Päivi Hamaruksen väitöskirjasta:
Kiusaajan profiili
Kiusaajat kertoivat itsestään, että he ovat ”johtajatyyppejä”, jotka haluavat kontrolloida muita ja saada muut toimimaan haluamallaan tavalla. Kiusaajat olivat aktiivisia toiminnan ideoijia ja juttujen kertojia. Heillä oli ensimmäisenä ehdotus siitä, miten pitäisi toimia. He myös tekivät ehdotuksia siitä, miten toimittaisiin. Muiden hallinta tuotti heille mielihyvää ja sen kautta he kontrolloivat sosiaalisia suhteita luokassa. Osalla kiusaajista oli selkeä tietoisuus siitä, mitä he haluavat: he tavoittelivat suositun asemaa luokassa tietoisina siitä, miten sen voi saavuttaa.
Kiusaaja saattoi olla show-mies, joka haki huomiota tai älämölö-tyyppi, joka on jatkuvasti äänessä. Toisaalta varsinkin tyttökiusaaja voi olla luokan keskuudessa erittäin suosittu oppilas. Kiusaaminen voi perustua kilpailuun suosiosta jonkun toisen tytön kanssa.
Kiusaaminen liittyy vallan tavoitteluun. Normin vartijalla on valtaa määritellessään normaalin ja epänormaalin. Normien vartiointi ja luominen antavat niiden vartijoille valta-aseman.
Erittäin tärkeä havainto Hamaruksen tutkimuksessa kiusaamisen ennaltaehkäisyä ajatellen on havainto, jonka mukaan kiusaaja vain esittää kovaa mutta ei ole todellisuudessa kova, vaan heikko. Kiusaajan syiksi mainittiin usein pelko. Kiusaaja pelkää, että häntä kiusataan, ellei hän kiusaa.
Niinpä kiusaajalla saattaa olla sama ominaisuus, mistä hän kiusaa toista oppilasta. Häpeän pelkääminen tai koetun häpeällisen tilanteen kostaminen mainitaan kiusaamisen syyksi. Aiemmin on saattanut tapahtua jotain, jonka oppilas on kokenut alentavaksi (poika on esimerkiksi hävinnyt tappelun), ja tästä seuraa että hävinnyt oppilas alkaa kiusata tilaisuuden tullen voittanutta oppilasta nöyryyttääkseen hänet.
Yksinäisyyden on todettu edesauttavan kiusaamista, kun ei ole ystäviä, jotka puolustavat. Nuorten kulttuuriin kuuluvat sosiaalisuus ja seurallisuus. Yksin käveleminen tai tovereista erilleen vetäytyminen ei tuota yhteisöllistä suosiota.
Kiusaajan profiili
Kiusaajat kertoivat itsestään, että he ovat ”johtajatyyppejä”, jotka haluavat kontrolloida muita ja saada muut toimimaan haluamallaan tavalla. Kiusaajat olivat aktiivisia toiminnan ideoijia ja juttujen kertojia. Heillä oli ensimmäisenä ehdotus siitä, miten pitäisi toimia. He myös tekivät ehdotuksia siitä, miten toimittaisiin. Muiden hallinta tuotti heille mielihyvää ja sen kautta he kontrolloivat sosiaalisia suhteita luokassa. Osalla kiusaajista oli selkeä tietoisuus siitä, mitä he haluavat: he tavoittelivat suositun asemaa luokassa tietoisina siitä, miten sen voi saavuttaa.
Kiusaaja saattoi olla show-mies, joka haki huomiota tai älämölö-tyyppi, joka on jatkuvasti äänessä. Toisaalta varsinkin tyttökiusaaja voi olla luokan keskuudessa erittäin suosittu oppilas. Kiusaaminen voi perustua kilpailuun suosiosta jonkun toisen tytön kanssa.
Kiusaaminen liittyy vallan tavoitteluun. Normin vartijalla on valtaa määritellessään normaalin ja epänormaalin. Normien vartiointi ja luominen antavat niiden vartijoille valta-aseman.
Erittäin tärkeä havainto Hamaruksen tutkimuksessa kiusaamisen ennaltaehkäisyä ajatellen on havainto, jonka mukaan kiusaaja vain esittää kovaa mutta ei ole todellisuudessa kova, vaan heikko. Kiusaajan syiksi mainittiin usein pelko. Kiusaaja pelkää, että häntä kiusataan, ellei hän kiusaa.
Niinpä kiusaajalla saattaa olla sama ominaisuus, mistä hän kiusaa toista oppilasta. Häpeän pelkääminen tai koetun häpeällisen tilanteen kostaminen mainitaan kiusaamisen syyksi. Aiemmin on saattanut tapahtua jotain, jonka oppilas on kokenut alentavaksi (poika on esimerkiksi hävinnyt tappelun), ja tästä seuraa että hävinnyt oppilas alkaa kiusata tilaisuuden tullen voittanutta oppilasta nöyryyttääkseen hänet.
Yksinäisyyden on todettu edesauttavan kiusaamista, kun ei ole ystäviä, jotka puolustavat. Nuorten kulttuuriin kuuluvat sosiaalisuus ja seurallisuus. Yksin käveleminen tai tovereista erilleen vetäytyminen ei tuota yhteisöllistä suosiota.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.