Portit Pohjolan näkyvi
paistavi pahat veräjät,
Kannet kirjo kiimottavat,
Miehen syöjästä kylästä,
urohon upottajasta.
:) Mä......mietteissäni
paistavi pahat veräjät,
Kannet kirjo kiimottavat,
Miehen syöjästä kylästä,
urohon upottajasta.
:) Mä......mietteissäni
Vastaukset 41
Vanhimmat
Ihanaa että pidät yllä katoavaa kansanperinnettä.
Pohjolan emäntä, sinä katala kade
muualla loitsujas loruta, sinä made.
Älä sie Väinämöistä jahtaa
et taida hälle kuitenkaan mitään mahtaa.
Ai vinkkiä pukkaa?
Mie Pohjan Akka mahtava,
syöksen syvähän, pieksen tuon
Väinämöisen kavalan, harmaisen
suunsoittelijan kirotun, pahasen.
Väinämöisen tuumat, mitä lie
ei välin sillä, suohon saattelen
syvähän, piiloon pakotan
poljen, pois mielest painan.
Pohjan Akka mahtava ihanin
pieksen, kiroan tuon kavalan
Väinön, nuolemahan syntyä,
mustua multaa,
et suostu hyvällä
ukkonain olla, siis lankee
hälle matala mieli,
nyt ei taivu enää
kieli hällä tuo nokkela
muuta kuin multaa,
kultaa maan nuolemahan.
;)
no vähän. Pilke silmäkulmassa tosin :)
No elämää suurempaa draamaa täällä harrastetaankin.
Pohjolan emäntä Louhi olet sä julma.
Etkö ymmärrä, päässäskös on vaan yksi pulma.
Et mitään vanhalle Väinölle sä mahda,
etkä karjaani ikinä, koskaan sä lahda.
Lähetän Ilmarisen taikomaan Sammon,
Et omaksi, heh ja taidat saada tästä ikuisen kammon.
Tyttäresi otetaan palkinnoksi tästä,
yritä sit selvitä vaan rauhassa sit elämästäs.
Louhi, sinä kade ja julma,
tulkoon ensi vuodelle tiluksillesi tulva.
Ilmarinen vie toisenkin tyttäres ja nai sen rakoo,
Sampo vallataan takas ja se sitten meille omaisuutta takoo.
miekkosta miettimään
naikkosta naruttelemaan
lähden tästä pihahan
ässän laitan hihahan
Millä nyt maksan
naisen naurun,
naisen naurun,
piian pilkan,
Akan ilkeän evähät,
pahan porton paistannaiset.
Ap-suora lainaus
Suora lainaus....
Itse vanha Väinämöinen
alla päin, pahoilla mielin
kotihinsa kulkiessa
sanan virkkoi, noin nimesi:
Voi minua, mies kuluista,
Kun en tuota tuntenunna,
näin nuorella iällä,
etsiä elon ajalla!
Kaikkiansa se katuvi,
joka nuorta naimistansa,
lasna lapsen saamistansa,
pienenä perehtimistä. ;)
Hah, eipä ole Sampoa enää emo sulla,
rikkaudet on taskussa tästälähin mulla.
Katovuosia kohdallesi seitsemän nyt tulloo,
viljasi mustaksi salama se kulloo.
Olehan nöyrä, sit saatan mä antaa,
viljaa sun aittaasi Sammosta kantaa.
Ei ole nälkä ja kurja sit sun olla,
ihan pohjalla mädätä ja olosi nolla.
Alahan leipoo siitä emäntä saita,
Rukiista silloin leipääsi laita.
Hah, helppo en Väinö sulle lie
mitä meinasit Akalle tälle
suloisimmalle, ihtiäs viisaammalle,
tuohitossus alle, luuletko onnistuviko?
Akalla tahto, luja on, sydän kultaa
kovan kuoren alla, lempii raivon,
myrskyn lailla, omansa ottavi varmasti.
Jos et hälle tasavertaseks suostu,
kutsuu jumalat, poikansa mahtavat,
tyttäret katalat apuhun, veljet suuret
voimakkaat, korkeimmat henget, uhmahat.
Tie voittoon käypi, Akka sukusi matelemahan saapi, poika ensimmäinen
kiroaa kotisi, lankeaa henget kamalat,
unet synkkiä, raastaa järjen, sielut
huutamaan saapi. Sääli ei, periks anna.
Poika toinen maasi mädättää, viljaa et kuumaan saa, on hällä mahti viljain, satos olkoon onneton, pettua vedä, emännälles
hiki, tuska, ravinto kiven alla onpi.
Poika kolmas suurempi muita, ukkosen on jumala, talos polttaa, saunas, tilukses, pirtin pahasen pienen poloisen punahisen.
