Tykistön tulenjohtajana oli kuulema kuumat paikat, onko totta? Mitä se muuten edes tekee? Eikö etulinjan joukkueenjohtajilla ollut kanssa kovat tappioprosentit? Mitkä olivat vaarallisimmat tehtävät Suomen armeijassa vuosina 1939-1945, kai tästä tilastoa on?
Vaarallisimmat sotahommat
Tuskin töpinässä
7720060
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Talvi ja Jatkosodan vänrikeillä tappioprosentit olivat kaikkein suurimmat. Upseeri johtaa miehiään edestä, näyttää esimerkkiä joka tarttuu miehiin. Vihollinenkin pyrkii upseereita ampumaan joten kyyti oli kylmää.
Jos otetaan mukaan muutkin kuin suomalaiset niin vaarallisinta oli ehdottomasti saksalaisissa sukellusveneissä. 50 tuhatta astui palvelukseen, vain 10 tuhatta jäi henkiin, 80% kaatui!
saksan itä-rintaman panssarivaunun johtajan homma oli kans aika vaarillinen homma sodan lopussa sen elinaika oli n. viikko.
"saksan itä-rintaman panssarivaunun johtajan homma oli kans aika vaarillinen homma sodan lopussa sen elinaika oli n. viikko."
Saksan itä-rintamalla sodan lopussa kaikki hommat olivat vaarallisia!
psv ny vaa oli laite joka keräs kaikkien tykkien huomion.
Tässä lista. Klikkaamalla numeron kohdalta näkyy miten kävi.
https://uboat.net/boats/listing.html
Mä en nyt tajuu miten tj:n homma olisi ollut vaarallista.
Haarakiikari on hyvä maali tarkka-ampujalle tai vastapuolen tj.lle.31
Kaksi viiden sentin kappaletta metsän tai pensaiden seassa helposti havaittavissa jostain kilometrin päästä tai kauempaakin? Ei vaikuta uskottavalta.
Tulenjohtaja oli kilometrin päässä vihollisesta, mikäs se sellainen tulenjohtaja oikein on?!
Olisko sinulla pokkaa mennä 100 m päähän?
Toisekseen tuota haarakaukoputkea tarvitaan vasta noilla etäisyyksillä, alemmissa pelataan aivan omilla okulaareilla.
Siinä menee kiikari.
Haarakiikari tarvitaan aina sillä siinä ovat asteikot ja ristikot kulman määritystä varten.
http://www.defencetalk.com/pictures/data/4271/haarakiikari_60_gaur.jpg
En ole tulenjohtaja, mutta epäilen ettei sodan aikana moisia asteikkohienouksia ollut. Olivat vain näkemistä varten.
On piiruasteikko. Tulen vaikuttavuus kehnoa ilman korjauksia ja ammukset kortilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piiru
Ps-torjujalla pahimmat paikat, koska se oli tankin pahin vihollinen ja siihen ja sen lähimaaston puihin keskitettiin kaikkien tankkien tuli välittömästi, kun havainto saatiin.
Tykistön putket mukaan lukien.
Viimeistään kolmen laakin jälkeen pakko vaihtaa äkäseen paikkaa, koska muuten ei enää ehtinyt.
Monet eivät ehtineet...
Suorastaan epätoivoinen tilanne oli niillä suomalaisilla, jotka joutuivat vanhentuneilla sotasaalisvaunuilla hyökkäämään, heikko panssaroiti ja aseistus. Varsinkin hyökkäyskiilassa kärkivaunun miehistöllä se oli suorastaan itsemurhatehtävä. Näillä vanhoilla romuilla tehtiin joskus hyökkäys, jossa lähes kaikki vaunut vihollinen tuhosi.
Ilmeisesti puhe yhdestä Talvisodan hyökkäyksestä. Yhdestä. Ei kannata ihan liikoja tuosta vetää johtopäätöksiä vielä. Kärkivaunussa kun tuppasi olemaan paras paikka saada puuristi ihan kaikilla rintamilla koko sodan ajan, se kun torjuntatulta vetää eniten puoleensa..
