ampuivat kaikki sotaan osallistuneet maat. Kuka enemmän, kuka vähemmän. NL ja Saksa enemmän, länsivallat vähemmän.
Voittajien tekemisistä vain on puhuttu vähemmän kuin hävinneistä."
Kesällä ja koko vuoden 1941 loppuun saakka suomalaiset ampuivat tuhansia haavoittuneita venäläisiä sotavankeja. Vankileireille venäläisiä kuoli kuin kärpäsiä, erityisesti vuosina 1941/42. Näistä sotarikoksista Suomessa vaietaan, "eihän me, muut kyllä...""Vankileireille venäläisiä kuoli kuin kärpäsiä, erityisesti vuosina 1941/42. Näistä sotarikoksista Suomessa vaietaan, "eihän me, muut kyllä..." "
Mutta suomalaiset sotavangit Venäjällä olivat vastaavana aikana kuin herran kukkarossa? On se totuus armoton molemmin puolin:-)
- Näin veikkaan
Taisi saksalaisten huollossa tappiot olla aika huomattavia vuosina 1944-1945 kun ilmaherruus oli täysin vihollisten niin itä kuin länsirintamalla. Aika haasteellista huoltaa keväällä/kesällä kun yö on kovin lyhyt ja sää erinomainen.
- näin hän se
Haarakaukoputki = periskooppi.
et-mittaajan putki ei ollu samaa tyyppiä.- 22
Haarakaukoputken tärkein ominaisuus on kuitenkin se, että se antaa laajemman stereovaikutelman etäisyyksien arvioimiseksi, johon auttaa myös piiruasteikko.
- eipäs oo, valehtelet
22 kirjoitti:
Haarakaukoputken tärkein ominaisuus on kuitenkin se, että se antaa laajemman stereovaikutelman etäisyyksien arvioimiseksi, johon auttaa myös piiruasteikko.
eipä taida haarakaukoputkes et.mittaria olla koska se vaa tii pikkasen linssien välille etäisyytä.
et.mittain oli toisen muotoinen. - Lipfert
22 kirjoitti:
Haarakaukoputken tärkein ominaisuus on kuitenkin se, että se antaa laajemman stereovaikutelman etäisyyksien arvioimiseksi, johon auttaa myös piiruasteikko.
"Haarakaukoputken tärkein ominaisuus on kuitenkin se, että se antaa laajemman stereovaikutelman etäisyyksien arvioimiseksi, johon auttaa myös piiruasteikko."
Ja yhtä tärkeä oli sen toinenkin ominaisuus: sillä pystyi tähystämään esim. juoksuhaudasta nostamatta päätään.
- Kuulehan dorka
Ilman asteikkoa sen voi paiskata lampeen. Stereoet. mittarissa on syvyysvaikutelma, mutta se vaatii stereonäön katsojaltaan.
- säästyi päivärahat
Sodanajan tykkien ballistiikkaa käsittelevässä kirjoituksessa
Teemu Varis pitää tärkeimpänä karttoja.
Tähystämiseen käytettiin vain näköjään tavallisia kiikareita ja kaukoputkia eikä etäisyydenmittauksista näiden yhteydessä puhuta mitään.
"Tarkat kartat olivat tärkeitä tykistölle: niiden avulla voitiin hyvinkin luotettavasti arvioida korkeuksia ja etäisyyksiä. Tähystämiseen käytettiin kiikareita ja kaukoputkia. Radioita ja muita viestintävälineitä tarvittiin yhteydenpitoon tulenjohtoryhmän ja patterin välillä."
http://www.seepia.org/html/seepia2/ballistiikka/ballistiikka.shtml
Vuoden 1939 etäisyysmittari
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Polish_destroyer's_range-finder.JPG
Nykypäivän etäisyysmittareita
http://www.a-golf.fi/fi/etaisyysmittarit/21-lanhai-jcs602-1000-etaisyysmittari.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laseretäisyysmittari - Uka Naakka
säästyi päivärahat kirjoitti:
Sodanajan tykkien ballistiikkaa käsittelevässä kirjoituksessa
Teemu Varis pitää tärkeimpänä karttoja.
