Käsitinkö oikein, että me tyrkytimme rahar Espanjaan kerralla (40 prossan vakuutta vastaan) kun taas muut maat maksavat erissa sitä mukaa kun Espanja noudattaa säästöohjelmaansa. Jos siis Espanja ei pysty tekemään vaadittuja ratkaisuja, niin lainaohjelman raukeaa ja muut maat keskeyttävät erien maksun. Ainoana maana me mmaksettiin kaikki jo kerralla ainakin Kreikkaan. HHuh !
Korjatkaa, jos olen väärässä
Helinä-keiju3
877
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Useinkin olet väärässä, mutta nyt en osaa sanoa, jos vaikkapa oisit oikiassa
Olet helinä keijo taas kerran täysin väärässä ja ihan täysin pihalla "kuin lintulauta."
Ei ole Suomi antamassa Espanja nimiselle valtiolle latiakaan milloinkaan.
Vaan espanjan "kuralla olevia pankkeja" rahoittaneille rahalaitoksille ne Suomen ja kaikkien muidenkin espanjan tukijoiden lainaamat rahat menevät sitten joskus tulevaisuudessa.
Ei ole valtiolla nimeltä Espanja minkäänlaista merkitystä tukia jaettaessa.
Monikansalliset rahalaitokset ne nyt täytyy vaan pelastaa konkurssilta.
Kysy vaan rohkeasti lisää,kun vaikutat olevan nyt noinkin tietämätön idiootti.Kyllä minä sitten taas neuvon ja opastan sinua ihan siinä sivussa välihomminani.
Pankkitukea, asuntokuplaan. Kanavoituu Saksan ja Ranskan pankien tappioihin. Voitot jo veivät!
Espanjan apupaketti tulee myöhemin maksuun.
Rahastoon Suomi maksoi kerralla, muut 5v aikana. Töppödemutaituruutta.
Muistanko oikein, korjatkaa, jos olen väärässä. Ei demarit pankkeja lähde tukemaan,. Korkeintaan valtioita ;)
Muistat oikein. Sitähän demarit toitottivat vielä hetki sitten.
Tossa Jutan "sopimuksessa" on vielä se hauska piirre, ettei korkoa sitten tule latiakaan, ei pesoa eikä senttiä.
Vahto lensi: ei senttiäkään anneta ilman täysiä vakuuksia..
Pankkituilla tuetaan pelkästään pankkeja.Ei valtioita.
Suomi ja Espanja pääsivät tässä taannoin sopuun paketista, jossa Espanjan talletussuojarahasto antaa noin 700 miljoonan euron vakuudet Suomen osuudelle maan pankkituesta.
Pankkituki annetaan Euroopan väliaikaisen vakausrahaston ERVV:n kautta. Periaatteessa noin 100 miljardin euron tuki menee Espanjan valtiolle, mutta se ohjataan suoraan maan pankkisektorin tukemiseen.
OP-Pohjolan ekonomisti Jorma Vanninen pitää eilen sovittua Espanjan vakuuspakettia parempana sopimuksena kuin mitä Kreikan kanssa tehtiin.
Vanninen kuitenkin moittii EU-päättäjiä kevyesti ”luovien ratkaisujen” kehittelemisestä eurokriisin yhteydessä.
Suomi ja Espanja pääsivät eilen sopuun paketista, jossa Espanjan talletussuojarahasto antaa noin 700 miljoonan euron vakuudet Suomen osuudelle maan pankkituesta.
Pankkituki annetaan Euroopan väliaikaisen vakausrahaston ERVV:n kautta. Periaatteessa noin 100 miljardin euron tuki menee Espanjan valtiolle, mutta se ohjataan suoraan maan pankkisektorin tukemiseen.
ERVV saa sääntöjensä mukaan tukea vain eurovaltioita, ei pankkeja.
- Eurojohtajien ratkaisut, kun ongelmia on ilmennyt, ovat olleet lainausmerkeissä luovia, Vanninen sanoo Uudelle Suomelle.
Yksityisen sektorin tukeminen yhteisenä EU-ponnistuksena on Vanninen mukaan jokseenkin hankalaa.
- Yksityisen sektorin ja pankkien velat ovat suuria verrattuna Espanjan valtioon. Tukea pitää vielä rajata, kenelle se menee ja annetaanko joidenkin pankkien kaatua. Tätä emme vielä tiedä, Vanninen sanoo.
Yksi kysymys on myös se, mitä tuen antajat saavat yksityiseltä sektorilta vastineeksi. Valtioiden kohdalla vakauspakettien ehtona on ollut hyvin tiukat leikkaus- ja yksityistämispaketit.
Espanja on jo tosin käynnistänyt laajat toimenpiteet pankkisektorinsa palauttamiseksi kuriin. Koko maan asuntolainakanta perataan läpi ja roskapankkien perustamista on pohdittu.
Samaan aikaan Euroopan finanssivalvojat ajavat läpi määräystä, joka pakottaisi pankkeja vahvistamaan omia taseitaan huomattavasti.
Taseen vahvuuden tärkein mittari on pankin omien ensiluokkaisten pääomien suhde riskisijoituksiin. Euroopan pankkiviranomainen EBA piti aiemmin suhdetta 5 prosentissa, mutta korotti sen väliaikaisesti kesäkuussa 9 prosenttiin.
Financial Times kirjoitti maanantaina, että EBA tahtoisi jättää 9 prosentin vaatimuksen pysyväksi.
Uusi Suomi / Jorma Vanninen