Karjas kärsii, ei maitoa enää heru ei,
liha pilalla, ei syödä sitä lie syyvä voi.
Tytär mädättää haavat, tuska luita painaa, kuoloon ei sielu pääse, jää sielu kitumahan, voivottelee, lupaa anoo lautturin. Vaan tytär tuo, leikkii ja lystiä pittää vainen.
Veli, vainoaa, tielle kivet kantaa, ei elo helppoa koskaan ole. Matkat aina
hankalia suvullas on, laivat uppoo, hepot vaivat pahimmat saapi, jalat ei jaksa.
Vaan jos ukko mulle olet ihanin, niin paratiisin portti aukee sulle, sulot kauneimmat suon varmasti sulle kulta päivänä jokaisena. Hivelee hipiääs taivasten valtakunta, kaikkein kultaisimman elon saat vain sinä Väinö kulta.
ap
Akkapa Väinölle kurkkuun luuta pukkaa,
vaan Väinöpä hyppää vaan kukasta kukkaan.
Väinöllä monta on impiä nuorta,
rakoansa jakaa, ovat pelkkää kuorta.
Pitäsköhän sittenkin..... Väinö nyt pohtii...
Mitähän ois, Väinö pikkuhiljaa tohtii.
Tekis niin mieli, hänpä jo empii,
ja aatoksissaan Akkaa kiimaisena lempii.
Olishan sillä Akalla lantio kivan levvee,
mutta uuma kapia ja niin muuten sopivan kevvee.
Hmm. Väinölläpä nyt on ongelma, suuri
tietäisköhän Ilmarinen ratkaisun juuri.
Akkahan se maalasi pirun niin suuren,
kun kaatuneesta petäjästä sojottavan juuren.
Otanpa Akan nyt itelleni tosta,
hartioilla kannan ja uunin päälle nostan.
Seitsemän leivän uunissa palttuu saa Väinölle keittää
jos sopuisa on niin Väinön ei tarttee Tuonelaan heittää.
Lempeäni sulle auliisti annan,
taivaan, tiibetin vuoteeseen
Salat sieluni, joita kannan
paljastan palan kerraalaan.
Tulet parhaat, hellät puoleni
näkemään ja tuntemaan,
naisista jaloin, rakastettavin
olen minä sulle se Oikea.
Timantti, kulta kallehin.
Oi emoni, mun kulta, armas,
ei vainoa meitä enää karmas.
Lupaan uskollisuutta mä aina sulle,
koriat immet saa ikäksi jäädä muille.
Palavan rakkauteni, vaka vanhan viisauteni sanoin virkan sulle.
Olet, emoni, ikuisesti rakkahin sä mulle.
Joenrannan tuvassa sulle siemenen nyt annan,
kohtusi kantakoon hedelmää, saat tyttölapsen Nannan.
Rakkaudeni suurimman sulle nyt mä tässä vannon;
Kautta Kalevan kankahan suurimman kiven ja tervaskannon.
Merkiksi sormuksen nyt emoni, mä rakkaudella annan
Kankahilta Kalevan mä kullan siihen kannan.
Väinö oma kulta,
sanat hävis multa.
Tahdon. Tahdon.
En mitään muuta.
Ei sanaa, ei suuta,
hurmiossa tässä,
oon vain miettimässä.
Annat mulle lahjan,
rakkauden, elon yhteisen.
Historia muuttaa nyt
kulkuaan, kerrotut tarinat
ne toteutuu vuosikymmenellä
tällä ihmeellisellä.
Sulle kaiken annan,
olen kielo, lootukses
sun, sun vain ja
ainiaan, tee mitä haluat
mulle, piirakat ja herkut
paistan sulle... teen
susta kuninkaan,
jumalan veroisen.
Lapsen sulle kannan,
raskauden kivut jaksan.
Lapsi kultainen, kaunein
vahvin meille syntyy.
Jää historiaan huuma, lempi
suurten näiden voimien, viisauden,
hulluudenkin riettaan,
ihmisten meidän kahden
niin erilaisten.
No juu voisha sitä puimaa lähtee ja sitte lähteelle uimaan.
Jos kuitesnii tällä 10:llä se kultainen laps putkahtahis esiin nii piäsis meitin pesii.
Rakkautta eloa ehtaa suut makiasta muikeana mäyssää.
Piirasta ja torttua ja taas piirasta ja torttua...torttua ja piirasta...kummaa kitinää kammarissta.
Näin päättyi se vanhin taru,
joka ei suinkaan ollenkaan karu.
Saivat rakastuneet toisensa viimein,
tuli Emosta hedelmällinen nainen, tiinein.
Syntyi rakastavaisille kaunein tyttölapsi
ja Väinöstä ja Emosta tuli harmaahapsi.