Tähystämiseen käytettiin vain näköjään tavallisia kiikareita ja kaukoputkia eikä etäisyydenmittauksista näiden yhteydessä puhuta mitään.
"Tarkat kartat olivat tärkeitä tykistölle: niiden avulla voitiin hyvinkin luotettavasti arvioida korkeuksia ja etäisyyksiä. Tähystämiseen käytettiin kiikareita ja kaukoputkia. Radioita ja muita viestintävälineitä tarvittiin yhteydenpitoon tulenjohtoryhmän ja patterin välillä."
http://www.seepia.org/html/seepia2/ballistiikka/ballistiikka.shtml
Vuoden 1939 etäisyysmittari
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Polish_destroyer's_range-finder.JPG
Nykypäivän etäisyysmittareita
http://www.a-golf.fi/fi/etaisyysmittarit/21-lanhai-jcs602-1000-etaisyysmittari.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/LaseretäisyysmittariParempi olla kirjoittamatta, jos ei ole minkäänlaista oikea tietoa. Karttoja ei edes ollut NL alueista.
- säästyi päivärahat
Uka Naakka kirjoitti:
Parempi olla kirjoittamatta, jos ei ole minkäänlaista oikea tietoa. Karttoja ei edes ollut NL alueista.
Äläs nyt Uka Naakka häslää...
Suurin osa taisteluista vuosien 39-45 aikana käytiin vuoden -38 Suomen valtakunnan rajojen sisäpuolella Kannaksella ja Lapissa ja vähempi ulkomailla.
Niistäkin alueista, joita Jatkosodassa nopeasti valloitettiin ( pääosin j-v:n ja panssarien avulla ), tehtiin alustavat kartat perääntymisvaiheen taisteluita ja etenkin tykistön tulenjohtoa varten.
Maailmansotien väliset tiedusteluretket rajan yli Itä-Karjalaan ja Suomussalmen ja Kuusamon tasolla olivat osaltaan kartanpiirtomatkoja tulevaa varten. - säästyi päivärahat
säästyi päivärahat kirjoitti:
Äläs nyt Uka Naakka häslää...
Suurin osa taisteluista vuosien 39-45 aikana käytiin vuoden -38 Suomen valtakunnan rajojen sisäpuolella Kannaksella ja Lapissa ja vähempi ulkomailla.
Niistäkin alueista, joita Jatkosodassa nopeasti valloitettiin ( pääosin j-v:n ja panssarien avulla ), tehtiin alustavat kartat perääntymisvaiheen taisteluita ja etenkin tykistön tulenjohtoa varten.
Maailmansotien väliset tiedusteluretket rajan yli Itä-Karjalaan ja Suomussalmen ja Kuusamon tasolla olivat osaltaan kartanpiirtomatkoja tulevaa varten.Lisäys.
Oltiin ennen itsenäisyyttä samaa valtakuntaa, joten siltä ajalta oli käytettävissä V:n kartat, joihin tarvitsi tehdä vain infran muutokset.
Huomaatko nyt, Uka Naakka, miten hölmön tölväisy tekstisi oli
"Parempi olla kirjoittamatta, jos ei ole minkäänlaista oikea tietoa. Karttoja ei edes ollut NL alueista." - Ihan omatekemä
säästyi päivärahat kirjoitti:
Lisäys.
Oltiin ennen itsenäisyyttä samaa valtakuntaa, joten siltä ajalta oli käytettävissä V:n kartat, joihin tarvitsi tehdä vain infran muutokset.
