Tänään julkaistaan niiden nimet, jotka ovat saaneet opiskelupaikan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisessä kiintiössä. Vaasan yksikön nimet on jo julkaistu Vasabladetissa.
Rkp-läinen oikeusministeri Henriksson itse sai kiintiöpaikkansa vuonna 1982, pyrittyään kyseiseen koulutukseen. Hän siis ohitti usean suomenkeilisen pyrkijän siinä ruotsinkielisessä pyrkijäjoukossa, jossa haki. Henrsikssonin pisteistä ei ole tietoa, vain hän itse tietää, olisivatko hänen pisteensä riittäneet sisäänpääsyyn ilman kiintiötä vai eivät. Vaikka ne olisivatkin riittäneet, on hän silti mennyt sisään kiintiössä, koska ilmoittautui ruotsinkielisten kiintiöön hakijaksi.
Myöhemmin julkaistaan ne pistemäärät, joilla alimmillaan on saanut opiskelupaikan suomeksi, ruotsiksi, Helsinkiin, Vaasaan.
Pisteitä ei julkisuudessa ole mahdollista verrata kieliryhmien kesken, eikä siten arvioida hakijoiden todellista paremmuusjärjestystä, koska ruotsinkielisille on aina ollut eri kysymykset kuin suomenkielisille sekä eri kirjat. Kokeentarkastajat myös erit. Näin on ollut mahdotonta verrata eri kielisten vastauksia.
Voimme vain nähdä, millä pisteillä alin ruotsinkielinen on otettu sisään.
Pistelaskusysteemi on tehty tällaiseksi, monimutkaiseksi, jotta ruotsinkielisille järjestettyjen kiintiöiden epäoikeudenmukaisuus voitaisiin verhota.
Juristikunta oli pitkälle 1960-luvulle vielä ruotsinkielinen. Vasta opintolainojen myötä.1970-luvulla alkoivat suomenkieliset hakeutua oikeustieteellisiin ja nopeasti ruotsinkieliset jäivät alakynteen pääsykokeissa. Siksi Rkp järjesti, että ruotsinkielisille laitettiin kiintiöt jo 1970-luvulla ja siitä asti ne ovat olleet.
Suomen oikeusjärjestelmän johdossa olleet rkp-läiset kuten esim. Leif Sevon torjuivat kritiikin kiintiöitä kohtaan.
Kunhan pistemäärä tulevat esiin hy.fi:ssä, laitamme ne tänne.
Rkp-läinen oikeusministeri Henriksson itse sai kiintiöpaikkansa vuonna 1982, pyrittyään kyseiseen koulutukseen. Hän siis ohitti usean suomenkeilisen pyrkijän siinä ruotsinkielisessä pyrkijäjoukossa, jossa haki. Henrsikssonin pisteistä ei ole tietoa, vain hän itse tietää, olisivatko hänen pisteensä riittäneet sisäänpääsyyn ilman kiintiötä vai eivät. Vaikka ne olisivatkin riittäneet, on hän silti mennyt sisään kiintiössä, koska ilmoittautui ruotsinkielisten kiintiöön hakijaksi.
Myöhemmin julkaistaan ne pistemäärät, joilla alimmillaan on saanut opiskelupaikan suomeksi, ruotsiksi, Helsinkiin, Vaasaan.
Pisteitä ei julkisuudessa ole mahdollista verrata kieliryhmien kesken, eikä siten arvioida hakijoiden todellista paremmuusjärjestystä, koska ruotsinkielisille on aina ollut eri kysymykset kuin suomenkielisille sekä eri kirjat. Kokeentarkastajat myös erit. Näin on ollut mahdotonta verrata eri kielisten vastauksia.
Voimme vain nähdä, millä pisteillä alin ruotsinkielinen on otettu sisään.
Pistelaskusysteemi on tehty tällaiseksi, monimutkaiseksi, jotta ruotsinkielisille järjestettyjen kiintiöiden epäoikeudenmukaisuus voitaisiin verhota.
Juristikunta oli pitkälle 1960-luvulle vielä ruotsinkielinen. Vasta opintolainojen myötä.1970-luvulla alkoivat suomenkieliset hakeutua oikeustieteellisiin ja nopeasti ruotsinkieliset jäivät alakynteen pääsykokeissa. Siksi Rkp järjesti, että ruotsinkielisille laitettiin kiintiöt jo 1970-luvulla ja siitä asti ne ovat olleet.
Suomen oikeusjärjestelmän johdossa olleet rkp-läiset kuten esim. Leif Sevon torjuivat kritiikin kiintiöitä kohtaan.
Kunhan pistemäärä tulevat esiin hy.fi:ssä, laitamme ne tänne.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hyvin näyttää Suomen oikeuslaitos edelleenkin olevan ruotsalaisten hallussa.
Eihän se ole ihme, kun kiintiöiden avulla täytetään oikikset suruilla ja myöhemmin suhteiden ja virkaruotsin avulla tuomioistuimet!
2012, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, pisterajat:
suomenkieliset, alin yhteispistemäärä, jolla päässyt sisään: 90,82
ruotsinkielisilla alin, joka vaadittiin sisäänpääsyyn yhteispistemäärässä oli 84,262
Niillä, jotka valittiin vain kokeen perusteella( ei siis laskettu yhteen yo-todistusta)
oli alin pisteraja:
suomenkielisillä: 52,477
mutta ruotsinkielisilta vaadittiin vain pistemäärä: 43,887.
Vertaa myös niiden oikisten pisterajoihin, joilla ei ole ruotsinkielistä linjaa niin kuin Helsingin oikiksessa on. OTM-tutkinto on suoritettavissa ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
Åbo Akademin pääsi melkein puolet hakijoista.
Ja täällä jaetaan alan virat.
http://www.demla.fi/demla-ry/historia/
Mitä vähemmän pisteitä saa kasaan, niin sitä paremman viran saa myöhemmin.
Kiintiöpaikat ovat oikeutettuja, ainakin heidän itsensä mielestä. Vaikka möyrisi siansonnassa, svekkuli on swegulius ja puhtaampi kuin puhtainkaan suomenkielinen. Vanha Freundentahlilainen sananlasku, ja niin he todella uskovat.
Nyt Henriksson perää välikysymyskeskustelussa "tasa-arvoa" opiskeluun.
Itse käytti hyväkseen kiintiötä ja ohitti parempia suomenkielisiä.
Voisiko joku salissa nyt ottaa tämän puheeksi?
Pistäkää henrikssoon naurun alaiseksi siellä eduskunnassa, perussuomalaiset !
Mikkelin amikseen pääsee Suomenkielellä vaikka ei etes haluaisi.
Pakko mennä että saan etes jotkut tuet. Puolet paikoista tyhjinä ja kaikki opettajan täysillä palkoilla.
Ootte te RKP:läiset säälittäviä.
> SuomiYksikieliseksi
Miksi ihmeessä?
Ja juuri äsken sanoi, että ketään EI saa syrjiä korkeakouluopinnoissa!
Suomenkieliset tietävät, että kiintiöt ja pisteet opintoihin SUOSIVAT r-kielisiä!
Miksi ana-kaja valehtelee?