Vaunumiehistölle ei tarvinnut aina puuristejä jaella, vaihtoehtoja oli tuhkaksi palaminen hehkuvassa teräslaatikossa, tai sen mukana hajoaminen atomeiksi räjähdyksessä.
Varmaan itsekin kyllä tajusit että "saada puuristi" oli kielikuva.
Kyllä aina jäi jotain laitettavaa arkkuun, vaikka sitten varasukat.
Jos olit kaunis poika Mikkelin vartio-osastossa oli joka ilta vaara joutua pyllystä marskilävistetyksi.
Vacra-Adolf oli onneksi Vuosalmella.
Pyllyneitsyys+meni+lähes+100%+varmuudella.
tulenjohtueen paikka oli siellä minne se oli määrätty mutta jv:n poteroita ja juoksuhautoja vältettiin koska vihollinen osasi ampua niihin tykeillään silmät kii.
tulenjohtue ei vertaudu mitenkään jv-ryhmään missään sotatoimessa.
Tulenjohtue tanssii hautojen päällä ja vetää naapurin tulta puoleensa.
tj paikka pyrittiin salaamaan kaikin keinoin
Saahan sitä yrittää salata mutta kyllä se selville saadaan jos jää liian pitkäksi aikaa samaan paikkaan. Sitten saakin sellaisen keskityksen niskaansa että hyvä jos henkiin jää.
yrität ilmeisesti sanoa jotain.
miten tj'n homma on vaarallisempaa kuin jv'n jj'n tai ryhmän johtajan.
harvinaisempiin hommiin, niin hävittäjälentäjien ja kaukopartiomiesten suhteelliset tappiot taisivat olla suurempia kuin joukkueenjohtajien ja tulenjohtajien.
Kuumimmat paikat oli niillä lentäjillä ja kaukopartiomiehillä jotka jäivät kiinni.
Jos tarkoitat sotavangiksi joutumista, niin huonoimmin kävi haavoittuneille, koulutushaarasta ja tehtävästä riippumatta.
Siinä tapauksessa venäläiset tekivät sotarikoksia.
Tosin sotavankeja ampuivat kaikki sotaan osallistuneet maat. Kuka enemmän, kuka vähemmän. NL ja Saksa enemmän, länsivallat vähemmän.
Voittajien tekemisistä vain on puhuttu vähemmän kuin hävinneistä.
"Tosin sotavankeja ampuivat kaikki sotaan osallistuneet maat. Kuka enemmän, kuka vähemmän. NL ja Saksa enemmän, länsivallat vähemmän.
Voittajien tekemisistä vain on puhuttu vähemmän kuin hävinneistä."
Kesällä ja koko vuoden 1941 loppuun saakka suomalaiset ampuivat tuhansia haavoittuneita venäläisiä sotavankeja. Vankileireille venäläisiä kuoli kuin kärpäsiä, erityisesti vuosina 1941/42. Näistä sotarikoksista Suomessa vaietaan, "eihän me, muut kyllä..."
Kun puhutaan valtavirtaa vastaan, pitää antaa todisteet. anna palaa
"Vankileireille venäläisiä kuoli kuin kärpäsiä, erityisesti vuosina 1941/42. Näistä sotarikoksista Suomessa vaietaan, "eihän me, muut kyllä..." "
Mutta suomalaiset sotavangit Venäjällä olivat vastaavana aikana kuin herran kukkarossa? On se totuus armoton molemmin puolin:-)
Taisi saksalaisten huollossa tappiot olla aika huomattavia vuosina 1944-1945 kun ilmaherruus oli täysin vihollisten niin itä kuin länsirintamalla. Aika haasteellista huoltaa keväällä/kesällä kun yö on kovin lyhyt ja sää erinomainen.
Haarakaukoputki = periskooppi.
et-mittaajan putki ei ollu samaa tyyppiä.
