vai puhelimellako vain?
Millä frekvenssillä yhteydenotto onnistuu?
Kaupunkien virkistysatamiin on usein vain joku virka-aikanumero?
Millä frekvenssillä yhteydenotto onnistuu?
Kaupunkien virkistysatamiin on usein vain joku virka-aikanumero?
Huuteleeko kukaan vierassatamien satamavahteja VHF:llä?
Huhuuu
22565
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ootko tarkastanut kalenterista, että elämme vuotta 2012?
En, en tosiaan vhf:lle huutele satamavahdeille. Mikäpä sellainen asia olisi?
VHF:llä ja matkapuhelimilla ei tosiaan ole mitään tekemistä keskenään, eivätkä ne korvaa toisiaan. Ehkä joskus tulevaisuudessa rahtilaivan kipparin kännykkänumero lukee aluksen kyljessä ja se valaistaan öisin kannelta valonheittimillä. Samalla maailman merille asennetaan poijuja, joissa on kännykkätukiasema sekä paikallisen pelastuslaitoksen ja Pizza-taksin puhelinnumerot. Sitä odotellessa...
020202 tai vastaava voisi järjestää palvelun josta he tarkistaisivat netistä AIS:n perusteella kyselijän lähettämästä koordinaatista rahtilaivan tiedot ja puhelinnumeron komentosillalle...
Halloota, eikö se amis jo alkanut että voi illalla lukea läksyjä eikä roikkua täällä
- haloo!
- tässä Pertti, päivää
- päivää...
- ollaan tässä ihan teidän takana moottoriveneellä, ja mietitään, miten päästäisiin ohi
- miten niin meidän takana? Kenen meidän?
- no teidän laivan, tietysti
- jaha, mikäs pilasoitto tämä on
- miten niin pilasoitto? Eikös tämä mennyt komentosillalle?
- no ei, tämä on minun kännykkäni
- no ettekös te ole merikapteeni?
- juu, olen, mutta mistä laivasta te oikein puhutte? Minä olen ainakin lomalla Espanjassa juuri nyt.
Jne... Jne...
VHF:llä sama keskustelu:
- Pantheon, Urpo
- Urpo, Pantheon
- 08
- 08
- Pantheon, Urpo
- Urpo, Pantheon
- Ollaan tässä teidän takana moottoriveneellä, ja mietitään, miten päästäisiin ohi
- Tulkaa meidän styyran puolelta. Me pidetään tämä kurssi vielä pari mailia, ja tuossa on muutenkin styyran puolella paremmin tilaa.
- Styyran puolelta, kiitos. Pantheon, Urpo, loppu
Auttoiko yhtään ymmärtämään eroa?
Näin se juuri menee. Mainittakoon vielä että VHF puhelin, ilman digitaaliselektiivikutsua on vähän torso ratkaisu. Veneessä on erittäin hyvä olla AIS plotteri koska muuten voi olla vaikea tietää mikä se laiva on, vaikkapa yöllä, kun laivoissa ei tosiaan ole tuota laivan nimeä valaistuna eikä kuitenkaan tarpeeksi isolla.
AIS on muutenkin enemmän kuin tarpeellinen tänä päivänä, ainakin jos meinaa yrittää ylittää tuon reitinjakojärjestelmän suomenlahdella ja muualla.
Itse hankin kannettavaan tämän ja kokemusta tältä keväältä, toimi oikein hyvin mastossa olevalla VHF antennilla:
http://www.radargadgets.com/
Hienon näköinen esimerkki, jolla vaan ei ole oikeastaan mitään käytännön kosketuspintaa todellisuuden kanssa. Huviveneilijäkin kun pääsee huomattavasti helpommalla katsomalla hetken aikaa isomman liikkeitä ja painamalla sitten ohi siitä, mistä parhaaksi katsoo.
Mulla on ollut vhf-käsikapula veneessä yli 10 v. Ostin, kun yhden kerran oli saaristoväylällä tilanne, jossa olisi ollut kiva tietää, mitä väylää isohko hinaaja proomuineen aikoo mennä. Vaan sepä on jäänyt ainoaksi kerraksi, kun olisi ollut mitään tarvetta yhteyteen ison laivan kanssa tai ylipäätään tuntemattoman aluksen (eli sellaisen, johon ei olisi kännykkänumeroa). Ja sekin tilanne sujui hetken katsomalla.
