On vain ihmisiä, jotka jatkavat matkaansa erikseen. Ihmisiä jotka ovat oppineet itsestään matkan varrella ja osaavat suhtautua siihen ettei toinen ollutkaan sitä mitä odotti. Niin kävi molemmille, kumpikin pettyi. Parasta mitä siinä tilanteessa voi tehdä, on kohdata totuus. Myöntää ettei tästä ole aineksia mihinkään kenties ystävyyttä tai tuttavuutta enempään ja mennä menojaan ilman kaunoja. Ilman suuria tekoja. Vähäeleisesti ja hiljaa. Korjata seinät mennessään, maalata ne taas valkoiseksi ja odottaa ihmistä joka tulee ja värjää ne omalla värillään. Koska sitä on elämä, pettymyksiä, kasvukipuja, pieniä onnen hetkiä, sanottuja sanoja ja tekoja. Joiden kanssa on elettävä päivään viimeiseen. Miksi kiirehdin? Koska olen nähnyt, mitä on kukkulan toisella puolella. Hiekkaranta ja aavoja peltoja. Auringonlaskuja ja nousuja. Niin paljon kaikkea mitä on paras katsella toisen kanssa. Yhdessä samaan suuntaan.
Tässä ei ole voittajia.
Siksi kiirehdin
31249
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Oli katkeran oloinen kirjoitus. Haluaisit että asiat olisivat noin. Mutta ikävöit yhä ja yrität hukuttaa tunteen tuollaisiin ajatuksiin. Et onnistu puijaamaan muita, tuskin itseäsikään.
Kerro aloittaja, mitä tarkoitat kiirehtimisellä? Olen eronnut ikävöinnin kohteestani sen verta kauan sitten että jos tarkoitat kiirehtimisellä eroamista ja lähtemistä toiseen suuntaan niin ei onneksi osu tänne. Kerro enemmän.
Jaa, minä en taas nähnyt tuossa katkeruuden häivääkään. Ihan järkevä ja asiallinen kirjoitus. Pitkälti samaa mieltä, tosin en kiirehdi minnekkään. En oikein jaksa tällä hetkellä uskoa enää kaksin auringonlaskujen ja nousujen tuijottamisiin. Mutta jätetään ovi raolleen varalta. Onhan se tietysti aika ankea ajatus, että sitä vanhana mummona istuu yksin kiikkustuolissa ja katselee auringonlaskua. Noh, sekin on vaan sitten hyväksyttävä.
Mulla on samat mietteet. Mutta mä oikeastikin, jos vanhaksi jaksan elää, istun yksinäni kiikkustuolissa ja tuijottelen auringonlaskua. Olen hyväksynyt sen faktan ettei mun kohdalle ketään tullut. Eikä se mikään ihme ole, ett yksinäiseks jäin. Syy löytyy peiliä vilkaisemalla. Ei kai kukaan täyspäinen mies näin rumaa akkaa huoli, kun maailma on täynnänsä nätteja ja kauniita naisia :)
Kokemuksesta sanon.
silloin kun vähiten odotat on hän jo siinä.
No niitähän riittää ja aina on ruoho vihreämpää aidan takana. Itse eronnut sinkku ja ihanat lapsukaiset minulla. Ei tässä mitään missiainesta ole itsekkään, eikä kauniiksikaan voi "haukkua", mutta näillä mennään. Heh, olisihan tuota seuraa tarjolla, tosin enemmänkin taitaa olla pelkän pillun vonkaajia kuin vakavampaankin suhteeseen tahtojia. Ei tässä nyt kuitenkaan aleta väheksymään ja haukkumaan itseään, siitä nyt mitään hyötyä ole. Nuorena sitäkin tuli tehtyä ihan tarpeeksi. Joko se natsaa taikka ei. Jos ei pärstä ja luonne miellytä niin soromnoo. Vaatii kyllä mieheltä luonnetta, että jaksaa ymmärtää meikäläisen ajatusmaailmaa, myönnettäköön;) Sellainen coctail, että itseäkin välillä hirvittää. Noh, katsotaan ken uskaltaa vai uskaltaako ottaa "haasteen" vastaan:)
on jo löytänyt vierelleen hänet, jonka kanssa katsella niitä auringonnousuja ja
laskuja...tällainen kirjoitus on kuin työntäis tulikuuman rautatangon suoraan
sydämeen...tällaiset kirjoitukset olis parempi jättää kokonaan kirjoittamatta
tai kirjoittaa suoraan sille kelle se on tarkoitettukin, tai olla vaan hiljaa ja
elää elämäänsä.