Huomaatko nyt, Uka Naakka, miten hölmön tölväisy tekstisi oli
"Parempi olla kirjoittamatta, jos ei ole minkäänlaista oikea tietoa. Karttoja ei edes ollut NL alueista."Sotasaaliiksi saadut suuren mittakaavan kartat eivät tykistölle kelpaa. Näin oli mm. Suojärven ja Petroskoin välisellä alueella. Siihen aikaan maalikartta piirrettiin itse ja sitä kopioitiin läpipiirtämällä voipaperiin.
- Tykistölle tehtiin
Ihan omatekemä kirjoitti:
Sotasaaliiksi saadut suuren mittakaavan kartat eivät tykistölle kelpaa. Näin oli mm. Suojärven ja Petroskoin välisellä alueella. Siihen aikaan maalikartta piirrettiin itse ja sitä kopioitiin läpipiirtämällä voipaperiin.
kovalla kiireellä ilmakuvapikakartat ensi hätään.
Ainahan oli mahdollisuus käyttää tilapäiskoordinaatistoa yksittäisten tuliyksiköiden ensiapuna.Se sopi hyvin myös heittimistölle, sillä mittausmatkat olivat lyhyitä. - Anonyymi
säästyi päivärahat kirjoitti:
Sodanajan tykkien ballistiikkaa käsittelevässä kirjoituksessa
Teemu Varis pitää tärkeimpänä karttoja.
Tähystämiseen käytettiin vain näköjään tavallisia kiikareita ja kaukoputkia eikä etäisyydenmittauksista näiden yhteydessä puhuta mitään.
"Tarkat kartat olivat tärkeitä tykistölle: niiden avulla voitiin hyvinkin luotettavasti arvioida korkeuksia ja etäisyyksiä. Tähystämiseen käytettiin kiikareita ja kaukoputkia. Radioita ja muita viestintävälineitä tarvittiin yhteydenpitoon tulenjohtoryhmän ja patterin välillä."
http://www.seepia.org/html/seepia2/ballistiikka/ballistiikka.shtml
Vuoden 1939 etäisyysmittari
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Polish_destroyer's_range-finder.JPG
Nykypäivän etäisyysmittareita
http://www.a-golf.fi/fi/etaisyysmittarit/21-lanhai-jcs602-1000-etaisyysmittari.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/LaseretäisyysmittariMun tykistössä tj ilmottaa osuman samalla tavalla kuin kivääriammunnoissa ja saa patteri itse laskea oikasu piirut - etton monenlaisia tykistö lajeja. ?
- Et mittari
Reteot päälle.
http://www.defencetalk.com/pictures/data/4271/stereoetaisyysmittari_07_zeiss.jpg- Ne noset
Eikö valmiiksi mitatut kohteet merkitse sinulle mitään?
Tykistön kartat ja kiikarit ja stereonäöt kohteen maali ja poks.
- jeeps joops juuuh
jatkosodassa jo oli ilmasta otettuja tiedustelu kuvia mutta rykmenttien komentajilla ei ollut silloin taitoa tulkita niitä, tykistön komentajilla oli.
- jeps joops juuups
tj:n tehtävä ei kuitenkaan ole et.mittaaminen. kiikariin voidaan maalailla mitä viivoja hyvänsä mutta ei se kiikarista et.mittaria tee eikä anna siihen mitään syys juttua.
ennen toista mm sotaa et.mittareita oli vain sotalaivoissa johtuen mittarin pitkästä koosta, sitten jossain vaiheessa se saatiin pienennettyä niin että se mahtui panssarivaunun tykkitorniin.
kiikari = molempiin silmiin okulaari.
kaukoputki = vain yksi okulaari.
kun tulenjohtue tuli uuteen paikkaan ei se koskaan ollut keskellä peltoa se mittas etäisyydet ja suunnat määrättyihin paikkoihin.
kun tykit ampui mitattiin etäisyys ja suunta kranaattien iskemiin.
tulenjohtueessa vain et.mittaaja oli suoranaises vaaaras saada nappi ottaan.
sukellusveneen periskooppiin on maalattu viivoja mutta ei ne siitä et.mittaria tee.
etäisyyttä voidaan arvioida paljaalla silmällä tai katsomalla kalja pullon läpi.- 37
Ne kiikariin maalatut viivat ovat piiruasteikko, jonka avulla voidaan laskea etäisyys.