Voihan sitä koittaa huudella, mutta ei kannata pidättää hengitystä vastausta odotellessa :)
Parhainten yhteydenotto onnistuu taajuksilla 900, 1800 ja 2100 MHz.
Ulkomaan blogeja lukiessa saa käsityksen, että siellä kysellään mm. vhf:llä satamapaikkaa useinkin. Mm. espanjan taidosta on kuulema iloa.
Suomessa ei sitten kai juurikaan?
Tällä filmillä näkyy 5.25 kohdassa että VHF 16 olisi sopiva kanava kysellä, mitä nyt sydämellä onkin.
http://www.youtube.com/watch?v=C7eTB0Y5NII
Kun ei muuta mainittu, niin lukijan oletus tietysti oli, että puhutaan suomalaisista vierassatamista. Niistä aika harvalla on vhf käytössä. Ja aika harvinaistahan se kai noin ylipäätään on, että mitään ennakkoyhteyttä edes yritetään. Normaali tyylihän on, että satamaan vaan ja vapaaseen poijuun. Joissain harvoissa paikoissa, esim. Maarianhaminan Itäsatama, olen nähnyt systeemin, että satamahenkilökunta tulee kumiveneellä vastaan ja ohjaa sisään.
Tallinnan old city marinaan tulee ilmoittaa etukäteen tulostaan esim. vhf-puhelimella. Käytäntö on mielestäni mainio ja soisin sen yleistyvän myös meillekkin, koska vastaantuleva satamakapteeni ohjaa sitten vapaalle paikalle ja samalla järjestys satamassa pysyy hyvänä.
Itämeren ulkopuolella yleisesti kysellään vhf:llä marinasta vapaata paikkaa. Jossain jopa tullaan erikseen kysymään miksei käytä vhf:ää.
Lisätään tähän vielä, että varsinkin isompiin satamiin menemiseen on vieläpä kysyttävä lupa. Käytännössä tämä tapahtuu kutsumalla Ch16:lla Port Controlia ja kysymällä "permission to enter". Port Conrol tietää esim. onko satamasta juuri lähdössä alus, jonka lähtöä pitää odottaa aallonmurtajan ulkopuolella. Toisinaan satamaviranomainen neuvoo jopa kummalle kyljelle lepuuttajat laitetaan (kylkikiinnitys) ja missä on vapaa paikka.
Meillä vhf:n käyttö on harvinaista ja vain osassa veneitä on vhf. Varmaankin siksi asia on monille outo, Itämeren ulkopuolella käytäntö.
Joo. Ymmärsin, että esim. Doverin satamassa Englannissa VHF:ää ei huviveneiltä varsinaisesti vaadita, mutta ilman sitä satamaan tulo ja paikan löytäminen olisi luultavasti ollut aika jännittävää ja haasteellista. Etenkin käsi-VHF on Itämeren ulkopuolella satamissa, kanavissa ja nostosilloilla todella oiva peli.
Dover oli hyvä esimerkki, mutta sama käytäntö on muissakin isoissa satamissa. Ylivoimaisesti helpointa ja yksinkertaisinta on kommnunikoida vhf:llä. Satama kuuntelee Ch 16 tai Ch 14. Ei tarvitse yrittää kännykällä, jolloin pitää tietää mihin numeroon soittaa. Kopioin tähän, mitä Doverin sataman ohjeet sanovat:
"All small craft are asked to call Dover Port Control when two miles off to receive instructions for entering the Port. Note that permission to enter the Outer Harbour is not usually granted until your craft is 200 metres from either the Western or Eastern entrance.
Once inside the Outer Harbour, you should proceed towards and into the Inner Harbour located between the Admiralty and Prince of Wales piers. As you enter the Tidal Harbour, switch to VHF Channel 80 to communicate with Dover Marina staff, who will arrange a berth allocation.