Haarakaukoputken tärkein ominaisuus on kuitenkin se, että se antaa laajemman stereovaikutelman etäisyyksien arvioimiseksi, johon auttaa myös piiruasteikko.
eipä taida haarakaukoputkes et.mittaria olla koska se vaa tii pikkasen linssien välille etäisyytä.
et.mittain oli toisen muotoinen.
"Haarakaukoputken tärkein ominaisuus on kuitenkin se, että se antaa laajemman stereovaikutelman etäisyyksien arvioimiseksi, johon auttaa myös piiruasteikko."
Ja yhtä tärkeä oli sen toinenkin ominaisuus: sillä pystyi tähystämään esim. juoksuhaudasta nostamatta päätään.
Ilman asteikkoa sen voi paiskata lampeen. Stereoet. mittarissa on syvyysvaikutelma, mutta se vaatii stereonäön katsojaltaan.
Sodanajan tykkien ballistiikkaa käsittelevässä kirjoituksessa
Teemu Varis pitää tärkeimpänä karttoja.
Tähystämiseen käytettiin vain näköjään tavallisia kiikareita ja kaukoputkia eikä etäisyydenmittauksista näiden yhteydessä puhuta mitään.
"Tarkat kartat olivat tärkeitä tykistölle: niiden avulla voitiin hyvinkin luotettavasti arvioida korkeuksia ja etäisyyksiä. Tähystämiseen käytettiin kiikareita ja kaukoputkia. Radioita ja muita viestintävälineitä tarvittiin yhteydenpitoon tulenjohtoryhmän ja patterin välillä."
http://www.seepia.org/html/seepia2/ballistiikka/ballistiikka.shtml
Vuoden 1939 etäisyysmittari
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Polish_destroyer's_range-finder.JPG
Nykypäivän etäisyysmittareita
http://www.a-golf.fi/fi/etaisyysmittarit/21-lanhai-jcs602-1000-etaisyysmittari.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laseretäisyysmittari
Parempi olla kirjoittamatta, jos ei ole minkäänlaista oikea tietoa. Karttoja ei edes ollut NL alueista.
Äläs nyt Uka Naakka häslää...
Suurin osa taisteluista vuosien 39-45 aikana käytiin vuoden -38 Suomen valtakunnan rajojen sisäpuolella Kannaksella ja Lapissa ja vähempi ulkomailla.
Niistäkin alueista, joita Jatkosodassa nopeasti valloitettiin ( pääosin j-v:n ja panssarien avulla ), tehtiin alustavat kartat perääntymisvaiheen taisteluita ja etenkin tykistön tulenjohtoa varten.
Maailmansotien väliset tiedusteluretket rajan yli Itä-Karjalaan ja Suomussalmen ja Kuusamon tasolla olivat osaltaan kartanpiirtomatkoja tulevaa varten.
Lisäys.
Oltiin ennen itsenäisyyttä samaa valtakuntaa, joten siltä ajalta oli käytettävissä V:n kartat, joihin tarvitsi tehdä vain infran muutokset.
Huomaatko nyt, Uka Naakka, miten hölmön tölväisy tekstisi oli
"Parempi olla kirjoittamatta, jos ei ole minkäänlaista oikea tietoa. Karttoja ei edes ollut NL alueista."
Sotasaaliiksi saadut suuren mittakaavan kartat eivät tykistölle kelpaa. Näin oli mm. Suojärven ja Petroskoin välisellä alueella. Siihen aikaan maalikartta piirrettiin itse ja sitä kopioitiin läpipiirtämällä voipaperiin.
kovalla kiireellä ilmakuvapikakartat ensi hätään.
Ainahan oli mahdollisuus käyttää tilapäiskoordinaatistoa yksittäisten tuliyksiköiden ensiapuna.Se sopi hyvin myös heittimistölle, sillä mittausmatkat olivat lyhyitä.
Mun tykistössä tj ilmottaa osuman samalla tavalla kuin kivääriammunnoissa ja saa patteri itse laskea oikasu piirut - etton monenlaisia tykistö lajeja. ?