- Luotan asteikkoon
Tulenjohtueen jäsen voi arvioida etäisyyttä yksinkertaisesti ojennettujen sormien mukaan.
Kun käsi on ojennettuna edessä, on yksi sormenleveys = 30 piirua.
- Vuosalmen Onni
Tulenjohtajan tähtihetkiä.
Onhan tästä jutusteltu aiemminkin.
http://www.tampereentykistokilta.fi/vuosalmi1944.html
Okulareja kaksi ja on kaukoputki.
http://tarinani.net/sota/valokuvat/TeemuLaine/tulenjohdonHaarakaukoputki.jpg - jeps joops juups
Haarakiikarilla voitiin arvioida etäisyyksiä sen jälkeen kun et.mittaaja oli ensin mitannut etäisyyden, sen jälkeen kiikarilla voitiin sen viivojen avulla arvioida etäisyys käyttäen hyväksi tätä et.mitattua pistettä.
- 37
Piiruasteikolla voi arvioida etäisyyksiä ilman mitään et.mittaajan mittaamaa pistettä.
- Tukomi
Mitattiin maalia pääasiallisesti tulenaloituksessa ja haarakiikarin avulla korjattiin tulta.
- torx bender krurg ol
Johtajilla oli vaarallisinta. Jos ei siis ollut kuten Hitlerin palomiehet eli kaksi kylmäpää ja aineita täyteen pumpattu Petsamon kauhu. Mannerheimillekin stressi aiheutti ihottumaa. Zhukovista en ole lukennut että olisi saannut kohtauksia mutta kaippa ne salattiin. Rendulic ja Model pitivät hermonsa ihailtavasti. Model tappoi itsensä kylmän mekaanisesti ilman itkua.
- Anonyymi
Jos tj kyttäilee paljonko sääolot vaikuttavat ammuksen kulkurataan siellä rintamalinjan takana ,niin vaarallista on.
Onko jollaki tietoa onko säätykkiä sotatoimialueen läheisyydessä ,niin se ilmottaa esim paljo klo 15 laakit hajoaa sääoloista johtuen ?- Anonyymi
Midän rykmentti käytti sotahommissa säätykkiä ampumalla rakeita ja räntää vihollisen niskaan.
Joskus piruuttaan omillekin. Ei jouluisin. - Anonyymi
Sääolot voivat vaikuttaa yllättävän paljon, jo vallitseva ilmanpaine voi vaikuttaa tykin kranaatin lentorataan jos ilmanpaine on esim. huomattavasti vaikka normaalia alempana eikä sitä riittävästi huomioida. Jos ihan tarkkoja haluttiin olla, jopa jokaisen ruutierän mahdollisimman tarkka paino ja erityisesti kosteus oli mitattava ja huomioitava ennalta laadittujen taulukoiden ja laskelmien mukaan. Esim. isojen WW2 aikaisten sotalaivojen säilyneissä dokumenteissa on nähtävissä tietoja ennen ammuntaa suoritetuista ruudin kosteuden mittaamisista, niiden perusteella tehdyistä korjauslaskelmista jne., jne., jopa voimakkaan sateen vaikutuksen huomioimisesta.
Ja varsin mielenkiintoisiksi laskelmat alkavatkin mennä juuri laivatykistön osalta varsinkin silloin, kun sekä kohde että tulittava alus olivat liikkeessä, raskaalla tykistöllä tuli saatettiin avata 25-30 km kohteesta. Kun ammutaan raskas kranaatti tuolle etäisyydelle, se käy matkallaan käytännössä lähes yhtä korkealla kuin on tuo etäisyys ja tulee kulkeneeksi siis hyvinkin ilman halki 40- 50 km. Aika moni asia alkaa vaikuttaa osumatarkkuuteen...