Alternatively, you can choose to proceed direct to the Marina Reception pontoon on the Crosswall Quay. Please note that the Marina VHF Channel should only be used in the Tidal Harbour and Marina".
http://www.worldmarineguide.com/uk-south-coast/marina/dover-marina.htm
Olen jokusen kerran rahtilaivoista kysynyt kun kaljat ovat olleet loppu, olisiko myydä paria laatikkoa. olutta ja parikertaa natsannut. Ei kannata kysellä kun laiva liikkeellä tai jos kumivene niin mikä ettei.
Suomen marinoissa on kai sama kaytanto kuin Tyynenmeren saarilla ja kehitysmaissa yleensa pienissa satamissa, joissa ei ole valtamerilaivojen rahtiliikennetta eika tarvita luotsia. Ei siella kukaan viranomainen vastaa kun kyselet vhf:llä. Jos joku vastaa se on yleensa toinen vieraileva purkkari. www.snoopy.fi
Toisinaan oon suomessakin huudellut marinaan VHF:llä satamaa lähestyessäni, mutta yleensä ne on vaan vastannut että tilaa on, toisinaan mutta harvemmin ovat suoraan kertoneet, että mihin saan kiinnittyä. Tähän ei satamatkaan ole tottuneet, kun suomalaiset ei käytä sitä radiota.
Satamaoppaissa kerrotaan aina marinan käyttämät kanavat, yleensä 16 sekä joku muu. Käytän ensisijaisesti sitä "jotain muuta", mutta jos eivät sillä vastaa koitan kuudellatoista.
Muualla on toisin. Useissa satamissa suomen ulkopuolella kannattaa käyttää sitä radiota. Muuten joutuu tekemään tupladuunin. Jos et ilmoittaudu satamaan radiolla, niin joudut rantautumaan ensin satamatoimiston eteen ja ja kysyt siten sieltä, että mihin saat kiinnittyä. Helpompaahan se on radiolla ensin kysyä ja sieltä joko kerrotaan laituripaikka tai sitten tulee joku kumpparilla vastaan ja näyttää sen paikan.
Suomessa jotenkin arastellaan tuon käyttökelpoisen viestivälineen käyttöä arkisempiin asioihin. Jotenkin ajatellaan, että se on vaan hätätilanteita varten. Ihan turhaan. Kannattaa käyttää sitä ihan tällasiin rantautumisjuttuihinkin.
Olen samaa mieltä radion käytöstä. Sitä olisi hyvä lisätä. Näin käytöstä tulee rutiinia jota voit hätätilanteessa tarvita. Jos silloin joudut miettimään radion käyttöön liittyviä kysymyksiä, voi olla että fokus on silloin väärässä asiassa. Myös käytön myötä tulee laitteen toimivuus aika ajoin testattua...
Se minusta mitään arastelua ole vaan silkkaa käytännön järkeä. Kun ei radion käytöstä ole mitään lisäarvoa, niin miksi sitä käyttäisi?
Suomalaiset ovat pässejä monessa mielessä, mutta niitä suomalaisten positiivisia puolia on se, että useimmiten toimitaan aika käytännöllisesti eikä esimerkiksi viitsitä pönöttää radion mikki kourassa karjumassa kutsua tärkeän näköisenä, kun siihen ei ihan aikuisten oikeasti ole mitään syytä. Jätetään me oikeat veneilijät vaan niille wannabe-merikarhuille (joiden märkiä päiväunia yhä hallitsee ison laivan kipparointi valtamerillä) sellaiset jutut.
Mikä paikka se nyt milloinkin kelläkin on märkänä. Oletkos tutkinut korvantaustasi.
Tuossa nyt tietysti on se, että Suomessa on aika epätavallista, että satamaantulijaa ohjattaisiin tietylle paikalle. Yleensä oletetaan, että tulija löytää paikan itse ja käy sitten ilmoittautumassa satamatoimistoon ehtiessään. Samoin Virossa ja useimmissa näkemissäni ruotsalaissatamissa. Tässä äkkiä miettien muistan kolme poikkeusta "etsi itse vapaa paikka" käytäntöön. Kökarin Karlby, Pirita kerran vuosia sitten ja Maarianhaminan Itäsatama tänä kesänä.
Tähän ne kai muutkin kysymyksen ihmettelijät on viitanneet, luulen.