Reteot päälle.
http://www.defencetalk.com/pictures/data/4271/stereoetaisyysmittari_07_zeiss.jpg
Eikö valmiiksi mitatut kohteet merkitse sinulle mitään?
Tykistön kartat ja kiikarit ja stereonäöt kohteen maali ja poks.
jatkosodassa jo oli ilmasta otettuja tiedustelu kuvia mutta rykmenttien komentajilla ei ollut silloin taitoa tulkita niitä, tykistön komentajilla oli.
tj:n tehtävä ei kuitenkaan ole et.mittaaminen. kiikariin voidaan maalailla mitä viivoja hyvänsä mutta ei se kiikarista et.mittaria tee eikä anna siihen mitään syys juttua.
ennen toista mm sotaa et.mittareita oli vain sotalaivoissa johtuen mittarin pitkästä koosta, sitten jossain vaiheessa se saatiin pienennettyä niin että se mahtui panssarivaunun tykkitorniin.
kiikari = molempiin silmiin okulaari.
kaukoputki = vain yksi okulaari.
kun tulenjohtue tuli uuteen paikkaan ei se koskaan ollut keskellä peltoa se mittas etäisyydet ja suunnat määrättyihin paikkoihin.
kun tykit ampui mitattiin etäisyys ja suunta kranaattien iskemiin.
tulenjohtueessa vain et.mittaaja oli suoranaises vaaaras saada nappi ottaan.
sukellusveneen periskooppiin on maalattu viivoja mutta ei ne siitä et.mittaria tee.
etäisyyttä voidaan arvioida paljaalla silmällä tai katsomalla kalja pullon läpi.
Ne kiikariin maalatut viivat ovat piiruasteikko, jonka avulla voidaan laskea etäisyys.
Tulenjohtueen jäsen voi arvioida etäisyyttä yksinkertaisesti ojennettujen sormien mukaan.
Kun käsi on ojennettuna edessä, on yksi sormenleveys = 30 piirua.
Tulenjohtajan tähtihetkiä.
Onhan tästä jutusteltu aiemminkin.
http://www.tampereentykistokilta.fi/vuosalmi1944.html
Okulareja kaksi ja on kaukoputki.
http://tarinani.net/sota/valokuvat/TeemuLaine/tulenjohdonHaarakaukoputki.jpg
Haarakiikarilla voitiin arvioida etäisyyksiä sen jälkeen kun et.mittaaja oli ensin mitannut etäisyyden, sen jälkeen kiikarilla voitiin sen viivojen avulla arvioida etäisyys käyttäen hyväksi tätä et.mitattua pistettä.
Piiruasteikolla voi arvioida etäisyyksiä ilman mitään et.mittaajan mittaamaa pistettä.
Mitattiin maalia pääasiallisesti tulenaloituksessa ja haarakiikarin avulla korjattiin tulta.
Johtajilla oli vaarallisinta. Jos ei siis ollut kuten Hitlerin palomiehet eli kaksi kylmäpää ja aineita täyteen pumpattu Petsamon kauhu. Mannerheimillekin stressi aiheutti ihottumaa. Zhukovista en ole lukennut että olisi saannut kohtauksia mutta kaippa ne salattiin. Rendulic ja Model pitivät hermonsa ihailtavasti. Model tappoi itsensä kylmän mekaanisesti ilman itkua.
Jos tj kyttäilee paljonko sääolot vaikuttavat ammuksen kulkurataan siellä rintamalinjan takana ,niin vaarallista on.
Onko jollaki tietoa onko säätykkiä sotatoimialueen läheisyydessä ,niin se ilmottaa esim paljo klo 15 laakit hajoaa sääoloista johtuen ?
Midän rykmentti käytti sotahommissa säätykkiä ampumalla rakeita ja räntää vihollisen niskaan.
Joskus piruuttaan omillekin. Ei jouluisin.
