Sä kuulut johonkin ryhmään, jonka kanssa kieltäydyt puhumasta. Olet kuiteskin ryhmän sisällä? Tekeekö tämä sinut yksinäiseksi? Olet ryhmän sisällä voisi sanoa, että et ole yksinäinen. Et kuiteskaan ole aktiivinen ryhmän kesken käyttäen kyseisen ryhmän lajin koodia, mikä voisi leimaa sinut ulkopuoliseksi kuiteskin sisäisessä järjestelmässä missä et ole loppupeleissä yksin.
koska antisosiaalisia voi olla erillaisia. toinen on vähemmän ja toinen enempi sosiaalinen. se antin arvo vaihtuu. periaatteessa antisosiaalisella voi olla seuraa eli se ei ole yksin.
mutta onko tämä henkilö silti yksinäinen, vaikka sulla on seuraa jonka kanssa et paljon sosialisoi? Onko se vähän enemmän sosiaalinen sitten pelkästään sosiaalinen? Onko siinä joko kyllä tai ei vaihtoehdot? Mikä on antin virallinen arvo tässä asiassa?
Antilla voidaan vaikka viitata estämiseen. Sussa on piirre, joka estää sua. Eli, estämällä itseäsi saatat tuntea yksinäiseksi. Mutta onko se esto tiedostamaton tila. Miten paljon sä vaikutat siihen estoon ja tästä päädytään haluatko sinä oikeasti estää vai onko sinussa estettävä puoli? Miten se tila valikoituu?
koska antisosiaalisia voi olla erillaisia. toinen on vähemmän ja toinen enempi sosiaalinen. se antin arvo vaihtuu. periaatteessa antisosiaalisella voi olla seuraa eli se ei ole yksin.
mutta onko tämä henkilö silti yksinäinen, vaikka sulla on seuraa jonka kanssa et paljon sosialisoi? Onko se vähän enemmän sosiaalinen sitten pelkästään sosiaalinen? Onko siinä joko kyllä tai ei vaihtoehdot? Mikä on antin virallinen arvo tässä asiassa?
Antilla voidaan vaikka viitata estämiseen. Sussa on piirre, joka estää sua. Eli, estämällä itseäsi saatat tuntea yksinäiseksi. Mutta onko se esto tiedostamaton tila. Miten paljon sä vaikutat siihen estoon ja tästä päädytään haluatko sinä oikeasti estää vai onko sinussa estettävä puoli? Miten se tila valikoituu?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jaa-aa en tiadaaaaaa..
Mielestäni antisosiaalinen ei ole yksinäinen koska antisosiaalinen ei välitä seurasta, esim. töissä on kuitenkin tässä yhteiskunnassa käytännöllisesti katsoen pakko käydä joten pakosti joutuu työkavereiden muodostamaan "seuraan".
Antisosiaalinen ei pidä tästä, hän haluaisi olla mieluiten omissa oloissaan ja siksi valitsee vetäytyä ulkopuolelle sekä pitää turpansa kiinni niin paljon kuin mahdollista.
Saattaa tietysti antisosiaalisellekin olla helpompi tulla toimeen joidenkin kanssa kuin muiden, olen tämän huomannut itsekin kun mielestäni olen antisosiaalista tyyppiä.
Heti kun voittaisin lotossa niin paljon että saavuttaisin taloudellisen riippumattomuuden, irtisanoutuisin töistä että saisin olla omissa oloissani vihdoinkin vapaana, oikea elämä alkaisi vasta sitten. Oikea elämä on sellainen jossa voi tehdä niinkuin itse haluaa eikä joutua alistumaan yhteiskunnan määräyksiin esim. että töissä on pakko käydä tullakseen toimeen. Tällaiseen alistuminen murtaa oman tahdon ja moni tulee kyyniseksi eikä millään ole sitten mitään väliä enää, mikään ei tunnu miltään jne.
Antisosiaalinen ihminen ei ehkä tunne saavansa sosiaalisesta touhuamisesta mitään. Ja jos koko touhu on samantekevää tai vastenmielistä sen eteen tuskin tekee mitään. Kun taas sosiaalisemmat ihmiset tuntuvat nauttivan seurasta vaikka mitään ihmeempää ei tapahtuisi. Tähän saattaa liittyä se introvertti/ekstrovertti jako: toinen ryhmä kokee pidemmän seurassa olemisen uuvuttavana ja toinen saa siitä energiaa.