Usein puhutaan vl:den säännöistä..
Mikä on oleellista?
Useissa tämän palstan kirjoituksissa on selkeästi kuvattu kuinka me uskomme. Se on oleellista.
Se mitä tulee monien kuvaamiin "sääntöihin" sanoisin seuraavaa:
- voi olla hyvinkin, että jotkut "säännöt" (itse en käyttäisi tuota sanaa)ovat tavallaan "kulttuurillisia" asioita. Esimerkiksi 30 vuotta sitten viulua ei ymmärtääkseni käytetty kristillisyytemme juhlissa, koska toiset saattoivat pahentua. (=ajateltiin sen kuuluvan maallisiin tilanteisiin: kansanmusiikkiin, tansseihin tms). Nykyään ajatellaan toisin.
- Kantaamme naispappeuteen en itse myöskään ymmärrä. Asiasta paljon lukeneena jo työnikin puolesta, näen asian hieman toisin kuin "yleinen käsitys" liikkeessämme on. Ajattelen että jos vetoamme Raamatun kohtaan " nainen vaietkoon seurakunnassa..", tarkoittaa se kaikkia tilanteita seurakunnassa eikä vain pappeutta. Raamattu ei siis käsiittääkseni sano että "naispappi vaiaetkoon.." Kantani on siis auki.
Tästäkin huolimatta näen uskomme ydinasiat niin kuin ne opetetaan. Tärkeintä on että evankeliumin kautta saa omistaa rauhaa sydämessä. Voi olla että olen itse myös väärässä joissakin asioista, mutta ne eivät tule uskomisen esteeksi. Mieltä askarruttavista asioista voi ja tulee keskustella toisten uskovaisten kanssa. Ne voivat avautua sitten myöhemmin...
Mikä on oleellista?
Useissa tämän palstan kirjoituksissa on selkeästi kuvattu kuinka me uskomme. Se on oleellista.
Se mitä tulee monien kuvaamiin "sääntöihin" sanoisin seuraavaa:
- voi olla hyvinkin, että jotkut "säännöt" (itse en käyttäisi tuota sanaa)ovat tavallaan "kulttuurillisia" asioita. Esimerkiksi 30 vuotta sitten viulua ei ymmärtääkseni käytetty kristillisyytemme juhlissa, koska toiset saattoivat pahentua. (=ajateltiin sen kuuluvan maallisiin tilanteisiin: kansanmusiikkiin, tansseihin tms). Nykyään ajatellaan toisin.
- Kantaamme naispappeuteen en itse myöskään ymmärrä. Asiasta paljon lukeneena jo työnikin puolesta, näen asian hieman toisin kuin "yleinen käsitys" liikkeessämme on. Ajattelen että jos vetoamme Raamatun kohtaan " nainen vaietkoon seurakunnassa..", tarkoittaa se kaikkia tilanteita seurakunnassa eikä vain pappeutta. Raamattu ei siis käsiittääkseni sano että "naispappi vaiaetkoon.." Kantani on siis auki.
Tästäkin huolimatta näen uskomme ydinasiat niin kuin ne opetetaan. Tärkeintä on että evankeliumin kautta saa omistaa rauhaa sydämessä. Voi olla että olen itse myös väärässä joissakin asioista, mutta ne eivät tule uskomisen esteeksi. Mieltä askarruttavista asioista voi ja tulee keskustella toisten uskovaisten kanssa. Ne voivat avautua sitten myöhemmin...
Vastaukset 5
Vanhimmat
että vanhoillislestadiolaisuuden käyttäytymissäännöillä aiheutetaan monille liikkeeseen kuuluville paljon pahaa. Juuri sääntöjen vuoksi vanhoillislestadiolaisuus on enemmän paha kuin hyvä yhteisö ja enemmän sairasta kuin tervettä uskonnollisuutta.
Kirjoituksestsi päätellen et itse ole kohtuuttomasti kärsinyt sääntöjen vuoksi. Moni muu sen sijaan on.
Väitit, että käyttäytymisssäännöillä aiheutetaan paljon pahaa. Kerrotko esimerkkejä? Ovatko nämä synniksi kutsuttuja asioita vai tapoja, joita noudatetaan, ettei jouduttaisi kiusaukseen tai aiheutettaisi pahennusta. Esimerkki: 1900-luvun alussa naiset käyttivät poikkeuksetta hametta. Housujen käyttäminen aiheutti aluksi pahennusta, minkä vuoksi vl-naiset käyttivät varsinkin seuroissa hametta, kunnes kaikki tottuivat housuihin. Moni uusi asia vaikuttaa vanhuksista pahemmalle kuin nuorista, sillä uusien tapojen tulemiseen liittyy aluksi jonkinlaista kapinointia, ennen kuin siitä tulee suurten massojen tapa...
En tiedä, miksi kerrot tuota hamejuttua. Vanhoillislestadiolaisuuden pahuuden näet kyllä, jos avaat silmäsi ja korvasi. Minä en ala riitelemään kanssasi mistään esimerkeistä.
"Ajattelen että jos vetoamme Raamatun kohtaan " nainen vaietkoon seurakunnassa..", tarkoittaa se kaikkia tilanteita seurakunnassa eikä vain pappeutta. Raamattu ei siis käsiittääkseni sano että "naispappi vaiaetkoon.." Kantani on siis auki."
Eli mitä siis kyseinen Raamatun kohta mielestäsi tarkoittaa.
Ja miksei sitten alkuseurakunnalla ollut nais-puolisia sananpalvelijoita(en ainakaan muista olleen)?.
Kannattaa muistaa, että naisen asema oli Paavalin aikaan aivan erilainen, kuin nykyään. Mitähän Paavali ajattelisi naisista johtokunnissa ja raamattuluokan opettajina, tai alustusten pitäjinä. Ei nainen enää vaikene seurakunnassa...No kyllähän miehiäkin puhujiksi riittää.