Täällä näiden kirjoitusten sävy jättää huonot fiilikset kaikille...siis suoraan, niin
se samaan suuntaan meno onnistuu kummaltakin, eikä toinen jää paikoilleen.
Täysin samaa mieltä. Itsekkin olen jo sellaisen löytänyt kunhan vain jotenkin uskaltaisin sen miehelle kertoa mutta eihän tuota ole edes ollut siihen tilaisuuttakaan
ketään muuta en edes pysty ajattelemaan hänen tilalleen vaikkakin paljon näen miehiä päivittäin niin kukaan muu ei saa minua samoin tuntemaan sellaista sähkövirtaa kukaan muu ei pysty minulle aiheuttamaan
Olen jo monasti sitäkin miettinyt miten joku voi olla niin komea ja pystyä sykähdyttämään niin täydellisesti että huh, huh.
Silloin kun hänet tapasin ensikerran en edes ajatellut etsiväni ketään eikä ollut minkäänlaista hakuakaan mielessäni se vain tapahtui ja sydämeni osuman sai
http://youtu.be/j_Tbn4i0Chc
Huh, nii osuvat sanat kuin mitä sinua kohtaan rakas tunnen.
toivoisin nii näkeväni sinut, olet minun ikioma rakas olethan?
sinut
vielä oppisin kirjoittamaan...selvemmin.Siis itse en ole vielä löytänyt/saanut
rinnalleni sitä auringon oikkujen töllöttäjää, mutta ap. ilmeisesti on.Siksi kirjoitus
tuo pahaa mieltä...no nyt se on selkeempi.Mut eteenpäin pitäis mennä...yksin
tai yhdessä..joskus.
no itse siis olen löytänyt sen sielunkumppanin mutten saanut rinnalleni enkä edes tiedä saankokaan koskaan rinnalleni vaikka niin kovasti tahtoisin
siksi tunnen ap;n kirjoituksesta pahaa mieltä myöskin koska ymmärsin ap;n kirjoituksesta että hän ajattelee ettei yhteinen matka jatkuisi
itse en ainakaan mitenkään toivoisi minun ja hänen kohdalleen niin käyvän
toivon ja haluan äärettömän paljon että meille ainakin tulisi yhteinen taival jatkossa
mikäli niin kävisi en luopuisi hänestä koskaan olemme kuin vakka ja kansi
samasta puusta veistetty pari, jotka olisivat ikuisesti onnellisia yhdessä
niin minä tunnen ja rakastan että me kuulumme yhteen
hän on minun sydämeni toinen puolikas
Paljonko olet tehnyt sen eteen, että teistä vielä joskus tulisi pari? Oletko vain odottanut passiivisesti, että toinen tulee, ja vie sut?
nimimerkki "I" olet löytänyt sen sielunkumppanin, ja hän tuntee samoin...elä
heti luovu toivosta kuten ap...oman soulmateni suhteen olen heikoilla jäillä...
jotain oli, mitä se oli, minne se meni, vai pelkästään omia harhaluuloja veikkaan
viimeistä oikeaksi, sulle onnea ja hyvää yötä toivotan.
Ei palstalla vain, olen nähnyt ja jutellut hänen kanssaan IRL jokusia kertoja mutta koskaan ei ole ollut tarpeeksi aikaa että voisi asioista puhua kahden kesken
siihen ei siis riitä mikään hetki vaan tarvitsisin enemmän kahdenkeskistä aikaa jotta voisin saada tarvittavan rohkeuden tunteistani puhua
Tunteeni ovat niin suuret häntä kohtaan että niistä on vaikea puhua enkä oikein vielä ole hänen tunteistaankaan täysin varma koska en ole voinut kunnolla kysyä
kumpikin olemme toisillemme kertoneet että rakastamme mutta yhteistä aikaa ei näytä vain koskaan löytyvän jotenka sen takia myöskin olen epävarma mitä hän tuntee minua kohtaan
No naisethan on yleensä muutenkin aina sellaisia että niille pitäisi miehen useimmin kertoa tunteistaan, olen siis nainen myös
Itse olen viimeksi ottanut häneen yhteyttä jotenka se on nyt hänen vuoronsa
ottaa yhteyttä minuun
itse en uskalla ottaa nytten yhteyttä koska en ole edes varma hänen tunteistaan
Tämä palstahan on vain siis ihan ajatusten purkupaikka
Tuohan "kuullostaisi" hyvältä toinen tulee ja viee siitä vaan tule ja vie mutta vain hän ei kukaan muu kelpaa
samanmoisia tuntemuksia....olen nainen. Minä luotan tulevaisuuteen, luotan rakkauden voimaan. Luotan itseeni´... vaistooni. Sillä saattaa päästä pitkälle.