Sääolot voivat vaikuttaa yllättävän paljon, jo vallitseva ilmanpaine voi vaikuttaa tykin kranaatin lentorataan jos ilmanpaine on esim. huomattavasti vaikka normaalia alempana eikä sitä riittävästi huomioida. Jos ihan tarkkoja haluttiin olla, jopa jokaisen ruutierän mahdollisimman tarkka paino ja erityisesti kosteus oli mitattava ja huomioitava ennalta laadittujen taulukoiden ja laskelmien mukaan. Esim. isojen WW2 aikaisten sotalaivojen säilyneissä dokumenteissa on nähtävissä tietoja ennen ammuntaa suoritetuista ruudin kosteuden mittaamisista, niiden perusteella tehdyistä korjauslaskelmista jne., jne., jopa voimakkaan sateen vaikutuksen huomioimisesta.
Ja varsin mielenkiintoisiksi laskelmat alkavatkin mennä juuri laivatykistön osalta varsinkin silloin, kun sekä kohde että tulittava alus olivat liikkeessä, raskaalla tykistöllä tuli saatettiin avata 25-30 km kohteesta. Kun ammutaan raskas kranaatti tuolle etäisyydelle, se käy matkallaan käytännössä lähes yhtä korkealla kuin on tuo etäisyys ja tulee kulkeneeksi siis hyvinkin ilman halki 40- 50 km. Aika moni asia alkaa vaikuttaa osumatarkkuuteen...
Hyökkäyksessä tj joutuu siirtämään tulta tapahtumien etenemisen mukaan, puolustuksessa voi käyttää etukäteen määritettyjä torjuntamaaleja. Tulenjohdon vaarallisuus riippuu maastosta ja näkyvyydestä, jos ei voi kaivautua, henki lähtee, koska tulenjohtueen sijainti on edestä helppo arvata ja se on aina vihollistykistön kantaman sisällä.
Tj täytyy tietää missä tiet kulkevat ,missä moottorikolonnat mahd ovat , mutta nykyään dronet hoitaa sen homman ,että helpoksi ovat asiat tj lle muuttuneet - tj leikkii vaan droneilla ,että semmosta se.
Luulet, että pystyy jotain lentämään siellä kranaattien paineaalloissa.
Km korkeudessa äänetönnä etenevä drone pystyy kuvaan tiestöjen lähellä majailevaa kolonnaa 10-20 km päähän , että jos vain pattetistolla hyvä kartta tykinruokaa löytyy kauas.
Kun ne pahuksen pommit myös savuavat.
Kenttätykistöpatteristojen+ja+rykmenttien+keskimääräiset+tappiot+edes+arvoimalla+niiden+keskittyneen+90%:sti+tulenjohtoyksikköihin,+nosta+tulenjohtotehtäviin+kuuluvien+tappioita+lähellekään+esim+jääkäripataljoonien+tappioita.
Viimeisenä+sotakesänä+(1.6-14.9.1944)+menehtyi+taistelujen+takia+yhteensä+865+kenttätykistörykmenttien+tai+kenttätykistöpatteristojen+miestä.+Koska+sotatoimialueella+oli+keskim+66-68+patteristoa+on+silloin+patteristoa+kohden+menehtynyt+13+sotilasta.+Patteristoihin+kuului+yhteensä+noin+35+000+sotilasta+ja+keskimäärin+yhteen+patteristoon++n.550-580+sotilasta.+Patteriston+sotilaista+keskimäärin+menehtyi+taistelujen+takia+alle+3%.+Sen+sijaan+jääkäripataljoonissa+(7)+menehtyneitä+oli+samana+sotakesänä++952+miestä+eli+keskimäärin+136+eli+noin+15%+määrävahvuudesta.+Komppanioissa+menehtymisprosentit+nousivat+20-30%:iin+joten+tykistön+tulehjohtotehtävät+eivät+ole+taatusti+olleet+niin+hengenvaarallisia+mitä+usein+painopistesuunnille+laitettujen+jääkärikomppanioiden+taistelutehtävät.