Kokivat elämässään onnen ja rakkauden huuman
ja elinikäisen romanssin, niin kauniin ja kuuman.
Vakoa sulle toella annan,
annan aamulla, päivällä annan,
annan vaikka iltapäivällä.
Päivällisellä lapsille ruuan laitan,
sillä aikaa sulle kammarissa
rakoani, rakkautta annan.
Suutelen, rakastan rajusti,
hellästi, hyväillen. Syliini sut
suljen, hellin sua kulta.
Ilta saapuu, on päivän leikit
vain esimakua, yön tunneilla
jumalatkin kalpenee,
on lempi hurjaakin hurjempaa.
Voi sitä himoa, tulta, makua... nam
Kulta milloin saan sun suomi-lakua?
Voi miten hyvä vaimo oot mulle,
annan ihan koska vaan lakuani sulle.
Ei olekaan mikään kaponen lötkö
vaan massiivinen, suonikas ja paksu pötkö :)
... mitä meninkään lupaamaan!!! Perun sanani, annan siis vain pyhänä ja saunan päälle.
Älä kulta pelkää, en koskaan satuta sinnuu. Hyvältä se tuntuu, niin hyvältä... Tantratyyliin...
!
tunnen oloni, oi sä ihana Väinöni. Saattaa joen, etten kiihdy....Auts...aum om om om...OM.
Kielelläni hitaasti hyväilen sun klittaa, käsillä hyväilen sun rintoja. Sitten kun huudat mun nimeä kiimassa, upota kikkelini, hitaasti sisään... Milli milliltä. Sen jälkeen hidasta ja huohottavaa liikettä, suudelmia, imen sinun kaulaasi hellästi... Juttelen tuhmia.... Hetkessä tahti kiihtyy ja sit. Mälli lentää syvälle sisääsi.
Hetki lepoa, sitten uusiksi... Hitaasti aloittaen ja lämmitellen taas......alusta.
....i......h.....!
Tsiisus mitä sanoo tuohon,
teidät on jo laulettu suohon.
Loppu tulee niin tai näin,
kissa putoo oikein päin.
Kisss viekas kyllä on,
mut tiikeri.. voittamaton. ;)
Uskotko itse olevasi tiikeri vai kissa?
Tiikeri. ;)
Mutta minäpäs olenkin....Liikeri! Mitäpäs siihen sanoo hän?
liike ri. Joooo. Väinämöinen on se kisu.
Sepäs on Liikeri aikamoinen kun pituutta tällä saattaa olla nelisen metriä ja ruokahalu vallan hurja. Mutta on se Väiski sellanen kisu ettei sitä Liikeri syö vaa tassullaan paijjaa..
ETTÄ ...tiikeriä. Jänistä. Kissaa... ja liikeriä.
Suloinen liikeri. Väiski-kissa tykkää liikeristä. Miauuuuu.
Onko silloinkin jo nähty kuka kirjottaa? Aikamoista ihmisvainoa on ollut jo aikojen alussa. Huh.
Upup
Nyt hajoon lopullisesti
Kyllä mä olin hyvä Väinämöinenkin, muitakin rooleja tuossa mun.
Näähän on aivan huippuja.... olin matkalla junalla Savonlinnan opperajuhlille
ja junassa ei ollut mitään tekemistä niin aloin jonkun kanssa runoilemaan.
Pohjolan emäntä Louhi olet sä julma.
Etkö ymmärrä, päässäskös on vaan yksi pulma.
Et mitään vanhalle Väinölle sä mahda,
etkä karjaani ikinä, koskaan sä lahda.
Lähetän Ilmarisen taikomaan Sammon,
Et omaksi, heh ja taidat saada tästä ikuisen kammon.
Tyttäresi otetaan palkinnoksi tästä,
yritä sit selvitä vaan rauhassa sit elämästäs.
Louhi, sinä kade ja julma,
tulkoon ensi vuodelle tiluksillesi tulva.
Ilmarinen vie toisenkin tyttäres ja nai sen rakoo,
Sampo vallataan takas ja se sitten meille omaisuutta takoo.
Aivan parasta
Näin päättyi se vanhin taru,
joka ei suinkaan ollenkaan karu.
Saivat rakastuneet toisensa viimein,
tuli Emosta hedelmällinen nainen, tiinein.
Syntyi rakastavaisille kaunein tyttölapsi
ja Väinöstä ja Emosta tuli harmaahapsi.
Kokivat elämässään onnen ja rakkauden huuman
ja elinikäisen romanssin, niin kauniin ja kuuman.
Siis järkyttävää touhua tolla akalla joka suhteessa. Kyllä näitä ihan googlen kautta tupsahtelee, kun hakee ihan muuta, niin joka kerta löytyy tätä saman ihmisen tuottamaa pskaa, yli 20 vuoden takaa, satoja.