Aijaa, kuule, minusta ei noin vain pääse. Mä ylläpidän tätä tunnetta niin kauan kun minussa henki pihisee ja kiusaan sua kunnes ajan hammas tekee tehtävänsä. SÄ et tule jatkamaan ilman minua jossakin muodossa ja sä otat vielä vastuun tekosistasi. Kaikki ei ole suhteellista tässä asiassa. Tämä on HENKILÖKOHTAISTA ja sä saat jollakin tavalla vastata tekosistasi.
Olet muuten ainoa ihminen jolle voin sanoa tämän.
MUISTA!
Ja kun minusta ei ole enää tähän, sen tekee joku toinen. Sinä et tiedä mikä olen, mun kovalevyä on joku muukin joskus toivonut vaihdattavan. Ihan sama oletko pettynyt, mutta oikeus ja ennenkaikkea TOTUUS on se joka ei täällä yleensä näyttäydy. Mutta mä tulen vielä.... Ja silloin puhutaan täyttä asiaa!Suunta on kyllä oikea, sinä tiedät sen.
Totuus lienee se, että toinen ei välittänyt.
Eipä sulle rakkauteni kelvannut. Ei elämää suurempi vaikuttanut. Ei mikään mahti mullistanut. Et edes huomannut. Ilolinnut valitsit. Heidän kanssaan iloitsit. Minut täysin hylkäsit. Hyvin sopi se sulle, maailmainen maine, pimunpoistopaine. Mitä tahdot vielä musta, vanhasta ja vaivatusta? Kiusataan vain täällä. Vastataan vain täällä. Onpa meillä pienillä edes jokin. Et sinä tule vielä. Eikä tule totuus. Ei puhu asiaa muut kuin pilkkakirveet jotka nauraa meidän typerät jutut sinne minne ne kuuluvatkin, sinne minne sinä ja huoras ne valitsi.
Sillä ei ole merkitystä _välittikö_ vaan se miten hän kohteli minua omasta tulkinnastaan johtuen! JA VI TTU NIIN ISO PISTE ETTÄ EI MAAILMANKAIKKEUTEEN MAHDU!
Oikeutettu reaktio. Hyväksyn tuon. Jos vielä näkisit oman osuutesi tapahtuneeseen, niin pääsisit lähelle totuutta. Ehkä se sinulle selviää kun yrität ottaa yhteyttä, selvittää asian eikä sinulle vastata. Voit tehdä siitä tulkintoja aivan vapaasti. Kysyn ehkä joskus mihin johtopäätökseen tulit.
Jaa, no kuule sulle tiedoksi että meni Naiselta naiselle. Huom. kirjoitusasu!
Haista sinä vit tu saatanan palsta pelle! KYSY, jos uskallat vitu n kanankoipi
Souuu. Niin meni kuule pikkubimbo tämäkin, ettäs tiedät.
No sitten tämä ei ollu sulle.
Hei vielä se että hymyilen ajatuksestakin että SINÄ seisoisit salaisten viestesi takana haaremisi ympäröimänä. Tässähän ei ole kyse enä muusta kuin ihmisoikeuksista.
ps. mulla on Ey:n ihmisoikeustuomioistuimessa hyvin läheisiä kavereita, jotenkin naurattaa vetää tämä kortti tähän eikä koskaan ole rajoja rikottu, mutta paljon on kyllä kuultu kaikenlaista kyseenalaista asiaa, joita siellä on käsitelty :D, joten miten olisi, pari konsultaatiota?!
Kerropa enemmän siitä haaremista. Jos rakastat niin kerrot, nimet ym. taipumukset.
Ne ip:t, ne ip:t...
Ja tämänkin ketjun aloittajan ainoa tarkoitus on satuttaa. Sairasta. Ei kaunis kirjoitus ollenkaan.
Ketä satuttaa kirjoitus ei keneltäkään?
http://www.youtube.com/watch?v=dsJ0vpWWN6Y
Kuvaa erästä miestä joka ei osaa rakastaa.
Suurimman sodan ihminen käy itsensä kanssa.
Hyviä ajatuksia herättää . Olen varma että löydät viellä onnesi.