Ja+vertailupohjaa+saa+myös+krh-yksiköiden+tappioista.+Krh-joukkueita+oli+kussakin+jv-pataljoonassa+yksi.+Eli+joukkueita+on+ollut+14+jv-divisioonassa+98,+sekä+5+prikaatissa+20+sekä+jääkäri-+ja+rajajääkäripataljoonissa+14+(niistä+4+panssaridivisioonaan+kuuluneissa).+Yhteensä+siis+näillä+tiedoin+132.+Krh-joukkueiden+miehiä+menehtyi+viimeisenä+sotakesänä+409+eli+hieman+yli+3+sotilasta+per+krh-joukkue.++Sen+aikaiseen+joukkueeseen+hevos+ym+miehineen+kuului+yli+60+sotilasta.+Menehtymisprosentti+5.
Kenttätykistörykmenttien+ja+patteristojen+taistelutehtävien+takia+menehtyneistä+peräti+101+merkitty+upseereiksi,+eniten+luutnantteja.+Maavoimissa+missään+muissa+aselajeissa+ei+menehtyneistä+yli+10%+ollut+upseereita+joten+mitä+ilmeisemmin+juuri+tulenjohtoupseerien+tehtävät+olivat+todellakin+hyvin+vaarallisia+ja+verrattavissa+juuri+esim+jääkärikomppanioiden+johtajien+ja+varajohtajien+tehtävien+vaarallisuuteen.+Joten+kyllä+avauksen+kirjoittaja+on+oikeilla+jäljillä.
01.06-5.9.44+menehtyi+952+jääkäripataljoonan+sotilasta+joista+56+eli+5.9%+oli+upseereita.+Keskimäärin+8+upseeria+jääkäripataljoonasta.+Aika+paljon+kun+ajattelee+että+pataljoonassa+oli+4+komppaniaa+ja+yksi+kevyt+heitinjoukkue+ja+komppaniassa+3-4+joukkuetta.+Ilmeisesti+haavoittuneita+upseereita+on+ollut+tuplasti+enemmän.+Voi+vain+kuvitella+johtamispaineita+pataljoonan+komentajilla+kun+omasta+pataljoonasta+kuolee+8+ja+haavoittuu+20+upseeria.+Käytännössä+lähes+kaikki+upseerit+ovat+kaatuneet+tai+ainakin+lieväst+haavoittuneet.++Todennäköisesti+heinäkuussa+1944+monia+joukkueita+johtivat+kersantit+ja+hengissä+selvinneitä+joukkueenjohtajia+oli+komppanianpäällikköinä.
Onneksi nykyajan sodankäynti on muuttunut siistimmäksi.
Nykyaikainen tulenjohto operoi drooneilla tehokkaasti maastoutetuissa konttiasemissa,jotka sijaitsevat tyypillisesti jopa kymmenien kilometrien etäisyydellä vihollisjoukoista.
Verta ja suolenpätkiä lentelee siis etupäässä etenemistä yrkäilevän vihollisen riveissä.
Itseohjautuvat tykistöammukset ovat kova sana liikkuvaa panssaroitua jalkaväkeä vastaan!
Modernilla taistelukentällä henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitys painottuu jo valvomis-ja keskittymiskyvyn suuntaan aseenkäyttötaidon ja "ramboilun" kustannuksella.
Tuommoinen lapsellisuus on hyvin vaarallista tosipaikan tullen.
Hitsin+vaarallista+on+ollut+palvella+suomen+vähillä+panssarilaivoilla,+kuolleisuus+lähes+50+%.+Toki+se+sisältää+sitten+eri+tehtävissä+olleita,+mutta+jos+käytetään+vain+käsitettä+"panssarilaivamies"+tms.+niin+pahoja+paikkoja+olivat.+Kaksi+laivaa+niitä+on+ollut,+toinen+upposi+hetkessä+ja+siinä+menehtyi+väkeä+paljon,+en+nyt+lukua+muista.