- Anonyymi
Hyökkäyksessä tj joutuu siirtämään tulta tapahtumien etenemisen mukaan, puolustuksessa voi käyttää etukäteen määritettyjä torjuntamaaleja. Tulenjohdon vaarallisuus riippuu maastosta ja näkyvyydestä, jos ei voi kaivautua, henki lähtee, koska tulenjohtueen sijainti on edestä helppo arvata ja se on aina vihollistykistön kantaman sisällä.
- Anonyymi
Tj täytyy tietää missä tiet kulkevat ,missä moottorikolonnat mahd ovat , mutta nykyään dronet hoitaa sen homman ,että helpoksi ovat asiat tj lle muuttuneet - tj leikkii vaan droneilla ,että semmosta se.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tj täytyy tietää missä tiet kulkevat ,missä moottorikolonnat mahd ovat , mutta nykyään dronet hoitaa sen homman ,että helpoksi ovat asiat tj lle muuttuneet - tj leikkii vaan droneilla ,että semmosta se.
Luulet, että pystyy jotain lentämään siellä kranaattien paineaalloissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luulet, että pystyy jotain lentämään siellä kranaattien paineaalloissa.
Km korkeudessa äänetönnä etenevä drone pystyy kuvaan tiestöjen lähellä majailevaa kolonnaa 10-20 km päähän , että jos vain pattetistolla hyvä kartta tykinruokaa löytyy kauas.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Km korkeudessa äänetönnä etenevä drone pystyy kuvaan tiestöjen lähellä majailevaa kolonnaa 10-20 km päähän , että jos vain pattetistolla hyvä kartta tykinruokaa löytyy kauas.
Kun ne pahuksen pommit myös savuavat.
- Anonyymi
Kenttätykistöpatteristojen ja rykmenttien keskimääräiset tappiot edes arvoimalla niiden keskittyneen 90%:sti tulenjohtoyksikköihin, nosta tulenjohtotehtäviin kuuluvien tappioita lähellekään esim jääkäripataljoonien tappioita.
Periaatteesa hyvä vertailukohta on krh-yksiköt. Niidenkin tappiot jäivät kiväärikomppanioita pienemmeksi vaikka kaikki tappiot olisi kohdistuneet 12-20 miehen kokoisiin tulenjohtojoukkueisiin - Anonyymi
Viimeisenä sotakesänä (1.6-14.9.1944) menehtyi taistelujen takia yhteensä 865 kenttätykistörykmenttien tai kenttätykistöpatteristojen miestä. Koska sotatoimialueella oli keskim 66-68 patteristoa on silloin patteristoa kohden menehtynyt 13 sotilasta. Patteristoihin kuului yhteensä noin 35 000 sotilasta ja keskimäärin yhteen patteristoon n.550-580 sotilasta. Patteriston sotilaista keskimäärin menehtyi taistelujen takia alle 3%. Sen sijaan jääkäripataljoonissa (7) menehtyneitä oli samana sotakesänä 952 miestä eli keskimäärin 136 eli noin 15% määrävahvuudesta. Komppanioissa menehtymisprosentit nousivat 20-30%:iin joten tykistön tulehjohtotehtävät eivät ole taatusti olleet niin hengenvaarallisia mitä usein painopistesuunnille laitettujen jääkärikomppanioiden taistelutehtävät.
Tarkenpaa jakoa tykistön tappioiden jakaumasta (tuliasemat vs tulenjohto) ei ole minulla saatavilla. Luultavasti 80-90% tappioista kohdistui tulenjohtotehtävissä olleisiin (tiedustelu, mittaus, viesti).- Anonyymi
Ja vertailupohjaa saa myös krh-yksiköiden tappioista. Krh-joukkueita oli kussakin jv-pataljoonassa yksi. Eli joukkueita on ollut 14 jv-divisioonassa 98, sekä 5 prikaatissa 20 sekä jääkäri- ja rajajääkäripataljoonissa 14 (niistä 4 panssaridivisioonaan kuuluneissa). Yhteensä siis näillä tiedoin 132. Krh-joukkueiden miehiä menehtyi viimeisenä sotakesänä 409 eli hieman yli 3 sotilasta per krh-joukkue. Sen aikaiseen joukkueeseen hevos ym miehineen kuului yli 60 sotilasta. Menehtymisprosentti 5.
Krh-komppanioiden tappioista tiedetään se että rykmenttien osalta niitä tuli 116. Koska rykmenttejä oli kesällä 1944 28 oli niiden krh-komppanioiden tappiot keskimäärin 4 taistelujen takia menehtynyttä. Menehtymisprosentti jossain 2-3 välillä.
Ilmeisesti krh:n ja tykistön tulenjohtomiehistön keskimääräinen tappio% menehtyneissä on ollut noin 10%. - Anonyymi
Kenttätykistörykmenttien ja patteristojen taistelutehtävien takia menehtyneistä peräti 101 merkitty upseereiksi, eniten luutnantteja. Maavoimissa missään muissa aselajeissa ei menehtyneistä yli 10% ollut upseereita joten mitä ilmeisemmin juuri tulenjohtoupseerien tehtävät olivat todellakin hyvin vaarallisia ja verrattavissa juuri esim jääkärikomppanioiden johtajien ja varajohtajien tehtävien vaarallisuuteen. Joten kyllä avauksen kirjoittaja on oikeilla jäljillä.
- Anonyymi
01.06-5.9.44 menehtyi 952 jääkäripataljoonan sotilasta joista 56 eli 5.9% oli upseereita. Keskimäärin 8 upseeria jääkäripataljoonasta. Aika paljon kun ajattelee että pataljoonassa oli 4 komppaniaa ja yksi kevyt heitinjoukkue ja komppaniassa 3-4 joukkuetta. Ilmeisesti haavoittuneita upseereita on ollut tuplasti enemmän. Voi vain kuvitella johtamispaineita pataljoonan komentajilla kun omasta pataljoonasta kuolee 8 ja haavoittuu 20 upseeria. Käytännössä lähes kaikki upseerit ovat kaatuneet tai ainakin lieväst haavoittuneet. Todennäköisesti heinäkuussa 1944 monia joukkueita johtivat kersantit ja hengissä selvinneitä joukkueenjohtajia oli komppanianpäällikköinä.
- Anonyymi
Onneksi nykyajan sodankäynti on muuttunut siistimmäksi.
Nykyaikainen tulenjohto operoi drooneilla tehokkaasti maastoutetuissa konttiasemissa,jotka sijaitsevat tyypillisesti jopa kymmenien kilometrien etäisyydellä vihollisjoukoista.
Verta ja suolenpätkiä lentelee siis etupäässä etenemistä yrkäilevän vihollisen riveissä.
Itseohjautuvat tykistöammukset ovat kova sana liikkuvaa panssaroitua jalkaväkeä vastaan!
Modernilla taistelukentällä henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitys painottuu jo valvomis-ja keskittymiskyvyn suuntaan aseenkäyttötaidon ja "ramboilun" kustannuksella.- Anonyymi
Tuommoinen lapsellisuus on hyvin vaarallista tosipaikan tullen.
- Anonyymi
Hitsin vaarallista on ollut palvella suomen vähillä panssarilaivoilla, kuolleisuus lähes 50 %. Toki se sisältää sitten eri tehtävissä olleita, mutta jos käytetään vain käsitettä "panssarilaivamies" tms. niin pahoja paikkoja olivat. Kaksi laivaa niitä on ollut, toinen upposi hetkessä ja siinä menehtyi väkeä paljon, en nyt lukua muista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1117171Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista594757- 954731
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee493889- 513818
- 2173787
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san263363- 512731
- 382671
- 382299